Saako jehovamies ottaa vaimoksi

"naimisiin kenen kanssa tahtoo, VAIN Herrassa"

Eikö olekin huisia, että muslimi ei voi mennä jehovalaisen kanssa naimisiin, koska on mentävä naimisiin vain herrassa (Allahissa), ja jehovantodistaja taas ei voi mennä naimisiin mussulmanin kanssa, kun naimisiin on mentävä VAIN herrassa (Jehovassa)?
Kumpikin uskonto pohjautuu Vanhaan testamenttiin, ja kummallakin uskonnolla tuo "Herra" on todellisuudessa yksi ja sama.

>>VAIN Herrassa".

Kyllähän jehovantodistaja voi vihityttää itsensä maistraatissa ilman monotuspelkoa vaikka hindun, taolaisen tai harekrishnan kanssa. Kokonaan toinen asia onkin raamatunaikainen naimisiinmeno, joka ei tuntenut nykyisin tuntemaamme vihkimistä. Kokonaan kolmas vaihe oli vuoden 1929 jälkeinen vaihe, jolloin raamatuntutkijat/jehovantodistajat saivat elää avoliitossa aina 1950-luvun alkuun.

Kokonaan neljäs asia on se miksi Vartiotorniseura hyväksyy pakanallisen vihkimisen ja suorittaa sitä itsekin. Kyseessähän on (Vt-seuran kriteereillä) väärän uskonnon kehittämästä tavasta, joka yleistyi vasta ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella. No jaa, hyväksyyhän Vt-seura pakanalliseksi luokittelemansa vihkisormuksenkin, joten kyse on joukkojen hallintaan soveltuvasta tarkoitushakuisuudesta, ei pyrkimystä loogiseen oikeaoppisuuteen.

on rakkautta ja samanhenkisyyttä. Pelkästään, jos on erilaiset kansalliset taustat voi yhteiselämä vaatia aikamoisia ponnistuksia. Sitten kun siihen soppaan lisätään vielä eriuskomuksetkin, niin huh huh.
>Mites muuten voi mennä naimisiin vain herrassa, jos kumpikaan ei ole uskovainen? Onko avaliitto silloin sallittu?

Jellah kirjoitti:

"naimisiin kenen kanssa tahtoo, VAIN Herrassa"

Eikö olekin huisia, että muslimi ei voi mennä jehovalaisen kanssa naimisiin, koska on mentävä naimisiin vain herrassa (Allahissa), ja jehovantodistaja taas ei voi mennä naimisiin mussulmanin kanssa, kun naimisiin on mentävä VAIN herrassa (Jehovassa)?
Kumpikin uskonto pohjautuu Vanhaan testamenttiin, ja kummallakin uskonnolla tuo "Herra" on todellisuudessa yksi ja sama.

Lue lisää

sama kummallakin uskonnolla.Kun tutkii asiaa tarkemmin,ymmärtää,että kysymyksessä on kaksi eri Herraa ja Jumalaa.

ei ole kirjoitti:

sama kummallakin uskonnolla.Kun tutkii asiaa tarkemmin,ymmärtää,että kysymyksessä on kaksi eri Herraa ja Jumalaa.

Maallisen historian valossa tuo "Herra" on nimenomaan se yksi ja sama "Herra". Lukaisepa tämä läpi huviksesi:

http://www.kulttuurihistoria.argumentti.fi/jahve_adonis_dumuzi_raamatun_jumalan_historia.php?id=61

tuo rotu väitteesi?

cihr kirjoitti:

tuo rotu väitteesi?

Vartiotorniseurahan oli amerikkalaisena uususkontona vielä Russelin aikana avoimen rasistinen, siitä asenteet lievenivät, mutta ilmeisesti Jehovan tahdon mukaisesti vielä rotuerottelulain kumoamisen jälkeenkin oli etelävaltioissa seurakunnat ja konvetit erikseen valkoisille ja mustille. Tässä esimerkki vuoden 1960 QFR:stä, jossa alkuun todetaan, ettei estetträ ole, mutta sitten kuitenkin ryhdytään varoittelulinjalle, jaan tekstiä osin ilmavammaksi:

Is it wrong for a white person and a colored one to marry if they truly love each other? Does the Bible give any counsel in this regard?W. M., U.S.A.

