Näinä aikoina moni pohtii yrittäjyyttä, jos ei muuten niin sivutoimisesti. Se onkin mainio tapa hankkia sivutuloja ja turvallisesti kokeilla siipiään yrittäjänä.
Sivutoimisesti yrittävän tulee huomata, että Työsopimuslain (2001/55) 3 luvun 3§ kieltää kilpailevan toiminnan. Samoin Laki kunnallisesta viranhaltijasta (2003/304) 4 luku 18§ säätää sivutoimesta ja kilpailevan toiminnan kiellosta.
Varsinkin sivutoimisena alkavan kannattaa arvioida tulot varovasti, ettei joudu maksamaan liikaa ennakkoveroa jos tulot jäävät ennakoitua pienemmiksi. Veroennakot kun on maksettava ilmoitetun arvion ja lähetettyjen ennakkoverolappujen mukaisina vaikka tulot jäisivätkin arvioitua pienemmiksi. Siksi voi olla hyvä ajatus maksaa ennakontäydennysmaksuja vain sitä mukaa kun tuloja kertyy. Ennakkovero kannattaa maksaa riittävän suurena, jotta välttyisi jälkiverolta. Yleisesti ottaen päätoimen verokortin sivutuloprosentti riittää varsin hyvin, voipa olla tarpeettoman suurikin jos liiketoiminta on pientä. Lopullinen vero määräytyy vuoden kokonaisuuden mukaan (palkkatulo liiketoiminnasta saatu tulos).
Jos liikevaihto saavuttaa 8500€ rajan, yrittäjä on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Alle sen alv-rekisteriin ei ole pakko kuulua, mutta rekisteriin kuulumisesta on se etu, että saa vähentää myynnin alv:stä ostojen alv:n. Jos arvonlisäverollisen liikevaihto on pieni (alle 22500€/v) voi anoa alarajahuojennusta.
Jos työtulo jää pieneksi, ei tarvitse ottaa yel-vakuutusta, joka on vapaaehtoinen, jos työtulo on alle 6560,93€/v. Työtulo määritellään sen mukaan, mitä samasta työstä todella maksettaisiin, ei sen mukaan paljonko yritys todellisuudessa tuottaa, joten aivan pienellä toiminnalla maksu ei kannata. Rahaa pitää tosiaan tulla, jotta kykenee yelin maksamaan.
Ennakkoperintärekisteriin tulee liittyä.
Työttömyyden kohdatessa yrittäjän odotetaan ensisijaisesti työllistyvän yrityksessään, mutta sivutoimiyrittäjällä on mahdollisuus työttömyysturvaan, tosin työvoimaviranomaisen kanta yrittäjyyteen ei aina ole sama kuin verottajan. Asia tutkitaan TE-toimistossa ja joka tapauksessa yritystoiminnan tulo sovitellaan. Yritystoiminnan sivutoimisuus on myös oltava ilmeinen, sillä työttömyysturvalain (2002/1290 4-5§)mukaan yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilö on ollut vähintään 10 kk yritystoimintaansa liittymättömässä kokoaikatyössä tai voidaan muuten päätellä yritystoiminnan olevan niin vähäistä, ettei se olisi esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Päätoiminen yrittäjä voi myös ottaa itselleen työttömyysvakuutuksen.
Yhtiömuodon valinta on tärkeimpiä kysymyksiä yritystä perustettaessa. Toiminimen rekisteröinti maksaa 65e, yhtiön perustaminen muodosta riippuen 155 tai 330€ ( osakepääoma) eikä muita maksuja ole ellei osta yrityksen perustamista palveluna.
Toiminimi on varmaan helpoin ja suositeltavin ratkaisu jos tarkoitus on turvata vain oma elanto ja yrittäminen on sivutoimi. Vaikka ns. yhden miehen oy on mahdollista perustaa, on sen pyörittämisessä niin paljon säädöksiä, että aloittelijalle ja vielä sivutoimisena se olisi ehkä liian iso rasite. Ja joka tapauksessa oy:ssä on oltava hallituksen varajäsen, joten ihan yksin sen kanssa ei kuitenkaan voi puuhata. Pienellä oy:llä on kuitenkin yksi helpotus aiempaan, sillä uuden tilintarkastuslain (2007/459) voimaantulon (1.7.07) jälkeen perustetun oy:n ei tarvitse suorittaa tilintarkastusta, jos se täyttää lain 4§:ssä määritellyt pienen yhtiön kriteerit eikä yhtiösopimuksessa ole edellytetty tilintarkastajan valintaa.
