Mikä olisi hyvä ja halpa kannettava VHF-puhelin ?
Ajattelin vene-messuilla ostaa.
Ajattelin vene-messuilla ostaa.
VHF, hyvä ja halpa ?
12VHF12
32956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
mitä tarkoitat hyvyydellä? Käsikapulat on helppoja kantaa, usein akku tyhjänä ja kuuluvuus heikko. Jos hyvyys on jotain muuta niin tutustu ainakin icomin tuotteisiin.
ei yleensä onnistu,olen samaa mieltä ed kirj kanssa, Icom on ihan hyvä peli jos nyt välttämätta haluat käsikapulan ostaa.
Mutta harkitse nyt kiinteän 25 W hankkimisen jos haluat saada vähän enemmän kantomatkaa lähetyksellesi.
vilkaista vähän nettikauppoja, esim. cactus tai svb. Todennäköisesti saat halvemmalla kuin mitkään messutarjoukset.
Oletan, että olet miettinyt tarpeen ja tiedät haluavasi kapulan. Lähetystehohan sillä on pienempi, mutta näköetäisyydeltä toimii kyllä ja kauempaahan ei yleensä ole tarvettakaan. Ja VTS:n kuuntelu onnistuu.
Enpä ole laitetta enään vuosiin edes päälle kytkenyt. Tosin en ole ollut Utö:tä kauempana joten siksi ehkä.
venekin vain 9.3 metriä pitkä
Käsikapulan hommasin siksi, että olen pari kertaa ollut tilanteessa, jossa olisi ollut kätevää saada isompaan (järeää proomua hinaavaan ja likimain yhtä nopeaan) yhteys sen kysymiseksi, miten hän on aikeissa liikkua, ettei itse päätyisi suotta tielle. Ja joskus aikaisemmin olen kohdannut nuottaa tms. vetävän veneparin sellaisessa kohdassa, että olisi taas ollut mielekästä varmistaa.
Kapula siksi, ettei tarvitse askarrella asennuksen ja antennin kanssa. Kun käyttöä on vähän, niin kiinteä laite ei kerta kaikkiaan tuntunut perustellulta. Eikä tunnu vieläkään.
on ihan OK mitä perhepujehtija väittää. Julgranin mielipidettä en ymmärrä, kos on veneessä VHF se olisi hyvä olla päällä, en nyt rupea tekemään pitkää listaa miksi, fiksu veneilijä sen ymmärtää.
ymmärrän kyllä tuon Julgranin linjan, noin minäkin teen. Eli VHF on lähes aina kiinni, oli myös edellisessä veneessä, jossa oli kiinteä. En näe mitään syytä, miksi sitä pitäisi auki, ellei ole selvää kuunneltavaa (toisin sanoen joko itsellä tarve ottaa yhteyttä johonkin tai sitten VTS kuunneltavana).
veneilykaveria joiden kanssa pidetään usein yhteyttä VHF:llä, mutta tärkein homma on jos joku olisi hädässä ja satut olemaan lähellä.
on kavereiden kanssa puhumista varten. Ja viranomaiset pelastushommia.
jos jollain toisella olisi tarvetta ottaa yhteys sinuun?
Ja jos olisikin, miksi minä siitä välittäisin? Ystävilläni on kännykkänumeroni. Eiväthän minua tuntemattomat saa minuun yhteyttä maissakaan (olematta jokseenkin kosketusetäisyydellä), elleivät tiedä nimeäni ja puhelinnumeroani tai sähköpostiosoitettani.
Suomen venekannasta ehkä pari promillea on sellaisia, joihin yhteydenotto vhf:lla edes teoriassa voisi onnistua. Luulenpa, että maailman venekannasta vielä harvempi (en esimerkiksi muista nähneeni vhf:aa yhdessäkään Kaakkois-Aasiassa yleisistä long-tail -veneistä). Missä ongelma?
