Ongelmana on se että kattovalaisimen lampuista toinen hajoaa todella usein.
Voisiko olla mahdollista että katkaisija josta olisi kärjet huonolla hapella, aiheuttaa sen että valaisimesta palaa jatkuvasti lamppu? Valaisimessa on 2x60W hehkulamput ja jompikumpi näistä rikkoutuu noin viikossa parissa, ja nimenomaan kytkettäessä. Yksin ollessaan toimii huomattavasti kauemmin. Kyseessä siis kattovalaisin, joka on suht avoinainen eli ei pitäisi lämpeämisestäkään johtua.
Toisaalta katkaisija ei vaikuta siltä että olisi kärjet menossa, en ole avannut, mutta ei sirise eikä valot välky kytkettäessä.
Toki tämä kerrostalo on jostain 60 luvulta, ja kaikki tekniikka ja kaapeloinnit ovat sen mukaisia. Jonkinlaista häiriötä kyllä tulee verkostakin kun joskus paskasti suojattu creativen kaiutinsetti rätäjää ja samalla saattaa näkyä valoissakin, joten voisiko ongelma kuitenkin lymyillä verkossa? Tätä ei taas tue se, että wc:n hehkulamppu on kestänyt räpsyttelyä jo vuoden päivät.
Voisiko olla mahdollista että katkaisija josta olisi kärjet huonolla hapella, aiheuttaa sen että valaisimesta palaa jatkuvasti lamppu? Valaisimessa on 2x60W hehkulamput ja jompikumpi näistä rikkoutuu noin viikossa parissa, ja nimenomaan kytkettäessä. Yksin ollessaan toimii huomattavasti kauemmin. Kyseessä siis kattovalaisin, joka on suht avoinainen eli ei pitäisi lämpeämisestäkään johtua.
Toisaalta katkaisija ei vaikuta siltä että olisi kärjet menossa, en ole avannut, mutta ei sirise eikä valot välky kytkettäessä.
Toki tämä kerrostalo on jostain 60 luvulta, ja kaikki tekniikka ja kaapeloinnit ovat sen mukaisia. Jonkinlaista häiriötä kyllä tulee verkostakin kun joskus paskasti suojattu creativen kaiutinsetti rätäjää ja samalla saattaa näkyä valoissakin, joten voisiko ongelma kuitenkin lymyillä verkossa? Tätä ei taas tue se, että wc:n hehkulamppu on kestänyt räpsyttelyä jo vuoden päivät.
Vastaukset 18
Vanhimmat
johtua.
120W on melkoinen lämpöteho, yksin palaessaan käy
huomattavasti viileämpänä.
Valaisimen rakenne ei mielestäni tue lämpeämisteoriaa koska lamput ovat kaukana toisistaan eikä sillä ole ollut merkitystä onko varjostin paikoillaan.
..luovuttaa ja iskeä säästölamppuja tilalle?
tuleehan niillä (useimmiten) vähän takkiin syttymisnopeudessa, mutta joku 15W lamppu on varmasti parissa minuutissa kirkkaampi kuin se 60 wattinen lämmityslaite. tuskin muodostuu olohuoneessa ongelmaksi, joku vaatehuone tai paskahuussi minuutin keikalla onkin sit asia erikseen.
jos sulla ei muuta ole hajoillut kun niitä hehkulamppuja, ei pitäis vielä olla aihetta sen sähkönlaadun epäilyille.. varsinkaan jos omat tutkimustulokset kertoo ongelman olevan vaan siinä yhdessä valaisimessa.. säästölamput siihin ja jos ongelma häviää, niin remontti tuli aika edulliseksi.
mkään henkimaailman juttu ole.
Jos ihan sähkömiehen logiikalla päättelee ensin
antamastasi oireluettelosta niin eipä se juuri
muu voi olla kuin joku lämpöongelma.
Mites se lämpö välittyy niiden lampunkantojen kautta?
