kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on omiaan jatkamaan sitä sosialismista poitumista. vielä on kaksi haastavaa sosialistista järjestelmää suomessa joista luopumiseen olisi panostettava toinen on kunnallinen terveyden hoito ja toinen maatalous molemmat on kuluihin nähen tehottomia ja kalliita
irti sosialismista
taittu kissanpojan n
3104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lääkäri on yhtä tehokas maksaa hänelle palkan kunta tai yksityinen.
Tervemenoa tutustumaan USA:n terveydenhoitoon, miksi he ovat kateellisia eurooppalaisille ja miksi siellä vaaditaan muutoksia terveydenhoitojärjestelmään.
Jonkinlainen maatalous välttämätöntä.
Vai lopetetaanko lisäksi:
Koulut, poliisi ja puolustusvoimat.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ry vastusti tällaista vapauttamista, koska se pakottaa monet kauppakeskuksissa toimivat pienyrittäjät pitämään yrityksensä auki myös sunnuntaisin, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa näille pienyrityksille ja lisäksi se sitoo yritysten omistajat sen jälkeen viikon jokaisena päivänä. Tällöin kyse onkin jo enemmän pakosta kuin mistään vapaudesta. Tämä pakko taas juontuu siihen, että kauppuakeskusten ideana on markkinoinnnista lähtien se, että kauppakeskus on kokonaisuus ja kuluttajat voivat sen vuoksi odottaa saavansa palvelua sieltä suurin piirtein yhtenäisinä aukioloaikoina. Jos siis kauppakeskus mainostaa olevansa auki 9-21 viikon jokaisena päivänä, kuluttajat ja kauppakeskuksen "hallinto" odottavat, että ainakin lähes kaikki myymälät ovat silloin avoinna.
Kysymys on myös siitä, että vapaat aukioloajat vaikeuttavat näissä kauppakeskuksissa töissä olevien ihmisten elämää. Päivähoito pitää saada järjestettyä myös sunnuntaisin, yhteisen ajan löytäminen perhe-elämään vaikeutuu.
Kuluttajien ja suurkauppojen näkökulmasta aukioloaikojen vapauttaminen voi olla hyvä asia. Tosin se varmaan kaupallistaa elämäämme entisestään lisää ja tämä on puolestaan arvokysymys. Tämän vuoksi esim. kristillisdemookraatit ja Kepun lestadiolaskansanedustajat painoivat punaista nappia. Mahdollisesti monet vastustajat tekivät näin myös arvokysymysten vuoksi, vaikkeivat asettaneet uskonnollisia ja kaupallisia näkemyksiä vastakkain.
Kunnallinen terveydenhoito voidaan ihan hyvin poistaa, jos löytyy jokin toinen toimiva ja kansalaisille maksuton tai melkein maksuton vaihtoehto eikä kuntien tai valtion maksuttaakka kasva. Jos sinulla on tästä jokin hyvä idea, niin se kannattaa esittää.
Maatalous ei minusta ole kuluihin nähden tehotonta. Päinvastoin ongelmana on ollut se, että se on ollut liiankin tehokasta, mikä on johtanut ylituotantoon. Liiallinen tehokkuus on kylläkin sidoksissa siihen, että maatalouden koko on meillä mitoitettu liian suureksi. Tämä virheellinen mitoitus tapahtui eritoten sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. EU-aikana ei ole mainittavissa määrin kyetty vähentämään tätä mitoitustongelmaa. Viljelijöiden määrä on kyllä laskenut, mutta toiminnan kokonaismäärä ei. Oikeanalainen maatalouden mitoitus tarkoittaisi sitä, että varaudutaan kriisiaikojen varalle. Tätä varten meille pitäisi saada pienmaataloutta eikä suurmaataloutta, mikä suunta nyt on ollut. Meillä Kepu valvoo poliittisesti ökyisäntien etuja, ei sitä, että maataloustuotannolla varmennetaisiin kotimaisen ruuan saanti kriisiaikoina ja kestävän ympäristökehityksen saavuttamiseksi.
ois voinut leikata kolmanneksen jo aikoja sitten ja palauttaa rahat nettomaksajille. Miksi pitää yllä moista byrokraattista organisaatiota, joka vie itse tuista kolmanneksen? Nykyisin sateliitit valvoo ja pinta-alat on kaikkien tiedossa, muutama "herranretku" vois koneelta tarkistaa koko maan ja pistää maastotarkistukset käyntiin tarvittaissa.