Poliorokotteen halvaannuttaman oikeudenpäätös:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1995/19950053
Juttu on pitkä, mutta kannattaa lukea ja verrata lukemaansa nykyhetkeen.
Muutamia otteita jutusta:
Johanna Halonen oli ollut ennen Sabin-rokotusta terve lapsi. Sabin-rokotus oli aikaansaanut hänessä tarpeellisen infektion. Lisäksi hän oli sairastunut kahden -kolmen viikon kuluessa rokotuksesta korvatulehdukseen ja sen jälkeiseen ripuliin. Hänessä ei ollut todettu muita kuin Sabin-rokotteen viruksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa korvatulehduksen ja ripulin. Noin kuukauden kuluessa rokotuksesta lapsi oli sairastunut Guillain-Barré-oireyhtymään ja sen jälkitautina tuntohermojen monihermohalvaukseen.
Johannan sairauden oli näytetty johtuneen hänen saamastaan Sabin-rokotteesta, joka oli annettu hänelle koko väestöä koskeneen poliorokotusohjelman yhteydessä. Vaikka rokottamista ei sinänsä ollut pidettävä erityisen vaarallisena toimintana silloin kun se yksittäisenä kohdistui yksittäiseen kansalaiseen, asiaa oli arvosteltava toisin, kun kysymyksessä oli koko väestöön kohdistuva niin sanottu massarokotus, jossa rokotteena käytettiin ensimmäistä kertaa elävää virusta. Massarokotuksen kohteena oli koko väestö, jonka joukossa saattoi olla sellaisia henkilöitä, joiden elimistössä rokote saattoi aiheuttaa poikkeavan seuraamuksen vaikka tällainen poikkeama ei olekaan ollut ennustettavissa tai todettavissa etukäteen. Näin ollen niin sanottu massarokottaminen oli rinnastettavissa erityisen vaaralliseen toimintaan, jonka aiheuttamasta vahingosta valtio vastasi ensisijaisesti tuottamuksesta riippumatta.
Huomioon ottaen valtion ja sen edustajien lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen toimet rokotuskampanjan järjestämisessä kansalaisten rokottamisessa, missä oli ollut kysymys eräänlaisesta kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä, valtiolla oli katsottava olleen erityinen täysimääräinen vastuu kaikista niistä seuraamuksista, joita rokottamisesta oli kansalaisille aiheutunut.
Huomioon ottaen asian laatu, ilmenneet olosuhteet ja rokotteen vaarallisuus sekä se, että rokotusten vastaanottamisessa oli kysymys terveysviranomaisten ilmoittaman polioepidemian joukkomittaisesta torjumisesta, kysymys oli myös yhteiskunnallisesta vastuusta. Lisäksi lääkintöhallituksen edustajat olivat asiasta tiedottaessaan esittäneet, että valtio kantoi korvausvastuun mahdollisista jälkiseuraamuksista.
Mitä tuli niin sanottuun tuottamusvastuuseen, kihlakunnanoikeus katsoi todistaja Rantalan kertomuksen perusteella selvitetyksi, että USA:ssa oli 1970-luvun puolivälissä suoritettujen influenssarokotusten jälkeen esiintynyt Guillain-Barré-oireyhtymää. Näiden rokotteiden ja puheena olevan taudin välisestä syy-yhteydestä oli keskusteltu paljon lääketieteellisissä kirjoituksissa. Näiden julkaisujen oli täytynyt olla myös lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen tiedossa. Lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen oli täytynyt ottaa huomioon myös se, että Sabin-rokotteesta saattaisi aiheutua influenssarokotteiden tavoin sen seurausvaikutuksena tunnetun rokotepolion lisäksi myös muita haittatekijöitä. Valtio oli siten toissijaisesti myös tuottamusperusteella korvausvastuussa Johanna Haloselle. Tällaisessa tapauksessa ei korvausvastuun perustaksi ollut tarpeen näyttää jonkin virkamiehen tai työntekijän laiminlyöntiä, vaan korvauksen perustaksi riitti, että asianomaisella viranomaisella oli ollut tietoisuus mahdollisista haittatekijöistä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1995/19950053
Juttu on pitkä, mutta kannattaa lukea ja verrata lukemaansa nykyhetkeen.
