Maria Guzenina-Richardson sählää

Niin varsinaisia puheenjohtajia noista mainitsemistasi ovat olleet Lipponen ja Heinäluoma. Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin Guzenina-Richardsson. Filatov ei ole puheenjohtaja eikä Tuomioja ja Halonen on presidentti.

Valinnat siis tehdään tehtävän mukaan. Välillä tehtävään tarvitaan kauneutta, välillä totista ja uskottavaa rumuutta. Ulkonäön perusteella kuitenkin.

Katsojan silmässähän nämä kauneus-rumuus asiat aina ovat, mutta varmin vastaavuus yleisestä kauneuskäsityksestä saadaan, jos vieras henkilö hymyilee sylivauvalle. Sylivauva vastaa suurella varmuudella sellaisen henkilön hymyyn hymyllä, joka on lähellä yleistä kauneuskäsitystä. Mitenkähän kävisi em. henkilöiden tässä tarkastelussa.

Tämä väitteeni sylivauvan reagointitavasta ja erottelusta perustuu muuten tutkittuun tietoon, vaikka aika erikoiselta kuulostaakin.

Yksi mahtava Guzenina-Richardssonin ehdotus oli, että valtio olisi maksanut vaikeuksissa olevien yritysten palkkakustannuksista 25 %.

Toteutuessaan ehdotus olisi toiminut aika erikoisesti. Huonot yritykset olisivat saaneet tukea ja hyvät olisivat joutuneet pärjäämään omillaan. Kuka valinnan olisi tehnyt ja missä vaiheessa huonosti menevälle yritykselle annettu tuki olisi lopetettu, kun se tuen johdosta olisi alkanut tehdä parempaa tulosta kuin omillaan pärjännyt yritys.

Hieno esimerkki demarien talouskyvyistä tämäkin.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Yksi mahtava Guzenina-Richardssonin ehdotus oli, että valtio olisi maksanut vaikeuksissa olevien yritysten palkkakustannuksista 25 %.

Toteutuessaan ehdotus olisi toiminut aika erikoisesti. Huonot yritykset olisivat saaneet tukea ja hyvät olisivat joutuneet pärjäämään omillaan. Kuka valinnan olisi tehnyt ja missä vaiheessa huonosti menevälle yritykselle annettu tuki olisi lopetettu, kun se tuen johdosta olisi alkanut tehdä parempaa tulosta kuin omillaan pärjännyt yritys.

Hieno esimerkki demarien talouskyvyistä tämäkin.

Nyt tyyris tyllerö näytti todellisen tyhmyytensä.
Ei taida tylleröllä olla talousteoriat hallussa,
Hehh heh

Ekonomi kirjoitti:

Nyt tyyris tyllerö näytti todellisen tyhmyytensä.
Ei taida tylleröllä olla talousteoriat hallussa,
Hehh heh

on olemassa sosialistiekonoomeja. SAK:ssa tiedän olevan yhden, mutta muuten ei ole vastaan koskaan kävellyt sosialistiksi tunnustautuvaa ekonomia. Oletko hankkinut koulutuksesi oikein kirjeopiston kautta?

Sinun kommenttisi eivät vakuuta. Miten yrität selittää talousteorian opein sen, että heikkoja yrityksiä pitäisi tukea? Talousteoriahan lähtee puhtaasti siitä, että heikkojen on annettava kuihtua pois?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

on olemassa sosialistiekonoomeja. SAK:ssa tiedän olevan yhden, mutta muuten ei ole vastaan koskaan kävellyt sosialistiksi tunnustautuvaa ekonomia. Oletko hankkinut koulutuksesi oikein kirjeopiston kautta?

Sinun kommenttisi eivät vakuuta. Miten yrität selittää talousteorian opein sen, että heikkoja yrityksiä pitäisi tukea? Talousteoriahan lähtee puhtaasti siitä, että heikkojen on annettava kuihtua pois?

Se, että satun kommentoimaan tällä palstalla ei kerro mitään arvomaailmastani.
Satun näet olemaan nukkuva, koska ei maksa vaivaa äänestää.


Tutustu noihin tyllerö ja opettele kansantaloustieteitä.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/13/saksan-talouskasvu-vauhtiin-jo-ensi-vuonna/200923755/12

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/22/saksa-elvyttaa-kannustamalla-osa-aikatyohon/200924255/12

Ekonomi kirjoitti:

Se, että satun kommentoimaan tällä palstalla ei kerro mitään arvomaailmastani.
Satun näet olemaan nukkuva, koska ei maksa vaivaa äänestää.