Jos yritykseen on tulossa kumppaneita, myös kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö voivat tulla kysymykseen, ne sopivat pieneen ja keskisuureen toimintaan, mutta niitä koskee pitkälti mitä edellä sanoin oy:stä.
Toiminimen puitteissa toiminta ja päätöksenteko on helpointa: yritys olet Sinä ja kaikki päätökset teet Sinä. Mutta olet myös vastuussa kaikista yrityksesi sitoumuksista aina koko omaisuudellasi.
Toiminimestä ei yrittäjä voi maksaa itseen palkkaa kuten yhtiössä, vaan ”palkkaa” on kaikki mitä t:mi tuottaa (yrityksen tulos) ja kun yrittäjä nostaa rahaa toiminimen tililtä, hän tekee sen yksityisottona. Tätä moni kutsuu virheellisesti palkaksi, mutta siitähän ei mene ennakonpidätyksiä tai sotumaksuja. Yksityisottojen määrä ei vaikuta verotukseen, sillä tulosta eli tuottoa (verovähennykset tietysti huomioiden) verotetaan.
Paljon muutakin huomioon otettavaa on yritystoimintaa käynnistettäessä. Liikeidea sinänsä ei vielä riitä, se on vasta hyvä alku. Viimeksi, muttei todellakaan vähäisimpänä, tarvitaan hyvä liiketoimintasuunnitelma laskelmineen (sisältäen mm. rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat). Kunnon liiketoimintasuunnitelma ennen starttaamista on erittäin tärkeä, vaikkakin vain sivutoimisena aloittavalle. Kunnon suunnittelun merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Siihen, kuten kaikkeen yritystoiminnan aloittamiseen, saa apua TE-keskuksilta, uusyrityskeskuksilta tai konsulteilta.
Menestystä yritystoimintaa aloittaville.
Yritystä – minustako sivutoiminen yrittäjä?
2
3786
Vastaukset
- kokemuksella
Sivutoiminen yritystoiminta luo kyllä optioita ja mahdollisuuksia tulevaisuudelle - siinä on kuitenkin riskinsä. Selostuksesi sivutoimisen yrittäjän työttömyysturvasta ei vastaa ihan lakia eikä myöskään vakuutusoikeuden päätöksiä:
6.2.2 Sivutoiminen yritystoiminta
Työttömyysturvalain 2 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sekä sivu- että päätoimista yrittäjyyttä arvioidaan työttömyysturvalaissa yhdenmukaisesti siten, että ratkaisevaa on työmäärä suhteessa työn vastaanottokykyyn. Sivutoimisessa yritystoiminnassa työmäärän tulee olla niin vähäinen, että se mahdollistaa samanaikaisen kokopäivätyön.
Näyttövelvollisuuden suhteen on huomattava, että näyttötaakka toiminnan sivutoimisuudesta on oikeuskäytännön mukaan hakijalla itsellään niissä tapauksissa, joissa toiminnan harjoittamisesta sinänsä ei ole kiistaa. Tällöin on katsottu, että hakija itse pystyy parhaiten selvittämään toiminnan yksittäistapauksessa vaatiman työmäärän ja siis varsinkin sen, että se ei ole esteenä kokoaikatyölle.
Näyttönä sivutoimisuudesta tulee luonnollisesti ensisijaisesti kysymykseen juuri pitkäaikainen työskentely kokopäivätyössä samanaikaisesti harjoitetun yritystoiminnan kanssa, mutta muistakin seikoista voidaan päätellä, että yritystoiminta on sivutoimista.
Sivutoiminen yritystoiminta on uudessa laissa määritelty kahteen kertaan eli sekä 2 luvun 4
että 5 §:ssä. Määritelmät ovat muuten samanlaisia, paitsi että 5 §:ssä edellytetään vähintään 10 kuukauden työskentelyä kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.
Tätä edellytystä ei ole 4 §:ssä. Koska 10 kuukauden edellytys on otettu nimenomaan
yritystoiminnan päättymistä koskevaan pykälään, tarkoittanee tämä sitä, että vähintään 10 kuukauden työskentelyä samanaikaisen yritystoiminnan ohella edellytetään, jotta voitaisiin tuon työskentelyn perusteella katsoa aiemmin päätoimisena harjoitetun yritystoiminnan muuttuneen sivutoimiseksi (eli päätoimisen yritystoiminnan päättyneen ja sivutoimisen alkaneen).
Muissa tilanteissa ei sovelleta 10 kuukauden vähimmäisedellytystä, vaan työssäolon merkitys arvioidaan normaalisti kaikki esille tulevat seikat huomioon ottaen, jolloin tapauskohtaisesti lyhyempikin kokoaikatyö saattaa riittää osoitukseksi yritystoiminnan sivutoimisuudesta.
