Miksi Folktingetin sivuilla ei käännetä asioita siten, että ne ovat sanatarkasti juuri samanlaisia molemmilla kielillä? Tässä allaolevasta näkyy, että suomeksi ei sanota siten kuin ruotsiksi
Valoisampi tulevaisuus
En ljusare framtid
……………………….
Ruotsinkielisen väestön tulevaisuus näyttää väestökehityksen perusteella hieman valoisammalta kuin muutama vuosikymmen sitten: lukumäärä ei olekaan romahtanut, kuten 1960- ja 1970-luvuilla ennustettiin.
Olisi pitänyt olla:
Tänään näyttää Suomen ruotsinkielisen väestön tulevaisuus valoisammalta kuin muutamia vuosikymmeniä sitten – ainakin jos katsellaan väestöllistä muutosta. 1960- ja 1970-luvuilla pahan ilmanlinnut ennustivat meidän suomenruotsalaisten rajua vähenemistä.
Näin ei käynyt.
Miksi ei käytetä samoja sanontoja? Mitäs vikaa siinä on jos käytetään sanaa ”olyckskorparna” pahanilmanlintua suomenkielisessä tekstissä?
I dag ser framtiden för Finlands svenskspråkiga befolkning ljusare ut än för några decennier sedan – i alla fall om vi ser på demografiska fakta. På 1960- och 1970-talet förutspådde olyckskorparna en kraftig minskning av oss finlandssvenskar.
Så blev det inte.
…………………………
Suomenruotsalaiset saavat enemmän lapsia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Yhä useammat kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi, ja he käyvät ruotsinkielistä koulua.
Vi finlandssvenskar föder i dag fler barn i medeltal än vad hela befolkningen gör. Allt fler barn i tvåspråkiga familjer registreras som svenskspråkiga och går i svensk skola.
………………………….
Ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu ovat luontevia vaihtoehtoja paitsi ruotsinkielisille myös monille kaksikielisille perheille.
Barndagvård och förskola på svenska är ett naturligt val för svenskspråkiga och många tvåspråkiga familjer.
Valoisampi tulevaisuus
En ljusare framtid
……………………….
Ruotsinkielisen väestön tulevaisuus näyttää väestökehityksen perusteella hieman valoisammalta kuin muutama vuosikymmen sitten: lukumäärä ei olekaan romahtanut, kuten 1960- ja 1970-luvuilla ennustettiin.
Olisi pitänyt olla:
Tänään näyttää Suomen ruotsinkielisen väestön tulevaisuus valoisammalta kuin muutamia vuosikymmeniä sitten – ainakin jos katsellaan väestöllistä muutosta. 1960- ja 1970-luvuilla pahan ilmanlinnut ennustivat meidän suomenruotsalaisten rajua vähenemistä.
Näin ei käynyt.
Miksi ei käytetä samoja sanontoja? Mitäs vikaa siinä on jos käytetään sanaa ”olyckskorparna” pahanilmanlintua suomenkielisessä tekstissä?
I dag ser framtiden för Finlands svenskspråkiga befolkning ljusare ut än för några decennier sedan – i alla fall om vi ser på demografiska fakta. På 1960- och 1970-talet förutspådde olyckskorparna en kraftig minskning av oss finlandssvenskar.
Så blev det inte.
…………………………
Suomenruotsalaiset saavat enemmän lapsia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Yhä useammat kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi, ja he käyvät ruotsinkielistä koulua.
Vi finlandssvenskar föder i dag fler barn i medeltal än vad hela befolkningen gör. Allt fler barn i tvåspråkiga familjer registreras som svenskspråkiga och går i svensk skola.
………………………….
Ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu ovat luontevia vaihtoehtoja paitsi ruotsinkielisille myös monille kaksikielisille perheille.
Barndagvård och förskola på svenska är ett naturligt val för svenskspråkiga och många tvåspråkiga familjer.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Surujen määrä on saatu keinotekoisesti pysymään samana tai hiemna suurenemaan, tyyliin Wallin ja Nyman.
3/4-osaa suomenkielisiä lapsia rekisteröidään suruiksi ja valtavalla kampanjalla aikuisiakin suomalaisia manipuloidaan rekisteröitymään suruiksi.
Kysymys on vain siitä, että kuinka "ruotsalaisia" nuo käännytetyt ovat. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, sanoo vanha ja viisas suomalainen sananlasku. Ruotsinkieli alkaa olla se heikompi kieli surujenkin keskuudessa.
Seuraukset näkyvät viimeistään seuraavassa sukupolvessa, kun heidän jälkeläiset joukolla suomalaistuvat.
Surunuoriso suomenkielistyy vauhdilla kaikkialla muualla paitsi Närpiön seudulla. Heistä valtaosa menee avioon suomenkielisen kanssa ja se on siinä. Uusia ugrimöllejä alkaa syntyä kasapäin.
Siis ongelma surujen kannalta ei ole määrä, vaan laatu.
yksi todiste siitä, että svekot ovat kaksinaamaisia.
Kaksinaamaisuus on ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten synnynnäinen ominaisuus, jolla on yhtä pitkä tuhatvuotinen perinne, kuin sairaalloisella suomalaisten ja suomalaisuuden pelolla.
miksi pitää sanoa finjävel eikä finländarejävel. koulussa ja yo-kirjoituksissa rangaistaan jos käyttää sanaa finländarejävel.