Tutustu noihin tyllerö ja opettele kansantaloustieteitä.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/13/saksan-talouskasvu-vauhtiin-jo-ensi-vuonna/200923755/12

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/22/saksa-elvyttaa-kannustamalla-osa-aikatyohon/200924255/12

Linkkisi ovat tavallista talousdataa, jota lueskelen ihan päivittäin muutenkin. Totuuden nimessä teen sitä parhaillaankin.

Millä tavalla nämä jutut liittyvät aiheeseen? Olen aina vain vakuuttuneempi siitä, että et ymmärtänyt/lukenut kirjoitustani kunnolla. Guzenina-Richardsson on siis ehdottanut heikosti kannattavien yritysten tukemista 25 % niiden palkkasummasta ja minä kritisoin tätä näkemystä. Ehdotushan on päätön!

En ymmärrä minkälainen ekonomi olet, jos pidät Guzenina-Richardsonin esitystä toteuttamiskelpoisena.

Ekonomi kirjoitti:

Se, että satun kommentoimaan tällä palstalla ei kerro mitään arvomaailmastani.
Satun näet olemaan nukkuva, koska ei maksa vaivaa äänestää.


Tutustu noihin tyllerö ja opettele kansantaloustieteitä.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/13/saksan-talouskasvu-vauhtiin-jo-ensi-vuonna/200923755/12

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/11/22/saksa-elvyttaa-kannustamalla-osa-aikatyohon/200924255/12

Esim 1.

Nakkikioski A;n toiminta on kannattamatonta, koska sen tuotteet ovat liian kalliita ja myös tasoltaan heikompia kuin nakkikioski B:n. Olisiko oikein tukea nakkikioski A:ta niin, että valtio maksaisi 25 % sen palkkakustannuksista?

Esim 2.

Metsätehtaassa väki on seisonut tumput suorana, kun uusia tilauksia ei ole tullut. Koneet on huollettuja. Tilauksia ei ole tullut yleisen taantuman ja liian korkeiden kustannusten vuoksi. Vaikka valtio maksaisi 25 % palkkakustannuksista olisi toiminta edelleenkin kannattamatonta jos ei muuten, niin sen vuoksi että pääomalle saisi matalalla korollakin suuremman tuoton muualta.

Ymmärrän kyllä pointtisi. Suomessa hallitus on alentanut työllistämiskustannuksia poistamalla työntajan Kela-maksun. Minun pointtini on se, että työllistämiseen liittyviä kustannuksia on alennettava kaikilta työnantajilta ei vain heikosti menestyviltä. Heikosti menestyvien yritysten tukeminen vääristää kilpailutilannetta ja jos kysymys on kroonisista ongelmista kärsivistä yrityksistä niin tekohengityksen antaminen on kuin kantaisi vettä kaivoon.

Voi olla hyvä tukea osa-aikatyötä työttömyyden sijaan, mutta tässäkin on kysymys eri asiasta. Jos valtio antaisi rahaa yrityksille, jotka irtisanomisen sijaan pistäisivät henkilöitä osa-aikatyöhön, saattaisi tästä olla seurauksena myös kokoaikaisten henkilöiden työn muuttuminen osa-aikatyöksi, koska sitä tuettaisiin.

Mistä valtio saisi rahat maksaakseen 25 % palkkakustannuksista? Yksityisellä sektorilla palkkasumma on noin 50 miljardia euroa. Potti kasvaa melkein puolella, jos mukaan otetaan julkiset alat. Rahaa voitaisiin tarvita siis 12,5-18 miljardia euroa. Mistä herra "ekonomi" ottaisi nämä rahat?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Esim 1.

Nakkikioski A;n toiminta on kannattamatonta, koska sen tuotteet ovat liian kalliita ja myös tasoltaan heikompia kuin nakkikioski B:n. Olisiko oikein tukea nakkikioski A:ta niin, että valtio maksaisi 25 % sen palkkakustannuksista?

Esim 2.

Metsätehtaassa väki on seisonut tumput suorana, kun uusia tilauksia ei ole tullut. Koneet on huollettuja. Tilauksia ei ole tullut yleisen taantuman ja liian korkeiden kustannusten vuoksi. Vaikka valtio maksaisi 25 % palkkakustannuksista olisi toiminta edelleenkin kannattamatonta jos ei muuten, niin sen vuoksi että pääomalle saisi matalalla korollakin suuremman tuoton muualta.

Ymmärrän kyllä pointtisi. Suomessa hallitus on alentanut työllistämiskustannuksia poistamalla työntajan Kela-maksun. Minun pointtini on se, että työllistämiseen liittyviä kustannuksia on alennettava kaikilta työnantajilta ei vain heikosti menestyviltä. Heikosti menestyvien yritysten tukeminen vääristää kilpailutilannetta ja jos kysymys on kroonisista ongelmista kärsivistä yrityksistä niin tekohengityksen antaminen on kuin kantaisi vettä kaivoon.

