IV putkien eristäminen

Kiitos vastauksesta. Kespetin sivuiltakin jo löysin vähän lisätietoa.

Tuloilmakanava pitää siis höyrysulkea, jos kesällä käytetään koneellista jäähdytystä.

Onko poistoilmakanavan höyrysulkemisesta haittaa?

Olen eristänyt foliopintaisella villalla (2-3x50mm) kaikki kanavat. Pitäisikö tähän "tehdä" reikiä, tai jopa ottaa foliota pois? Vai oliko se vain "turhaa työtä"?

kanavia paljon kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Kespetin sivuiltakin jo löysin vähän lisätietoa.

Tuloilmakanava pitää siis höyrysulkea, jos kesällä käytetään koneellista jäähdytystä.

Onko poistoilmakanavan höyrysulkemisesta haittaa?

Olen eristänyt foliopintaisella villalla (2-3x50mm) kaikki kanavat. Pitäisikö tähän "tehdä" reikiä, tai jopa ottaa foliota pois? Vai oliko se vain "turhaa työtä"?

Lue lisää

>Olen eristänyt foliopintaisella villalla (2-3x50mm) kaikki kanavat. Pitäisikö tähän "tehdä" reikiä, tai jopa ottaa >foliota pois? Vai oliko se vain "turhaa työtä"?

Jos tuo on sitä villaa jossa on foliossa valmiikis reikiä niin pieleen meni.


Mutta jos folio on yhteinäinen ja tiiviiksi teipattu niin sitten on hyvä.

Myös raitisilmakanava pitää eristäää ja syykin valkenee kun vähän aikaa ajattelee.

pahvit kirjoitti:

>Olen eristänyt foliopintaisella villalla (2-3x50mm) kaikki kanavat. Pitäisikö tähän "tehdä" reikiä, tai jopa ottaa >foliota pois? Vai oliko se vain "turhaa työtä"?

Jos tuo on sitä villaa jossa on foliossa valmiikis reikiä niin pieleen meni.


Mutta jos folio on yhteinäinen ja tiiviiksi teipattu niin sitten on hyvä.

Myös raitisilmakanava pitää eristäää ja syykin valkenee kun vähän aikaa ajattelee.

Lue lisää

Mutta kysymys on poistokanavan osalta.

Onko haittaa jos sen eristää foliovillalla? Ja siinä ei ole reikiä valmiiksi!

paljon kanavia kirjoitti:

Mutta kysymys on poistokanavan osalta.

Onko haittaa jos sen eristää foliovillalla? Ja siinä ei ole reikiä valmiiksi!

Kunhan on villat ettei putkeen kondensoidu poistoilman vesi..

paljon kanavia kirjoitti:

Mutta kysymys on poistokanavan osalta.

Onko haittaa jos sen eristää foliovillalla? Ja siinä ei ole reikiä valmiiksi!

kosteusteknisesti poisto kanavissa, jäähdyttämättömissä tulokanavissa ei tarvitsisi olla foliota, mutta villa ilman ilman pitävää pintaa eristää huonommin, joten jos pinnassa ei ole foliota, niin siihnen olisi hyvä kääriä paperi.

Tapana on käyttää sitä samaa foliopintaista villaa sekä tulo että poistokanavissa.

Jos kondensoinnista on oikeati vaaraa, niin kannattaa käyttää solumuovieriste, esim. Armaflex (jäähdytetyt tulolkanavat, jäteilmakanava ja tuloilmakanava).

samaa olen miettinyt. Toimiiko tuo kaikilla lämpötiloilla ja miten on varmistettu kondensioveden poistuminen?

hfsfdsdhfsdk kirjoitti:

samaa olen miettinyt. Toimiiko tuo kaikilla lämpötiloilla ja miten on varmistettu kondensioveden poistuminen?

Aika pieni hyöty jos talossa on jo kunnon LTO...ihme puuhastelua.

Meillä on nyt enerventin jäteilma 8 astetta kun ulkona on 6 astetta. Eli tuollaisen PARIN asteen talteenotto on aika hankalaa.

Tuonhan voisi tehdä niin että laittaa 160:sen poistoilman 250:sen raitisilmaputrken sisään muutamia metrejä niin varmaan ne lämmöt siinä tasaantuu. Ja kaato seinästä ulospäin reilusti koska sitä kondenssivettä tullee.

