Nyt kaikki me tavalliset suomalaiset olemme lirissä ja meitä kyykytetään, jonotetaan ja pistetään tärkeysjärjestykseen, kun on kysymys elämästä ja kuolemasta. Miksi emme kuunnelleet Eero Heinäluoman sanomaa siitä, että ihmisistä on välitettävä ikään ja rikkauteen katsomatta? Nyt Suomessa annetaan rikkaille vain elämisen mahdollisuus ja muut jätetään oman tuurinsa ja lottovoittounelman varaan. Oman tuurin sen takia, että jos huonosti käy henki voi lähteä - nyt priorisoidaan ja porvarihallituksen nimiin.
Kokoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolla on ovela konsti priorisoida ihmisiä ja tämä ovela konsti on sikainfluenssa ja rokotukset. Nämä rokotukset täsmättii Suomessa pahimpaan sikainfluenssabuumiin ja kansalle syötetään, että rokotteita saadaan niukanlaisesti ja kaikkia ei pystytä rokottamaan. Ajatelkaapas tätä, Englannissa kaikki riskiryhmään kuuluvat saivat sikainfluenssatokotuksen, mutta meillä Suomessa Paula Risikkon johdolla laadittiin priorisointijärjestys, jonka avulla pystytään sikainfluenssan nimiin tappamaan. Ajatelkaapas vielä, Englannissa on 60 miljoonaa ihmistä ja kaikki riskiryhmään kuuluvat on pystytty siellä rokottamaan, ilman jonotuksia, kyykytyksiä ja pakituksia. Meitä suomalaisia on rapiat 5 miljoonaa ja homma ei toimi, kun sitä ei halutakkaan pistää toimimaan edellä mainittujen tekosyiden takia.
Pistetäänpäs vielä viimeisintä faktaa Paula Risikon puuhasteluista!
Sitä mukaa kun rokotusjonot kasvavat, Suomen sikainfluenssarokotehankinnan yksityiskohdat ovat alkaneet herättää närää lääke- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoissa.
Arvostelijoiden mukaan sosiaali-ja terveysministeriö valitsi sen rokotteen, jonka hinta oli sopivin. Taloussanomien haastattelemien, nimettöminä pysyttelevien lähteiden mukaan toimitusvarmuus oli sen rinnalla toissijainen asia.
09:35Osake
AstraZeneca PLC
0,90 15,40
2,80
Nämä ovat väitteitä. Faktaa on se, että Suomi teki rokotetilauksensa kesäkuussa, ja ensimmäiset erät saatiin maahan vasta lokakuun puolivälissä. Ne myöhästyivät yli kuukaudella alkuperäisestä aikataulusta.
Lääkeammattilaisten mukaan Suomi teki vaarallisen virheen tilatessaan rokote-erän vain yhdeltä yhtiöltä, GlaxoSmithKlinelta.
Yleensä kriisituotteet tilataan tuotantohäiriöiden välttämiseksi vähintään kahdelta, toisistaan riippumattomalta valmistajalta.
Lisäksi Glaxon rokotteen sopimattomuus kananmuna-allergisille oli tiedossa. Toisilla valmistajilla oli rokotteita, joissa tätä pulmaa ei pitäisi olla.
Paljousalennus ratkaisi, hajautusta ei pohdittu! Säästöjä, säästöjä tämän hallituksen matra!
Valmistajavalinnasta päätti peruspalveluministeri Paula Risikon hallinnoima sosiaali- ja terveysministeriö, kuultuaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiä.
Ministeriö ei kuitenkaan jäänyt odottamaan laitokselta virallista esitystä asiasta, vaan teki päätöksensä omin päin mahdollisimman nopeasti.
THL myöntää, että yhtenä ministeriön valintakriteerinä oli raha, mutta myös laatua ja toimitusvarmuutta arvioitiin.
Jos tilaus olisi tehty pienemmissä erissä useammilta yhtiöiltä, rokotteiden kappalehinta olisi THL:n arvion mukaan todennäköisesti noussut. Nyt yhden rokotteen hinta on noin seitsemän euroa.
THL ei kuitenkaan lopulta edes laskenut, kuinka paljon kalliimmaksi hajautus olisi tullut. Riskiryhmien rokottamista kahdella annoksella, kahden eri valmistajan rokotteella ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.
Glaxon tuotantovaikeudet tulivat Suomen viranomaisille yllätyksenä.
Entä jos valmistajan
tehdas olisi tuhoutunut?
Taloussanomien haastattelemien huoltovarmuus-asiantuntijoiden mukaan Suomi otti silti rokotetilauksessa kohtuuttoman ison teknisen riskin.
Mikäli Glaxon tuotantokoneisto olisi kaatunut onnettomuuden, tehdasturman tai muun vastaavan takia, Suomi olisi voinut jäädä hetkeksi kokonaan ilman rokotetta.
Nyt rokotetta sentään tulee maahan koko ajan, joskin pienehköissä erissä.
Rokotetta valmistavat maailmalla muun muassa lääkejätit Baxter, Novartis, Sanofi-Aventis ja AstraZeneca.
Peruspalveluministeri Paula Risikko on haluton kommentoimaan rokotehankintojaan.
Kokoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolla on ovela konsti priorisoida ihmisiä ja tämä ovela konsti on sikainfluenssa ja rokotukset. Nämä rokotukset täsmättii Suomessa pahimpaan sikainfluenssabuumiin ja kansalle syötetään, että rokotteita saadaan niukanlaisesti ja kaikkia ei pystytä rokottamaan. Ajatelkaapas tätä, Englannissa kaikki riskiryhmään kuuluvat saivat sikainfluenssatokotuksen, mutta meillä Suomessa Paula Risikkon johdolla laadittiin priorisointijärjestys, jonka avulla pystytään sikainfluenssan nimiin tappamaan. Ajatelkaapas vielä, Englannissa on 60 miljoonaa ihmistä ja kaikki riskiryhmään kuuluvat on pystytty siellä rokottamaan, ilman jonotuksia, kyykytyksiä ja pakituksia. Meitä suomalaisia on rapiat 5 miljoonaa ja homma ei toimi, kun sitä ei halutakkaan pistää toimimaan edellä mainittujen tekosyiden takia.