Tämä yhteydenottoargumentti on minusta todellakin kaukaa haettu. Siinä on ehkä järkeä ihan muilla vesialueilla, missä veneitä ylipäätään liikkuu vähemmän, usein kauempana asutuksesta ja yleisesti itselleen täysin vierailla vesillä ja vieraiden valtioiden alueella. Useimmat lienevät lukeneet esim. Karibialla esiintyvistä matkapurjehtijoiden "radiokonferensseista". Ei Itämerellä sellaisia ole eikä niille ole mitään käyttöäkään.
kuultiin mielipiteesi.Avaa radiosi sitten kun olet hädässä ja toivotaan sen silloin toimivan.
Kanssaveneilijöiden tarpeitahan on turhaa kuunnella.
Anna kuitenkin toisten käyttää vhf jutusteluunkin.Todellakin nuo L-kanavat ovat kelvollisia siihen toimintaan.olkoot muut kanavat niitä tärkeämpiä navigointijuttuja varten.
Asiasta toiseen kun täällä,joku sanoo ettei vhf:llä ole liikenettä,niin mihin se perustuu?
Onko kaverilla nopea skanneri jolla vahtii kaikkia kanavia?
Nimittäin on sellainenkin juttu,että ei kaikki liikenne ala kanavalla 16,vaan on jopa suositeltavaa
käyttää suoraan työskentelykanavaa.Paljon kutsuja menee myös dsc:llä ja jopa osa porukkaa
kutsuu L2:lla.
rxtx-tuote
ehkä hyvä olla,mutta niin kauan kun tuttavat ovat VHF:n kantomatkan päässä käytän sitä.Jos meri-VHF ei koskaan käytetä niin et tiedä toimiiko se edes jos satut sen tarvitsemaan. Ja täytyy muistaa että GSM ei ole hätäpuhelin joka taas meri-VHF on.
Kaipa sitten olet itsekin havainnut, ettei juuri kukaan vhf:aa käytä, kanavat on hyvin hiljaiset.
Käytännössä GSM on täysin validi hätäpuhelinkin ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä.
Minä pidän vhf'n päällä ja kanavilla on koko ajan likennetä.
GSM hätäkäyttö: Tammisaaren saaristossa puhelin oli Viron verkossa.
Ainoa täysin validi laite on hätäraketti.
vakavissasi, että millään muulla kanavalla kuin VTS on juuri mitään liikennettä? Olen joskus pitänyt laitetta ihan huvikseni päällä asiaa seuraten ja havainnut, että VTS-kanavalla on kohtalaisen tiuhaan jotain, mutta esim. yleinen kutsukanava eli 16 on käytännössä täysin kuollut. Joskus hyvin harvoin on joillain muilla kanavilla ollut englannin tai venäjänkielistä liikennettä. Jos niistä parista tuhannesta VHF:lla varustetusta huviveneestä yli 20 käyttää radioitaan useammin kuin kerran vuodessa, niin se on jo paljon.
jos lähden Jussaröstä Piritaan tai Haapsaluun,keskellä lahtea on mykkä koska ei ole peittoa, ainoa puhelin joka toimii on VHF ja silloinkin pitää melkein olla purjevene jossa antenni mastonhuipussa.
Jokseenkin huvittavaa, kun tämä sama aihe toistuu kolme kertaa vuodessa ja aina on kännykkäuskovaiset ja VHF uskovaiset vastakkain. Kummallakinn vankka mielipide, että sillä toisella välineellä ei tee mitään ja se oma valinta on ainoa oikea.
No listataanpa vähän plussia ja miinuksia (saa jatkaa listaa):
Kännykkä:
On kaikilla
saa yhteyden hätänumeroon lähes kaikkialla
Ei vaadi lupia tai osaamista
on helposti "käsillä"
saa yhteyden "kuuluvuusalueen" ulkopuolellekin
- Vikaantumisherkkä
- Harvoin vedenpitävä
- Et tiedä vieressä olevan veneen puhelinnumeroa
- satamaan tullessasi sinun pitää tietää satamatoimen puhelinnumero
- Et voi "kutsua" alueella olevia muita veneitä
- Toimii vain rannikon läheisyydessa
- Hätätilanteessa voit ottaa yhteyttä vain hätänumeroon.