Joko on todella paska mäihä käynyt niiden hehkulamppujen kanssa kun nyt noin hajoilevat tai sitten siellä on kosketushäiriö, mikä taas on aika kaukaa haettua. Onko valaisimessa tarraa esim. MAX 2x40W? Toisaalta mulla on olohuoneessa pienehkö pyöreä kattovalaisin kahdella 2x60W hehkulampulla. Kattovalaisimen halkaisija noin 35cm-40cm. Kertaakaan ei oo vielä hajonnut ja ollaan asuttu kuitenkin jo pitkälti 1,5 vuotta täällä. Tämän takia uskalsin ehdottaa jonkin näköistä kytkentähäiriötä, mutta mistä sitä tietää. Energiasäästölamput on siinä mielessä perseestä kun niitä ei voi vielä oikein himmennellä ellei ole sitten elektroonista liitäntälaitetta ja siihen sopivaa himmennintä. Lisäksi jos on sähkölämmitys, niin energiansäästölampuista ei ole juurikaan hyötyä. Itseasiassia jos on kaukolämmitteinen talo, niin kuin puolella suomalaisista on, niin energiansäästölamput aiheuttavat itseasiassa enemmän päästöjä. Kaukolämmitys kun satutaan "valmistamaan" pääasiassa uusiutumattomista luonnonvaroista ja tätä kautta päästöt ovat suurempia kuin hehkulampuilla. Epäsuorasti siis. Kun hehkulampun lämpöteho häviää, on se korvattava kaukolömmöllö, siis huoneistoissa, joissa on kaukolämmitys.
Kaukolämpöä tuotetaan paljon yhteistuotannolla, mikä on hyvä asia. Lämpö tulee lähes kokonaan sähköntuotannon sivutuotteena, kun lauhdevoimalassa lämpö lauhdutettaisiin vesistöön. Sähköllä lämmitys on lisäksi paljon kalliimpaa kuluttajalle kuin kaukolämmöllä. Lopulta tullaan siihen tosiseikkaan, mikä on monesti todettukin jo, että valaisimet ei ole sijoiteltu kovinkaan hyvin lämmityskäyttöön, eikä ne ole termostaatin perässä.
" Lopulta tullaan siihen tosiseikkaan, mikä on monesti todettukin jo, että valaisimet ei ole sijoiteltu kovinkaan hyvin lämmityskäyttöön.."
Onneksi meillä on tämä lämpösäteily olemassa. Lamppu säteilee lähes kaikkiin suuntiin ja kattovalaisimessa oleva lamppu suunnilleen puoliavaruuteen eli huonetilaan. Lamppu myös lämmittää paikallisesti ilmaa, ja lämmin ilma leviää lätyksi katossa. Koska fysiikan lakien mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan, myös lämmin ilma katossa sekä lämmennyt katto itse säteilee lämpöä alaspäin. Ilma myös sekoittuu, kun huoneessa liikutaan.
Näin lampun lämpö tulee käytetyksi hyödyksi.
Jos huoneessa ei olisi pattereita, lamppulämpö ei aivan paikkaisi ikkunoiden edessä olevia pattereita. Mutta onneksi patterit kuitenkin ovat, jolloin tätä kysymystä on turha murehtia.
Siinä olet oikeassa, ettei lamput ole termostaatin perässä. Eli jos lämmitystarvetta ei vaikkapa kesällä ole, lamput lämmittävät päällä ollessaan kuitenkin. Onneksi:
-kesäkuumat eivät kestä kauaa
-harvalla on patterin lämmitystehon verran hehkulamppuja päällä.
Jossain aiemmassa ketjussa joku tuli maininneeksi, että (päivänvalo-) loisteputkia saattaa olla käytössä yhdessä huoneessa yli kilowatin edestä. Myös kaikki tämä muuttuu lopulta lämmöksi, koska kaikki käytetty sähkö muuttuu lopulta lämmöksi.
Nyt tuntuu taas hiukan menevän sekaisin sähkönsäästö ja energiansäästö. Omaa sähköään voi toki säästää käyttämällä "säästölamppuja", mutta jos puhutaankin ENERGIANKULUTUKSESTA, niin se on toinen asia, koska lamppulämmitystehon pienentyessä muuta lämmitystä joudutaan lisäämään.
Se Hesarin juttu keskiviikkona 7.10.2009 on hyvä ja kertoo, miksi hehkulamppu eräissä käyttökohteissa onkin ympäristövalinta (en jaksa kopioida puolta artikkelia tähän).