...tai 4x80:set putket tuollaisen 250:sen sisään niin pinta-ala tuplaantuu?

pahvit kirjoitti:

Aika pieni hyöty jos talossa on jo kunnon LTO...ihme puuhastelua.

Meillä on nyt enerventin jäteilma 8 astetta kun ulkona on 6 astetta. Eli tuollaisen PARIN asteen talteenotto on aika hankalaa.

Tuonhan voisi tehdä niin että laittaa 160:sen poistoilman 250:sen raitisilmaputrken sisään muutamia metrejä niin varmaan ne lämmöt siinä tasaantuu. Ja kaato seinästä ulospäin reilusti koska sitä kondenssivettä tullee.

...tai 4x80:set putket tuollaisen 250:sen sisään niin pinta-ala tuplaantuu?

Lue lisää

ohhoh.. Eipä taida kannattaa pelkästään jo sen takia kun kuristaa jo sen verran tollanen sitä raitisilmakanavaa.. Eikä taida olla mahdollista työntää 4x 80mm kanavaa 250mm kanavan sisää..? Tai voi mut paljonko jää tilaa ohikulkevalle ilmalle?

hfsfdsdhfsdk kirjoitti:

samaa olen miettinyt. Toimiiko tuo kaikilla lämpötiloilla ja miten on varmistettu kondensioveden poistuminen?

lämpöeristevillalla. Ei siinä sen enempää vaadita. Tai vaihtoehtosesti solukumilla.

jälleen siitä, ettei tyhmyydellä ole mitään rajaa.

pahvit kirjoitti:

Aika pieni hyöty jos talossa on jo kunnon LTO...ihme puuhastelua.

Meillä on nyt enerventin jäteilma 8 astetta kun ulkona on 6 astetta. Eli tuollaisen PARIN asteen talteenotto on aika hankalaa.

Tuonhan voisi tehdä niin että laittaa 160:sen poistoilman 250:sen raitisilmaputrken sisään muutamia metrejä niin varmaan ne lämmöt siinä tasaantuu. Ja kaato seinästä ulospäin reilusti koska sitä kondenssivettä tullee.

...tai 4x80:set putket tuollaisen 250:sen sisään niin pinta-ala tuplaantuu?

Lue lisää

"Tuonhan voisi tehdä niin että laittaa 160:sen poistoilman 250:sen raitisilmaputrken sisään muutamia metrejä niin varmaan ne lämmöt siinä tasaantuu. Ja kaato seinästä ulospäin reilusti koska sitä kondenssivettä tullee."

Aika hankala toteuttaa... Koneelta jäteilman ujutus tulokanvaan (erilliset liitännät LTO koneella) ja ullakolla taas ulos sieltä (jäte katolle ja raitis tulee seinältä).

Ei kannattaisi tehdä jäteilmaa pitkiä vaakavetoja, ettei vesi makaisi kanavassa.

Itse olen eristänyt ne saman eristeen sisälle sen matkaa mitä kulkevat ullakolta kellariin. Jos jäetevesi kondensoi, niin se tiputtaa veden LTO koneelle, jossa on viemäröinti.

lkjhfds kirjoitti:

jälleen siitä, ettei tyhmyydellä ole mitään rajaa.

???

Voitko perustella? Mikä siinä oli tyhmää? Vai oletko niin tyhmä ettet kykene perustelemaan tyhmäksi väitettä?

odotan mielenkiinnol kirjoitti:

???

Voitko perustella? Mikä siinä oli tyhmää? Vai oletko niin tyhmä ettet kykene perustelemaan tyhmäksi väitettä?

Lämmönsiirtopintaa saadaan halvemmin levysiirtimessä tai roottorissa kuin tunkemalla valmiiksi toiseen tarkoitukseen tehtyjä kanavia sisäkkäin. Sekä levysiirtimessä että roottorissa ainepaksuudet ovat paljon pienemmät ja teollinen valmistustapa paljon edullisempaa kuin jonkun harrastelijan miettii - tekee - miettii - purkaa - miettii - korjaa - heittää menemään -ostaa valmiin - menetelmä.
Kanavista tehty lämmönsiirrin muistuttaa järkevyydessään sitä, että tehdään traktoreista lentokoneita.

lkjhgdf kirjoitti:

Lämmönsiirtopintaa saadaan halvemmin levysiirtimessä tai roottorissa kuin tunkemalla valmiiksi toiseen tarkoitukseen tehtyjä kanavia sisäkkäin. Sekä levysiirtimessä että roottorissa ainepaksuudet ovat paljon pienemmät ja teollinen valmistustapa paljon edullisempaa kuin jonkun harrastelijan miettii - tekee - miettii - purkaa - miettii - korjaa - heittää menemään -ostaa valmiin - menetelmä.
Kanavista tehty lämmönsiirrin muistuttaa järkevyydessään sitä, että tehdään traktoreista lentokoneita.