Gods Word does not forbid marriage between the races. On the contrary, it shows that all races are related in that they all came from one man originally. (Acts 17:26) No one race is esteemed better in Gods sight than another. As the apostle Peter expressed it: "God is not partial, but in every nation the man that fears him and works righteousness is acceptable to him."Acts 10:34, 35.

What Gods Word does command is that dedicated Christians should marry "only in the Lord." Should it happen that one or the other had been married before, it would be necessary that they be Scripturally free; either in that the mate is deceased or has been legally divorced because of adultery.1 Cor. 7:39.

Obviously, those who marry seek happiness. And the Scriptures indicate that a marriage or wedding should be a very happy occasion. The countless happily married couples give evidence that marriage can bring deep satisfactions, contentment and much joy. However, it also follows that due to human imperfection marriage does bring with it a certain amount of "tribulation in their flesh," as the apostle Paul terms it.1 Cor. 7:28.

It is quite likely that those who marry across racial lines will have more of this tribulation than will others.

Christians cannot change prevailing human customs, prejudices and laws but must put up with them.

They should therefore take a very realistic view of matters and recognize the added difficulties such a marriage will have to face.

In many parts of the earth there is still much racial discrimination, and entering such a marriage may result in restricting the Christians opportunities for preaching the good news of Gods kingdom.

Also, children born of such a marriage most likely will face similar added obstacles as soon as they are old enough to mingle with other children.

Then again, the law in certain lands and states forbids interracial marriage. Since Christians must recognize Caesars right to regulate marriage, Christians residing in such states or lands and contemplating interracial marriage would have to move to a land or state where such marriages are legal, and it would be inadvisable for them to return to their own land or state or to go to any others having such laws.

In view of these factors, those who contemplate such a marriage will do well to consider the step seriously.

Is it truly love or chiefly physical attraction?

Would it be in the best interests of both?

Is this marriage the best possible solution to their problem or reason for wanting to marry?

Before marriage the love between two persons may seem sufficiently strong, but is it strong enough to endure the added obstacles such a marriage brings with it?

If two persons of different races decide to take such a step, no one should criticize them. The really important factors, it may not be forgotten, are those plainly stated in the Scriptures. (w60 July 15 p. 447)

Samaa sarjaa on lukijain kysäri Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 165-166, mutta oletan, ettei sen lainaaminen onnistu tähän, joten laitan sen omana viestinä.

Markku_Meilo kirjoitti:

Vartiotorniseurahan oli amerikkalaisena uususkontona vielä Russelin aikana avoimen rasistinen, siitä asenteet lievenivät, mutta ilmeisesti Jehovan tahdon mukaisesti vielä rotuerottelulain kumoamisen jälkeenkin oli etelävaltioissa seurakunnat ja konvetit erikseen valkoisille ja mustille. Tässä esimerkki vuoden 1960 QFR:stä, jossa alkuun todetaan, ettei estetträ ole, mutta sitten kuitenkin ryhdytään varoittelulinjalle, jaan tekstiä osin ilmavammaksi:

Is it wrong for a white person and a colored one to marry if they truly love each other? Does the Bible give any counsel in this regard?W. M., U.S.A.

Gods Word does not forbid marriage between the races. On the contrary, it shows that all races are related in that they all came from one man originally. (Acts 17:26) No one race is esteemed better in Gods sight than another. As the apostle Peter expressed it: "God is not partial, but in every nation the man that fears him and works righteousness is acceptable to him."Acts 10:34, 35.

What Gods Word does command is that dedicated Christians should marry "only in the Lord." Should it happen that one or the other had been married before, it would be necessary that they be Scripturally free; either in that the mate is deceased or has been legally divorced because of adultery.1 Cor. 7:39.

Obviously, those who marry seek happiness. And the Scriptures indicate that a marriage or wedding should be a very happy occasion. The countless happily married couples give evidence that marriage can bring deep satisfactions, contentment and much joy. However, it also follows that due to human imperfection marriage does bring with it a certain amount of "tribulation in their flesh," as the apostle Paul terms it.1 Cor. 7:28.