Voi olla hyvä tukea osa-aikatyötä työttömyyden sijaan, mutta tässäkin on kysymys eri asiasta. Jos valtio antaisi rahaa yrityksille, jotka irtisanomisen sijaan pistäisivät henkilöitä osa-aikatyöhön, saattaisi tästä olla seurauksena myös kokoaikaisten henkilöiden työn muuttuminen osa-aikatyöksi, koska sitä tuettaisiin.

Mistä valtio saisi rahat maksaakseen 25 % palkkakustannuksista? Yksityisellä sektorilla palkkasumma on noin 50 miljardia euroa. Potti kasvaa melkein puolella, jos mukaan otetaan julkiset alat. Rahaa voitaisiin tarvita siis 12,5-18 miljardia euroa. Mistä herra "ekonomi" ottaisi nämä rahat?

Suomen yrityksistä noin 99% on alle 50työntekijän yrityksiä ja yritysten koko tulee edelleen pienemään. Näiden pienien yritysten henkilöstökustannusten osuus on pienissä yrityksissä suurempi kuin isommissa yrityksissä.

Tämä yrityskoon pienentyminen on omalta osaltaan heikentänyt yritysten tuottavuutta ja kykyä investoida tuottavuuden ja tuotantokustannusten kehitykseen. Samalla, kun tuottavuus on heikko, henkilöstökustannukset suuret ja euron kurssi on mikä on niin suuremmat yritykset hakevat kilpailukykyä siirtämällä tuotantoaan aasiaan ja etelä-amerikkaan. Tähän päälle vielä hiilivuodon aiheuttamat siirtymät. Tässä lyhykäisyydessään syy siihen, että miksi yritystenkoko vieläkin suomessa pienenee.

Se, että nämä pienet yritykset kilpailevat isojen kanssa samassa sarjassa ei tarkoita etteikö pienillä yrityksillä olisi toimivaa tuotetta. Sinun mielestäsi näiden yritysten pitäisi ilmeisesti lopettaa toimintansa, ennen kuin he pääsevät kasvattamaan yrityskokoaan sille tasolle, jolloin he voivat paremmin kilpailla isojen kanssa samassa sarjassa?
Minun mielestäni toimivien pienten yrityksien ei pidä antaa ajautua konkurssiin siksi, että eivät ole kerinneet kasvamaan tarpeeksi omavaraisiksi(+käyttöpääoman määrä on pieni) ja heillä on heikompi mahdollisuus saada rahoitusta. Tästä syystä pieniä yrityksiä on tuettava.

Mitä sitten tulee tähän Guezeninan ehdotukseen niin ajankohta jolloin guezenina on esittänyt tämän ehdotuksen oli suuri pelko siitä, että tulee 90-luvun toistot ja tämä pitää pyrkiä estämään. Ajankohtana, jolloin ehdotus on esitetty olimme muistaakseni vasta taantumassa, emme lamassa.

Kroonisista ongelmista kärsivillä yrityksillä on yleensä kahnausta eri viranomaistahojen kanssa ja näiden yritysten tukeminen on perusteetonta.
Saadakseen palkkakustannuksiin tukea olisi yrityksen hakemuksessaan pitänyt perustella ongelmien johtuvan merkittävästi palkkakustannusten osuudesta, eikä esim raaka-aineiden saatavuudesta ja kustannuksesta.


Kansantalouden kannalta näiden yritysten palkkakustannuksissa tukeminen yhdessä työajanlyhennysten kanssa on paljon tehokkaampaa ja järkevämpää kuin se, että käytetään suurempi rahamäärä näistä yrityksistä työttömiksi/lomautetuiksi jäävien sosiaalietuuksiin ja erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin.
Olkoonpa työajanlyhennysmuoto termiltään mikä tahansa (lomautus, osaaikatyö, pekkaset, väliaikainen asetus, vuorotteluvapaa, lyhennettytyöaika, osa-aikalomauutus, määräaikaiset työsuhteet) niin henkilötuovuosissa mitattuna suomessa tehdyn työn määrä tippuu ja tähän ongelmaan pitää puuttua ennaltaehkäisevästi.
Suomessa tehdyn työn määrä tippuu myös suurten ja keskisuurten yritysten hakiessa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta aasiasta, etelä-amerikasta ja entisistä itä-blogin maista.