Laista ja vakuutusoikeuden päätöksistä huolimatta te-toimistot leipovat sivutoimisista pääsääntöisesti päätoimisia yrittäjiä, jos he sattuvat jäämään työttömäksi siitä toimesta, missä he oikeasti ovat työllistyneet. Tuota 10 kuukauden sääntöä siis sovelletaan lain vastaisesti ja sitä te-toimistot käyttävät myös omissa ohjeissaan.... Omatkin työttömyysjakson rahat ovat vielä yli vuoden jälkeen saamatta, koska prosessi oikeusasteissa kestää pitkään.
Sellaisessa tilanteessa, että vakituinen päätoiminen työ on kohtuullisen varma, voi kuitenkin kokeilla yrittäjyyttä harrasteena, pienimuotoisesti ja mahdollisesti uusia asioita oppien. Harmillista on se, että nykyinen järjestelmä saattaa sivutoimiyrittäjän ja hänen perheensä vakavaan toimeentuloloukkun siinä tilanteessa, että päätoimesta joutuu syystä tai toisesta työttömäksi. Riskiä voi hieman pienentää sillä, että pitää perheenjäsenet kaikin tavoin erillään yrityksestä (ei omistusta, ei työskentele yrityksessä, eikä ole päättävässä asemassa) - tällöin esimerkiksi puoliso voi saada työttömyyskorvausta, vaikka te-toimisto mitä todennäköisimmin pyrkisi leipomaan hänestäkin yrittäjää.- SoleCon
Hei,
kiitos kommentistasi, sudenkuoppiapa hyvinkin.
Tuo Männistö-Ahon ja Juurikon selvitys, johon viittaat, ja jota saatesanojen kirjoittaja kutsuu ”oikeustapauskokoelmaksi”, on sikäli mielenkiintoinen, että he ovat lain ja oikeustapausten tulkinnassaan päätyneet samankaltaiseen tulkintaan kuin Sinä (jos kirjoituksesi oikein ymmärsin), eli sivutoimisen yrittäjyyden kriteeri Työttömyysturvalain 2/4§3mom. mukaan on, että yritystoiminta ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle – siinä ei puhuta 10 kk ehdosta päätoimessa.
Siten 5§ koskee päätoimisesti yritystoiminnassa 4 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla työllistyneen henkilön yritystoiminnan lakkaamista tai keskeytymistä – tai muuttumista sivutoimiseksi. Ja silloin siis puhutaan tuosta 10 kk säännöstä. Pykälässä on kuitenkin myös tärkeä sivulause: ”tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle”, eli tuo 10 kuukauttakaan ei lain mukaan ole ehdoton, vaan myös lyhytaikaisempi kokoaikainen työ muussa kuin omassa yrityksessä voi riittää osoittamaan yritystoiminnan olevan sivutoimista.
Hieman ihmettelen, että tämä tulkintaohje puhuu samalla oikeustapauksiin viitatessaan ”ratkaisukäytäntönä” kahden(!) vuoden toimimisesta sivutoimisena yrittäjänä päätoimen ohella. Tuolle kahdelle vuodelle ei käsittääkseni ole lainsäädännössä mitään tukea.
Tuo selvitys on jo 6,5 vuotta vanha ja nykyinen työttömyysturvalakikin, josta selvityksessä ”uutena” puhutaan, on vuodelta 2002 (voimaan 1.1.2003). Eli tuoreempia oikeustapauksia jo on, tosin en uusista oikeustapauksista kylläkään löytänyt mitään sivutoimiyrittäjän kannalta rohkaisevaa, sen sijaan tiukkaa Työttömyysturvalain 1/6§ tulkintaa kyllä löytyi. Vanhemmissa oikeustapauksissa sen sijaan on myös esimerkkejä siitä, että sivutoimiyrittäjä on, tosin vasta päätöksestä valitettuaan(!), ollut oikeutettu työttömyysturvaan.
Opimme siis sen, että vaikka sivutoimiyrittäjällä tietyin edellytyksin on oikeus työttömyysturvaan, tilanne ei ole yksinkertainen ja omista oikeuksistaan on syytä pitää kiinni ja olla niistä tietoinen. Ja eipä yrittäjälle kukaan tule oma-aloitteisesti hänen oikeuksistaan kertomaan, itse on kaikki selvitettävä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315836- 393842
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833333- 122778
- 292242
- 122197
- 1621906
- 181535
- 1051372
- 251263