VHF:
On kaikissa viranomaiseveneissä
Kuulee myös muun alueella olevan liikenteen (VTS)
Voi ottaa yhteyttä alueella oleviin aluksiin/viranomaisiin
Sopii kimpassa kulkkevien veneiden yheydenpitoon, koska kaikki kuulee karralla samat asiat
toimii samoin kaikkialla maailmassa
Toimii myös avomerellä yhteydenpitoon alueella oleviin aluksiin
Satamaan tullessa on satamatoimeen helppo ottaa yhteyttä, kun ei tarvitse tietää numeroa.
Hätätilanteen sattuessa on mahdollista ottaa yhteyytä lähimpän viranomaiseen tai alukseen.
- Vaatii pätevyystodistuksen.
- Vaatii erillisen luvan.
- paikkaan sidottu, ei ruorimiehen käytettävissä (kiinteä laite)
- Toimii vain rannikon läheisyydessä maa-asemaan.
- Vähän keytetty huviveneissä rannkion läheisyydessä.
- Saa yhteyden vain kuuluvuusalueella oleviin asemiin.
- Hätätilanteen sattuessa ei taattua yhteyttä viranomaisiin edes rannikon läheisyydessä.
No mulla on molemmat, kuten kaikilla niilä joilla on se meri VHF veneessään.
Onko se VHF turha vai ei? kukin arvioi sen itse.
Kännykkä ei kuitenkaan korvaa VHF-laitetta, koska oletusarvoisesti se kännykkä on jo kaikilla. Tästä syystä ei myöskään VHF-laitteen edes tarvitse korvata kännykkää.
Kyse on vaan siitä, että hankkiiko SEN LISÄKSI sen meri VHF-laitteen.
Tulee kuunneltua VHF-kanavia ympäri vuoden.
Edut ovat lähinnä siinä että jokainen kuuluvuusalueella oleva alus kuulee toistensa liikenteen.
Muutaman kerran olen kuullut kun meripelastusta huudellut alus B saa nopeamman avun alus C:ltä joka on aivan välittömässä läheisyydessä mutta ei näköyhteydessä.
Valitettavasti en ala tässä referoimaan minkään tapauksen viestiliikennettä.
Laitetaan nyt yksi ihan käytännön esimerkki myös VHF:n eduista esiin: Satamaan saapuminen.
Vain kännykällä varustettu vene on tulossa marinaan. Marinan numero on tiedossa. Siispä soitto marinaan ja tarve kerrotaan." Oon tulossa pariksi päiväksi, tarviin vettä ja sähköä". Marina vastaa, että mene paikkaan 68 sen itäsien laiturin sisäpuolelle. Paikka ei ole ennestään tuttu, joten kysymyksiä tulee jo sen laiturin paikasta ja jonkinasteinen yhteisymmärrys saavutetaan. Ajelet ympäriinsä pitkin marinaa, kunnes monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen saat yhteyden toimistoon uudelleen. Siellä vastaa toimiston tyttö, jolla ei ole hajuakaan mistä on kyse....
Sama tilanne VHF:n kanssa. Kutsut satamatoimistoa, ja se vastaa. Kerrot tarvitsevasi laituripaikan, jossa on vettä ja sähköä. Toimistosta kerrotaan, että paikka 68 itäisessä laiturissa on just vapautunut, menkää sinne. Yritetään löytää paikka omin neuvoin, mutta ei löydy.. Radiosta kuuluu " ootteko te se vene, jolla on se ja se viiri mastossa? vastataan, että joo...
Kertovat tarkemmin, että nyt kun olette siinä, niin kääntykää juuri nyt vasemmalle ja hetken pääsä oikealle niin paikka on siinä... Ajetaan.. ja radiosta kuuluu: Ei kun just nyt vasemmalle!! käännytään, ja paikka on siinä.