Työttömien määrän kasvaessa ja työttömyyden pidentyessä yhteiskunnalta palaa suuren suuri määrä euroja palkkatuissa (1000€/kk per työntekijä).
Huomaa, että lomautetut ja määräaikaiset työntekijät ovat myös muutosturvan piirissä ja saavat myös työttömyyspäivärahaa ja erinäköisiä tulonsiirtoja, kuten asumistuki.

Laman laajentuessa vientisektorilta palvelu- ja julkisellesektorille ja toisen aallonpohjan tullessa ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaessa niin onko sinun mielestäsi on järkevää maksaa 1000€ kuukaudessa jokaisen pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä sekun, että työttömyydenehkäisyssä olisi pyritty jo ennaltaehkäisevästi toimimaan?
Tämän touhu tonnin ja Guzeninan ehdotuksen erona on se, että touhutonnilla saa vain huonomman lähtöruudun talouskasvun alkaessa. Eli iskukyky heikkenee.
Ei sillä, kyllä touhutonnikin on hyvä, mutta se ei toimi monen ongelman ennaltaehkäisynä.

Pitää huomata, että kunnat joutuvat kustantamaan jokaisen pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvauksista puolet ja tämä syö julkisen puolen resursseja.

Pointti on se, että kasvun alkaessa nollasta on heikompi lähteä liikkeelle, kuin se että tuotantotilat ja tätä tukeva infra olisi valmiina.
Myös Suomalaisen hyvinvoinnin kannalta näiden pienten yritysten, joiden tuote on toimiva, mutta joiden tuotantokustannuksissa on ongelmia niin heidän tuotantokustannus ja markkinointi ongelmia on paljon helpompi korjata silloin kuin yritys on vielä olemassa!

Guzeninan ehdotuksessa samalla rahalla saa yksinkertaisesti enemmän!

Lueppa vielä toi:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm

"Talousteoriahan lähtee puhtaasti siitä, että heikkojen on annettava kuihtua pois? "
- Ei ole vain yhtä teoriaa

Nimimerkki. kirjoitti:

Suomen yrityksistä noin 99% on alle 50työntekijän yrityksiä ja yritysten koko tulee edelleen pienemään. Näiden pienien yritysten henkilöstökustannusten osuus on pienissä yrityksissä suurempi kuin isommissa yrityksissä.

Tämä yrityskoon pienentyminen on omalta osaltaan heikentänyt yritysten tuottavuutta ja kykyä investoida tuottavuuden ja tuotantokustannusten kehitykseen. Samalla, kun tuottavuus on heikko, henkilöstökustannukset suuret ja euron kurssi on mikä on niin suuremmat yritykset hakevat kilpailukykyä siirtämällä tuotantoaan aasiaan ja etelä-amerikkaan. Tähän päälle vielä hiilivuodon aiheuttamat siirtymät. Tässä lyhykäisyydessään syy siihen, että miksi yritystenkoko vieläkin suomessa pienenee.

Se, että nämä pienet yritykset kilpailevat isojen kanssa samassa sarjassa ei tarkoita etteikö pienillä yrityksillä olisi toimivaa tuotetta. Sinun mielestäsi näiden yritysten pitäisi ilmeisesti lopettaa toimintansa, ennen kuin he pääsevät kasvattamaan yrityskokoaan sille tasolle, jolloin he voivat paremmin kilpailla isojen kanssa samassa sarjassa?
Minun mielestäni toimivien pienten yrityksien ei pidä antaa ajautua konkurssiin siksi, että eivät ole kerinneet kasvamaan tarpeeksi omavaraisiksi(+käyttöpääoman määrä on pieni) ja heillä on heikompi mahdollisuus saada rahoitusta. Tästä syystä pieniä yrityksiä on tuettava.

Mitä sitten tulee tähän Guezeninan ehdotukseen niin ajankohta jolloin guezenina on esittänyt tämän ehdotuksen oli suuri pelko siitä, että tulee 90-luvun toistot ja tämä pitää pyrkiä estämään. Ajankohtana, jolloin ehdotus on esitetty olimme muistaakseni vasta taantumassa, emme lamassa.

Kroonisista ongelmista kärsivillä yrityksillä on yleensä kahnausta eri viranomaistahojen kanssa ja näiden yritysten tukeminen on perusteetonta.
Saadakseen palkkakustannuksiin tukea olisi yrityksen hakemuksessaan pitänyt perustella ongelmien johtuvan merkittävästi palkkakustannusten osuudesta, eikä esim raaka-aineiden saatavuudesta ja kustannuksesta.