"Jos omakotitalo lämpiää öljyllä, hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin lisää öljyn kulutusta. Silloin lamppujen vaihtaminen EI ole ekoteko - päinvastoin." -HS
Lopuksi lyhyttä pohdintaa aiheesta:
Vietän paljon aikaa kotona keinovalossa. Minulle on tärkeää, että itse viihdyn siinä valaistuksessa jossa olen. En ole lamppuvalinnoissani valmis sellaisiin "ympäristönsuojeluratkaisuihin", jotka johtavat ärtymyksen määrän kasvuun, vaikka säästäisin euron-pari kuukaudessa. Maksan mielelläni hiukan siitä, että valaistus on mieleinen. Olen sekakäyttäjä: käytän sekä säästölamppuja että hehkulamppuja sen mukaan, miten itse parhaaksi katson. En vaihda valaistustani sen mukaan, miten viherpiiperöt, lampputeollisuus ja ilmastomafia haluaisi minun toimivan. Moni näyttää luopuneen omasta ajattelustaan pitkällisen aivopesun seurauksena. Kuvaava esimerkki aivopesusta on, että kun tämän vuoden alkupuolella olin osittain palaamassa takaisin hehkulamppuihin, tunsin oikeasti huonoa omaatuntoa kun sytytin 40-wattisen hehkulampun uudessa paikassa. Silloin todella tiedostin aivopesun olemassaolon ja ryhdistäydyin. Tätä kirjoittaessani (mutta ei kaiken aikaa) huoneessa palaa mm. 100W hehkulamppu katossa, ja kaikki on hyvin. :)
kyseessä on yksi ja sama valaisin niin kokeile taikatemppua:
Sammuta sähkö valaisimestasi (jos et omista jännitetyökaluja, niin mielellään katkaise sähköt pääkytkimellä tai sulakkeella) ja nosta lampunpitimestä (mihin kierrät lampun kiinni) talttapää ruuvimeisselillä sitä pohjalla näkyvää metallikieltä hieman ylöspäin ja ruuvaa seuraava lamppu hieman lujempaa kiinni (ei kuitenkaan niin että se hajoaa käsiisi)
Voit myös tarkastaa sokeripalan/valaisinliitinpistotulpan kytkennän ja korjata sen jos ruuvit hieman löysällä. Noudatathan em turvallisuusohjeita silloinkin..
Oletan että vika korjautuu näillä toimenpiteillä, eikä kyse lämpenemisestä, tai johtimien löysästä liitoksesta, perustuen vian kuvaukseen ja siihen ettei muualla vikaa.
Hehkulamppujen lämmöstä saadaan keskimäärin hyödynnetyksi lämmitykseen vain 55 - 80 %. Näin on aikoinaan mallinnettu. Tuo HS:ssä ollut tutkimus ei kerro tätä asiaa, vaan vain kuinka paljon lämmöstä saadaan hyödyksi kovilla pakkasilla. Muutenkin kyseinen tutkimus on hyvinkin kyseenalainen ja antaa virheellistä tietoa (tai tutkimuksesta en tiedä, mutta lehtiartikkeli). Vertaukset kaukolämpöön pelkkää skeidaa. Peruste oli se, että kaukolämpö tulee samalta voimalaitokselta kuin sähkö, ja sen vuoksi kannattaisi lämmittää sähköllä. Sitä ei oltu tajuttu, että lisättäessä sähkön tuotantoa joudutaan tuottamaan lämpöä kaksinkertaisesti ja että sähköä voidaan siirtää kauemmaskin toisin kuin kaukolämpöä. Yms.
heh, kylläpä vitsin murjaisit:
"Näin lampun lämpö tulee käytetyksi hyödyksi."
"-harvalla on patterin lämmitystehon verran hehkulamppuja päällä."
Onko patterin toimintaperjaate nyt tiedossa? Ainakin huoneessa jossa istun sijaitsee ikkunan alla 800w sähköpatteri termostaatin takana. Lamppuja huoneessa on yksi lattiavalaisin sekä kattovalaisin. Yhteensä lämpötehoa näissä olisi hieman alle 300w jos "valaisisin" hehkulampuilla. Tämä 300w lämmittäisi huonetta koko sen ajan kun oleskelisin täällä. Patterini sen sijaan toimii termostaatilla ja käyttää 800w tehonsa lämmittämiseen vain pienissä jaksoissa. Kyseisen huoneen lämmöntarvetta en tiedä mutta arvioisin sen alle kolmeen sataan vattin.
Mikä on tulos: hehkulampuilla "valaisu" nostaisi huoneeni lämpötilaa ja lisäisi näin lämmönhukkaa ja kuluttaisi enemmän energiaa.
Väitit että lampun lämpö tulee hyödyksi mutta olen hieman eri mieltä.
"Onneksi meillä on tämä lämpösäteily olemassa. Lamppu säteilee lähes kaikkiin suuntiin ja kattovalaisimessa oleva lamppu suunnilleen puoliavaruuteen eli huonetilaan. Lamppu myös lämmittää paikallisesti ilmaa, ja lämmin ilma leviää lätyksi katossa. Koska fysiikan lakien mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan, myös lämmin ilma katossa sekä lämmennyt katto itse säteilee lämpöä alaspäin. Ilma myös sekoittuu, kun huoneessa liikutaan.
