Maassamme tilastoitujen pahoinpitelyrikosten määrät vaihtelevat Suomessa selvästi alueiden
kaupunkimaisuusasteen mukaan. Eniten väkivaltaa esiintyy pääkaupunkiseudulla
ja vähiten maaseutumaisissa kunnissa. Asukasmäärään suhteutettuna
pääkaupunkiseudun 100 000 asukasta kohden tapahtuu hieman yli 800 pahoinpitelyrikosta
vuosittain, kun maaseutumaisimmissa kunnissa suhdeluku
on hieman yli 400 tapausta. Tilastoidun väkivallan määrä on siis noin kaksinkertainen
pääkaupunkiseudulla, ja muillakin aluetyypeillä väkivallan yleisyys
näyttää selkeästi liittyvän kunnan asukasmäärään.
Syynä synkkään tilastoon saattaa olla kaupunkilaisten alkoholin runsastunut käyttö, sekä lisääntyneet mielenterveysongelmat, jotka näyttävät purkautuvan väkivallan kautta.
Tapahtuneeseen kehtykseen saattaa myös vaikuttaa asuinolosuhteet, ahdas asumisen muoto, suvaitsemattomuus naapurusten kanssa johtaa helposti agressiiviseen käytökseen ja sitä kautta väkivallan ilmentymiin eriasteisissa tilanteissa.
Maaseutua on perinteisesti pidetty rauhallisen asumisen, sekä vapauden kaipuun tyyssijana, jonka parhaita puolia ovat olleet kautta aikojen hyvä yhteisöllisyys erilaisten ihmisten välillä, sekä vilpitön halu pitää naapuruussuhteet hyvässä kunnossa.
Tästä johtuen väkivaltaisuuksia esiintyy maaseudulla harvemmin, kuitenkin taajamien kasvu lisää samankaltaisia kehtyksen piirteitä maaseutukuntien lisääntyneen asutuksen mukana mutta toistaiseksi tilanne ei ole huolestuttavasti heikentynyt.
kaupunkimaisuusasteen mukaan. Eniten väkivaltaa esiintyy pääkaupunkiseudulla
ja vähiten maaseutumaisissa kunnissa. Asukasmäärään suhteutettuna
pääkaupunkiseudun 100 000 asukasta kohden tapahtuu hieman yli 800 pahoinpitelyrikosta
vuosittain, kun maaseutumaisimmissa kunnissa suhdeluku
on hieman yli 400 tapausta. Tilastoidun väkivallan määrä on siis noin kaksinkertainen
pääkaupunkiseudulla, ja muillakin aluetyypeillä väkivallan yleisyys
näyttää selkeästi liittyvän kunnan asukasmäärään.
Syynä synkkään tilastoon saattaa olla kaupunkilaisten alkoholin runsastunut käyttö, sekä lisääntyneet mielenterveysongelmat, jotka näyttävät purkautuvan väkivallan kautta.
Tapahtuneeseen kehtykseen saattaa myös vaikuttaa asuinolosuhteet, ahdas asumisen muoto, suvaitsemattomuus naapurusten kanssa johtaa helposti agressiiviseen käytökseen ja sitä kautta väkivallan ilmentymiin eriasteisissa tilanteissa.
Maaseutua on perinteisesti pidetty rauhallisen asumisen, sekä vapauden kaipuun tyyssijana, jonka parhaita puolia ovat olleet kautta aikojen hyvä yhteisöllisyys erilaisten ihmisten välillä, sekä vilpitön halu pitää naapuruussuhteet hyvässä kunnossa.
Tästä johtuen väkivaltaisuuksia esiintyy maaseudulla harvemmin, kuitenkin taajamien kasvu lisää samankaltaisia kehtyksen piirteitä maaseutukuntien lisääntyneen asutuksen mukana mutta toistaiseksi tilanne ei ole huolestuttavasti heikentynyt.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.