Lue lisää

Oliko alkuperäisen putkilämmön siirtimen kehittäjä sitten typerys?

Yliviisaalle kirjoitti:

Oliko alkuperäisen putkilämmön siirtimen kehittäjä sitten typerys?

Ei ollut, mutta nykyään on fiksumpia ratkaisuja, joilla on parempi hyötysuhde ja pienemmät ulkomitat.

Kandeis käydä ihmettelemässä vaikka jotain 60-luvun kerrostaloa. Noissa on alunperin ollut ihan kirjaimellisesti tankkiauton kokoiset putkisiirtimet lämpimälle käyttövedelle. Seuraava askel olivat tynnyrin kokoiset kierukkasiirtimet ja nykyään homman hoitaa leipälaatikon kokoinen mötikkä (levysiirrin).

jälkeenjääneelle kirjoitti:

Ei ollut, mutta nykyään on fiksumpia ratkaisuja, joilla on parempi hyötysuhde ja pienemmät ulkomitat.

Kandeis käydä ihmettelemässä vaikka jotain 60-luvun kerrostaloa. Noissa on alunperin ollut ihan kirjaimellisesti tankkiauton kokoiset putkisiirtimet lämpimälle käyttövedelle. Seuraava askel olivat tynnyrin kokoiset kierukkasiirtimet ja nykyään homman hoitaa leipälaatikon kokoinen mötikkä (levysiirrin).

Lue lisää

Täyttä paskaa suoraan saatanan peräsuolesta.

lkjhgdf kirjoitti:

Lämmönsiirtopintaa saadaan halvemmin levysiirtimessä tai roottorissa kuin tunkemalla valmiiksi toiseen tarkoitukseen tehtyjä kanavia sisäkkäin. Sekä levysiirtimessä että roottorissa ainepaksuudet ovat paljon pienemmät ja teollinen valmistustapa paljon edullisempaa kuin jonkun harrastelijan miettii - tekee - miettii - purkaa - miettii - korjaa - heittää menemään -ostaa valmiin - menetelmä.
Kanavista tehty lämmönsiirrin muistuttaa järkevyydessään sitä, että tehdään traktoreista lentokoneita.

Lue lisää

Tuolla asenteella ei sitten kanata odotella mitään kehittävää... vaan tuskimpa sitä kaipaat, kun olet jo muutenkin maailman paras ja älykkäin, ainakin omasta ja äitisi mielestä.

Vaikka kuinka kehut teollista ratkaisua, niin ihmeesti sitä vaan on monta asiaa halvempaa tehdä itse kuin ostaa valmista tuotetta. Välissä kun on niitä myyjiä, jotka haluaa aina lisätä hintaan 40% ja työkin maksaa niin perkeleesti.

Yliviisaalle kirjoitti:

Oliko alkuperäisen putkilämmön siirtimen kehittäjä sitten typerys?

Kannattaa tutustua tosiasioihin, ei sitten joudu naurunalaiseksi.
Putkisiirtimiä käytetään vesi/vesi vesi/ilma ilma/vesi ilma/ilma -sovellutuksissa.
Yhteistä noille kaikille on, että lämmönsiirtopinta-alaa on saatava makdollisimman paljon mahdollisimman halvalla ja pieneen tilaan. Tästä seuraa pieni putkikoko, joka neste-sovellutuksissa on suuruusluokkaa 6-15 mm ja ilma/ilma-sovellutuksissa 8-12 mm, tjsp.
Joten vedä vee-elin päähäsi jos käytät 80-100 mm putkia typeryytesi todistamiseksi.

ihme tollo kirjoitti:

Tuolla asenteella ei sitten kanata odotella mitään kehittävää... vaan tuskimpa sitä kaipaat, kun olet jo muutenkin maailman paras ja älykkäin, ainakin omasta ja äitisi mielestä.