Näin lampun lämpö tulee käytetyksi hyödyksi."
Aikasempien vuosien trendistä; kattolämmityksestä on nykyään tullut hyvin harvinainen uudisrakennuksissa. Sitä markkinoitiin, juuri lämpösäteilyn voimalla. Jopa suoraa sähkölämmitystä pattereilla käytetään uudistuotannossa enemmän, vaikka lattialämmitys alkaakin olemaan tavalla tai toisellla toteutettuna nykyisin kaikkein yleisin tapa lämmittää.
"-harvalla on patterin lämmitystehon verran hehkulamppuja päällä."
Halogeenit on nykyisin yleinen valolähde, se on hehkulamppuja parempi, mutta muuttaa silti hyvin vähän sähköenergiasta näkyväksi valoksi. Vähintään kymmenen upotettua kohdevalaisinta on aika lämmökäs ratkaisu olkkarissa. Lisättynä jalka ja pöytälamppua kuvioon, voi jokainen laskea paljon tulee kuormaa valoista, vaikka sitten vähän himmennettynäkin. Kattokruunuistakin tulee helposti monta sataa wattia. Telkut, kodinkoneet, ihmiset.. kaikki lämmittää ja pidentää "loisteputkikautta" kesällä. Talveksi voi sitten vaihtaa taas hehkuttimiin tai vaikka antaa vaan termostaattien hoitaa homman.
"Nyt tuntuu taas hiukan menevän sekaisin sähkönsäästö ja energiansäästö. Omaa sähköään voi toki säästää käyttämällä "säästölamppuja", mutta jos puhutaankin ENERGIANKULUTUKSESTA, niin se on toinen asia, koska lamppulämmitystehon pienentyessä muuta lämmitystä joudutaan lisäämään.
Se Hesarin juttu keskiviikkona 7.10.2009 on hyvä ja kertoo, miksi hehkulamppu eräissä käyttökohteissa onkin ympäristövalinta (en jaksa kopioida puolta artikkelia tähän)."
Nopeasti ajateltuna kyllä, mutta jos asiaa ajattelee syvällisemmin. Sähköenergia on kaikkein jalostetuina energiaa. Sitä ei pysty järkevällä tavalla varastoimaan. Sen tuotannon ja kulutuksen pitää aina olla tasapainossa. Sen sijaan lämpöä voi varastoida ja lämmitetty ilma varastoikin sitä rakennuksissa hyvin. Kokonaisuuden kannalta, on siis huomattavasti parempi käyttää vähemmän jalostettua energiaa lämmitykseen. Mielestäni sähkön hinnalla olisi hyvä kannustaa ihmisiä tekemään isossakin mittakaavassa järkeviä ratkaisuja. Ymmärrän myös suomen teollisuuden tarpeet, mutta siellä on useimmiten kaikkein eniten säästettävää.
Onneksi kaikki ihmiset eivät ole samaa mieltä, keskustelut olisi silloin hyvin tylsiä. Toisten mielipiteitä on mukava lukea ja tuoda omaakin näkemystä mukaan. :)
Käytännöllisyyssyistä vastailen tässä teille kolmelle jotka kommentoitte kirjoittamaani.
"Hehkulamppujen lämmöstä saadaan keskimäärin hyödynnetyksi lämmitykseen vain 55 - 80 %. Näin on aikoinaan mallinnettu."
-Minne se loppu lämpö pakenee? Jos laitan pöydälle palamaan/päälle hehkulampun, kynttilän, hiustenkuivaajan tai uunissa lämmitetyn metallinpalan, edellä mainituista lämmönlähteistä vapautunut lämpö lämmittää huonetta. Se on ainoa mahdollisuus, koska lämpö ei noin vain häviä minnekään. Jos tuo 55-80% olisi totta, 20-45% huoneessa syntyneestä lämmöstä ei lämmittäisikään huonetta. Se on mahdollista vain siten, että osa lämmöstä siirtyy rakenteita pitkin ylempään kerrokseen, jos nyt puhutaan kerrostalosta. Tällöin se ylempi kerros saa lahjaksi lämpöä, ja se vähentää kyseisen asunnon lämmitystarvetta.
Se Hesarin artikkeli alkaa näin:
"Hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Jos hehkulamput poistetaan, niiden tuottama lämpö pitää korvata lämmityksellä. Kun lämmitys on fossiilipohjaista, lopputuloksena on hiilijalanjäljen kasvu." -HS
Nämä ovat siis Teknillisen korkeakoulun uusia koetuloksia.
