Antaako Jehova todella anteeksi

vedit tuon viiden vuoden ?

minä vaan kirjoitti:

vedit tuon viiden vuoden ?

Veli kärys rikoksesta, mutta poliisi ei tutkinut sitä vanhana juttuja. Ei myöskään jt srk koska siitä oli kulunut mainittu aika. Rikoksesta oli selvät todisteet ja myöntänytkin oli. Kai siinä lieventävänä asiana oli, että kärsijänä oli "maailmalliset".
>Tämä ja monet muut asiat mitä näin ihannoimassasi puhtaassa järjestössä on eräs syy, etten ole enää jt.

minä vaan kirjoitti:

vedit tuon viiden vuoden ?

Esität aika ajoin pitkää jt-uraasi sen merkiksi, että olet perillä siitä mitä Vt-seurassa tapahtuu, mutta on tainnut jäädä jotain havainnoimatta:

Mitä tarkoitetaan maininnalla ”joitakin vuosia sitten” Järjestö-kirjan sivulla 170 kappaleessa 3?

Tämä merkitsee enemmän kuin vuotta tai kahta. On huomattava, että se ei sano "monta vuotta sitten". Se ei siis tarkoita jotakin täsmällistä vuosien määrää vaan pikemminkin samaa kuin "pari kolme vuotta". Sillä ei tarkoiteta, että jonkun veljen tapauksessa palattaisiin kauas menneisyyteen ja tuotaisiin esiin rikkomukset, joita hän katui vuosia sitten ja jotka Jehova ilmeisesti on antanut anteeksi ja joita ei enää ole tehty. Monissa tapauksissa rikkomukset tapahtuivat ennen kuin Vartiotorni kiinnitti huomiota siihen, mitä Raamattu sanoo sellaisesta väärästä käytöksestä.

Jos joku veli on palvellut muutamia vuosia uskollisesti ja on nähnyt Jehovan siunauksen yllään, miksi hänen pitäisi nyt luopua virastaan? Jos hänellä on nyt oikea näkemys käyttäytymisestä ja halu antaa hyviä neuvoja, hänen pitäisi voida jatkaa palvelustaan. Jos paikallinen vanhimmisto näkee, että hän nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on osoittanut täyttävänsä vaatimukset sopivasti kaksi tai kolme vuotta, hän voisi jäädä palvelusasemaansa

Pitäisikö väärinteot tehdä julkisesti tunnetuiksi monien vuosien jälkeen? Otsikon "Julkinen ojennus" jälkeen sivulla 169 Järjestö-kirja lainaa 1. Tim. 5:20:n ja mainitsee niiden ojentamisesta, jotka tunnustavat syyllistyneensä rikkomukseen useammin kuin kerran. Mutta se todellakin tarkoittaa äskeisiä tapauksia. Sanoessaan: "Syntiä harjoittavia ojenna kaikkien katselijoiden edessä" (Um), Raamattu selvästi ilmaisee, kuten suomalaisestakin käännöksestä voidaan havaita, että kysymys on sellaisista, jotka parhaillaan tekevät tai ovat juuri tehneet syntiä. Niinpä jos katumus ilmeni jo muutamia vuosia sitten, kolme tai useampia vuosia sitten, ja synninteko loppui, ja hänellä on nyt seurakunnan kunnioitus, ei ole tarpeellista nyt ojentaa häntä julkisesti siksi, että hän teki useampia kuin yhden rikkomuksen "joitakin vuosia sitten". (km-FI 1/73 sivu 8)

Markku_Meilo kirjoitti:

Esität aika ajoin pitkää jt-uraasi sen merkiksi, että olet perillä siitä mitä Vt-seurassa tapahtuu, mutta on tainnut jäädä jotain havainnoimatta:

Mitä tarkoitetaan maininnalla ”joitakin vuosia sitten” Järjestö-kirjan sivulla 170 kappaleessa 3?

