Astrid Thors,illa ei näytä lamasta olevan mitään tietoa, kyllä hän kusettaa suomenkansaa niin pirusti,missän on Suomalaiset poliitikot(en tarkoita Lipposta perkele) kun ollaan hilja akun kusi sukassa, kansa jonottaa kilometrin mittasissa leipäjonoissa ja kieltään osaamattomat vaan hakevat rahat tiskiltä kauniit asut päällä..
Turvapaikanhakijolle aletaan ehkä antaa rahan sijasta hyödykkeitä
23.11.2009 22:05
Turvapaikanhakijoita Joutsenon vastaanottokeskuksessa 2006.
Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r) saa viikon kuluessa harkittavakseen esityksen turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen tasosta.
Suomi maksaa turvapaikanhakijoille nyt selvästi enemmän toimeentulotukea kuin mikään muu EU-maa. Sisäministeriö on saanut selvitettäväkseen, onko tuen taso tekijä, joka houkuttelee Suomeen yhä uusia turvapaikanhakijoita.
Samoin selvitettävänä on se, pitääkö säädöksiä muuttaa houkuttelevuuden vähentämiseksi, ja voisiko tukea antaa rahan sijasta hyödykkeinä.
Aikuinen, tuloton ja varaton turvapaikanhakija saa kuussa 375,71 euroa. Päivässä se on 12,50 euroa.
Ruotsissa tuki on 207 euroa kuussa. Esimerkiksi Saksassa ja muutamassa muussa Keski-Euroopan maassa tuki annetaan ruokana ja palveluina.
Toimeentulotuella kustannetaan esimerkiksi ruoka, vaatteet, matkat paikallisliikenteessä ja käsikauppalääkkeet.
Jos turvapaikanhakija saa osan ruuasta vastaanottokeskuksesta, sen osuus vähennetään tuesta. Jos kaikki ruoka tulee vastaanottokeskuksesta, hakija saa toimeentulosummasta vain puolet.
Turvapaikanhakijoiden määrä noussee tänä vuonna jo kuuteentuhanteen. Viime vuonna hakijoita oli runsas 4 000 ja sitä edellisen vuonna noin 1 500. Yli puolet hakemuksista on perusteettomia. Hakuprosessi venyy usein pitkäksi, ja sen ajan hakija saa olla maassa.
___________________________________________________
Ulkomaalaislaki tiukkenee, kansalaisuuden saanti helpottuu
Julkaistu: 23.11.2009 lehdessä osastolla Politiikka
A A
Astrid Thors
Lainsäätäjä on kiristämässä ulkomaalaislakia, helpottamassa kansalaisuuden saantia ja tehostamassa maahanmuuttajien kotouttamista.
Lainmuutoksilla yritetään muun muassa suitsia turvapaikanhakijoiden määrää, sillä suomalaisen lainsäädännön katsotaan vielä houkuttelevan hakijoita Suomeen.
Tänä vuonna Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aiemmin. Ulkomaalaislain muutoksilla lainsäädäntöä hiotaan lähemmäksi muita Pohjoismaita ja EU-maita.
"Meillä on joitakin tekijöitä, jotka voivat houkutella tulemaan tänne", maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r) sanoo.
Hänen mukaansa yhtenä houkuttimena voi olla esimerkiksi turvapaikanhakuprosessin pitkä kesto, jonka ajan hakija voi olla maassa. Thorsin mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneista lähes puolet on jo hakenut turvapaikkaa muualta Euroopasta. Kymmenisen prosenttia on jopa EU-maan kansalaisia.
"Olisi tärkeää, että EU:ssa olisi mahdollisimman yhtenäinen lainsäädäntö. Jos jossain tehdään pieniäkin muutoksia, niillä voi olla suuri vaikutus toisaalla", Thors sanoo.
Tämänkertaiset ulkomaalaislain muutokset tiukentavat oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien perheenjäsenten saamista Suomeen ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta.
Lakiin kirjataan nyt myös ikätestit. Thors uskoo, että ikätestien siirtäminen lakiin on vaikuttanut alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrään jo nyt. Syyskuun loppuun mennessä yksin tulleita alaikäisiä oli saapunut Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä.