"heh, kylläpä vitsin murjaisit"
-Tuskin sentään.
"Onko patterin toimintaperjaate nyt tiedossa? Ainakin huoneessa jossa istun sijaitsee ikkunan alla 800w sähköpatteri termostaatin takana. Lamppuja huoneessa on yksi lattiavalaisin sekä kattovalaisin. Yhteensä lämpötehoa näissä olisi hieman alle 300w jos "valaisisin" hehkulampuilla. Tämä 300w lämmittäisi huonetta koko sen ajan kun oleskelisin täällä. Patterini sen sijaan toimii termostaatilla ja käyttää 800w tehonsa lämmittämiseen vain pienissä jaksoissa.
-Aika lämmintä on ulkona jos 300W lämmitystä on liikaa. Jos pakkasta on tarpeeksi, 300:n watin hehkulampuista ei varmaankaan tulisi liikaa lämpöä. Muuten!: mitä viileämmässä oleilet, sen enemmän energiaa tarvitset ITSE pysyäksesi lämpimänä. Jos palelet, saatat tarvita tuplamäärän energiaa. Tämä ei ole turhaa pilkunviilausta, jos puhutaan energiankäytöstä kokonaisuutena ja yritetään pelastaa planeetta. Ruoka on tuotettava ja kuljetettava, ja tämä kuluttaa energiaa ja päästää hiiltä. Siis: jos osittain hehkulämmitetty huone lämpenee vaikka 25 asteeseen, kulutat vastaavasti ITSE vähemmän ruokaa pysyäksesi lämpimänä. Ei tätä kysymystä voi jättää kokonaan huomiotta. Olen itse joskus ollut mökkireissuilla kylmään vuodenaikaan ja ihmetellyt, kun "riittäväksi" mitoitettu ruokavarasto onkin loppunut kesken, koska lämmönhukka nälättää.
"Kyseisen huoneen lämmöntarvetta en tiedä mutta arvioisin sen alle kolmeen sataan vattin."
-Mitäs, jos minä arvioin sen yli kolmensadan watin. Nyt meillä on vastakkain kaksi erilaista arvausta. Ainakaan talvella tuo 300W ei riitä, ellei talon eristyskyky ole poikkeuksellisen hyvä. Ja tämäkin on arvaus. Ero sinun ja minun välillä tässä asiassa on, että sinulla valaisun tarve on selvästi suurempi kuin minulla (paitsi jos siivoan tai luen lehteä tai nikkaroin jotain). Musiikin kuuntelu olohuoneessa tai DVD:n katselu sujuu minulta vähässä, himmennetyssä valossa. Kun istun tietokoneella toisessa huoneessa, en halua täyttä valaistusta silloinkaan. Jos laittaisin 500W valonheittimen joka huoneeseen palamaan, lämpöä voisi tulla liikaa. Ei siitä pääse mihinkään.
"Väitit että lampun lämpö tulee hyödyksi mutta olen hieman eri mieltä."
-Oman toimintasi kautta saatat olla osittain oikeassa, mutta myös minä olen oikeassa, koska lämmitän lampuilla sinua vähemmän.
JATKUU ALEMPANA, MERKKIRAJA MENI YLI.
"Aikasempien vuosien trendistä; kattolämmityksestä on nykyään tullut hyvin harvinainen uudisrakennuksissa."
-Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö fysiikan lait lämmön suhteen silti toimisi. Jos lämmön siirtyminen säteilemällä epäilyttää, mietipä vaikka terassilämmitintä, takkatulen edessä lämmittelyä tai Aurinkoa! ;)
"Halogeenit on nykyisin yleinen valolähde, se on hehkulamppuja parempi, mutta muuttaa silti hyvin vähän sähköenergiasta näkyväksi valoksi. Vähintään kymmenen upotettua kohdevalaisinta on aika lämmökäs ratkaisu olkkarissa. Lisättynä jalka ja pöytälamppua kuvioon, voi jokainen laskea paljon tulee kuormaa valoista, vaikka sitten vähän himmennettynäkin. Kattokruunuistakin tulee helposti monta sataa wattia. Telkut, kodinkoneet, ihmiset.. kaikki lämmittää ja pidentää "loisteputkikautta" kesällä. Talveksi voi sitten vaihtaa taas hehkuttimiin tai vaikka antaa vaan termostaattien hoitaa homman."