Tämä merkitsee enemmän kuin vuotta tai kahta. On huomattava, että se ei sano "monta vuotta sitten". Se ei siis tarkoita jotakin täsmällistä vuosien määrää vaan pikemminkin samaa kuin "pari kolme vuotta". Sillä ei tarkoiteta, että jonkun veljen tapauksessa palattaisiin kauas menneisyyteen ja tuotaisiin esiin rikkomukset, joita hän katui vuosia sitten ja jotka Jehova ilmeisesti on antanut anteeksi ja joita ei enää ole tehty. Monissa tapauksissa rikkomukset tapahtuivat ennen kuin Vartiotorni kiinnitti huomiota siihen, mitä Raamattu sanoo sellaisesta väärästä käytöksestä.

Jos joku veli on palvellut muutamia vuosia uskollisesti ja on nähnyt Jehovan siunauksen yllään, miksi hänen pitäisi nyt luopua virastaan? Jos hänellä on nyt oikea näkemys käyttäytymisestä ja halu antaa hyviä neuvoja, hänen pitäisi voida jatkaa palvelustaan. Jos paikallinen vanhimmisto näkee, että hän nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on osoittanut täyttävänsä vaatimukset sopivasti kaksi tai kolme vuotta, hän voisi jäädä palvelusasemaansa

Pitäisikö väärinteot tehdä julkisesti tunnetuiksi monien vuosien jälkeen? Otsikon "Julkinen ojennus" jälkeen sivulla 169 Järjestö-kirja lainaa 1. Tim. 5:20:n ja mainitsee niiden ojentamisesta, jotka tunnustavat syyllistyneensä rikkomukseen useammin kuin kerran. Mutta se todellakin tarkoittaa äskeisiä tapauksia. Sanoessaan: "Syntiä harjoittavia ojenna kaikkien katselijoiden edessä" (Um), Raamattu selvästi ilmaisee, kuten suomalaisestakin käännöksestä voidaan havaita, että kysymys on sellaisista, jotka parhaillaan tekevät tai ovat juuri tehneet syntiä. Niinpä jos katumus ilmeni jo muutamia vuosia sitten, kolme tai useampia vuosia sitten, ja synninteko loppui, ja hänellä on nyt seurakunnan kunnioitus, ei ole tarpeellista nyt ojentaa häntä julkisesti siksi, että hän teki useampia kuin yhden rikkomuksen "joitakin vuosia sitten". (km-FI 1/73 sivu 8)

Lue lisää

----------
"Jos joku veli on palvellut muutamia vuosia uskollisesti ja on nähnyt Jehovan siunauksen yllään, miksi hänen pitäisi nyt luopua virastaan?"
----------


Voisitko määritellä kuinka hän tämän "siunauksen" "näkee"? Ja onko se "hän" se itse synnintekijä? Siis toisin sanoen että voisi ajatella tyyliin..."pitäisiköhän minun kertoa vanhimmille siitä mitä tein sen yhden mimmin kanssa pari vuotta sitten? Jaa...hmm...eh...toisaalta kun tätä ajattelee niin on minulla oikeastaan aika hyvin mennyt kaikki asiat senkin jälkeen niin että tuota..."


----------
"Jos hänellä on nyt oikea näkemys käyttäytymisestä ja halu antaa hyviä neuvoja, hänen pitäisi voida jatkaa palvelustaan."
----------
"Halu" antaa hyviä neuvoja? Wow. Ehkä halu onkin mutta ei kykyä tai järkeä...vaikka neuvot ehkä ovatkin hyviä omasta mielestään...


----------
Jos paikallinen vanhimmisto näkee, että hän nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on osoittanut täyttävänsä vaatimukset sopivasti kaksi tai kolme vuotta, hän voisi jäädä palvelusasemaansa.
----------
Seurakunnan kunnioituksen saamisen vaatii ensiksi hyvän ITSEkunnioituksen. Ihminen saattaa jopa olla sellainen että ei ole koskaan tehnyt mitään mistä olisi pitänyt erottaa mutta huonon itsekunnioituksen omaava, tai sellainen joka on jotain roskaa tehnyt mutta kuitenkin hyvän itsekunnioituksen omaava. Kumpi näistä nauttii enemmän seurakunnan kunnioitusta? Varmaankin se jälkimmäinen.