Vaikka kuinka kehut teollista ratkaisua, niin ihmeesti sitä vaan on monta asiaa halvempaa tehdä itse kuin ostaa valmista tuotetta. Välissä kun on niitä myyjiä, jotka haluaa aina lisätä hintaan 40% ja työkin maksaa niin perkeleesti.

Lue lisää

Saahan sitä itse kukin hölmöillä ja tehdä miten haluttaa ja varmaan kun tyrii
niiin tieto lisää tuskaa,
niinhän se on ...
Mahtaa vituttaa, MUTTA OLISIT KYSYNYT ENSIN JOLTAIN JOKA EI OO TYPERYS ....

lkjhgfd kirjoitti:

Saahan sitä itse kukin hölmöillä ja tehdä miten haluttaa ja varmaan kun tyrii
niiin tieto lisää tuskaa,
niinhän se on ...
Mahtaa vituttaa, MUTTA OLISIT KYSYNYT ENSIN JOLTAIN JOKA EI OO TYPERYS ....

Lue lisää

Ei se ole tyhmyyttä ettei tiedä kaikkea, mutta se on tyhmyyttä että luulee tietävänsä kaiken.

Tietämätön ja tyhmäkin pärjää elämässä, jos tulee muiden kanssa hyvin toimeen. Mutta ilman sosiaalisia taitoja on hakanla tulla toimeen.

Sulla kun nämä asiat hankassa, niin kerro meille minkälaisista suuruusluokista puhutaan. Eli jos tavallinen LTO-koneen ristivirtauskenno korvattaisiin tuollaisella "putki putken sisällä" lämmönvaihtimella, niin kuinka pitkä putki siihen tarivttaisiin (metrejä, kymmeniä metrejä, satoja metrejä)? Lähtökohtana siis tavallinen ok-talon LTO kone jossa raitisilmaputki on 160mm ja jäteilma 125mm.

lkjhgfd kirjoitti:

Kannattaa tutustua tosiasioihin, ei sitten joudu naurunalaiseksi.
Putkisiirtimiä käytetään vesi/vesi vesi/ilma ilma/vesi ilma/ilma -sovellutuksissa.
Yhteistä noille kaikille on, että lämmönsiirtopinta-alaa on saatava makdollisimman paljon mahdollisimman halvalla ja pieneen tilaan. Tästä seuraa pieni putkikoko, joka neste-sovellutuksissa on suuruusluokkaa 6-15 mm ja ilma/ilma-sovellutuksissa 8-12 mm, tjsp.
Joten vedä vee-elin päähäsi jos käytät 80-100 mm putkia typeryytesi todistamiseksi.

Lue lisää

Mikä viisaus näihin dimensioihin sisältyy, onko referenssejä.

"ilma/ilma-sovellutuksissa 8-12 mm, tjsp."

Hölöpölöäsi kirjoitti:

Mikä viisaus näihin dimensioihin sisältyy, onko referenssejä.

"ilma/ilma-sovellutuksissa 8-12 mm, tjsp."

http://www.airfrohlich.com/pag_e/produkte_lt.html

asialinjalla... kirjoitti:

Ei se ole tyhmyyttä ettei tiedä kaikkea, mutta se on tyhmyyttä että luulee tietävänsä kaiken.

Tietämätön ja tyhmäkin pärjää elämässä, jos tulee muiden kanssa hyvin toimeen. Mutta ilman sosiaalisia taitoja on hakanla tulla toimeen.

Sulla kun nämä asiat hankassa, niin kerro meille minkälaisista suuruusluokista puhutaan. Eli jos tavallinen LTO-koneen ristivirtauskenno korvattaisiin tuollaisella "putki putken sisällä" lämmönvaihtimella, niin kuinka pitkä putki siihen tarivttaisiin (metrejä, kymmeniä metrejä, satoja metrejä)? Lähtökohtana siis tavallinen ok-talon LTO kone jossa raitisilmaputki on 160mm ja jäteilma 125mm.

Lue lisää

Olemme samaa mieltä, totesin että kannattaa kysyä ensin ja itse toteat ettei se ole tyhmä, joka kysyy.

