Huumorintajuttomuus

Tekstilläni siis tarkoitin ettei huumorintajuttomuus tietääkseni kuulu synnynnäiseen käytökseen,
vaan esiintyessään on mm. ympäristötekijöiden aikaansaamaa ja joille vaikutteille ADHD-ihminen luultavasti on keskimääräistä herkempi.

Itse pidän itseäni eriyisen herkkänä myös viestinnän nyansseille, pienten ilmeiden ja puheen painotuksien välittämälle mm. ivalle jota ihmiset tiedostamattaankin jatkuvasti ilmaisevat.
Kun reseptiin lisätään ADHD:lla yleinen impulsiivisuus, jolloin nyansseihinkin reagoidaan välittömästi ja voimakkaastikin, helposti koetaan huumorintajuttomuudeksi ja soppa on jälleen kerran valmis.

Tämä vain minun näkemykseni asiasta.

T: Oi jospa voisin ollaa muukaava ; )

näkkärillä kirjoitti:

Tekstilläni siis tarkoitin ettei huumorintajuttomuus tietääkseni kuulu synnynnäiseen käytökseen,
vaan esiintyessään on mm. ympäristötekijöiden aikaansaamaa ja joille vaikutteille ADHD-ihminen luultavasti on keskimääräistä herkempi.

Itse pidän itseäni eriyisen herkkänä myös viestinnän nyansseille, pienten ilmeiden ja puheen painotuksien välittämälle mm. ivalle jota ihmiset tiedostamattaankin jatkuvasti ilmaisevat.
Kun reseptiin lisätään ADHD:lla yleinen impulsiivisuus, jolloin nyansseihinkin reagoidaan välittömästi ja voimakkaastikin, helposti koetaan huumorintajuttomuudeksi ja soppa on jälleen kerran valmis.

Tämä vain minun näkemykseni asiasta.

T: Oi jospa voisin ollaa muukaava ; )

Mä olen kaiken muun lisäksi niin huumorintajuton, että en edes uskalla kertoa.

jasman kirjoitti:

Mä olen kaiken muun lisäksi niin huumorintajuton, että en edes uskalla kertoa.

Kyllä mulla huumoria riittää ja huomaan kyllä ihmisten tahattomatkin ivalliset pikku kommentit ja ilmeet, mutta ite tässä vaiheessa elämää oon sitä mieltä, että ei se haukku haavaa tee. Jos joku tuntee olevansa niin laadukas ihminen että hällä on varaa ivailla niin eiköhän se omaa yksinkertasuuttaan sillä osoita. =) Mitäs mä semmosista kimpaantumaan.

Ja toki sit on näitä jotka kaverillisesti naljailee toinen toisilleen ja sellanen hyväntahtonen irvailu on mun mielestä vain piristystä päivään.. Se voi lisätä jopa kaveruuden tunnetta, kun luottaa toiseen ihmiseen niin paljo, että tietää, että tuo ymmärtää rankemmatkin huulenheitot, siinä sit veistellään samalla mitalla takasin ja kaikilla on hauskaa. =) Mä siis oon se rauhallisempi inattenttimuoto.. tiedä sit vaikuttaako sekin reagointiin. Hitaana olentona en singahtelekaan niin helposti, ainakaan yleensä kai, ehkä. =)

green kirjoitti:

Kyllä mulla huumoria riittää ja huomaan kyllä ihmisten tahattomatkin ivalliset pikku kommentit ja ilmeet, mutta ite tässä vaiheessa elämää oon sitä mieltä, että ei se haukku haavaa tee. Jos joku tuntee olevansa niin laadukas ihminen että hällä on varaa ivailla niin eiköhän se omaa yksinkertasuuttaan sillä osoita. =) Mitäs mä semmosista kimpaantumaan.

Ja toki sit on näitä jotka kaverillisesti naljailee toinen toisilleen ja sellanen hyväntahtonen irvailu on mun mielestä vain piristystä päivään.. Se voi lisätä jopa kaveruuden tunnetta, kun luottaa toiseen ihmiseen niin paljo, että tietää, että tuo ymmärtää rankemmatkin huulenheitot, siinä sit veistellään samalla mitalla takasin ja kaikilla on hauskaa. =) Mä siis oon se rauhallisempi inattenttimuoto.. tiedä sit vaikuttaako sekin reagointiin. Hitaana olentona en singahtelekaan niin helposti, ainakaan yleensä kai, ehkä. =)

Olen samaa mieltä tosta hyväntahtoisesta naljailusta. Toisaalta joskus on todella vaikea sanoa, missä on se raja, jonka jälkeen se ei olekaan enää niin hyväntahtoista. Tarkoitan tällä sitä, että monet myös suorastaan vittuilevat huumorin varjolla. Silti ei niistäkään pitäisi turhaan nokkiinsa ottaa, mutta ei se silti aina niin helppoa ole, varsinkin kun se varsinainen tarkoituskin jää enemmän tai vähemmän hämärän peittoon.