Elikkä jos teet syntiä, muista aina ensiksi hyvä itsekunnioitus. Tämän saavuttaminen edellyttää myöskin halukkuutta omalta osaltasi unohtaa sen väärän mitä teit...kuka sitä nyt voisi seurakunnassa hyvin mitään tehdä jos omatunto todellakin parjaisi...

SG Jack kirjoitti:

----------
"Jos joku veli on palvellut muutamia vuosia uskollisesti ja on nähnyt Jehovan siunauksen yllään, miksi hänen pitäisi nyt luopua virastaan?"
----------


Voisitko määritellä kuinka hän tämän "siunauksen" "näkee"? Ja onko se "hän" se itse synnintekijä? Siis toisin sanoen että voisi ajatella tyyliin..."pitäisiköhän minun kertoa vanhimmille siitä mitä tein sen yhden mimmin kanssa pari vuotta sitten? Jaa...hmm...eh...toisaalta kun tätä ajattelee niin on minulla oikeastaan aika hyvin mennyt kaikki asiat senkin jälkeen niin että tuota..."


----------
"Jos hänellä on nyt oikea näkemys käyttäytymisestä ja halu antaa hyviä neuvoja, hänen pitäisi voida jatkaa palvelustaan."
----------
"Halu" antaa hyviä neuvoja? Wow. Ehkä halu onkin mutta ei kykyä tai järkeä...vaikka neuvot ehkä ovatkin hyviä omasta mielestään...


----------
Jos paikallinen vanhimmisto näkee, että hän nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on osoittanut täyttävänsä vaatimukset sopivasti kaksi tai kolme vuotta, hän voisi jäädä palvelusasemaansa.
----------
Seurakunnan kunnioituksen saamisen vaatii ensiksi hyvän ITSEkunnioituksen. Ihminen saattaa jopa olla sellainen että ei ole koskaan tehnyt mitään mistä olisi pitänyt erottaa mutta huonon itsekunnioituksen omaava, tai sellainen joka on jotain roskaa tehnyt mutta kuitenkin hyvän itsekunnioituksen omaava. Kumpi näistä nauttii enemmän seurakunnan kunnioitusta? Varmaankin se jälkimmäinen.

Elikkä jos teet syntiä, muista aina ensiksi hyvä itsekunnioitus. Tämän saavuttaminen edellyttää myöskin halukkuutta omalta osaltasi unohtaa sen väärän mitä teit...kuka sitä nyt voisi seurakunnassa hyvin mitään tehdä jos omatunto todellakin parjaisi...

Lue lisää

>>Voisitko määritellä kuinka hän tämän "siunauksen" "näkee"?

En kykene pystymään siihen, ihan jo siitä yksinkertaisesta syystä etten usko mihinkään siunauksen lähteeseen, joten kyseinen siunauskin on minusta täysi mahdottomuus. Se kaikki mitä olen tuosta "siunauksesta" kuullut on nykynäkemykselläni samaa kuin kultin sisäinen näytelmä, jossa kaikki ovat näyttelijöitä.

>>"Halu" antaa hyviä neuvoja? Wow. Ehkä halu onkin mutta ei kykyä tai järkeä...vaikka neuvot ehkä ovatkin hyviä omasta mielestään...

Joo, jännää, että tuossa on kyseessä henkilö, jonka tulisi olla esimerkillinen, mutta on lähinnä vain merkillinen.

>>Seurakunnan kunnioituksen saamisen vaatii ensiksi hyvän ITSEkunnioituksen. Ihminen saattaa jopa olla sellainen että ei ole koskaan tehnyt mitään mistä olisi pitänyt erottaa mutta huonon itsekunnioituksen omaava, tai sellainen joka on jotain roskaa tehnyt mutta kuitenkin hyvän itsekunnioituksen omaava. Kumpi näistä nauttii enemmän seurakunnan kunnioitusta? Varmaankin se jälkimmäinen.