Pistetäänpäs vielä viimeisintä faktaa Paula Risikon puuhasteluista!
Sitä mukaa kun rokotusjonot kasvavat, Suomen sikainfluenssarokotehankinnan yksityiskohdat ovat alkaneet herättää närää lääke- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoissa.
Arvostelijoiden mukaan sosiaali-ja terveysministeriö valitsi sen rokotteen, jonka hinta oli sopivin. Taloussanomien haastattelemien, nimettöminä pysyttelevien lähteiden mukaan toimitusvarmuus oli sen rinnalla toissijainen asia.
09:35Osake
AstraZeneca PLC
0,90 15,40
2,80
Nämä ovat väitteitä. Faktaa on se, että Suomi teki rokotetilauksensa kesäkuussa, ja ensimmäiset erät saatiin maahan vasta lokakuun puolivälissä. Ne myöhästyivät yli kuukaudella alkuperäisestä aikataulusta.
Lääkeammattilaisten mukaan Suomi teki vaarallisen virheen tilatessaan rokote-erän vain yhdeltä yhtiöltä, GlaxoSmithKlinelta.
Yleensä kriisituotteet tilataan tuotantohäiriöiden välttämiseksi vähintään kahdelta, toisistaan riippumattomalta valmistajalta.
Lisäksi Glaxon rokotteen sopimattomuus kananmuna-allergisille oli tiedossa. Toisilla valmistajilla oli rokotteita, joissa tätä pulmaa ei pitäisi olla.
Paljousalennus ratkaisi, hajautusta ei pohdittu! Säästöjä, säästöjä tämän hallituksen matra!
Valmistajavalinnasta päätti peruspalveluministeri Paula Risikon hallinnoima sosiaali- ja terveysministeriö, kuultuaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiä.
Ministeriö ei kuitenkaan jäänyt odottamaan laitokselta virallista esitystä asiasta, vaan teki päätöksensä omin päin mahdollisimman nopeasti.
THL myöntää, että yhtenä ministeriön valintakriteerinä oli raha, mutta myös laatua ja toimitusvarmuutta arvioitiin.
Jos tilaus olisi tehty pienemmissä erissä useammilta yhtiöiltä, rokotteiden kappalehinta olisi THL:n arvion mukaan todennäköisesti noussut. Nyt yhden rokotteen hinta on noin seitsemän euroa.
THL ei kuitenkaan lopulta edes laskenut, kuinka paljon kalliimmaksi hajautus olisi tullut. Riskiryhmien rokottamista kahdella annoksella, kahden eri valmistajan rokotteella ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.
Glaxon tuotantovaikeudet tulivat Suomen viranomaisille yllätyksenä.
Entä jos valmistajan
tehdas olisi tuhoutunut?
Taloussanomien haastattelemien huoltovarmuus-asiantuntijoiden mukaan Suomi otti silti rokotetilauksessa kohtuuttoman ison teknisen riskin.
Mikäli Glaxon tuotantokoneisto olisi kaatunut onnettomuuden, tehdasturman tai muun vastaavan takia, Suomi olisi voinut jäädä hetkeksi kokonaan ilman rokotetta.
Nyt rokotetta sentään tulee maahan koko ajan, joskin pienehköissä erissä.
Rokotetta valmistavat maailmalla muun muassa lääkejätit Baxter, Novartis, Sanofi-Aventis ja AstraZeneca.
Peruspalveluministeri Paula Risikko on haluton kommentoimaan rokotehankintojaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
isovelipoliitikkoja..
taidat olla paskahottinen, hyi..
Ompas "tasokas vastaus" ja ilmeisesti kalikka kalahti, kun koira älähti.
ei tietystikään..
Eero Heinäluoman ollessa valtiovarainministerimme silloin ei Suomen asioista EU:n taholta oltu huolissaan, niin kuin nyt on tapahtunut. EU:n talousasiantuntijat ovat ilmaiseet huolensa siitä, että Suomen velkaelvytyslinja ei ole oikea ja Suomi on ajettu vakavaan lamaan ja hallituksemme ei ole edes kertonut, miten julkinen talous tasapainotetaan elvytyksen jälkeen.
Kait sen nyt arvaat! Leikkurit pyörimään taas.
Matti Vanhanen sanoi, että leikkureita ei tarvita, jos ihmisten eläkeikä nostetaan 65-vuoteen. Tämä Rukan lumilla syntynyt idea hiertää kivenä hänen teflonpinnoitteellaan ja tekee siihen naarmuja koko ajan. Taisi vain niin olla, että Matti Vanhanen heitti tämänkin lausunnon pelkkänä huuliläppänä, nythän on saanut tottua näihin ministeriemme huulenheittoihin. Miten Jyrki Katainen heitti läppää edellisenä vuonna ja syksyllä 2008, että ensi vuosi näyttää valoisalta ja Suomen talous on terve, joten Suomi selviää lamasta paremmin, kuin muut EU maat. Matti Vanhanen on säestänyt mukana ja ollut Jyrki Kataisen kanssa samaa mieltä. Mitenkäs sitten kävikään, Suomi tarpoo nyt laman kourissa pahiten EU-maista ja tarpoo vielä pitkään, vaikka EU:ssa taloudet muut ovat kääntyneet nousuun.