Myös kotouttamislain uudistaminen on sisäasiainministeriössä työn alla. Kansalaisuuslaki on lausuntokierroksilla.
"Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat jo merkittävä ryhmä Suomessa. On todella tärkeää, että heidän kotouttamisensa on tehokasta ja vastaa paremmin tarpeita. Kansalaisuus voi olla päämääränä", Thors sanoo.
Ministeriössä halutaan, että kotouttamislaki vastaisi enemmän nykyistä maahanmuuttotilannetta. Kotouttamisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajalle opetetaan yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat perustiedot ja -taidot, tärkeimpänä kielitaito.
"Kun nykylaki tehtiin, valtaosa tulijoista oli humanitaarisin perustein tulleita. Nyt työperäiset, ja perhesiteen perusteella maahan tulevat ovat lisääntyneet merkittävästi. Heidät pitää ottaa huomioon", sanoo neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäasiainministeriöstä.
Thorsin mukaan rahallisten resurssien lisääminen on haasteellista tässä taloustilanteessa.
"Mutta en usko, että aina on kyse suuremmista resursseista. Asioita voi tehdä eri tavalla", Thors sanoo.
Suomen kansalaisuuden saa jatkossa nykyistä nopeammin. Kansalaisuuslain muutoksessa maassa oleskeluaikaa aiotaan lyhentää kuudesta vuodesta viiteen vuoteen.
"Katsomme, että jos henkilö saa kansalaisuuden, hän kokee nopeammin kuuluvansa yhteiskuntaan", sanoo ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäasiainministeriöstä.
Lisää aiheesta:
TAUSTAKolme Suomeen tulevia koskevaa lakia muuttuu 23.11.2009
Turvapaikanhakijolle aletaan ehkä antaa rahan sijasta hyödykkeitä
23.11.2009 22:05
Turvapaikanhakijoita Joutsenon vastaanottokeskuksessa 2006.
Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r) saa viikon kuluessa harkittavakseen esityksen turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen tasosta.
Suomi maksaa turvapaikanhakijoille nyt selvästi enemmän toimeentulotukea kuin mikään muu EU-maa. Sisäministeriö on saanut selvitettäväkseen, onko tuen taso tekijä, joka houkuttelee Suomeen yhä uusia turvapaikanhakijoita.
Samoin selvitettävänä on se, pitääkö säädöksiä muuttaa houkuttelevuuden vähentämiseksi, ja voisiko tukea antaa rahan sijasta hyödykkeinä.
Aikuinen, tuloton ja varaton turvapaikanhakija saa kuussa 375,71 euroa. Päivässä se on 12,50 euroa.
Ruotsissa tuki on 207 euroa kuussa. Esimerkiksi Saksassa ja muutamassa muussa Keski-Euroopan maassa tuki annetaan ruokana ja palveluina.
Toimeentulotuella kustannetaan esimerkiksi ruoka, vaatteet, matkat paikallisliikenteessä ja käsikauppalääkkeet.
Jos turvapaikanhakija saa osan ruuasta vastaanottokeskuksesta, sen osuus vähennetään tuesta. Jos kaikki ruoka tulee vastaanottokeskuksesta, hakija saa toimeentulosummasta vain puolet.
Turvapaikanhakijoiden määrä noussee tänä vuonna jo kuuteentuhanteen. Viime vuonna hakijoita oli runsas 4 000 ja sitä edellisen vuonna noin 1 500. Yli puolet hakemuksista on perusteettomia. Hakuprosessi venyy usein pitkäksi, ja sen ajan hakija saa olla maassa.
___________________________________________________
Ulkomaalaislaki tiukkenee, kansalaisuuden saanti helpottuu
Julkaistu: 23.11.2009 lehdessä osastolla Politiikka
A A
Astrid Thors
Lainsäätäjä on kiristämässä ulkomaalaislakia, helpottamassa kansalaisuuden saantia ja tehostamassa maahanmuuttajien kotouttamista.