Vt-piireissä rehottaa nepotismi aivan liian kanssa. Se on toki aivan luonnollista, koska kyseessä on ihmisvetoinen kultapossukerho.

>>Elikkä jos teet syntiä, muista aina ensiksi hyvä itsekunnioitus. Tämän saavuttaminen edellyttää myöskin halukkuutta omalta osaltasi unohtaa sen väärän mitä teit...kuka sitä nyt voisi seurakunnassa hyvin mitään tehdä jos omatunto todellakin parjaisi...

Toisaalta "tarkoitus pyhittää keinot" korkeammalla hengellisessä ravintoketjussa olevat joutuvat valehtelemaankin käskystä. Siitä päätellen omaatuntoa voi tuloksellisesti koulia systeemin vaatimukset täyttäväksi. Kaikkein korkeimmalla tuota ravintoketjua olevat joutuvat ylläpitämään Vt-oppivalikoimaa valheella, se kun on ainoa tapa jatkaa eteenpäin.

Markku_Meilo kirjoitti:

Esität aika ajoin pitkää jt-uraasi sen merkiksi, että olet perillä siitä mitä Vt-seurassa tapahtuu, mutta on tainnut jäädä jotain havainnoimatta:

Mitä tarkoitetaan maininnalla ”joitakin vuosia sitten” Järjestö-kirjan sivulla 170 kappaleessa 3?

Tämä merkitsee enemmän kuin vuotta tai kahta. On huomattava, että se ei sano "monta vuotta sitten". Se ei siis tarkoita jotakin täsmällistä vuosien määrää vaan pikemminkin samaa kuin "pari kolme vuotta". Sillä ei tarkoiteta, että jonkun veljen tapauksessa palattaisiin kauas menneisyyteen ja tuotaisiin esiin rikkomukset, joita hän katui vuosia sitten ja jotka Jehova ilmeisesti on antanut anteeksi ja joita ei enää ole tehty. Monissa tapauksissa rikkomukset tapahtuivat ennen kuin Vartiotorni kiinnitti huomiota siihen, mitä Raamattu sanoo sellaisesta väärästä käytöksestä.

Jos joku veli on palvellut muutamia vuosia uskollisesti ja on nähnyt Jehovan siunauksen yllään, miksi hänen pitäisi nyt luopua virastaan? Jos hänellä on nyt oikea näkemys käyttäytymisestä ja halu antaa hyviä neuvoja, hänen pitäisi voida jatkaa palvelustaan. Jos paikallinen vanhimmisto näkee, että hän nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on osoittanut täyttävänsä vaatimukset sopivasti kaksi tai kolme vuotta, hän voisi jäädä palvelusasemaansa

Pitäisikö väärinteot tehdä julkisesti tunnetuiksi monien vuosien jälkeen? Otsikon "Julkinen ojennus" jälkeen sivulla 169 Järjestö-kirja lainaa 1. Tim. 5:20:n ja mainitsee niiden ojentamisesta, jotka tunnustavat syyllistyneensä rikkomukseen useammin kuin kerran. Mutta se todellakin tarkoittaa äskeisiä tapauksia. Sanoessaan: "Syntiä harjoittavia ojenna kaikkien katselijoiden edessä" (Um), Raamattu selvästi ilmaisee, kuten suomalaisestakin käännöksestä voidaan havaita, että kysymys on sellaisista, jotka parhaillaan tekevät tai ovat juuri tehneet syntiä. Niinpä jos katumus ilmeni jo muutamia vuosia sitten, kolme tai useampia vuosia sitten, ja synninteko loppui, ja hänellä on nyt seurakunnan kunnioitus, ei ole tarpeellista nyt ojentaa häntä julkisesti siksi, että hän teki useampia kuin yhden rikkomuksen "joitakin vuosia sitten". (km-FI 1/73 sivu 8)

Lue lisää

itselläsi ei olekkaan nyt oikeita tietoja mitä Jehovan järjestössä tapahtuu !