Täälasta se on, useimmiten...
vierassatamilla on radiota. Monissa paikoissa on "vastaanotto-ohjaus" laiturilla. Mutta ongelmia ei yleensä ole sielläkään, missä ei ole moista. Siksi tämä vhf:n "etu" tuntuu varsin merkityksettömältä.
Ja montako kertaa sinulla on koko veneilyurasi aikana ollut tarve saada yhteys toiseen veneeseen, jonka porukkaa et tunne eikä sinulla siis ole heidän kännykkänumeroitaan? Omalta osaltani vastaan: 20 vuoden aikana ja yli 30 000 mpk matkalla ei kertaakaan. En oikein osaa edes kuvitella tilannetta, jossa sellainen yhteys olisi tarpeen.
Hyvä havainto tuo "vhf-uskovaiset". Piti oikein kaivaa esiin, kun muistin jonkun esittäneen tilastoa meripelastushälytyksistä. GSM/VHF suhde hätäkutsuista on melkein 20:1 Voihan tuosta toki viisastella, että vhf:n omistajat ei joudu vaikeuksiin kovin usein, mutta päällimmäisin johtopäätös on aivan selvästi silti se, että GSM on melko lailla riittävä avunpyyntöväline. Jos ei olisi, niin ne vainajatilastot olisi ihan toista luokkaa kuin nykyään ovat.
Ihmettelen, miksi painotat tuota yhteyden saamista "satamatoimeen"? Voi olla toisin jo Itämeren eteläpäässä, mutta täällä Bornholmin pohjoispuolella ei moisella ole mitään merkitystä. Miksi pitäisi soitella etukäteen? Ajetaan vain löytyvään ruutuun, kiinnitellään vene ja käppäillään sitten jossain välissä hoitamaan satamamaksut.
Kuten sanoin, mulla on ne molemmat.
Jos avunpyyntönä ajatellaan vain ja ainoastaan yhteydenottoa viranomaisiin, niin varmasti suhde on kuvaamasi kaltainen ja gesmi anioana riittävä.
Itse olen useammankin kerran hinannut kiviltä veneen, kun olen ollut lähellä ja sitä on radiolla pyydetty. Ja jonkun kerran myös polttoainepulasta kärsivän ajelehtijan. Tällaisia ei tilastoida.
Yhteydenotto satamatoimeen on suomen vesien ulkopuolella usein ainoa tapa saada laituripaikka. Ei sinne laitureiden väliin mennä itse sitä paikkaa valitsemaan. Ja ei se onnistuisikaan, kun ei siltä laiturilta edes pääsisi pois, kun ei ole korttia porttiin.
Ja useissa paikoissa myöskään tankkaminen ei onnistu ilman radiota. Tapana kun on sellainen, että veneet odottelee tankkausaseman edustalla ja radiolla huudetaan niitä sisään tai jaetaan vuoroja niihin kahteen tankkauspaikkaan sillä kylän ainoalla huoltsikalla.
..ole huomannut, että niissä vierassatamissa on radio. Kanava kerrotaan siinä kyltissä sataman ulkopuolella, siinä samassa missä on muutakin infoa, yleensä se kuitenkin on kanava 68. Monissa paikoissa on vastaanottoalus, joka lähetetään vastaan kun on radiolla pyytänyt laituripaikkaa.
Kolme, neljä kertaa kaudessa mulla on ollut tarve saada yhteys lähistöllä olevaan alukseen, josta en tunne ketään tai jonka kännynumeroa mulla ei ole. Osa on ollut ihan vaan, kun olen kysynyt väylän risteystä lähestyvästä aluksesta, kummalle väylälle ne on menossa. Varmaan voisin tulla toimeen ilmankin tuota tietoa, mutta kyllä se vaan helpottaa kun tiedän toisen aikeeet.
Joskus olen vaan kysynyt vastaantulevalta, mistä satamasta tulevat ja oliko siellä tilaa jne. Toisinaan olen itse ilmoittanut vastaan (satamaan sisään) ajavalle, että "turha vaiva, ei mahdu enää"...
Normaaleja, lähes jokapäiväisiä tilanteita vesillä.
