http://www2.kotka.fi/tarmo/pdf/2008/tarmo3_2008.pdf
Kotkan tavoitteet saada kuntaan Kansallisen kaupunkipuiston status on myötätuulessa. Kyseessä ei ole pelkkä rajattu puistohanke,
vaan kokonaispaketti, jossa yhdistyvät monet tekijät kulttuurista ja kulttuuriympäristöistä teollisuushistoriaan, rakennushistoriaan,
aina Suomen historiaan ja seudun varhaisimpaan asuttamiseen saakka.
Kolmisenkymmentä kaupunkia on ilmaissut ympäristöministeriölle halunsa tavoitella Kansallisen kaupunkipuiston statusta. Ministeriö on rajannut tulevien puistojen määräksi 8-10. Neljälle kaupungille status on myönnetty, viimeisin oli Hanko, jossa huomattava määrä Hankoniemen upeita kallio- ja hiekkarantoja on nyt osa Hangon Kansallista kaupunkipuistoa. Kotkassa on ilolla kuitenkin pantu merkille
että ministeriö, esitellessään kansallisia kaupunkipuistoja ja niiden eroavaisuuksia, on ottanut listoille myös Porvoon ja Kotkan. Ministeriö on nimennyt Kotkan suurimmaksi vahvuudeksi "uuden ajan" puistot ja puistoajattelun, joka poikkeaa muista Kansallisista kaupunkipuistoista. Katariinan meripuiston muodonmuutos öljysatamasta "kansanpuistoksi" tai Sapokan vesipuiston muutos haisevasta lätäköstä keskustakeitaaksi, ovat esimerkkejä, joita kelpaisi esitellä ympäristöasiantuntijoille mistä päin maailmaa tahansa. Mikäli Kymijoen osayleiskaava etenee suunnitelmien mukaisesti, on Kotkalla valmius lähettää hakemus Kansallisen kaupunkipuistostatuksen saamiseksi 2010.
Kunnat joutuvat kilpailemaan keskenään paikasta auringossa yhä tiukemmin. Pelkkä työpaikka ei enää riitä asuinpaikkaa valittaessa läheskään kaikille. Ei ainakaan sille halutuimmalle, koulutetulle, innovatiivisimmalle joukolle. Hyvän, inspiroivan ympäristön merkitys viihtyvyystekijänä on kovassa nousussa. Määrätietoisella työllä Kotkalla on mahdollisuus, vähitellen ja lopullisesti muuttaa vanha maineensa savuisena, haisevana teollisuuskaupunkina.
Kotkan tavoitteet saada kuntaan Kansallisen kaupunkipuiston status on myötätuulessa. Kyseessä ei ole pelkkä rajattu puistohanke,
vaan kokonaispaketti, jossa yhdistyvät monet tekijät kulttuurista ja kulttuuriympäristöistä teollisuushistoriaan, rakennushistoriaan,
aina Suomen historiaan ja seudun varhaisimpaan asuttamiseen saakka.
Kolmisenkymmentä kaupunkia on ilmaissut ympäristöministeriölle halunsa tavoitella Kansallisen kaupunkipuiston statusta. Ministeriö on rajannut tulevien puistojen määräksi 8-10. Neljälle kaupungille status on myönnetty, viimeisin oli Hanko, jossa huomattava määrä Hankoniemen upeita kallio- ja hiekkarantoja on nyt osa Hangon Kansallista kaupunkipuistoa. Kotkassa on ilolla kuitenkin pantu merkille
että ministeriö, esitellessään kansallisia kaupunkipuistoja ja niiden eroavaisuuksia, on ottanut listoille myös Porvoon ja Kotkan. Ministeriö on nimennyt Kotkan suurimmaksi vahvuudeksi "uuden ajan" puistot ja puistoajattelun, joka poikkeaa muista Kansallisista kaupunkipuistoista. Katariinan meripuiston muodonmuutos öljysatamasta "kansanpuistoksi" tai Sapokan vesipuiston muutos haisevasta lätäköstä keskustakeitaaksi, ovat esimerkkejä, joita kelpaisi esitellä ympäristöasiantuntijoille mistä päin maailmaa tahansa. Mikäli Kymijoen osayleiskaava etenee suunnitelmien mukaisesti, on Kotkalla valmius lähettää hakemus Kansallisen kaupunkipuistostatuksen saamiseksi 2010.
Kunnat joutuvat kilpailemaan keskenään paikasta auringossa yhä tiukemmin. Pelkkä työpaikka ei enää riitä asuinpaikkaa valittaessa läheskään kaikille. Ei ainakaan sille halutuimmalle, koulutetulle, innovatiivisimmalle joukolle. Hyvän, inspiroivan ympäristön merkitys viihtyvyystekijänä on kovassa nousussa. Määrätietoisella työllä Kotkalla on mahdollisuus, vähitellen ja lopullisesti muuttaa vanha maineensa savuisena, haisevana teollisuuskaupunkina.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.kotka.fi/singlenewsinfo.asp?id=2698&menu_id=148&selected=148&companyId=1&show=2
Kotkaan kansallinen kaupunkipuisto?