Päivitä nyt poika tietosi ja hakin uusi "järjestö" kirja. Tai mistähän sinä sen saisit.

No jospa kertoisin takaisin ottamisesta: " Kun...kohtuulisen pitkän ajan kuluessa.... vanhimmat huolehtivat siitä että aikaa kuluu riittävästi-ehkä monia kuukkausia, vuoden tai sitäkin pidenpään..."

Lainaus on järjestökirjan s.156 kpl 1

Aika ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan sydämen tila. Voihan se olla että joku ei halua ennen viittä vuotta tulla takaisin, mutta nykyään se on hyvinkin yleistä että se joka vilpittömästi katuu virheitään palaa järjestöön takaisin vuoden, jotkut jo ennen sitäkin, takaisin.

Asia on aina tapauskohtainen, joskus tapauksiin liittyy asioita jotka vaikuttavat moniin eri ihmisiin.

Ilmoitus ojentamisesta: (sama kirja s.153 kpl 1

Ilmaistu omin sanoin: Jos henkilö katuu, mutta asia tulee, tai on tullut jo tietoon srk tai yhteisössä, voivat vanhimmat päättää että asia on saatettava srk tietoon ja sit vain luetaan lyhyt ilmoitus että sitä ja sitä henkilöä on ojennettu.

Tämä siksi että seurakuntalaiset ovat tietoisia että asia on käsitelty veljien kanssa.

minä vaan kirjoitti:

itselläsi ei olekkaan nyt oikeita tietoja mitä Jehovan järjestössä tapahtuu !

Päivitä nyt poika tietosi ja hakin uusi "järjestö" kirja. Tai mistähän sinä sen saisit.

No jospa kertoisin takaisin ottamisesta: " Kun...kohtuulisen pitkän ajan kuluessa.... vanhimmat huolehtivat siitä että aikaa kuluu riittävästi-ehkä monia kuukkausia, vuoden tai sitäkin pidenpään..."

Lainaus on järjestökirjan s.156 kpl 1

Aika ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan sydämen tila. Voihan se olla että joku ei halua ennen viittä vuotta tulla takaisin, mutta nykyään se on hyvinkin yleistä että se joka vilpittömästi katuu virheitään palaa järjestöön takaisin vuoden, jotkut jo ennen sitäkin, takaisin.

Asia on aina tapauskohtainen, joskus tapauksiin liittyy asioita jotka vaikuttavat moniin eri ihmisiin.

Ilmoitus ojentamisesta: (sama kirja s.153 kpl 1

Ilmaistu omin sanoin: Jos henkilö katuu, mutta asia tulee, tai on tullut jo tietoon srk tai yhteisössä, voivat vanhimmat päättää että asia on saatettava srk tietoon ja sit vain luetaan lyhyt ilmoitus että sitä ja sitä henkilöä on ojennettu.

Tämä siksi että seurakuntalaiset ovat tietoisia että asia on käsitelty veljien kanssa.

Lue lisää

Mitähän ketjun aloittaja tarkoitti Jehovan anteeksi annolla ?

Tarkoittikohan hän alunperinkään sitä että on kysymys vakavista synneistä Jehovan järjestön sisäpuolella ?

Vai niitäkö syntejä joita on tehnyt ennen kuin on oppinut tuntemaan Jehopvan ?

Vai oliko vaan kyse siitä antaako Jumala yleensäkkään anteeksi virheitämme !

Minä käsitin asian viimeiksi mainitulla tavalla alunperin.

minä vaan kirjoitti:

itselläsi ei olekkaan nyt oikeita tietoja mitä Jehovan järjestössä tapahtuu !

Päivitä nyt poika tietosi ja hakin uusi "järjestö" kirja. Tai mistähän sinä sen saisit.

No jospa kertoisin takaisin ottamisesta: " Kun...kohtuulisen pitkän ajan kuluessa.... vanhimmat huolehtivat siitä että aikaa kuluu riittävästi-ehkä monia kuukkausia, vuoden tai sitäkin pidenpään..."