Tietysti on niin, että jos ei ole tottunut sitä radiota käyttämään ihan arkipäiväisenä yhteydenpitovälineenä, niin ei sitä sittten koe tarvitsevansakaan. Ja jos ainoa tuvavälinetarve on hätätilanteessa soitto 112:een, niin varmaan se kännykin sitten riittää.
Mikä on lähinnä Suomen aluevesiä oleva paikka, jossa voit "tassu pumpulla" vannoa tuollaisen kuvaamasi satamasysteemin pätevän? Myönnän oitis, että omat kokemukseni rajoittuvat Suomen ja Baltian maiden (Viro ja Latvia) sekä muutamaan (5) ruotsalaiseen satamaan. Missään niistä ei ole ollut mitään tarvetta vhf:n käytölle, vaikka joskus satamakirja onkin asiasta maininnut.
En ollenkaan väitä, etteikö kuvauksesi pätisi Itämeren ulkopuolella ja ylipäätään siellä, missä ei oikeastaan paljoa varsinaisia dedikoituja vierassatamia ole. Vaan kun lähes kaikkien suomalaisten veneily rajoittuu Suomi-Ruotsi-Baltia -vyöhykkeelle, on suorastaan vähän epärehellistä perustella mitään väitettä sen alueen ulkopuolisilla kokemuksilla, ainakaan erikseen kertomatta, että puhuu nyt muusta kuin alle 1000 mpk päässä Hangosta pätevistä asioista. Kun kerta ollaan suomalaisella palstalla eikä keskustelun avaaja ole erikseen sanonut, että nyt haetaan juttuja Itämeren ulkopuolelle suunnattavia reissuja varten. Se on vähän sama juttu kuin jos väittäisit sukelluslippuna voitavan käyttää punaista, jossa valkea vinoraita. (Ihmettelijöille tiedoksi, että semmoinen on käytössä jenkeissä; Euroopassa on kuitenkin syytä käyttää A-lippua.)
Minä en muuten rupea omalla veneellä hinailemaan ketään missään tilanteessa. Ihmisten pelastaminen aidosta hengenvaarasta on toinen juttu, mutta en ota sitä riskiä, että oma vene millään tavalla kärsisi hinailuhankkeesta. Ne hommat kuuluu ihan muille.
..paikka, missä tankkaustilanteessa oon radiota tarvinnut oli Kielissä. Sesongin aikaan siinä proomun ympärillä oli veneitä jonoksi asti ja proomulta annettiin vuoroja.
Lähin satama, jossa "tuollanen satamasysteemi" on ollut käytössä ja missä olen käynyt taitaa kyllä mennä potugaliin asti. Ei siis kovin merkityksellinen asia täällä suomen rannikolla. Tuota en kyllä tullut maininneeksi.
Hinauksesta: Kun parin sadan metrin päässä on vanha puufiskari, jossa äijä sammuneena kajuutassa ja polttoaine loppunut ja rouva yksin pyytelee radiolla apua niin menen ja hinaan sen veneen laituriin. Se olisi ajautunut kivikkoon alle viidessä minuutissa ja olisi siinä saattanut olla sammuneen henkikin vaarassa. Silloin ei ole edes aikaa soitella 112:een ja odotella sitä partiovenettä sitten joskus hinaamaan. Eikä se rouva osannut tai pystynyt ankkuria yksin laskemaan.
Tai toinen tapaus, missä purkkari oli ajautunut matalikkooon, kun yksinpurjehduksella ollut kaveri ei saanutkaan isopurjetta alas, vaan se jumiutui puoleenväliin. Aallokko oli kohtalaisen kova ja hakkasi venettä vasten kiviä. Ei se siinä olisi ehjänä ollut viittä minuuttia kauempaa. Moottoria ei veneessä ollut. Hinasin kaverin irti ja selville vesille, jossa se sai sen ison alas ja jatkoi genualla kotilaituriinsa. Nämä viimekesältä yksistään.