Kansantalouden kannalta näiden yritysten palkkakustannuksissa tukeminen yhdessä työajanlyhennysten kanssa on paljon tehokkaampaa ja järkevämpää kuin se, että käytetään suurempi rahamäärä näistä yrityksistä työttömiksi/lomautetuiksi jäävien sosiaalietuuksiin ja erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin.
Olkoonpa työajanlyhennysmuoto termiltään mikä tahansa (lomautus, osaaikatyö, pekkaset, väliaikainen asetus, vuorotteluvapaa, lyhennettytyöaika, osa-aikalomauutus, määräaikaiset työsuhteet) niin henkilötuovuosissa mitattuna suomessa tehdyn työn määrä tippuu ja tähän ongelmaan pitää puuttua ennaltaehkäisevästi.
Suomessa tehdyn työn määrä tippuu myös suurten ja keskisuurten yritysten hakiessa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta aasiasta, etelä-amerikasta ja entisistä itä-blogin maista.

Työttömien määrän kasvaessa ja työttömyyden pidentyessä yhteiskunnalta palaa suuren suuri määrä euroja palkkatuissa (1000€/kk per työntekijä).
Huomaa, että lomautetut ja määräaikaiset työntekijät ovat myös muutosturvan piirissä ja saavat myös työttömyyspäivärahaa ja erinäköisiä tulonsiirtoja, kuten asumistuki.

Laman laajentuessa vientisektorilta palvelu- ja julkisellesektorille ja toisen aallonpohjan tullessa ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaessa niin onko sinun mielestäsi on järkevää maksaa 1000€ kuukaudessa jokaisen pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä sekun, että työttömyydenehkäisyssä olisi pyritty jo ennaltaehkäisevästi toimimaan?
Tämän touhu tonnin ja Guzeninan ehdotuksen erona on se, että touhutonnilla saa vain huonomman lähtöruudun talouskasvun alkaessa. Eli iskukyky heikkenee.
Ei sillä, kyllä touhutonnikin on hyvä, mutta se ei toimi monen ongelman ennaltaehkäisynä.

Pitää huomata, että kunnat joutuvat kustantamaan jokaisen pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvauksista puolet ja tämä syö julkisen puolen resursseja.

Pointti on se, että kasvun alkaessa nollasta on heikompi lähteä liikkeelle, kuin se että tuotantotilat ja tätä tukeva infra olisi valmiina.
Myös Suomalaisen hyvinvoinnin kannalta näiden pienten yritysten, joiden tuote on toimiva, mutta joiden tuotantokustannuksissa on ongelmia niin heidän tuotantokustannus ja markkinointi ongelmia on paljon helpompi korjata silloin kuin yritys on vielä olemassa!

Guzeninan ehdotuksessa samalla rahalla saa yksinkertaisesti enemmän!

Lueppa vielä toi:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm

"Talousteoriahan lähtee puhtaasti siitä, että heikkojen on annettava kuihtua pois? "
- Ei ole vain yhtä teoriaa

Pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 1994 n.140 000.
140 000*1000€/kk = 140 000 000€/kk
140 000 000€/kk * 12kk = 1680 000 000€/vuosi

Tutustu lex leppäseen ja syihin, että miksi se 1993 lopetettiin.

Nimimerkki. kirjoitti:

Suomen yrityksistä noin 99% on alle 50työntekijän yrityksiä ja yritysten koko tulee edelleen pienemään. Näiden pienien yritysten henkilöstökustannusten osuus on pienissä yrityksissä suurempi kuin isommissa yrityksissä.

Tämä yrityskoon pienentyminen on omalta osaltaan heikentänyt yritysten tuottavuutta ja kykyä investoida tuottavuuden ja tuotantokustannusten kehitykseen. Samalla, kun tuottavuus on heikko, henkilöstökustannukset suuret ja euron kurssi on mikä on niin suuremmat yritykset hakevat kilpailukykyä siirtämällä tuotantoaan aasiaan ja etelä-amerikkaan. Tähän päälle vielä hiilivuodon aiheuttamat siirtymät. Tässä lyhykäisyydessään syy siihen, että miksi yritystenkoko vieläkin suomessa pienenee.

Se, että nämä pienet yritykset kilpailevat isojen kanssa samassa sarjassa ei tarkoita etteikö pienillä yrityksillä olisi toimivaa tuotetta. Sinun mielestäsi näiden yritysten pitäisi ilmeisesti lopettaa toimintansa, ennen kuin he pääsevät kasvattamaan yrityskokoaan sille tasolle, jolloin he voivat paremmin kilpailla isojen kanssa samassa sarjassa?
Minun mielestäni toimivien pienten yrityksien ei pidä antaa ajautua konkurssiin siksi, että eivät ole kerinneet kasvamaan tarpeeksi omavaraisiksi(+käyttöpääoman määrä on pieni) ja heillä on heikompi mahdollisuus saada rahoitusta. Tästä syystä pieniä yrityksiä on tuettava.

