Yksinäisyys..

Kiitos rohkaisusta!

En lähde karkuun kun naiset tulevat juttelemaan, ja minulla onkin monta naispuolista ystävää. Liikunnan puolesta tosin en ole harrastanut enää vähään aikaan muuta kuin kävelyä, uintia sekä pyöräilyä. Harvemmin näissä harrastukissa tulee tutustuttua hirveästi uusiin ihmisiin. Mutta tosiaan, kuten sanoin, liikun aika paljon ympäriinsä ja opiskelupiireissä tapaan paljon uusia ihmisiä.

Naispuoliset kaverini yleensä sanovatkin, että tapaat kyllä vielä joskus sen mukavan naisen joka on luotu sinulle. Tuon tapaamisen toivo on vain niin kova että se ei anna unen tulla, vaikka kello lyö jo yhtä yöllä.

"vaikutat hyvältä ja kivalta mieheltä joka ei taatusti jää yksinäisyyteen."

Mihinkä perustat väitteesi ettei noin käy naisten kanssa?

"En osaa neuvoa muuta kuin että olepa rohkea jos joku tulee juttelemaan, me naiset emme pure ja vaikka monesti luullaan että pitää olla huippuhyvännäköinen, urheilullinen, rikas jne niin eipä tarvitse, jotkin nirppanokat ovat leimanneet naiskunnan tuollaiseksi käytöksellään."

Kyllä se noin vain menee.

Ikävää mutta veikkaan että on 2% todennäköisyys että ap. löytää parisuhdetta. Tunnen vastaavia tapauksia useita ja vaikeaa tulee olemaan.

"Mietin mistä yksinäisyys tai siis parisuhteen puuttuminen mahtaa johtua. Et kai lähde karkuun jos mukava nainen tulee juttusille? :)"

Naiset eivät tule tuollaisten tapausten kanssa juttusille paitsi kaverimielessä.

Nuoret naiset hakevat hyvännäköisiä pantavia ja jännittäviä kundeja eivät ap. kaltaisia vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä.

Sori ap. mutta kerron ikävän totuuden ihan suoraan kun olen väsynyt naisten valehteluun ja elämiseen pinkit lasit silmillä.

Vaikeaa tulee kirjoitti:

"vaikutat hyvältä ja kivalta mieheltä joka ei taatusti jää yksinäisyyteen."

Mihinkä perustat väitteesi ettei noin käy naisten kanssa?

"En osaa neuvoa muuta kuin että olepa rohkea jos joku tulee juttelemaan, me naiset emme pure ja vaikka monesti luullaan että pitää olla huippuhyvännäköinen, urheilullinen, rikas jne niin eipä tarvitse, jotkin nirppanokat ovat leimanneet naiskunnan tuollaiseksi käytöksellään."

Kyllä se noin vain menee.

Ikävää mutta veikkaan että on 2% todennäköisyys että ap. löytää parisuhdetta. Tunnen vastaavia tapauksia useita ja vaikeaa tulee olemaan.

"Mietin mistä yksinäisyys tai siis parisuhteen puuttuminen mahtaa johtua. Et kai lähde karkuun jos mukava nainen tulee juttusille? :)"

Naiset eivät tule tuollaisten tapausten kanssa juttusille paitsi kaverimielessä.

Nuoret naiset hakevat hyvännäköisiä pantavia ja jännittäviä kundeja eivät ap. kaltaisia vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä.

Sori ap. mutta kerron ikävän totuuden ihan suoraan kun olen väsynyt naisten valehteluun ja elämiseen pinkit lasit silmillä.

Vaikea tulee:lle siis, perustan tuon ensimmäisen siten että olen nainen ja tämä mies vaikuttaa juuri sellaiselta joka on mielenkiintoinen ja johon uskon monien sukupuoleni edustajan varmasti tahtovan tutustua kun he jossakin kohtaavat ja juttu alkaa luistaa.
En ymmärrä, miks tyrmäät sanomani etteivät kaikki naiset valitse puolisoa rahan tai ulkonäön tms perässä, en tiedä tämmöisiä naisia, missä ihmeessä olet löytyänyt vain näitä nirppanokkia?
Laajassa ystäväpiirissäni saattaa olla yksi tuollainen mutta muuten eihän tuollaisilla asioilla ole väliä jos muuten synkkaa ja tulee juttuun ja ihastus voi kuten myös rakastuminen, tapahtua silmänräpäyksessä toista edes tuntematta. Asia erikseen seuraako siitä hyvää vai pahaa, minulla seurasi hyvää.
En jaksaisi tulla tänne kirjoittelemaan valehdellakseni, mitä hauskaakaan siinä olisi?
Aika rankasti nujersit viestilläsi aloittajaa, mitä se hyödyttää? Pinkit lasit, hei nyt kyllä meni ihan äärimmäisyyteen.
Kun/jos mielenkiintoinen nainen tulee juttelemaan (siis alkaa jutella vaikka ruokalassa, jonossa, kahvipöydässä tms) niin eihän sitä heti aleta kosiopuheita pitämään, ihmisiähän (naisia) tapaa päivittäin joka paikassa.
Hymyilläkin naisille saa! Avata oveakin!
Tsemppiä sulle aloittaja!