Kotkaan ollaan suunnittelemassa kansallista kaupunkipuistoa. Toistaiseksi maassamme on hyväksytty kolme kansallista kaupunkipuistoa, Hämeenlinnaan, Poriin ja Heinolaan.
Parikymmentä kaupunkia valmistelee nyt pääsyä tähän ryhmään ja tilanteen tekee jännittäväksi se, että Ympäristöministeriö on arvioinut maassamme olevan ehkä 5 – 10 kaupunkia, jotka voidaan nimetä kansallisen kaupunkipuiston arvoisiksi. Kotka on näiden parinkymmenen kaupungin joukossa, joilla on mahdollisuus saada arvonimi.
Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä syntyi uusi käsite: kansalliset kaupunkipuistot. Lain 9. luvun mukaisesti kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisarvojen säilyttämiseksi. Lain voimaantulon, maaliskuussa 2000, jälkeen ovat käytännön toteutukset ratkaisseet, miten lakia tulkitaan. Kansallisen kaupunkipuiston hyväksyy Ympäristöministeriö kunnan hakemuksesta tai suostumuksella.
Kotkan vahvuudet
Alustavien selvitysten perusteella Kotkan mahdollisuudet saada kansallinen kaupunkipuisto ovat ilmeiset. Sisällön kriteerien osalta kaupungin sijainti aiemmin kahden suurvaltakunnan rajalla, Langinkoski, Ruotsinsalmi, metsäteollisuuden synty ja satamatoiminnot ovat kaikki asioita, joilla on valtakunnallinen, jopa kansainvälinen merkitys.
Ekologisesti alue on monipuolinen. Kymijoen suussa, meren äärellä luonnossa on mahtava määrä erilaisia eliöyhteisöjä vesielementistä rutikuiviin kalliolakiin.
Alueella on suojelualueita, Naturakohteita ja monipuolisia virkistyskäytön kohteita. Aivan välittömässä läheisyydessä on kaksi kansallispuistoa. Näihin kohteisiin sijoittuvat uhanalaiset eliölajit, mutta myös mielenkiintoiset tulokaslajit.
Kaupunkikeskeisyys on Kotkan valttikortti. Kaupunki on panostanut merkittävästi puistorakentamiseen ja tulos näkyy monina tunnuspalkintoina keskustan puistojen osalta. Niitä on myös kehitetty puistoverkostoksi, mikä mahdollistaa niiden liittämisen ilman uutta rakentamista osaksi Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Jo ilman tätä käsitettä Kotka on saanut mainetta viihtyisänä puistojen kaupunkina.
Laajuus ja jatkuvuus edellyttävät yhtenäistä aluetta, joka nivoo yhteen Kotkansaaren ja Karhula-Kymin. Ottaen huomioon rannikkosijainnin, tämä vaatimus olisi vaikea täyttää. Ympäristöministeriö on kuitenkin korostanut, että myös vesialueet voi ottaa mukaan puistoa suunniteltaessa. Kaikki jo hyväksytyt kaupungit ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen. Kotkan osalta se on välttämätöntä, mutta se on myös vahvuustekijä, joka korostaa kaupungin erityspiirteitä.
Kysymyksiä on vielä ratkottavaksi
Lain mukaan puisto perustetaan kunnan, valtion tai julkisyhteisöjen maille. Siihen voi myös kuulua yksityisalueita, mutta kaikki ne vaativat omistajan suostumuksen. Toistaiseksi alueen rajausta ei ole tehty, on vain haettu osia, jotka täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerit ja olisivat siten mahdollisia kohteita puistossa. Kaikki puistoon kuuluvat osat tulee olla vähintään yleiskaavatasoiseen kaavaan sisältyviä. Tällä hetkellä on menossa Kymijokivarren yleiskaavoitus, joka vaikuttaa ratkaisevasti myös kansallisen kaupunkipuiston valmistelun aikatauluun. Itse sisällön suhteen ristiriitoja ei toistaiseksi ole ilmennyt.
Miksi juuri Kotkaan?
Historiallisesti arvokkaassa ja luonnoltaan monipuolisessa kaupungissa on kaikki edellytykset saada kansallisen kaupunkipuiston status. Kun tiedossa on muiden hakijoiden edellytykset, on selvää, että Kotka sijoittuu aivan kärkipäähän Kun aiemmin nimetyistä paikoista on kysytty, mitä hyötyä moisesta tittelistä on ovat vastaukset hyvin vaihtelevia. Suorat taloudelliset hyödyt eivät ole päällimmäisinä. Varsinaisia tukirahoja tähän tarkoitukseen on niukasti. Sitä vastoin välilliset vaikutukset ovat ilmeisiä jo muutaman vuoden kokemuksen perusteella. Matkailuala ja kauppa ovat selvästi hyötyneet hankkeesta. Kaupungin vetovoiman on katsottu lisääntyneen parantuneen maineen vuoksi. Puistoon suunnitellut reitit ja teemapolut ovat saaneet poikkeuksetta kiitosta kaupunkilaisilta.
