Suudelmia...

En ymmärrä paljoakaan, olen tottunut siihen.

Sekasortoinen kameleontti.. tuo on hyvä kuvaus.. kuin valokuva...

Rajat ovat häilyviä. Raja on olemassa ja se on ylittämätön. Kunnes tuuli kääntyy ja raja katoaa.
Kameleontti vaihtaa väriään olemustaan ympäristön mukaan. Entäpä sammaleisella kivimuurilla.. ottaako pehmeän sammalen vai harmaankovan kuoren? Kosketus iholla viittaisi edelliseen, mutta mistäpä sen tietää.. Auringonsäteissä silmien hehku, mutta onko aurinko nousemassa vai laskemassa.. onko jotain alkamassa vai onko jäähyväisten aika... Tänään.. ei ole muuta aikaa tässä annettuna kuin tämä hetki. Tammen alla valkoinen kissa... hmmm.... tammi kuvaa vakautta muuttumattomuutta, valkokissa puhtautta (nuoruutta) ja kissan luonteen häilyvyyttä.. vakaus ja häilyvyys samassa kuvassa.. kissa nauttii vakauden varjosta.. jonkin aikaa...

Miekko kirjoitti:

En ymmärrä paljoakaan, olen tottunut siihen.

Sekasortoinen kameleontti.. tuo on hyvä kuvaus.. kuin valokuva...

Rajat ovat häilyviä. Raja on olemassa ja se on ylittämätön. Kunnes tuuli kääntyy ja raja katoaa.
Kameleontti vaihtaa väriään olemustaan ympäristön mukaan. Entäpä sammaleisella kivimuurilla.. ottaako pehmeän sammalen vai harmaankovan kuoren? Kosketus iholla viittaisi edelliseen, mutta mistäpä sen tietää.. Auringonsäteissä silmien hehku, mutta onko aurinko nousemassa vai laskemassa.. onko jotain alkamassa vai onko jäähyväisten aika... Tänään.. ei ole muuta aikaa tässä annettuna kuin tämä hetki. Tammen alla valkoinen kissa... hmmm.... tammi kuvaa vakautta muuttumattomuutta, valkokissa puhtautta (nuoruutta) ja kissan luonteen häilyvyyttä.. vakaus ja häilyvyys samassa kuvassa.. kissa nauttii vakauden varjosta.. jonkin aikaa...

Lue lisää

Mielenkiinnolla luin tulkintasi.
Kiehtovaa...

herkkäsielu kirjoitti:

Mielenkiinnolla luin tulkintasi.
Kiehtovaa...

Runous on kiehtovaa, voisi puhua melkein rakkaussuhteesta. Tuo oli suosikkikohtani runossasi tuo "Tammen alla valkoinen kissa". Kummalla tavalla kiehtova lause. Herätti mielikuvia, olen tietyllä tapaa visuaalinen ihminen.. kissa on sellainen pitkäkarvainen, lieneekö siamilainen.

Miekko kirjoitti:

Runous on kiehtovaa, voisi puhua melkein rakkaussuhteesta. Tuo oli suosikkikohtani runossasi tuo "Tammen alla valkoinen kissa". Kummalla tavalla kiehtova lause. Herätti mielikuvia, olen tietyllä tapaa visuaalinen ihminen.. kissa on sellainen pitkäkarvainen, lieneekö siamilainen.

Lue lisää

Vai vielä siamilainen :)

herkkäsielu kirjoitti:

Vai vielä siamilainen :)

Lähinnä runosi luonnetta hain.. sen rotukissamaisuutta. muutoin kissaoppi on vähän hakusessa.. katselin tuossa kissankuvia, ja siamilainen oli vähän erinäköinen kuin kuvittelin.. luulin, että muistuttaa enemmänkin angoraa... sopii itse tutkia, kummassa on enemmän näköisyyttä:)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Siamilainen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkkilainen_angora

Miekko kirjoitti:

Lähinnä runosi luonnetta hain.. sen rotukissamaisuutta. muutoin kissaoppi on vähän hakusessa.. katselin tuossa kissankuvia, ja siamilainen oli vähän erinäköinen kuin kuvittelin.. luulin, että muistuttaa enemmänkin angoraa... sopii itse tutkia, kummassa on enemmän näköisyyttä:)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Siamilainen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkkilainen_angora

Lue lisää

kissani voisi olla vaikka tällainen.

http://www.tunturisusi.com/kissat/valkoisetleot.htm

herkkäsielu kirjoitti:

kissani voisi olla vaikka tällainen.

http://www.tunturisusi.com/kissat/valkoisetleot.htm

Lue lisää

Valkoinen leijona! Kaikkea sitä näkee.. onpa muuten varmasti maailman kauneimpia eläimiä.. todella jalonnäköinen kissa.

Onkohan siinä paljonkaan eroa.. suunniteleeko suudelmansa tarkkaan harkiten vai heitteleekö niitä sinne tänne.. tunteet ovat vaikeita, ei niitä voi hallita.. kohdistaa tieten tahtoen johonkin suuntaan.

Kulmattomista päivistä ei saa otetta, ei ole mihin tarttua... jos ei ole kulmia, miten erottaa päivät toisistaan.. joka hetki muistuttaa toistaan, jakelee suudelmiaan tahtoen tai tahtomattaan... Sekasortoa, sitä se on. Ei voi vaikuttaa mihinkään, voi taistella vastaan tai suosiolla alistua tunteiden taistelukentällä.

Kiitos runostasi ja kommentista:) Säkeitä syntyy ja se on hyvä asia. Kiitollinen olen, että joku niitä ymmärtääkin. On se kuitenkin luomassa sellaista tunnetta, ettei ehkä sittenkään yksin tässä maailmankaikkeudessa tällä tavoin ajattele.

Kitos. Kiva kuulla, että runossa ei ollut mitään liikaa. Lisäsin siihen viime hetkellä yhden ylimääräisen säkeistön, tuon:

vapaa taivallus
pehmitelty koeteltu kovin

.. kun tuntui runo tarvitsevan vielä jotain. Yleensä pyrin pikemminkin karsimaan ylimääräisiä kohtia kuin lisäilemään, mutta en ollut oikein vakuuttunut tuosta siirtymästä ajantajun kantajasta huulten hallitsemiseen. Tuntui vain tarvitsevan jotain.. Aluksi siinä oli 'vapaa liikkuvuus' liittyen rajattomuuteen ja muuhun.. mutta halusin päättää runon liikkeeseen, joten tuntui turhalta toistolta tuo...

Kiitos kommentista:)