Mitä sitten tulee tähän Guezeninan ehdotukseen niin ajankohta jolloin guezenina on esittänyt tämän ehdotuksen oli suuri pelko siitä, että tulee 90-luvun toistot ja tämä pitää pyrkiä estämään. Ajankohtana, jolloin ehdotus on esitetty olimme muistaakseni vasta taantumassa, emme lamassa.

Kroonisista ongelmista kärsivillä yrityksillä on yleensä kahnausta eri viranomaistahojen kanssa ja näiden yritysten tukeminen on perusteetonta.
Saadakseen palkkakustannuksiin tukea olisi yrityksen hakemuksessaan pitänyt perustella ongelmien johtuvan merkittävästi palkkakustannusten osuudesta, eikä esim raaka-aineiden saatavuudesta ja kustannuksesta.


Kansantalouden kannalta näiden yritysten palkkakustannuksissa tukeminen yhdessä työajanlyhennysten kanssa on paljon tehokkaampaa ja järkevämpää kuin se, että käytetään suurempi rahamäärä näistä yrityksistä työttömiksi/lomautetuiksi jäävien sosiaalietuuksiin ja erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin.
Olkoonpa työajanlyhennysmuoto termiltään mikä tahansa (lomautus, osaaikatyö, pekkaset, väliaikainen asetus, vuorotteluvapaa, lyhennettytyöaika, osa-aikalomauutus, määräaikaiset työsuhteet) niin henkilötuovuosissa mitattuna suomessa tehdyn työn määrä tippuu ja tähän ongelmaan pitää puuttua ennaltaehkäisevästi.
Suomessa tehdyn työn määrä tippuu myös suurten ja keskisuurten yritysten hakiessa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta aasiasta, etelä-amerikasta ja entisistä itä-blogin maista.

Työttömien määrän kasvaessa ja työttömyyden pidentyessä yhteiskunnalta palaa suuren suuri määrä euroja palkkatuissa (1000€/kk per työntekijä).
Huomaa, että lomautetut ja määräaikaiset työntekijät ovat myös muutosturvan piirissä ja saavat myös työttömyyspäivärahaa ja erinäköisiä tulonsiirtoja, kuten asumistuki.

Laman laajentuessa vientisektorilta palvelu- ja julkisellesektorille ja toisen aallonpohjan tullessa ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaessa niin onko sinun mielestäsi on järkevää maksaa 1000€ kuukaudessa jokaisen pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä sekun, että työttömyydenehkäisyssä olisi pyritty jo ennaltaehkäisevästi toimimaan?
Tämän touhu tonnin ja Guzeninan ehdotuksen erona on se, että touhutonnilla saa vain huonomman lähtöruudun talouskasvun alkaessa. Eli iskukyky heikkenee.
Ei sillä, kyllä touhutonnikin on hyvä, mutta se ei toimi monen ongelman ennaltaehkäisynä.

Pitää huomata, että kunnat joutuvat kustantamaan jokaisen pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvauksista puolet ja tämä syö julkisen puolen resursseja.

Pointti on se, että kasvun alkaessa nollasta on heikompi lähteä liikkeelle, kuin se että tuotantotilat ja tätä tukeva infra olisi valmiina.
Myös Suomalaisen hyvinvoinnin kannalta näiden pienten yritysten, joiden tuote on toimiva, mutta joiden tuotantokustannuksissa on ongelmia niin heidän tuotantokustannus ja markkinointi ongelmia on paljon helpompi korjata silloin kuin yritys on vielä olemassa!

Guzeninan ehdotuksessa samalla rahalla saa yksinkertaisesti enemmän!

Lueppa vielä toi:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm

"Talousteoriahan lähtee puhtaasti siitä, että heikkojen on annettava kuihtua pois? "
- Ei ole vain yhtä teoriaa

Älä laita sanoja suuhuni, joita en ole sanonut.

Kyllä minä kannatan toimia työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Ajatus heikkojen yritysten tukemisesta, että valtio maksaisi niiden palkkakustannuksista 25 % on kuitenkin älytön. Työllisyyskustannusten alentaminen ja työllistäminen ovat kuitenkin positiivisia ja kannatettavia toimenpiteitä.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Olisi keksittävä keinoja edesauttaa juuri työvoimavaltaisten alojen selviytymistä ja jatkuvuutta. Ei pitäisi ole vaikeaa keksiä mahdollisia malleja, joilla voidaan ylläpitää työllisyyttä.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole juuri sananvaltaa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa, koska SDP/SAK ei halua uusia vastapuolia ja EK:lle sopii hyvin, että se yksin edustaa työntantajia. Jos pienet ja keskisuuret yritykset pääsisivät osallistumaan neuvotteluihin olisi suurempi mahdollisuus, että tämän työllistävän sektorin etuja otettaisiin paremmin huomioon.