Lainmuutoksilla yritetään muun muassa suitsia turvapaikanhakijoiden määrää, sillä suomalaisen lainsäädännön katsotaan vielä houkuttelevan hakijoita Suomeen.
Tänä vuonna Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aiemmin. Ulkomaalaislain muutoksilla lainsäädäntöä hiotaan lähemmäksi muita Pohjoismaita ja EU-maita.
"Meillä on joitakin tekijöitä, jotka voivat houkutella tulemaan tänne", maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r) sanoo.
Hänen mukaansa yhtenä houkuttimena voi olla esimerkiksi turvapaikanhakuprosessin pitkä kesto, jonka ajan hakija voi olla maassa. Thorsin mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneista lähes puolet on jo hakenut turvapaikkaa muualta Euroopasta. Kymmenisen prosenttia on jopa EU-maan kansalaisia.
"Olisi tärkeää, että EU:ssa olisi mahdollisimman yhtenäinen lainsäädäntö. Jos jossain tehdään pieniäkin muutoksia, niillä voi olla suuri vaikutus toisaalla", Thors sanoo.
Tämänkertaiset ulkomaalaislain muutokset tiukentavat oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien perheenjäsenten saamista Suomeen ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta.
Lakiin kirjataan nyt myös ikätestit. Thors uskoo, että ikätestien siirtäminen lakiin on vaikuttanut alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrään jo nyt. Syyskuun loppuun mennessä yksin tulleita alaikäisiä oli saapunut Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä.
Myös kotouttamislain uudistaminen on sisäasiainministeriössä työn alla. Kansalaisuuslaki on lausuntokierroksilla.
"Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat jo merkittävä ryhmä Suomessa. On todella tärkeää, että heidän kotouttamisensa on tehokasta ja vastaa paremmin tarpeita. Kansalaisuus voi olla päämääränä", Thors sanoo.
Ministeriössä halutaan, että kotouttamislaki vastaisi enemmän nykyistä maahanmuuttotilannetta. Kotouttamisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajalle opetetaan yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat perustiedot ja -taidot, tärkeimpänä kielitaito.
"Kun nykylaki tehtiin, valtaosa tulijoista oli humanitaarisin perustein tulleita. Nyt työperäiset, ja perhesiteen perusteella maahan tulevat ovat lisääntyneet merkittävästi. Heidät pitää ottaa huomioon", sanoo neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäasiainministeriöstä.
Thorsin mukaan rahallisten resurssien lisääminen on haasteellista tässä taloustilanteessa.
"Mutta en usko, että aina on kyse suuremmista resursseista. Asioita voi tehdä eri tavalla", Thors sanoo.
Suomen kansalaisuuden saa jatkossa nykyistä nopeammin. Kansalaisuuslain muutoksessa maassa oleskeluaikaa aiotaan lyhentää kuudesta vuodesta viiteen vuoteen.
"Katsomme, että jos henkilö saa kansalaisuuden, hän kokee nopeammin kuuluvansa yhteiskuntaan", sanoo ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäasiainministeriöstä.
Lisää aiheesta:
TAUSTAKolme Suomeen tulevia koskevaa lakia muuttuu 23.11.2009
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja niiden naiset ei kulttuurinsa mukaisesti tee muuta kuin synnyttää lapsia,ei varmaan menen töihin,lopettakaa hokemasta,vaikka saisivat kunniakansalaisuuden Suomees(no niilä jo on)
Kokeiluna tällainen.
Turvapaikanhakijoille ja perheenyhdistämisen kautta tuleville rahaa nolla euroa. Vaikkapa vuoden tai kaksi voimassa ja sitten katsottaisiin kuinka on vaikuttanut hakija määriin. Jos määrät merkittävästi pienenevät niin voidaan päätellä että suurin osa tulee rahanperässä.
Tulijoille annettaisiin ruoka, vaatteet, asunto, terveydenhoito ja pakollinen suomenkielenopetus.
Kielitaito testattaisiin ja se pitäisi saada suoritettua hyväksytysti.