It is quite likely that those who marry across racial lines will have more of this tribulation than will others.

Christians cannot change prevailing human customs, prejudices and laws but must put up with them.

They should therefore take a very realistic view of matters and recognize the added difficulties such a marriage will have to face.

In many parts of the earth there is still much racial discrimination, and entering such a marriage may result in restricting the Christians opportunities for preaching the good news of Gods kingdom.

Also, children born of such a marriage most likely will face similar added obstacles as soon as they are old enough to mingle with other children.

Then again, the law in certain lands and states forbids interracial marriage. Since Christians must recognize Caesars right to regulate marriage, Christians residing in such states or lands and contemplating interracial marriage would have to move to a land or state where such marriages are legal, and it would be inadvisable for them to return to their own land or state or to go to any others having such laws.

In view of these factors, those who contemplate such a marriage will do well to consider the step seriously.

Is it truly love or chiefly physical attraction?

Would it be in the best interests of both?

Is this marriage the best possible solution to their problem or reason for wanting to marry?

Before marriage the love between two persons may seem sufficiently strong, but is it strong enough to endure the added obstacles such a marriage brings with it?

If two persons of different races decide to take such a step, no one should criticize them. The really important factors, it may not be forgotten, are those plainly stated in the Scriptures. (w60 July 15 p. 447)

Samaa sarjaa on lukijain kysäri Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 165-166, mutta oletan, ettei sen lainaaminen onnistu tähän, joten laitan sen omana viestinä.

Lue lisää

Tämä ei mahdu edes yksin - osa 1

● Millainen on Jehovan todistajien käsitys rotujen välisestä avioliitosta? – Ranska.
Jehovan todistajat pyrkivät aina harkitsemaan Raamatun kantaa asioissa. Raamattu ei käsittele nimenomaan rotujen välistä avioliittoa, mutta se osoittaa kuitenkin, miten Jehova Jumala suhtautuu ihmiskuntaan, ja antaa ohjaavat periaatteet avioliittoa harkitseville.
Raamatussa ei opeteta eikä anneta ymmärtää missään kohdassa, että jokin rotu on toista parempi. Jehova Jumala kelpuuttaa hyväksytyiksi palvelijoikseen ihmisiä kaikista roduista erotuksetta. Raamattu sanoo: ”[Jumala] on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää.” (Apt. 17:26, 27) ”Jumala [ei] katso henkilöön, vaan . . . jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.
Raamattu ei siis ilmaise missään, että rotueroavuuksilla itsessään olisi mitään tekemistä avioliittoon sopivuuden kanssa. Leskien uudelleen avioitumisesta apostoli Paavali kirjoitti: ”Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.” (1. Kor. 7:39) Kristitty on siis vapaa avioitumaan kenen kanssa tahansa, joka on raamatullisesti ja laillisesti vapaa tekemään siten, mikäli tuo toinen on myös todella uskova.
Onko sitten mitään muita tekijöitä, jotka ansaitsevat tarkastelua? Kyllä, sillä kristityt koettavat noudattaa hyvää arvostelukykyä ja viisautta kaikessa, mitä he tekevät. Heitä kehotetaan muun muassa: ”Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan”, niitä kohtaan, jotka ovat kristillisen seurakunnan ulkopuolella. – Kol. 4:5.
Rotujen väliset avioliitot ovat monin paikoin tulemassa yleisemmiksi. Ihmiset matkustelevat enemmän ja havaitsevat usein toisten maiden ihmisten menettelytavat ja tottumukset viehättäviksi. Sotakin on näytellyt osaansa, ja monet eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset sotilaat ovat ottaneet aasialaisen vaimon. Monien katsantokanta rotujen välisiin avioliittoihin nähden on näin ollen jossain määrin avartunut.
Kaikki eivät kuitenkaan omaksu tätä avartunutta katsantokantaa, eivätkä kaikki arvosta Raamatun mittapuita. Ihmismaailmassa on jäljellä monia syvälle juurtuneita ennakkoluuloja. Koska kristitty on realistinen, niin hänen täytyy suhtautua elämään sellaisena kuin se on – eikä sellaisena kuin hän toivoo sen ehkä olevan.