Jokainen toimii tietysti niin kuin parhaaksi näkee. Välinpitämättömyys muita kohtaan lisääntyy niin vesillä, kuin muuallakin, ikävä kyllä. Samoin kun usko siihen, että aina on joku viranomainen lähtökuopissa valmiina auttamaan kun niille vaan soittaa. Eikä itse tarvii ottaa vastuuta mistään, ei itsestä eikä kanssaveneilijöistä....
Alle 20 mpk etäisyydellä Hangosta Tiedän kyllä paikkoja, joissa ei kannata joutua pulaan pelkän kännykän varassa. Pitäisi nimittäin kiivetä reippaasti kalliolle saadakseen yhteyden. Miten se tehdään, jos vaikka on loukkaantunut? Se, että selvä enemmistö avunpyynnöistä tehdään kännykällä, ei tarkoita, että sillä voisi tehdä jokaisen. Melkein mistä vain ei riitä.
Eräs hinaustilanne menneeltä kaudelta. Tosin siinä ei radio ollut mukana:
Luonnonsatamassa kaksi venettä vierekkäin. Minä ja puoliplaanari. Yhtäkkiä (todella nopeasti) tuuli kääntyi lahes 90 astetta ja samaan aikaan molempien kalliokiilat irtos. Molemmissa veneissä oltiin "paikalla" ja sain heti diisselin käyntiin ja peruutin ulos samalla ankkuria nostaen.
Naapuri ei ollut ihan yhtä nopea tai onnnekas. Sai koneen käyntiin mutta eka kolaus oli rikkonut vetolaitteen. Siinä se oli, rekaava ankkuri perässä ja tuuli painoi venettä kallioita vasten. Menin ja hinansin sen siitä irti, saaren suojan puolelle. Ei ollut kenenkään henki vaarassa, mutta kohtuuiso omaisuus kylläkin. Omakin veneeni oli hinaustilanteessa vaarassa, kun yksin veneessä ollessani peruuttelin köyttä hakemaan ja vaaransin peräsimeni...
Lopulta se naapuri tilasi seuraavaksi päiväksi nosturin läheiseen marinaan, ajoi kotiinsa ja haki toisen vetolaitteen ja vaihtoi sen siinä marinassa. Ja lomareissu jatkui...
Mites VHF-puhelimien ominaisuudet ? Mitkä on hyviä ? Mistä kannattaa ostaa ?
(Tiedän kyllä, että en tarvitse venettä tai VHF:ää, mutta ostaisin kuitenkin VHF:n).
Itse arvostan kiinteässä laitteessa mahdollisuutta lisäkäyttölaitteeseen. Siis niin, että kun radio on naviskan seinässä niin lisäksi on vähintään lisäkaiutin ja mikrofoni myös sitlootassa.
Jos ajattelee sitä radiota myös turvalaitteena, niin DSC-ominaisuus on sillloin hyvä olla, itse en sitä juuri arvosta.
L-kanavat on hyvä olla myös, niin rupatteluun muiden veneiden kanssa on enemmän kanavia (eipä ne kyllä tukossa ole nytkään ;-)
Mulla on myös skannaus tai dualwatch aina päällä. DW jos kuuntelen vaan kanavia 16 ja VTS ja skannaus, jos lisäksi haluan kuunnella L2 kanavaa (hupiveneilijöiden epävirallinen kutsukanava).
Jos uutta nyt ostaisin, niin ottaisin siihen myös AIS-vastaanoton. Helpottaa, kun saa yhdelllä laitteella ja -antennilla hoidettua molemmat asiat. Nyt mulla on erillinen AIS-engine, ja sillä oma antenni takakaiteessa. Toimii samalla vara-antenina VHF-lle, jos menetän maston. Antenninjakajiakin on olemassa, mutta maksaa saman kuin koko VHF-laite....
Siinäpä noita.
hyvistä vastauksista.
Ajattelin alunperin kannettavaa VHF:ää, johon voisi liittää erillisen johtoantennin ?
Vähän kuin vanhoissa kännyköissä. Ja ladattava vara-akku tms.
Nyt ymmärrys laajeni ja asia ...