-Tässä tullaan jälleen siihen hehkuvalaisun määrään, ja varsinkin sen määrään kesäkuumalla. Jos hehkuja on hyvin paljon, lämpöä tuleekin liikaa, ellei ulkona ole pakkanen. Alunperin tartuin teoreettisesti väittämään, ettei hehkulampun lämpö tule kokonaan hyödyksi.
---->Jos tarkastellaan vaikkapa yhtä hehkulampullista (vaikkapa vain 25W) pöytävalaisinta lämmityskaudella, olen jyrkästi sitä mieltä, että lämpö tulee 100% lämmityshyödyksi, koska se lämpö ei voi paeta minnekään.
"-Minne se loppu lämpö pakenee? Jos laitan pöydälle palamaan/päälle hehkulampun, kynttilän, hiustenkuivaajan tai uunissa lämmitetyn metallinpalan, edellä mainituista lämmönlähteistä vapautunut lämpö lämmittää huonetta. Se on ainoa mahdollisuus, koska lämpö ei noin vain häviä minnekään. Jos tuo 55-80% olisi totta, 20-45% huoneessa syntyneestä lämmöstä ei lämmittäisikään huonetta"
Vaihdoin juuri hehkulamput 1000 W halogeeneihin. Nyt valaistukseen kuluu 10 kW, mutta kaikki teho tulee hyödynnetyksi lämmityksessä, eikä lämpö häviä mihinkään. Jos vaihtaisin takaisin 60 W hehulamppuihin, joutuisin lisäämään lämmitystä 9,4 kW:llä.
"Jos tarkastellaan vaikkapa yhtä hehkulampullista (vaikkapa vain 25W) pöytävalaisinta lämmityskaudella, olen jyrkästi sitä mieltä, että lämpö tulee 100% lämmityshyödyksi"
Aivan varmasti tuleekin, ja tuollaiseen tulokseen on tultu TKK:n tutkimuksessakin. Pitäisi kuitenkin ajatella lämmityshyötyä koko vuoden aikana. Sitä on mallinnettu tuossa aiemmassa, jolloin on päädytty 55 - 80 %:iin. SYksyllä illat ovat pimeitä, mutta lämmöntarve on niin vähäinen, ettei hehkulamppujen kaikkea lämpöä tarvita, sillä ihmiset ja kodinkoneet lämmittävät niin paljon.
Itse olen juuri tällä hetkellä majoittuneena alle 30 neliön kerrostalokämpässä. Täällä on ihan teepaitakeli, vaikka kaikkien pattereiden termostaatit ovat täysin kiinni (oollet koko syksyn) eikä yhtään hehkulamppuakaan ole käytössä. Jos olisi, niiden lämpö pitäisi tuulettaa ikkunasta pihalle! Tietokonekin on kannettavaa mallia, ei mikään kiuas ja telkkari matkakokoa. Jos talossa olisi lämmönvaihdin, olisi vielä lämpimämpää.
Mä en kohta enää jaksa, kun nää jonnekin 1920-luvulle jumittaneet puupäät hokee koko ajan samoja satuja...
> -Minne se loppu lämpö pakenee?
Ulkoilmaan.
> Jos laitan pöydälle palamaan/päälle hehkulampun, kynttilän, hiustenkuivaajan tai uunissa lämmitetyn metallinpalan, edellä mainituista lämmönlähteistä vapautunut lämpö lämmittää huonetta. Se on ainoa mahdollisuus, koska lämpö ei noin vain häviä minnekään. Jos tuo 55-80% olisi totta, 20-45% huoneessa syntyneestä lämmöstä ei lämmittäisikään huonetta.
Käytetystä sähkötehosta 100 % muuttuu lämmöksi, mutta juju onkin siinä että "ilmaislämpöä"
tulee X wattia riippumatta siitä, mikä on lämmöntarve. Esim. nykyaikaisen 140 m² omakotitalon lämmityksen mitoitusteho on 7 kW. Mutta ulkolämpötilan ollessa +7,5°C, kuten nyt, lämmitykseen riittääkin 2 kW... koko talolle. Ja tästä 2 kilowatistakin osan kattaa mm. kylmälaitteiden vapauttama lämpö ja pesutilojen mukavuuslämmitykset (lattialämmitys), joka on aina päällä, talon lämmöntarpeesta riippumatta.
Eli lisälämmitystarvetta on näiden välttämättömien/"ilmaislämpöjen" päälle enää luokkaa 1,5 kW koko talossa ja yksittäisessä huoneessa enää muutamasta kymmenestä muutamaan sataan wattiin.
