Kysyisin ensiksi vanhemmistani. Heillä ei ole varmaankaan kauan elinaikaa, vanhoja ja raihnaisia kun ovat. Elämän tosiasiahan se on. Kumpi lähtee ensin?
Entä minä, saanko enää vierelleni ketään miestä? Pitkä liitto takana, hyvät välit ex-mieheen.Tämän jälkeen epäonnistunut ihastuminen puoleltani, vai oliko hänelläkin jotain tunteita. Emme tapailleet. Osoittautui sittenkin varatuksi, ei naimisissa. Miten jatkuu tästä? Vieläkö muuttuu tämän ihastuksen mieli? Milloin löydän itselleni miehen? Millaisista yhteyksistä, millaisen ja ennenkaikkea milloin? Paljon kysymyksiä. :)
Kiitän jo näin etukäteen.
Entä minä, saanko enää vierelleni ketään miestä? Pitkä liitto takana, hyvät välit ex-mieheen.Tämän jälkeen epäonnistunut ihastuminen puoleltani, vai oliko hänelläkin jotain tunteita. Emme tapailleet. Osoittautui sittenkin varatuksi, ei naimisissa. Miten jatkuu tästä? Vieläkö muuttuu tämän ihastuksen mieli? Milloin löydän itselleni miehen? Millaisista yhteyksistä, millaisen ja ennenkaikkea milloin? Paljon kysymyksiä. :)
Kiitän jo näin etukäteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Mietiskelet vanhempiasi, ja pohdiskelet kumpi mahtaa kuolla ensin. Voin ihan suoralta kädeltä kertoa että jos joku väittää tietävänsä ihmisten kuoliajan tai lähtöjärjestyksen, niin luvassa on paksua pajunköyttä.
Olet hellä vanhemmillesi ja suojeleva, hyvä tytär. Kunnioitan sitä. Pidät huolta heistä , etkä unohda. Siksi mielenrauhasi on hyvä sitten kun he ovat kuolleet, sillä olet ollut heitä kohtaan hyvä . Suru on silloin kaunis tunne, kun se on puhdas - vailla syyllisyyttä ja katkeruutta.
Ihastus josta mainitsit oli tulkintani mukaan epäsopiva henkilö sinulle. Liian laimea ja jotenkin ...epämääräinen henkilö. Ei kuulu sinun kuvioihisi.
Jos tosissasi haluat varteen otettavaa kumppania , niin unohdat tyystin tuollaiset ihastukset (jotka lässähtää kuin pannukakku heti kättelyssä) ja keskityt miehekkäisiin selkeisiin persooniin. Tanssikurssin kautta löytyisi yksi ehdokas, mutta muuallakin olisi ehdokkaita tarjolla kunhan vain itse nyt siellä reipastuisit kertakaikkiaan.
T. Sirkka Likka
Kiitos vastauksesta.... Ehkäpä se näin on, ja ehkä ei ole hyväkään kuolemaa tietää.
Tuota ihastusta...muutama palstoilla ollut näkijä (kait taitavakin) oli nähnyt hänet minulle tulevaksi. Todella sopiva, menneistä elämistä tuttu. jne. Epäilen kylläkin, että vain minun toiveeni nähtiin. Kävikö nyt sitten niin, että taas minun ajatukseni nähdään ja kun osoittautui varatuksi nyt näkijät sanovat häntä epäsopivaksi? Hmmm....?
Mutta lässähtänyttähän se on ollut, kaikki minun kuvitelmissa suurimmaksi osin. :( Tanssikurssi...no se olisi minulle tarpeen...mutta enpä usko, että yksin sinne menisin.... Kysymys kuuluu, missä on se "oikea" näistä tarjokkaista, se joka minusta välittää ja haluaa jakaa kanssani arjen?