Lainaus on järjestökirjan s.156 kpl 1

Aika ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan sydämen tila. Voihan se olla että joku ei halua ennen viittä vuotta tulla takaisin, mutta nykyään se on hyvinkin yleistä että se joka vilpittömästi katuu virheitään palaa järjestöön takaisin vuoden, jotkut jo ennen sitäkin, takaisin.

Asia on aina tapauskohtainen, joskus tapauksiin liittyy asioita jotka vaikuttavat moniin eri ihmisiin.

Ilmoitus ojentamisesta: (sama kirja s.153 kpl 1

Ilmaistu omin sanoin: Jos henkilö katuu, mutta asia tulee, tai on tullut jo tietoon srk tai yhteisössä, voivat vanhimmat päättää että asia on saatettava srk tietoon ja sit vain luetaan lyhyt ilmoitus että sitä ja sitä henkilöä on ojennettu.

Tämä siksi että seurakuntalaiset ovat tietoisia että asia on käsitelty veljien kanssa.

Lue lisää

>>itselläsi ei olekkaan nyt oikeita tietoja mitä Jehovan järjestössä tapahtuu !

Ei toki ole (enkä muuten tunne Hammaskeijunkaan järjestön menoa - jos sellainen vaikka olisi) ja siksi kirjoittelen Vartiotorniseuran tekemisistä. Katsotaan sitten tämänkertaisen hengentuotteesi tasoa:

>>Päivitä nyt poika tietosi ja hakin uusi "järjestö" kirja. Tai mistähän sinä sen saisit.

Mulla on järjestökirja (od-FI 2005), joten ole huoleti saatavuudesta. Toki on mulla myös "Järjestetyt suorittamaan palveluksemme" (om-FI 1995).

Minä viittasin km-FI -otteella suomenkielisen version sivulle 170 kappaleeseen 3 ja kyseessä on kirja "Organization for Kingdom-Preaching and Disciple-Making" -kirja vuodelta 1972. Englanninkielisessä versiossa teksti on myös sivulla 170, mikäli se sinua sattuu enää kiinnostamaan.

>>No jospa kertoisin takaisin ottamisesta: " Kun...kohtuulisen pitkän ajan kuluessa.... vanhimmat huolehtivat siitä että aikaa kuluu riittävästi-ehkä monia kuukkausia, vuoden tai sitäkin pidenpään..."

Minkä ihmeen takia kerrot takaisinottamisesta kun kyse on siitä, että nimenomaan vanhin toimii vastoin ohjeita, niin Jehova rakastaa tuollaista henkilöä, kunhan muutama vuosi kuluu. Onko asia noinkin vaikea, koska siinä pysyminen tekee heikkoa?

Tämä Jehovan vuoden 1972 tuotannossaan julkaisema takaportti väärinteon salaavalle vanhimmalle oli voimassa ainakin 1992 marraskuussa, kuten entinen vanhin Jim Whitney on kertonut:

"But there is a October 1972 KM which made the point in the Question Box. It was reapplied at the KM School for Elders in Nov. 1992 to say that Elders do not have to resign for a serious sin if the sin was committed two or three years earlier, and it was not known ... and thus the Elder still retained the respect of the congregation. It was further clarified that this provision did not apply to Pioneers or the rank and file members."

Eli Jehova on varannut tämän rakkaudellisen järjestelyn ainaostaan vanhimmille, ei ravareille eikä rivijäsenille. Ajatella tätä Jehovan rakkauden määrää, on se mahtava. Minullakin on etu tuntea yksi tällainen vanhin - olen aivan otettu.

>>Tämä siksi että seurakuntalaiset ovat tietoisia että asia on käsitelty veljien kanssa.

Mitä muuten oletat, että salilla olisi vastattu aiheeseen, jos sinäkin olit pihalla kuin lumiukko kaikkien näiden 46 vuoden jälkeen? Olisko sielläkin käytössä punainen pahalle löyhkäävä sintti?

minä vaan kirjoitti:

Mitähän ketjun aloittaja tarkoitti Jehovan anteeksi annolla ?