Pitkäaikaistyöttömät eivät saa mitään 1.000 euroa/kk. Pitkäaikaistyöttömät saavat tarveharkintaista työmarkkinatukea, joka on tasoltaan noin 550 euroa.

Jaakko Kianderin eräiden laskelmien mukaan 30.000 henkilön työllistäminen kahdeksi vuodeksi maksaisi valtiolle verotulojen ja sosiaalimenojen vähennyksen jälkeen yhden miljardin.

Elvytystyöllistäminen on hyvä ja kannatettava asia. Tällöin kuitenkin tulee kohdistaa toimenpiteet niin, ettei samalla viedä leipaa pois suusta joltakin samalla toimialla toimivalta yritykseltä. Kohteiden pitää myös olla mielekkäitä.

Työllisyys oli huipussaan kesällä 2008 ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi iski tsunamin lailla. Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen taantuma voi pahentaa työttömyyttä tästä huippuajankohdasta jopa 150.000 ihmisellä. Työllisyys voi heikentyä jopa vielä vuonna 2010. Kianderin laskutapaa käyttäen tämän henkilömäärän pitäminen työn syrjässä kiinni ennakoidun taantuman loppuun saakka maksaisi noin 5,3 miljardia euroa (2 vuotta 3 kuukautta).

Nykyhallitus on omilla toimillaan ja elvyttämällä ylläpitänyt n. 35.000 henkilön työllisyyttä. Suomen velkaantuminen johtuu pääasiassa siitä, että ei ole lähdetty leikkausten tielle.

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan!

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Älä laita sanoja suuhuni, joita en ole sanonut.

Kyllä minä kannatan toimia työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Ajatus heikkojen yritysten tukemisesta, että valtio maksaisi niiden palkkakustannuksista 25 % on kuitenkin älytön. Työllisyyskustannusten alentaminen ja työllistäminen ovat kuitenkin positiivisia ja kannatettavia toimenpiteitä.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Olisi keksittävä keinoja edesauttaa juuri työvoimavaltaisten alojen selviytymistä ja jatkuvuutta. Ei pitäisi ole vaikeaa keksiä mahdollisia malleja, joilla voidaan ylläpitää työllisyyttä.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole juuri sananvaltaa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa, koska SDP/SAK ei halua uusia vastapuolia ja EK:lle sopii hyvin, että se yksin edustaa työntantajia. Jos pienet ja keskisuuret yritykset pääsisivät osallistumaan neuvotteluihin olisi suurempi mahdollisuus, että tämän työllistävän sektorin etuja otettaisiin paremmin huomioon.

Pitkäaikaistyöttömät eivät saa mitään 1.000 euroa/kk. Pitkäaikaistyöttömät saavat tarveharkintaista työmarkkinatukea, joka on tasoltaan noin 550 euroa.

Jaakko Kianderin eräiden laskelmien mukaan 30.000 henkilön työllistäminen kahdeksi vuodeksi maksaisi valtiolle verotulojen ja sosiaalimenojen vähennyksen jälkeen yhden miljardin.

Elvytystyöllistäminen on hyvä ja kannatettava asia. Tällöin kuitenkin tulee kohdistaa toimenpiteet niin, ettei samalla viedä leipaa pois suusta joltakin samalla toimialla toimivalta yritykseltä. Kohteiden pitää myös olla mielekkäitä.

Työllisyys oli huipussaan kesällä 2008 ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi iski tsunamin lailla. Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen taantuma voi pahentaa työttömyyttä tästä huippuajankohdasta jopa 150.000 ihmisellä. Työllisyys voi heikentyä jopa vielä vuonna 2010. Kianderin laskutapaa käyttäen tämän henkilömäärän pitäminen työn syrjässä kiinni ennakoidun taantuman loppuun saakka maksaisi noin 5,3 miljardia euroa (2 vuotta 3 kuukautta).

Nykyhallitus on omilla toimillaan ja elvyttämällä ylläpitänyt n. 35.000 henkilön työllisyyttä. Suomen velkaantuminen johtuu pääasiassa siitä, että ei ole lähdetty leikkausten tielle.

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan!

"Pitkäaikaistyöttömät eivät saa mitään 1.000 euroa/kk. Pitkäaikaistyöttömät saavat tarveharkintaista työmarkkinatukea, joka on tasoltaan noin 550 euroa."

