Spekulaatiot rokotteen mahdollisista tavallista pienemmistä partikkeleista, eli nanohiukkasista, ovat mielenkiintoisia.
Tärkeintä olisikin saada nyt suuren yleisön huomio nanoteknologiaan yleensä ja sen tuomiin riskeihin. Teollisuus on iskenyt nanoteknologiseen kehittelyyn ja erilaisiin tuotesovelluksiin kiinni rikeistä liiemmin välittämättä. Kyse on siis tavallisten tuttujen aineiden hurjan paljon tavallista pienemmistä hiukkasista, jolloin aine ei enää reagoi ja toimi kuten isompina hiukkasina, vaan esimerkiksi kulta on eri kokoisina hiukkasina ominaisuuksiltaan erilaista, kuten muutkin aineet. Fysikaaliset ominaisuudet ovat siis erilaiset kuin saman aineen isommilla hiukkasilla. Myös nanohiukkasten käyttäytyminen elimistössä on vielä pitkälti arvoitus ja elimistöön näitä hiukkasia pääsee yhä enemmän mitä enemmän teollisuus niitä käyttää, autojen maaleissa, muoviesineissä, leluissa, erilaisissa pinnoitteissa kuten tekstiilien pinnoittamisessa (likaa hylkivä jne.) Nanopartikkelit siirtyvät helposti keuhkojen kautta elimistöön ja esimerkiksi nenän hermonpäätteiden kautta jopa suoraan aivoihin. Elimistöön joutuneet nanohiukkaset voivat kertyä esimerkiksi aivoihin tai yksittäinen hiukkanen voi alkaa kerätä ympärilleen muiden aineiden hiukkasia ja aiheuttaa näin esimerkiksi plakkeja aivoihin.
Kyseessä on rahakkaat ja villit markkinat joita mikään taho ei valvo tai rajoita, sillä esimerkiksi hiilen nanohiukkasia kohdellaan sännöksissä ja rajoituksissa kuten vaikkapa grafiittia, suurimolekyylistä hiiltä joka on kaikille tuttu aine.
JOS rokotteessakin olisi nyt joku aineosa hiukkaskooltaan nano-hiukkasina, ei rokotevalmistaja rikkoisi ainoaakaan lakipykälää käsittääkseni, sillä tuotetiedoissa on rehellisesti ja säädösten mukaisesti mainittu jokainen rokotteen sisältämä ainesosa ja missään ei sanota että niiden olisi oltava jotain tiettyä hiukkaskokoa. JOS eri hiukkaskokojen käyttäytymistä ihmiselimistössä nyt testattaisiin eri rokote-erissä se voisi olla yksi selitys eri paikkakunnilla huomattujen paljonkin toisistaan poikkeavien rokotereaktioiden aina kovasta kuumeesta ym. oireilusta pelkkään pieneen pistoskohdan punoitukseen.
Nanoteknologia on kuitenkin huomattavasti suurempi asia kuin se että yhdessä rokotteessa mahdollisesti voisi olla nanohiukkasia, sillä nanoteknologia käytetään jo lukuisissa tuotteissa jotka ovat jo kaupoissa ja kuluttajien käytössä, ehkä sinunkin kotonasi, keittiössäsi, elintarvikkeissasi, lääkkeissäsi. siitä huolimatta, ettei nanopartikkeleiden merkitystä terveydelle ole tutkittu. Tämä rokote on tässä asiassa pelkkä marginaali-ilmiö.
Laitoin googleen hakusanaksi nano ja keuhkot ja löysin muutamia mielenkiintoisia artikkeleita (siis suomeksikin), esim. Kai Savolaisen (alan akateeminen tutkija) kirjoittamana ja jäin kyllä pohtimaan että mahdanko minäkin pestä lapsen tuttipullot harjalla, joka jättää kenties pulloon naonhiukkasia. Mahdolliset hiukkaset kenties päätyvät lopulta lapsen ruuansulatuskanavaan ja elimistöön, aiheuttamatta juuri nyt mitään merkittävää, mutta ehkä joskus myöhemmin kaikkien muiden vastaavien altistusten aiheuttaman kumuloitumisen myötä hän kärsii lopulta jostain vaivasta (hedelmättömyys, syöpä, alzheimer jne.) jonka juuret ovat nanoteknologian käytössä.
Tämä rokotetapaus voi yksittäisenä olla hyväkin juttu tästä näkökulmasta. Eli JOS rokotteessa on testattu nyt nanopartikkeleita ja niistä eri versioita (eri kokoja ja ehkä eri ainesosia nanomuodossa), niin saadaan jo jotain tietoa nanon merkityksestä ihmisten terveydelle. Olisihan se kuitenkin sivistynyttä että jos ja kun nanon käyttöä rokotteissa tutkitaan, niin myös tutkimukseen osallistuvat ihmiset saisivat siitä tietoa, vaikka tällä hetkellä mikään säädös missään ei sitä vaadikaan. Voihan se olla ettei muulla tavalla kuin tällä nykyisellä olisi edes mahdollista saada rahoitusta tuon yksityiskohdan, eli nanohiukkasten rokotekäytön, tutkimiselle.