Markku_Meilo kirjoitti:

Tämä ei mahdu edes yksin - osa 1

● Millainen on Jehovan todistajien käsitys rotujen välisestä avioliitosta? – Ranska.
Jehovan todistajat pyrkivät aina harkitsemaan Raamatun kantaa asioissa. Raamattu ei käsittele nimenomaan rotujen välistä avioliittoa, mutta se osoittaa kuitenkin, miten Jehova Jumala suhtautuu ihmiskuntaan, ja antaa ohjaavat periaatteet avioliittoa harkitseville.
Raamatussa ei opeteta eikä anneta ymmärtää missään kohdassa, että jokin rotu on toista parempi. Jehova Jumala kelpuuttaa hyväksytyiksi palvelijoikseen ihmisiä kaikista roduista erotuksetta. Raamattu sanoo: ”[Jumala] on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää.” (Apt. 17:26, 27) ”Jumala [ei] katso henkilöön, vaan . . . jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.
Raamattu ei siis ilmaise missään, että rotueroavuuksilla itsessään olisi mitään tekemistä avioliittoon sopivuuden kanssa. Leskien uudelleen avioitumisesta apostoli Paavali kirjoitti: ”Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.” (1. Kor. 7:39) Kristitty on siis vapaa avioitumaan kenen kanssa tahansa, joka on raamatullisesti ja laillisesti vapaa tekemään siten, mikäli tuo toinen on myös todella uskova.
Onko sitten mitään muita tekijöitä, jotka ansaitsevat tarkastelua? Kyllä, sillä kristityt koettavat noudattaa hyvää arvostelukykyä ja viisautta kaikessa, mitä he tekevät. Heitä kehotetaan muun muassa: ”Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan”, niitä kohtaan, jotka ovat kristillisen seurakunnan ulkopuolella. – Kol. 4:5.
Rotujen väliset avioliitot ovat monin paikoin tulemassa yleisemmiksi. Ihmiset matkustelevat enemmän ja havaitsevat usein toisten maiden ihmisten menettelytavat ja tottumukset viehättäviksi. Sotakin on näytellyt osaansa, ja monet eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset sotilaat ovat ottaneet aasialaisen vaimon. Monien katsantokanta rotujen välisiin avioliittoihin nähden on näin ollen jossain määrin avartunut.
Kaikki eivät kuitenkaan omaksu tätä avartunutta katsantokantaa, eivätkä kaikki arvosta Raamatun mittapuita. Ihmismaailmassa on jäljellä monia syvälle juurtuneita ennakkoluuloja. Koska kristitty on realistinen, niin hänen täytyy suhtautua elämään sellaisena kuin se on – eikä sellaisena kuin hän toivoo sen ehkä olevan.