Muutamia otteita jutusta:
Johanna Halonen oli ollut ennen Sabin-rokotusta terve lapsi. Sabin-rokotus oli aikaansaanut hänessä tarpeellisen infektion. Lisäksi hän oli sairastunut kahden -kolmen viikon kuluessa rokotuksesta korvatulehdukseen ja sen jälkeiseen ripuliin. Hänessä ei ollut todettu muita kuin Sabin-rokotteen viruksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa korvatulehduksen ja ripulin. Noin kuukauden kuluessa rokotuksesta lapsi oli sairastunut Guillain-Barré-oireyhtymään ja sen jälkitautina tuntohermojen monihermohalvaukseen.
Johannan sairauden oli näytetty johtuneen hänen saamastaan Sabin-rokotteesta, joka oli annettu hänelle koko väestöä koskeneen poliorokotusohjelman yhteydessä. Vaikka rokottamista ei sinänsä ollut pidettävä erityisen vaarallisena toimintana silloin kun se yksittäisenä kohdistui yksittäiseen kansalaiseen, asiaa oli arvosteltava toisin, kun kysymyksessä oli koko väestöön kohdistuva niin sanottu massarokotus, jossa rokotteena käytettiin ensimmäistä kertaa elävää virusta. Massarokotuksen kohteena oli koko väestö, jonka joukossa saattoi olla sellaisia henkilöitä, joiden elimistössä rokote saattoi aiheuttaa poikkeavan seuraamuksen vaikka tällainen poikkeama ei olekaan ollut ennustettavissa tai todettavissa etukäteen. Näin ollen niin sanottu massarokottaminen oli rinnastettavissa erityisen vaaralliseen toimintaan, jonka aiheuttamasta vahingosta valtio vastasi ensisijaisesti tuottamuksesta riippumatta.
Huomioon ottaen valtion ja sen edustajien lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen toimet rokotuskampanjan järjestämisessä kansalaisten rokottamisessa, missä oli ollut kysymys eräänlaisesta kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä, valtiolla oli katsottava olleen erityinen täysimääräinen vastuu kaikista niistä seuraamuksista, joita rokottamisesta oli kansalaisille aiheutunut.
Huomioon ottaen asian laatu, ilmenneet olosuhteet ja rokotteen vaarallisuus sekä se, että rokotusten vastaanottamisessa oli kysymys terveysviranomaisten ilmoittaman polioepidemian joukkomittaisesta torjumisesta, kysymys oli myös yhteiskunnallisesta vastuusta. Lisäksi lääkintöhallituksen edustajat olivat asiasta tiedottaessaan esittäneet, että valtio kantoi korvausvastuun mahdollisista jälkiseuraamuksista.
Mitä tuli niin sanottuun tuottamusvastuuseen, kihlakunnanoikeus katsoi todistaja Rantalan kertomuksen perusteella selvitetyksi, että USA:ssa oli 1970-luvun puolivälissä suoritettujen influenssarokotusten jälkeen esiintynyt Guillain-Barré-oireyhtymää. Näiden rokotteiden ja puheena olevan taudin välisestä syy-yhteydestä oli keskusteltu paljon lääketieteellisissä kirjoituksissa. Näiden julkaisujen oli täytynyt olla myös lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen tiedossa. Lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen oli täytynyt ottaa huomioon myös se, että Sabin-rokotteesta saattaisi aiheutua influenssarokotteiden tavoin sen seurausvaikutuksena tunnetun rokotepolion lisäksi myös muita haittatekijöitä. Valtio oli siten toissijaisesti myös tuottamusperusteella korvausvastuussa Johanna Haloselle. Tällaisessa tapauksessa ei korvausvastuun perustaksi ollut tarpeen näyttää jonkin virkamiehen tai työntekijän laiminlyöntiä, vaan korvauksen perustaksi riitti, että asianomaisella viranomaisella oli ollut tietoisuus mahdollisista haittatekijöistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.