Tarkoittikohan hän alunperinkään sitä että on kysymys vakavista synneistä Jehovan järjestön sisäpuolella ?

Vai niitäkö syntejä joita on tehnyt ennen kuin on oppinut tuntemaan Jehopvan ?

Vai oliko vaan kyse siitä antaako Jumala yleensäkkään anteeksi virheitämme !

Minä käsitin asian viimeiksi mainitulla tavalla alunperin.

Lue lisää

>>Mitähän ketjun aloittaja tarkoitti Jehovan anteeksi annolla ?

Mitä helvetin väliä sillä on? Minä lainasin Vt-seuran matskua, jolla vanhin pääsee kuin koira veräjästä, kunhan salaa tekonsa. Sinä vastasit minun postauskeen, vedit sivuun ja aloitit selittelyn takaisinottamisesta. Vastauksesi ei mennyt väärään paikkaan, koska lähdit isottelemaan käsittämättä mistä oli kyse.

minä vaan kirjoitti:

vedit tuon viiden vuoden ?

Mr. MM lainaamista vt seura kirjoituksista, niin jt on olemassa takaportti srk "tärkeille" väärintekijöille. Minä en itsekkään tiennyt näistä ohjeista mitään, mutta niinkuin kirjoitin, niin minun tietämäni kokemus oli ihka oikeasta jt elämästä.

sanoi aina velivanhin aamukrapuloissaan. Ymmärsin, että ei hänen mielestään ole syytä ottaa esille hänen juopotteluaan seurakunnassa....No enhän minä kaverista pahaa mee puhumaan kun kaikki muutkkin katsoivat homman läpisormien perheenjäseniä myöten.

Kun ohjeidenvastaisesti salaa rikkomuksensa, niin pääsee rangaistuksetta ja Jehova rakastaa. Mutta kun menee tunnustamaan ja saa monoa, Jehova ei anna koskaan anteeksi, vaan vihaa kaiken aikaa.

Se on sitä rakkaudellisen jumalan logiikkaa á la Vt-seura.

salaisuus? kirjoitti:

sanoi aina velivanhin aamukrapuloissaan. Ymmärsin, että ei hänen mielestään ole syytä ottaa esille hänen juopotteluaan seurakunnassa....No enhän minä kaverista pahaa mee puhumaan kun kaikki muutkkin katsoivat homman läpisormien perheenjäseniä myöten.

Lue lisää

Juopottelu onkin vinkeä taitolaji jehovantodistajien keskuudessa. Vaatii taitoa erottaa luotettava ryyppykaveri epäluotettavasta. Sitten ei kun pois moraalittomien ja tuhoontuomittujen maailmallisten silmistä ja persiit olille.

Toki vaatii jonkin verran pokkaa juopolta vanhimmalta oikaista tai erottaa ryyppykaveria, aina tuota pokkansa pitoa ei vanhin halua kokeillakaan. Yhdessä vanhassa ulkomaisessa keskusteluvitjassa kaksi kaverusta vertailivat muistojaan siitä mitä tapahtui kun rehellisesti mainitsivat olevansa kannkusessa.

Toiselle juoppo vanhin sanoi, että "on hyvä kun tunnustat alkoholin olevan ongelma, koita työskennellä asian kanssa". Toinen joutui sen sortin kuulusteluun ja ripitykseen, ettei pahemmasta väliä.

Markku_Meilo kirjoitti:

Kun ohjeidenvastaisesti salaa rikkomuksensa, niin pääsee rangaistuksetta ja Jehova rakastaa. Mutta kun menee tunnustamaan ja saa monoa, Jehova ei anna koskaan anteeksi, vaan vihaa kaiken aikaa.

Se on sitä rakkaudellisen jumalan logiikkaa á la Vt-seura.

Lue lisää

seurakunnissa saarnata, että seurakunta ei saa jehovan voimaa(mitä se sitten tarkoittaneekaan?) jos jollakulla seurakunnassa on salaisia syntejä.