Lue lisää

Muutamissa paikoissa on jopa lakeja, jotka tekevät rotujen väliset avioliitot laittomiksi. Kun näin on, niin kristittyjen raamatullinen velvollisuus on totella niitä, koska sellaiset lait eivät tee heille mahdottomaksi palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. (Joh. 4:24; Room. 13:1) Jos kristitty haluaisi muuttaa seudulle, jossa tällaiset lait eivät ole pakollisia, niin hän on luonnollisesti vapaa tekemään siten.
Toisissa yhdyskunnissa aiheuttavat paikalliset ennakkoluulot syrjintää ja epäystävällistä suhtautumista joitakin ihmisrotuja kohtaan. Nämä ennakkoluulot eivät tee rotujen välisiä avioliittoja vääriksi, mutta ne voivat kuitenkin antaa arvostelukykyiselle kristitylle aiheen ajatella sellaisen avioliiton mielekkyyttä. Siitä huolimatta, millainen rodullinen tausta puolisoilla on, avioliitto itsessään vaatii kummaltakin paljon mukautumista, jotta se olisi menestyksellinen ja tuottaisi onnea. Inhimillinen epätäydellisyys aiheuttaa sen, että kaikki avioliitot tuovat jossain määrin ”ruumiillista vaivaa”, kuten apostoli Paavali viisaasti osoittaa. (1. Kor. 7:28) Joillakin seuduilla, joissa rotuennakkoluulot ovat voimakkaat, tämä voi aiheuttaa lisäkireyttä aviosuhteeseen ja voi olla erittäin koettelevaa tuleville lapsille. Kristityn tulee sen tähden harkita hyvin syvällisesti todennäköisiä seurauksia, ennen kuin hän alkaa ajatella rotujen välisen avioliiton mahdollisuutta.
Eri rotuihin kuuluvilla ihmisillä saattaa olla hyvin samanlainen entisyys yhteiskunnallisesti samoin kuin sivistyksen ja koulutuksen suhteen. Tai heidän entisyytensä voi olla hyvin erilainen. Toisinaan erilaiset tavat, asenteet ja tottumukset, joilla on eri tausta, näyttävät lisäävän kiinnostusta avioliittoa kohtaan. Kuitenkin kovin erilainen entisyys samaankin rotuun kuuluvien aviopuolisoiden keskuudessa voi aiheuttaa ja aiheuttaakin pulmia ja tekee avioelämään sopeutumisen vaikeammaksi. Ratkaisua tehdessään kristityn tulee myös oikein punnita nämä seikat – sekä toisen onnen että oman onnensa hyväksi.
Kristityn velvollisuus on julistaa toisille Valtakunnan hyvää uutista. (Matt. 24:14; 28:19, 20) Hän voi näin ollen yhtenä tekijänä harkita, tuleeko rotujen välinen avioliitto todennäköisesti vaikuttamaan vakavan epäedullisesti hänen yhdyskunnassaan olevan väestön asenteeseen hänen Valtakunnan julistustyötään kohtaan. Kristuksen Jeesuksen ja hänen apostoliensa esimerkit osoittavat, että he olivat halukkaita luopumaan sellaisesta, mihin heillä oli oikeus, sen sijaan että olisivat vakavasti estäneet ihmisiä ottamasta vastaan Jumalan sanan totuutta. – Room. 15:3; 1. Kor. 10:32, 33.
Mutta punnittuaan syvällisesti kaikki nämä tekijät kunkin kristityn täytyy tehdä oma ratkaisunsa – hyvin omintunnoin ja Jumalaan ja lähimmäiseensä kohdistuvan rakkauden perusteella.” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 165-166)

cihr kirjoitti:

tuo rotu väitteesi?

perustelut panettelua tai valhetta..?

salaisuus? kirjoitti:

perustelut panettelua tai valhetta..?

Se oli sitä normaalia M.M lasien (mallia Tampella) läpi nähtyä tulkintaa. Kirjoitushan lähti siitä millaisia vaikeuksia mahdollisesti SUVAITSEMATON YMPÄRISTÖ tuottaa.

Markku_Meilo kirjoitti:

Muutamissa paikoissa on jopa lakeja, jotka tekevät rotujen väliset avioliitot laittomiksi. Kun näin on, niin kristittyjen raamatullinen velvollisuus on totella niitä, koska sellaiset lait eivät tee heille mahdottomaksi palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. (Joh. 4:24; Room. 13:1) Jos kristitty haluaisi muuttaa seudulle, jossa tällaiset lait eivät ole pakollisia, niin hän on luonnollisesti vapaa tekemään siten.
Toisissa yhdyskunnissa aiheuttavat paikalliset ennakkoluulot syrjintää ja epäystävällistä suhtautumista joitakin ihmisrotuja kohtaan. Nämä ennakkoluulot eivät tee rotujen välisiä avioliittoja vääriksi, mutta ne voivat kuitenkin antaa arvostelukykyiselle kristitylle aiheen ajatella sellaisen avioliiton mielekkyyttä. Siitä huolimatta, millainen rodullinen tausta puolisoilla on, avioliitto itsessään vaatii kummaltakin paljon mukautumista, jotta se olisi menestyksellinen ja tuottaisi onnea. Inhimillinen epätäydellisyys aiheuttaa sen, että kaikki avioliitot tuovat jossain määrin ”ruumiillista vaivaa”, kuten apostoli Paavali viisaasti osoittaa. (1. Kor. 7:28) Joillakin seuduilla, joissa rotuennakkoluulot ovat voimakkaat, tämä voi aiheuttaa lisäkireyttä aviosuhteeseen ja voi olla erittäin koettelevaa tuleville lapsille. Kristityn tulee sen tähden harkita hyvin syvällisesti todennäköisiä seurauksia, ennen kuin hän alkaa ajatella rotujen välisen avioliiton mahdollisuutta.
Eri rotuihin kuuluvilla ihmisillä saattaa olla hyvin samanlainen entisyys yhteiskunnallisesti samoin kuin sivistyksen ja koulutuksen suhteen. Tai heidän entisyytensä voi olla hyvin erilainen. Toisinaan erilaiset tavat, asenteet ja tottumukset, joilla on eri tausta, näyttävät lisäävän kiinnostusta avioliittoa kohtaan. Kuitenkin kovin erilainen entisyys samaankin rotuun kuuluvien aviopuolisoiden keskuudessa voi aiheuttaa ja aiheuttaakin pulmia ja tekee avioelämään sopeutumisen vaikeammaksi. Ratkaisua tehdessään kristityn tulee myös oikein punnita nämä seikat – sekä toisen onnen että oman onnensa hyväksi.
Kristityn velvollisuus on julistaa toisille Valtakunnan hyvää uutista. (Matt. 24:14; 28:19, 20) Hän voi näin ollen yhtenä tekijänä harkita, tuleeko rotujen välinen avioliitto todennäköisesti vaikuttamaan vakavan epäedullisesti hänen yhdyskunnassaan olevan väestön asenteeseen hänen Valtakunnan julistustyötään kohtaan. Kristuksen Jeesuksen ja hänen apostoliensa esimerkit osoittavat, että he olivat halukkaita luopumaan sellaisesta, mihin heillä oli oikeus, sen sijaan että olisivat vakavasti estäneet ihmisiä ottamasta vastaan Jumalan sanan totuutta. – Room. 15:3; 1. Kor. 10:32, 33.
Mutta punnittuaan syvällisesti kaikki nämä tekijät kunkin kristityn täytyy tehdä oma ratkaisunsa – hyvin omintunnoin ja Jumalaan ja lähimmäiseensä kohdistuvan rakkauden perusteella.” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 165-166)

Lue lisää

C.T.Russel pitänyt mustaihoisia Jumalan kirouksen alaisina?
Mustat valkaistaisiin vasta 1000-vuotisessa valtakunnassa.

............. kirjoitti:

Se oli sitä normaalia M.M lasien (mallia Tampella) läpi nähtyä tulkintaa. Kirjoitushan lähti siitä millaisia vaikeuksia mahdollisesti SUVAITSEMATON YMPÄRISTÖ tuottaa.

Mr. MM vain lainasi edustamasi firman painotuotteita....miksi syytät häntä.
>Jt rasismi on vain yritetty kauniisti pukea totuuteen.

MarkkuP kirjoitti:

C.T.Russel pitänyt mustaihoisia Jumalan kirouksen alaisina?
Mustat valkaistaisiin vasta 1000-vuotisessa valtakunnassa.

Jotenkin noin se meni:

...The negro race is supposed to be descended from Ham, whose special degradation is mentioned in Gen. 9:22, 25." (ZWT 1898 Aug. 1 p. 230)

Ja esimerkiksi näin:

"If nature favors the colored brethren and sisters in the exercise of humility it is that much to their advantage, if they are rightly exercised by it. A little while, and our humility will work out for our good. A little while, and those who have been faithful to their Covenant of Sacrifice will be granted new bodies, spiritual, beyond the veil, where color and sex distinctions will be no more. A little while, and the Millennial kingdom will be inaugurated, which will bring restitution to all mankind - restitution to the perfection of mind and body, feature and color, to the grand original standard, which God declared "very good," and which was lost for a time through sin, but which is soon to be restored by the powerful kingdom of Messiah." (W14 Apr. 1 p. 105-106)