Lisätietoja: Kotkan kaupunkipuistotyöryhmän puheenjohtaja Risto Hamari, p. 040 – 832 2121
Olen jo ollut tästä asiasta yhteydessä Jorma-Kalevi Merivirtaan, Juho Eerolaan, Semi Lommiin, Suomen luonnonsuojeluluuttoon ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiriin!
KYLLÄ TÄMÄ TÄSTÄ!
"ei voi muuta kun antaa tukea nyt ja päätöksenteossa, toivon mukaan myös mahdollisimman moni muu."
Nyt en ymmärrä miten Paras_fiilari tähän liittyy.
Eipä sitä ymmärrä kukaan muukaan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja osalliset ovat kaksi uutta käsitettä, jotka tulivat käyttöön uuden rakennus- ja maankäyttölain myötä vuoden 2000 alusta. Käsitteiden ei toivota jäävän vain sanoiksi, vaan niiden tarkoituksena on saada aitoa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaavoituskäytäntöön.
Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat esimerkiksi asukkaat, maanomistajat, viranomaiset ja yhteisöt (mm. asukas- ja ympäristöyhdistykset), joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja sen vaikutusten arviointiin.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua kaavan valmisteluun alusta asti. Siinä kerrotaan muun muassa: MIHIN kaavoitetaan? MIKSI kaavoitukseen on ryhdytty? MITEN kaavoitus vaikuttaa ja MITEN niitä arvioidaan? MITEN ja MILLOIN voi osallistua? MITEN kaavoituksen kulusta tiedotetaan. KUKA kaavaa valmistelee ja MISTÄ saa lisää tietoa?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutusta ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Suunnitelmassa pyydetään mielipide 14 päivän kuluessa, siitä kun suunnitelma on tullut nähtäville. Sen jälkeen kaavatyö käynnistyy.
From: Jorma-Kalevi Merivirta
To: Markku Espo ; yl.os.kysa ; petri piipari ; lovari ; Osmo Havuaho
Sent: Wednesday, November 11, 2009 1:33 PM
Subject: Karhulan itärannan vapaitten rantojen puolesta !..............yleisön osastokirjoitus
Itäisen Kotkan Kuntalaiset ovat olleet tiukasti allekirjoittaneeseen yhteydessä ,ilmeisesti muistavat hyvin viime vaalikauden kaava-asiat, kuinka tiukasti otin kantaa valtuustossa ja yleisön osastokirjoituksissa perusluontovihreänä päätöksentekijänä vapaitten rantojen puolesta Itärannan ja Ruonalan rantojen suhteen.
Yeisön pyynnöstä lupasin julkisesti vedota Kaupungin kaavoitus os., Kaupunkisuunnittelu joht, Toimialajohtaan Kaupunginjohtajaan, että neuvottelisivat Ahlströmin kiinteistöpuolen edunvalvojan kanssa "pienestä kaavamuutoksesta" joka koskisi rakentamatonta ranta-aluetta.Muutoksella pyritään jättää jälkipolville "ekojalanjälki luontoon"/ekokäytävä/rantakäytävä jokamiehenoikeuksille jne. Vahvasti uskon että Ahlströmin edustajat tulevat näinkin tärkeässä asiassa vastaan , kai heissäkin asuu se" pieniluontovihreä sydämmen kohilla." Hyvän hallinon perustein , ei vahinkoa myyjälle, mutta kunnan valvottava myös suuren kuntalaisten määrän edunvalvontaa erittäin tärkeässä ko. asiassa.
Jo 2006 kirjoitin seuraavaa: "Lisäksi muistutan kaavoittajia seuraavasta, muun muassa Euroopassa etenkin alankomaissa ei myydä tontteja rantaan asti, siellä turvataan kansalaisten jokamiehen oikeus sillä että vesistön ja tontin väliin on kaavoitettu riittävän leveä viherväylä joka edistää liikkumista vapaa-ajan harrastuksena eli siellä vesi ja rannat kuuluvat kaikille. Samaa seikkaa tulisi myös nykykaavoittajien suosia "ranta" kaupunki Kotkassa, jäljellä olevat harvat rantakohteet tulee säilyttää ja pyhittää kaikkien ihmisten vapaaseen käyttöön, Euroopan mallin mukaan .! Eikä vain pienelle eliittiryhmille ikiajoiksi.!
Kotkassa 11.11.2009
Jorma- Kalevi Merivirta (ps.) vapaitten rantojen puolesta
Kotkan kaupungin hallituksen ja
kaupunginvaltuuston jäsen
kaupungin kiinteistötoimitusten uskottu mies
yleisön osasto kirjoitus
puh. 0400-756188
Kukkulapolku 1 E 42
48350 Kotka
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132
6 §
Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen
Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.
Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.