Oleellista Suomen olosuhteissa on tietysti, miten poistaa huurre, joka heti synnyttyään huonontaa lämmönsiirtoa. Toisaalta huurteen muodostuminen on jatkuvaa, joten pakkasilla jätekanava menee umpeen. Kun nämä "pienet "ongelmat on ensin ratkaistu, vasta sen jälkeen kannattaa ruveta pohtimaan montako kymmentä metriä eristeineen n 500 mm kanavaa tarvitaan.
Palaan aiheeseen, kun on paremmin aikaa.

lkjhgf kirjoitti:

http://www.airfrohlich.com/pag_e/produkte_lt.html

Maksavia toosia.

lkjhgfd kirjoitti:

Olemme samaa mieltä, totesin että kannattaa kysyä ensin ja itse toteat ettei se ole tyhmä, joka kysyy.

Oleellista Suomen olosuhteissa on tietysti, miten poistaa huurre, joka heti synnyttyään huonontaa lämmönsiirtoa. Toisaalta huurteen muodostuminen on jatkuvaa, joten pakkasilla jätekanava menee umpeen. Kun nämä "pienet "ongelmat on ensin ratkaistu, vasta sen jälkeen kannattaa ruveta pohtimaan montako kymmentä metriä eristeineen n 500 mm kanavaa tarvitaan.
Palaan aiheeseen, kun on paremmin aikaa.

Lue lisää

Huurtuminen ratkaistaan tasaan sammalla tavalla kuin lto laitteissa yleensä. Raitisilma pysäytys TAI raitisilman ohituskanava TAI raisitilman esilämmitys.

Odotellaan innolla sitä metrimäärää...

Kuten yleensä kirjoitti:

Huurtuminen ratkaistaan tasaan sammalla tavalla kuin lto laitteissa yleensä. Raitisilma pysäytys TAI raitisilman ohituskanava TAI raisitilman esilämmitys.

Odotellaan innolla sitä metrimäärää...

Lue lisää

Pelkkä vastaava lämmönsiirto pinta-ala syntyy tietenkin 40 metrin tuplakanavalla, jos lto:n pinta-ala on 20m2 ja jätekanavan halkaisija 160 mm.
Vastaava lämmönsiirtopinta-ala ei tietenkään luppa, että siirrin olisi yhtä tehokas, sillä
nopeus on liian pieni hyvän lämmönsiirtymisen kannalta ja toisaalta sitä ei voida nostaa, koska painehäviö kasvaa kestämättömän suureksi. Toisaalta kyse on vastavirtasiirtimestä, mikä on periaatteessa parempi kuin ristivirtalevysiirrin.
Laskeskelen joskus kun saan kaivetuksi kaavat esille, mikä tilanne olisi plussan puolella olevissa lämpötiloissa, joilla tosin ei ole käytännön kanssa mitään tekemistä, koska pääasiallinen käyttö ja tehot ovat pakkaspuolella.

Huurtumisen sulatus ei toimi aikaisempien "ratkaisujen" perusteella, koska jos peltikanavaa joudutaan lämmittämään ulkolämpötilasta plussan puolelle huurtumistapauksessa, syntyy ero siirrinlevyn massassa. Peltikanava 0,5 mm, 8kg/dm3 on aivan eri juttu kuin alumiinilevy 0,15 mm alumiini 2,7 kg/dm3 eli lämmitettävä siirrinmassa on noin kymmenkertainen.
(pysäytys/ohitus/esilämmitys eivät ole mitään ratkaisuja vaan surkeita paikkauksia ajatusvirheelle.)
Jos vaikuttaa lupaavalta, jatketaan, vai?
Minusta se ei vaikuta lupaavalta ollenkaan ja asian pyörittäminen tilanteessa jossa jäteilma ei huurru, ei ole järkevää, sillä vastavirtavaihdin sinänsä on tehokas ja sen käytön rajoittaminen johonkin (80%hyötysuhteella) noin -5C yläpuolisiin ulkoilmanlämpötiloihin on rahan, ajan ja älyn haaskausta.

Noista huurteisten lämmönsiirtopintojen lämmönsiirtokyvyistä en tiedä olevan kirjattua tai tutkittua faktaa, vaan laitteita on mitattu tapauskohteisesti. Ongelma mittausfaktapuolella on se, että tilanne muuttuu koko ajan, joten saadaan vain hetkellistä mittaustulosta, jolla ei ole käyttöä yleisesti tai edes keskiarvoisesti.

Ylläoleva toivottavasti kartoittaa missä mennään. Jos pitää verrata johonkin, esimerkiksi johonkin järkevään, roottori pituus 200 mm hoitaa kaiken edelläesitetyn hyötysuhteen ja huurteenpoisto-ongelmien suhteen.

:)