Ja sitten se todellisuus...
- olkkarissa tauluTV (200 W), kristallikruunu (5x40 W), "hieno" epäsuoraa valoa antava jalkalamppu (300 W), digiboxi, vahvistin ja pari ihmista (200 W), yht. 900 W eli 3x lämmöntarve näillä nykyisillä "talvikeleillä"
- makuuhuoneessa "hieno" kattovalaisin 4x50 W halogeenilampuilla + pelitietokone (400 W näyttöineen) + 1-2 hlö -> lämmöntuotto 4-5x ko. huoneen lämmöntarve
Seuraus: sisälämpötila nousee, jolloin
- lämpöhäviöt kasvavat (5% per 1°C), jolloin osa "ilmaislämmöstä" menee hukkaan verrattuna tilanteeseen, jossa lämpöä tuotettaisiin vain täsmälleen tarvetta vastaava määrä
- TAI tulee tukalan kuuma -> ikkuna auki -> 100 % "ilmaislämmöstä" menee hukkaan
Puupään logiikalla hehkulamppuja kannattaisi polttaa vaikka kesähelteellä, koska puupään logiikalla kaikki hukkalämpö tulee aina 100 % hyödyksi .... sehän on puupään logiikalla hyödyllistä, että sisälämpötilan saa nostettua vaikka +26 -> +36°C.
Kuten jo totesinkin, teoria ka käytäntö menevät nyt osittain sekaisin. Tartuin siihen väittämään, että hehkulampun lämmöstä vai osa saaadaan hyötykäyttöön. Kyllä sinun esimerkissäsi perää on, mutta käytännön tilanteita on monia erilaisia. Jos nyt kuitenkin tarkastellaan teoriaa sen lämmön suhteen pienemmässä mittakaavassa (eli puhutaan vaikka yhdestä lampusta), niin lampun lämpö tulee hyödynnettyä suuremmalla prosentilla kuin 55-80%.
Jos otetaan nyt vertailun vuoksi ihminen mukaan tähän lämmönlähdevertailuun, niin sanoit sen lämmittävän 100W teholla. Jos lampun lämmöstä huonetta lämmittäisi vain 55-80%, niin saman täytyisi päteä myös sadan watin ihmiseen. Näinkö on? No ei. Juuri totesit, että ihminen=100W, etkä tehnyt mitään prosenttivähennyksiä siitä.
Rautatiekiskon paksuisesta rautalangasta väännettynä: jos asunnon valaistus ja härvelit yhteensä tuottavat aivan liikaa lämmitystä tarpeeseen nähden, niin liikaahan se on, mutta se on jo yhtenä omana variaationaan poikkeama teoriasta. Jos ei ole pelikonetta, plasmatelkkaria, hienoa 300W halogeenivalaisinta yms, niin parin lampun lämpö huoneessa on hyödynnettävissä, jos on lämmityskausi.
Siihen joudut valitettavasti sopeutumaan, että on ihmisiä, jotka edelleen ja tulevaisuudessakin pitävät hehkulampuista. Heidän nimittely ehkä helpottaa oloasi, mutta ei se kovin sivistynyttä tai rakentavaa ole. Käytä sinä putkia, jos ne tekevät sinut onnelliseksi.
Muuten, joku sanoi jossain toisessa ketjussa, että putkia voi yhdessä huoneessa olla vaikka kilowatin tehon edestä, ja se on OK, koska valoa saadaan niin paljon. Kuitenkin se teho muuttuu lämmöksi, kuten tiedätkin. Se kilowatti on yhtälailla liikaa ellei lämmitystarve ole niin suuri. Muuten, ainakin oman asuntoni kylppärin lattialämmitys on säädettävä ja sen saa napsautettua pois päältä. Kesäkuumalla lattiani EI lämpene sähköllä ollenkaan. Se on "off".
"Mä en kohta enää jaksa,"
-Sulje tietsikka välillä ja mene vaikka ulos kävelylle. Ota sitten lomaa Suomi24:stä niin hermopaine saattaa helpottaa. ;)
Tuo 55 - 80 % ei tarkoita sitä, paljonko jostain tietystä lampusta saadaan lämpöä hyötykäyttöön jossain tietyssä tilanteessa (kuten olet ymmärtänyt). Vaan se on nimen omaan keskiarvo, arvio siitä, kuinka paljon kaikista lampuista saadaan lämmityshyötyä keskimäärin, eli ei ole huomioitu pelkkiä pakkasia, vaan myös se, että kesälläkin jonkin verran valoja tarvitaan ja lämpiminä syysiltoina jo enemmän. Se on selvä, että jos lämmitystarvetta on paljon, niin hehkulamppujen lämpö tulee paremmin hyödyksi kuin lämpimimmillä keleillä. Mutta valoja tarvitaan myös silloin, kun lämmön tarve on vähäinen. Toisaalta katossa oleva pistemäinen lämmönlähde kuumentaa valaisimen yläpuolisen katon hyvin kuumaksi, jolloin luonnollisesti tällä kohtaa lämpöhäviö eristeiden läpi kasvaa.