Palkkatuki ja työmarkkinatuki eri asioita. Palkkatukea myönnetään työnantajalle pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/tme0014s_palkkatuki.pdf

"Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole juuri sananvaltaa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa, koska SDP/SAK ei halua uusia vastapuolia ja EK:lle sopii hyvin"
Lueppa toi http://fi.wikipedia.org/wiki/Savuverho
SDP ei kuulu tähän yhteyteen enempää kuin kokoomus EK:n yhteyteen.

Mutta muuten asiassa on vinha perä.
Pieniä ja keskisuuria yrittäjiä tulisi kuunnella, mutta tietääkö yrittäjät oikeita kanavia välittää tietoaan?
Käsittääkseni tämä ongelma on työntekijäjärjestöissä jo aikaa sitten huomattu
http://www.perheyritystenliitto.fi/index.php?a=show&id=57&mid=107

Olin kyseisessä kokouksessa viikonloppuna. Guzenina ei vaatinut siellä lapsilisien sitomista indeksiin. Mistä lie Tyyris Tyllerö tietonsa on saanut.

leila22 kirjoitti:

Olin kyseisessä kokouksessa viikonloppuna. Guzenina ei vaatinut siellä lapsilisien sitomista indeksiin. Mistä lie Tyyris Tyllerö tietonsa on saanut.

pelkkää paskaa, hän saa ohjeensa haukkua demareita kokoomuksen puoluetoimistosta jossa hän kuuluu äärioikestolaisen siipeen.
Guzenina-Richardson on tulilinjalla nyt, koska rumana vanhapiikana hän vihaa kaikkea kaunista.

leila22 kirjoitti:

Olin kyseisessä kokouksessa viikonloppuna. Guzenina ei vaatinut siellä lapsilisien sitomista indeksiin. Mistä lie Tyyris Tyllerö tietonsa on saanut.

Luin mielestäni jutun SDP:n omalta palstalta. Nyt kun luin jutun uudestaan sitä ei siellä enää ollut.
http://sdp.fi/node/904. Toinen vaihtoehto on, että luin jutun Ylen uutisista. Tämä vaihtoehto näyttää todennäköiseltä, koska Yle oli itse muuttanut omaa uutistaan minun kirjoittamani jutun jälkeen.

Näyttää siis siltä, että asian virheellisyydestä saa kiittää Ylen uutisia ja toimittajaa, jonka kirjoittamaan juttuun minä luotin.

Hyvä niin, jos Guzenina-Richardson ei ole vaatinut lapsilisien sitomista indeksiin. Minä en tietoisesti kirjoittele palturia. En ole kertaakan tällä palstalla levitellyt perättömyyksiä toisin kuin monet muut.

Jos totuus tekee joillekin kipeää, voisi olla paikka miettiä miksi?

kdcjlk kirjoitti:

pelkkää paskaa, hän saa ohjeensa haukkua demareita kokoomuksen puoluetoimistosta jossa hän kuuluu äärioikestolaisen siipeen.
Guzenina-Richardson on tulilinjalla nyt, koska rumana vanhapiikana hän vihaa kaikkea kaunista.

Jaahas täällä tämä vanha äärivasemmistolainen tai peräti stalinistilainen taas huutelee puskista kun muuta ei voi. Tunnistan sinut kirjoitustyylistäsi. Olethan jo ehdotellut aiemminkin ties mitä.

Väittäisin, että minulla on paljon kestävämmät arvot ja elintapa kuin sinulla. Minä en kirjoitttele perättömyyksiä. Jos totuus tekee sinulle niin kipeää, niin mieti mistä se johtuu?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Luin mielestäni jutun SDP:n omalta palstalta. Nyt kun luin jutun uudestaan sitä ei siellä enää ollut.
http://sdp.fi/node/904. Toinen vaihtoehto on, että luin jutun Ylen uutisista. Tämä vaihtoehto näyttää todennäköiseltä, koska Yle oli itse muuttanut omaa uutistaan minun kirjoittamani jutun jälkeen.

Näyttää siis siltä, että asian virheellisyydestä saa kiittää Ylen uutisia ja toimittajaa, jonka kirjoittamaan juttuun minä luotin.

Hyvä niin, jos Guzenina-Richardson ei ole vaatinut lapsilisien sitomista indeksiin. Minä en tietoisesti kirjoittele palturia. En ole kertaakan tällä palstalla levitellyt perättömyyksiä toisin kuin monet muut.

Jos totuus tekee joillekin kipeää, voisi olla paikka miettiä miksi?

ja täälä vain hyvin syönyt kokoomushuora puhuu paskaa! http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/1003027