Tärkeintä olisikin saada nyt suuren yleisön huomio nanoteknologiaan yleensä ja sen tuomiin riskeihin. Teollisuus on iskenyt nanoteknologiseen kehittelyyn ja erilaisiin tuotesovelluksiin kiinni rikeistä liiemmin välittämättä. Kyse on siis tavallisten tuttujen aineiden hurjan paljon tavallista pienemmistä hiukkasista, jolloin aine ei enää reagoi ja toimi kuten isompina hiukkasina, vaan esimerkiksi kulta on eri kokoisina hiukkasina ominaisuuksiltaan erilaista, kuten muutkin aineet. Fysikaaliset ominaisuudet ovat siis erilaiset kuin saman aineen isommilla hiukkasilla. Myös nanohiukkasten käyttäytyminen elimistössä on vielä pitkälti arvoitus ja elimistöön näitä hiukkasia pääsee yhä enemmän mitä enemmän teollisuus niitä käyttää, autojen maaleissa, muoviesineissä, leluissa, erilaisissa pinnoitteissa kuten tekstiilien pinnoittamisessa (likaa hylkivä jne.) Nanopartikkelit siirtyvät helposti keuhkojen kautta elimistöön ja esimerkiksi nenän hermonpäätteiden kautta jopa suoraan aivoihin. Elimistöön joutuneet nanohiukkaset voivat kertyä esimerkiksi aivoihin tai yksittäinen hiukkanen voi alkaa kerätä ympärilleen muiden aineiden hiukkasia ja aiheuttaa näin esimerkiksi plakkeja aivoihin.
Kyseessä on rahakkaat ja villit markkinat joita mikään taho ei valvo tai rajoita, sillä esimerkiksi hiilen nanohiukkasia kohdellaan sännöksissä ja rajoituksissa kuten vaikkapa grafiittia, suurimolekyylistä hiiltä joka on kaikille tuttu aine.
JOS rokotteessakin olisi nyt joku aineosa hiukkaskooltaan nano-hiukkasina, ei rokotevalmistaja rikkoisi ainoaakaan lakipykälää käsittääkseni, sillä tuotetiedoissa on rehellisesti ja säädösten mukaisesti mainittu jokainen rokotteen sisältämä ainesosa ja missään ei sanota että niiden olisi oltava jotain tiettyä hiukkaskokoa. JOS eri hiukkaskokojen käyttäytymistä ihmiselimistössä nyt testattaisiin eri rokote-erissä se voisi olla yksi selitys eri paikkakunnilla huomattujen paljonkin toisistaan poikkeavien rokotereaktioiden aina kovasta kuumeesta ym. oireilusta pelkkään pieneen pistoskohdan punoitukseen.
Nanoteknologia on kuitenkin huomattavasti suurempi asia kuin se että yhdessä rokotteessa mahdollisesti voisi olla nanohiukkasia, sillä nanoteknologia käytetään jo lukuisissa tuotteissa jotka ovat jo kaupoissa ja kuluttajien käytössä, ehkä sinunkin kotonasi, keittiössäsi, elintarvikkeissasi, lääkkeissäsi. siitä huolimatta, ettei nanopartikkeleiden merkitystä terveydelle ole tutkittu. Tämä rokote on tässä asiassa pelkkä marginaali-ilmiö.
Laitoin googleen hakusanaksi nano ja keuhkot ja löysin muutamia mielenkiintoisia artikkeleita (siis suomeksikin), esim. Kai Savolaisen (alan akateeminen tutkija) kirjoittamana ja jäin kyllä pohtimaan että mahdanko minäkin pestä lapsen tuttipullot harjalla, joka jättää kenties pulloon naonhiukkasia. Mahdolliset hiukkaset kenties päätyvät lopulta lapsen ruuansulatuskanavaan ja elimistöön, aiheuttamatta juuri nyt mitään merkittävää, mutta ehkä joskus myöhemmin kaikkien muiden vastaavien altistusten aiheuttaman kumuloitumisen myötä hän kärsii lopulta jostain vaivasta (hedelmättömyys, syöpä, alzheimer jne.) jonka juuret ovat nanoteknologian käytössä.
Tämä rokotetapaus voi yksittäisenä olla hyväkin juttu tästä näkökulmasta. Eli JOS rokotteessa on testattu nyt nanopartikkeleita ja niistä eri versioita (eri kokoja ja ehkä eri ainesosia nanomuodossa), niin saadaan jo jotain tietoa nanon merkityksestä ihmisten terveydelle. Olisihan se kuitenkin sivistynyttä että jos ja kun nanon käyttöä rokotteissa tutkitaan, niin myös tutkimukseen osallistuvat ihmiset saisivat siitä tietoa, vaikka tällä hetkellä mikään säädös missään ei sitä vaadikaan. Voihan se olla ettei muulla tavalla kuin tällä nykyisellä olisi edes mahdollista saada rahoitusta tuon yksityiskohdan, eli nanohiukkasten rokotekäytön, tutkimiselle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kukaan ei tiedä riskejä. Toisinajattelijalääkäri, olikohan Isoaho nimeltään, pohtii tätä rokotteen osalta aamulehden blogissaan.
Hänen päättelynsä mukaan juuri se, jos nanoa käytetään tässä rokotteessa, selittää sen miksi rokote näyttää tartuttavan rokottamattomia rajuoireiseen influenssaan vaikkei siinä elävää saati kokonaista virusta olekaan.
Mutta on tosiaan yhtä mahdollista rokotetta suurempi asia kyseessä ja koskee kaikkia kulutushyödykkeitä. Etenkin tulevaisuudessa, mutta myös jo nyt.