Miksi hehkulamppujen käyttöä pitää perustella juurikin sillä, että ne lämmittävät? Jos ne ovat mielestäsi erinomaisia valonlähteitä, niin mikset puhu siitä mitään, vaan ainoastaan yrität uskotella, että ne ovat hyviä lämmittimiä? Halogeenilamput ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä hehkulamppua. Mikseivät ne kelpaa? Mielestäni olisi järkevämpää käydä keskustelua siitä, miksi myös esim. mattapintaiset ja hehkulampun tilalle sopivat verkkojännitteiset halogeenit on päätetty kieltää.
"joku sanoi jossain toisessa ketjussa, että putkia voi yhdessä huoneessa olla vaikka kilowatin tehon edestä, ja se on OK, koska valoa saadaan niin paljon."
Se olin minä. Mutta se oli vain heitto, harvassa huoneessa kotona on noin paljoa loistelampputehoa. Toki myös loistevalaisimet voivat tuottaa hukkalämpöä ja tuottavatkin. Mutta vain murto-osan siitä, mitä vastaavan valaistuksen antavat hehkulamput.
EU-asetus ei rajoita valaistukseen käytettyä energiaa, se vain karsii hyötysuhteeltaan huonoimmat valonlähteet pois. Jos riittävään valaistusvoimakkuuteen vaaditaan kilowatti loistevalaisimia, niin sitten on niin, koska pienemmällä teholla sitä ei voida saavuttaa. Sen sijaan jos yksi 60 W hehkulamppu riittää, on se liikaa, koska vastaava valaistus voidaan toteuttaa selvästi pienemmälläkin kulutuksella.
"Miksi hehkulamppujen käyttöä pitää perustella juurikin sillä, että ne lämmittävät? Jos ne ovat mielestäsi erinomaisia valonlähteitä, niin mikset puhu siitä mitään, vaan ainoastaan yrität uskotella, että ne ovat hyviä lämmittimiä?"
Lähtötilanne EI ole, että olisin avannut keskustelun väittämällä, että hehkut ovat hyviä lämmittimiä, ja että niitä pitäisi siksi käyttää. Tartuin tuohon lämpöhyötyprosenttiväittämään, ja ilmaisin oman näkemykseni siitä. Olen sanonut moneen kertaan, että käytän hehkulamppuja monessa paikassa, koska pidän niiden valosta, himmennettävyydestä ja käytännöllisyydestä niissä kohteissa, joissa on lyhytaikainen valontarve välittömällä täydellä valoteholla. Olen puolustanut hehkuja kun niitä vastaan on hyökätty. Saan toki ilmaista mielipiteeni.
"Halogeenilamput ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä hehkulamppua. Mikseivät ne kelpaa?"
En muista sannoneeni, etteivät halogeenit kelpaa minulle. Käytän niitäkin. Käytössäni on G9, GU10 sekä se Osramin E27-kantainen hehkulampunmuotoinen, eri tehoja. On mahdollista, että olen kertonut joitain asioita valaistuksestani eri nimimerkillä, mutta en harhauttamistarkoituksessa. Yhdessä ketjussa käytän kyllä samaa nikkiä.
Jos tuo kertomasi hyötyprosentti tosiaan tarkoittaa jotain läpivuotista keskiarvon keskiarvoa ja kaikissa erilaisissa tilanteissa, hyväksyn sen paremmin.
"Mielestäni olisi järkevämpää käydä keskustelua siitä, miksi myös esim. mattapintaiset ja hehkulampun tilalle sopivat verkkojännitteiset halogeenit on päätetty kieltää."
Tätä olen ihmetellyt tälläkin palstalla ja keskustellut siitä. On mahdollista, että olen käyttänyt toista nimimerkkiä kuin nyt. Joskus valitsen ketjuun nimimerkin aiheen ja näkökulman mukaan, mutta esiinnyn yhdessä ketjussa yhdellä nimimerkillä.