MarkkuP(ei kirj.) kirjoitti:

seurakunnissa saarnata, että seurakunta ei saa jehovan voimaa(mitä se sitten tarkoittaneekaan?) jos jollakulla seurakunnassa on salaisia syntejä.

Noin se menee, mutta käytännössä vanhin voi rikkoa sääntöjä vaikka urakalla ja laskuun eikä kukaan huomaa seurakunnassa mitään, tuo on lähinnä jälkikäteisselitys.

Tulee heti mieleen se brittiläinen seurakunta, jonka vanhimmalla oli 25 vuotta rakastajatar, homma laukesi vasta kun rakastajatar halusi mennä naimisiin toisen miehen kanssa. Mitä ilmeisemmin Jehova oli luomiensa Vt-sääntöjen valossa antanut tuolle vanhimalle asian anteeksi jo muutaman vuoden kuluttua, joten lopun parin vuosikymmenen ajan vanhin ei ollut väärintekijä, mutta tienraivaajasisko oli tietty vastuussa koko ajasta.

Markku_Meilo kirjoitti:

Noin se menee, mutta käytännössä vanhin voi rikkoa sääntöjä vaikka urakalla ja laskuun eikä kukaan huomaa seurakunnassa mitään, tuo on lähinnä jälkikäteisselitys.

Tulee heti mieleen se brittiläinen seurakunta, jonka vanhimmalla oli 25 vuotta rakastajatar, homma laukesi vasta kun rakastajatar halusi mennä naimisiin toisen miehen kanssa. Mitä ilmeisemmin Jehova oli luomiensa Vt-sääntöjen valossa antanut tuolle vanhimalle asian anteeksi jo muutaman vuoden kuluttua, joten lopun parin vuosikymmenen ajan vanhin ei ollut väärintekijä, mutta tienraivaajasisko oli tietty vastuussa koko ajasta.

Lue lisää

NEITONI saanut kenkää seurakunnasta juuri tästä syystä? Meni tunnustamaan salaisen syntinsä.
Ja srk.vanhin lähimmäisrakkaasti antoi monoa.

MarkkuP kirjoitti:

NEITONI saanut kenkää seurakunnasta juuri tästä syystä? Meni tunnustamaan salaisen syntinsä.
Ja srk.vanhin lähimmäisrakkaasti antoi monoa.

Jotain on maininnut sohlanneensa, mutta naisena ei ole vanhinainesta, joten Jehovan rakkaudellinen erottamisjärjestely astui voimaan.

Just tossa pari päivää sitten oikaisin yhden erotetun amerikkalaisen entisen vanhimman (muistaakseni) ylläpitämällä jt-mielisellä sivustolla olleen vuosilukuvirheen. Sivustolla kaveri kertoo avoimesti koko episodin; jt-sisko tulee pariksi päiväksi kylään ja homma menee vaakatanssiksi. Sitten seuraa moraalinen henkien taisto ja molemmat tulevat siihen tulokseen että antaa Jehovan ratkaista. Kaveri klaarasi, mutta tyttö ei jaksanut ja tunnusti.

Mielestäni oleellista on kaverin paluutaistelu, joka lienee melkoinen, koska kirjoitti vastauksessaan ettei ole pariin vuoteen kyennyt ylläpitämään sivustoaan. Muistan nimmarinsa JWD:n ajoilta ja jo silloin hän sai rapaa päälleen melkoisen sokeasta VT-seuran puolustelustaan. Virhe, jonka hänelle oikaisin oli niin ilmeinen, että enemmän uskon tarkoituksellisuuteen kuin virheeseen. Tarkoituksellisuuden tulkitsen myös hänen välinpitämättömästä suhtautumisesta huomautukseeni virheestä, joka on oleellinen.

Vaikka itse olin löysässä hirressä 25 vuotta, niin en sentään vuosia kokenut sellaista epätoivoa, jota tämänkin kaverin nettikirjoittelu ja oma sivusto heijastaa. Kultti pystyy todella tehokkaasti rampauttamaan ihmisen elämää.