En halua pelotella tai mitään mutta kannattaa muistaa, että se vauva on oikeasti synnytettävä. Synnytyskivut ovat kovat. Sain ensimmäisen lapseni 16v. vajaa kolme vuotta sitten ja synnytyksen rajuus ja kipujen voimakkuus yllättivät minut täysin. Olin mielestäni valmistautunut hyvin ja varautunut kovaan kipuun mutta en olisi voinut kuvitellakaan, että kipu on niin hirveän kova. Synnytys sujui normaalisti ja hyvin ja kesti kokonaisuudessaan 14, 5 tuntia. Vauvan kanssa sujui hyvin eikä synnytyksestä jäänyt pelkoja kuitenkaan. Toinen lapsikin on tulossa tammikuussa, joten synnytys on taas edessä.
vauva pitää myös synnyttää, oikeasti
ei pelottelua
8503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tän vois pistää myös tuonne odotus- ja vauvakuumepalstalle.. Oon 26 ja viimesilläni raskaana. Just sain kuulla että synnytyskivut lähentelee kuoleman tuskaa.. Lähettiin jo harjoitussuppareitten takia sairaalaan kun antoivat ohjeet että viiden minuutin välein puolentunnin ajan.. ei sitten riitä tuska joka vie jalat alta vaan pitää olla vieläkin kovempaa. mitähän sitä pitäs odottaa..
Ihmisillä on hyvä tapa unohtaa hirvittävimmät asiat.. ainakin tuskat.
Jepjep.. Itselläni on paha synnytyskammo - ollut aina. Esikoisen synnytys meni hyvin, kesti 6h 9min. Puudutteita en uskallaudu ottamaan, joten ilokaasu oli paras kaveri ponnistusvaiheeseen asti. Synnytys alkoi vesien lähdössä ja oksitosiinitipalla käynnistettiin sit supparit, joita en tuntenut lainkaan vaikka kohdunsuu oli jo rv 28 alkanut aukeilemaan. Tippaa laitettiin vahingossa liikaa ja ne 2-3 tuntia meni aivan sumussa, tajunnan rajamailla enkä siitä mtn muistakaan. Kivut siis tod tod pahat, mutta eipä tullut repeämiä tms eikä edes huonoja muistoja vaan mielessäni tuo synnytys on positiivinen. Toista odotetaan, mutta synnytystä en tälläkään kertaa uskalla edes ajatella - se tulee kun tulee ja sit täytyy vaan elää hetkessä ja tehdä parhaansa, kyllä sekin ohi menee ;)
Itsellä 2 synnytystä takana. Ensimmäinen kesti 10h30min, ja oli ihan hirveä! Onneksi sain puudutteet :) Toinen oli sitten helppo. 8h kesti, viimeinen tunti oli vasta kivulias. Sitä ennen ei tarvinnut lääkkeitä.
En itseni kohdalla kuitenkaan kuvailisi niitä kipuja kuoleman tuskiksi. Mutta sitten taas joillakin ne kivut on pahemmat.
Onnea janiinka tulevasta vauvasta :) Onneksi kaikki kivutkin unohtuu kun saa lapsen rinnalle :)
On turhaa pelotella kivulla. Itselläni ensimäinen synnytys oli tosi helppo, vauvakin oli kylläkin pieni. Toinen synnytys kesti n.kaksi tuntia ja pojalla lähes 4900g,.
Kolmas lapsi tuli vauhdilla, ponnistus aikaa kirjattiin minutti, nippa-nappa saliin ehdittiin synnytämään.
Hei , luin juuri että olit 16v. kun sait ekan lapsen. Miten kaikki suhtautuivat siihen? Olen itse nyt 15v. mutta täytän maaliskuussa 16v. Minulla on poikaystävä joka täyttää nyt ensi vuonna 18. Olemme seurustelleet nyt vähän yli puoli vuotta ja olemme onnellisia yhdessä. Hän on silti sitä mieltä että jos tulisin raskaaksi, ainoa vaihtoehto olisi keskeyttää raskaus. Emme käytä ehkäisyä,mutta suunnitteilla on e-pillerit. Olen jo monta viikkoa toivonut salaa, että tulisin raskaaksi..vauvakuumetta siis havaittavissa, mutta sitten kun taas miettii kaikkia muita seikkoja.. miten muut suhtautuisivat asiaan? En tiedä yhtään mitä tekisin. kysymyksiä vaeltelee mielessäni.. olenko liian nuori,jos tulisin nyt raskaaksi?
ajatteletko sä ketään muuta kuin itseäsi!?
on ihan pakko kysyä tuota, koska tekstistäsi paistaa todella paha itsekeskeisyys.
"salaa" haluisit tulla raskaaksi, ja väkipakolla sitten pidät lapsen, ihan uhallakin.
ajattele nyt miestäsikin tuossa. varmaan hän ajattelee teidän molempien parasta ja sitä tulevaisuutta, kun on ilmoittanut selkeästi ettei halua pitää "vahinkolasta".
olet todellakin liian nuori, kypsymätön, itsekeskeinen ja lapsellinen "hankkimaan" lasta.
lapsen kun kuuluisi olla toivottu molempien parisuhteen osapuolilta, ei niin että sinä pamautat pommin niskaan että "oon raskaana ja aion pitää lapsen".
jos olisin sun kaverisi ja kuulisin että suunnittelet tuollaista poikaystäväsi päänmenoksi, niin kyllä varmasti kertoisin poikakaverillesi asiasta, että hän osaisi varautua kieron tyttöystävänsä varalta.
sulle ja poikakaverillesi suosittelisin ehkäisyneuvolakäyntiä, jotta molemmat tiedätte miten ehkäisy toimii ja miten sitä käytetään oikein ettei satu "vahinkoa".
vauvakuumeesi on ehkä enemmän sitä että haluat tuntea itsesi tärkeäksi ja päteä "teinipiireissä".
toivottavasti poikaystäväsi tajuaa minkälainen olet todellisuudessa ja heivaa sinut elämästään, koska aina, IHAN JOKA KERTA, parisuhdetta koskevissa asioissa keskustellaan sen parisuhteen toisen osapuolen kanssa, se on sitä toisen kunnioittamista ja huomioonottamista.
Aika perkeleen tyhmä se poikaystäväkin jos ei kondomia käytä vaikka tietää ettei muuta ehkäisyä ole käytössä. Tuntuu poikarukka kuvittelevan että se on ihan okei ja jos vahinko käy niin sitten abortti. Molempien olisi syytä kasvaa vielä ennen kuin leikkivät aikuisten leikkejä.
on kyllä totta, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino!!!! Aivot käyttöön ihmiset! En halua nyt yleistää tällä viestilläni pelkästään nuoria ihmisiä, olen itsekin vasta 19.
Ja tuohon aloittajan viestiin sen verran, että pitää olla aika typerä ihminen jos kuvittelet että kaikkien synnytys tulee olemaan juuri niinkuin sinun. Voi toki olla, että osa täällä ei ymmärrä sitä käytännössä, mutta itse kyllä tiedostan mitä synnytys voi mahdollisesti pahimmillaan olla.
Mutta älä nyt kuitenkaan maalaa piruja seinille, vaikka et yrittäisikään pelotella. Jokainen saa kyllä perhevalmennuksessa ensimakua tulevasta, ei sinun tarvitse ajaa sitä asiaa.