Näistä liikuntaharrastuksistasi. Nuo ovat tosiaan sellaisia joita tehdään yksin enemmän. No mutta, miten olisi, kiinnostaisiko aloittaa uusi harrastus jossa pääsisit aivan koskettamaan naisia? Jos, niin sun täytyy hakeutua jonkin kamppailulajin alkeiskurssille :)
Ai niin, ja valita täyskontaktilaji varmaan, kokemuksia muista ei minulla ole niin en osaa niistä sanoa:) Kyllä varmaan ei-täyskontaktilajeissakin kosketaan ainakin alussa kun otteitä näytetään/treenataan. Vinkkiä saa käyttää jokainen yksinäinen ja ei tulla kirjoittamaan että en uskalla mennä, jännitän menemistä ihmisten sekaan jne ;)
Hyvät päivänjatkot kaikille!

Venla72 kirjoitti:

Näistä liikuntaharrastuksistasi. Nuo ovat tosiaan sellaisia joita tehdään yksin enemmän. No mutta, miten olisi, kiinnostaisiko aloittaa uusi harrastus jossa pääsisit aivan koskettamaan naisia? Jos, niin sun täytyy hakeutua jonkin kamppailulajin alkeiskurssille :)
Ai niin, ja valita täyskontaktilaji varmaan, kokemuksia muista ei minulla ole niin en osaa niistä sanoa:) Kyllä varmaan ei-täyskontaktilajeissakin kosketaan ainakin alussa kun otteitä näytetään/treenataan. Vinkkiä saa käyttää jokainen yksinäinen ja ei tulla kirjoittamaan että en uskalla mennä, jännitän menemistä ihmisten sekaan jne ;)
Hyvät päivänjatkot kaikille!

Unohtui vielä se, että siis tuolla ei ole tarkoitus hakata sitä vastustajaa sairaalaan eli ei tarvitse kenenkään pelätä täyskontaktilajia sen vuoksi.

Venla72 kirjoitti:

Unohtui vielä se, että siis tuolla ei ole tarkoitus hakata sitä vastustajaa sairaalaan eli ei tarvitse kenenkään pelätä täyskontaktilajia sen vuoksi.

Haluan vielä kiittää siitä, että yrität auttaa :)

Olen myös harrastellut noita kontaktilajeja, melko moniakin vielä. Kokeilemani harrastukset pitävät sisällään aivan kevyemmästä päästä, aina todellisiin kontaktilajeihin. Isoin ongelma tosin niissä on se, että ne ovat yleensä todella kalliita harrastuksia.

Mutta periaatteessahan Vaikeaa Tulee oli oikeassa muutamassa seikassa, eivät naiset kyllä lähesty muuta kuin kaverimielessä. Tässä ei tosin ole mitään pahaa, toimivimmat ja parhaimmat suhteet joita olen nähnyt, ovat lähteneet ensin ystävyydestä. Kaipa sitä pitää elää vielä toivossa että joskus vielä on minunkin aikani olla onnellinen :)

bablotus kirjoitti:

Haluan vielä kiittää siitä, että yrität auttaa :)

Olen myös harrastellut noita kontaktilajeja, melko moniakin vielä. Kokeilemani harrastukset pitävät sisällään aivan kevyemmästä päästä, aina todellisiin kontaktilajeihin. Isoin ongelma tosin niissä on se, että ne ovat yleensä todella kalliita harrastuksia.

Mutta periaatteessahan Vaikeaa Tulee oli oikeassa muutamassa seikassa, eivät naiset kyllä lähesty muuta kuin kaverimielessä. Tässä ei tosin ole mitään pahaa, toimivimmat ja parhaimmat suhteet joita olen nähnyt, ovat lähteneet ensin ystävyydestä. Kaipa sitä pitää elää vielä toivossa että joskus vielä on minunkin aikani olla onnellinen :)

Mukavaa huomata että olet kuitenkin suhtautumisessasi positiivisin mielin. No budolajit ei sitten ihan osunut oikeaksi neuvoksi sinulle heh.
Yleinen Vuodattaja kyllä voisi sellaiseen hakeutua, kuntoakin hänellä taitaa piisata.
Oletko kuulolla ystäväni Yleinen Vuodattaja?
Rohkeasti mukaan! Aluksi ei minusta ole kallis harrastus, kai se on sitten jos niillä kisamatkoilla kulkee?
Monilla seuroille on oman varusteet joita käytetään, en nyt tiedä mitä tuo kallis tarkoittaà?

On iteellekin tuttua toi että on tullut semmonen mahtava päivä ja sen jälkeen onkin tuntu paljon pahemmalta kun ennen sitä hyvää hetkeä, juuri siksi kun huomaa, että on taas yksin. Kaikeen tottuu niinhän sitä sanotaan. On kyllä hyväantaa niiden tunteiden purkautua eikä pidä niitä sisällään. En usko että sun ees tarvitsee sitä oppia kestää, kun sulla menee kuitenkin muuten hyvin kun saat matkustella ja on ystäviä. Eli oot sillain sosiaalinen ja keskusteleva jota naiset ennemmänkin etsii. Siis kyllä on naisilla rima ihan helvetin korkeella, jos et kelpaa tai sitten se rima on sulla korkeella, jota en nyt vältämättä kehota laskemaan. Miekäläisen on hylännyt jopa yksi itsemurhaa yrittänyt nainen, joten oma rima on/oli varmaan liiankin alhaalla.

Sun pitää vaan itsekin niitä lähestyä tai pyytää kaverilta apua lähestymiseen. Itekkin tykäisin kovasti matkustaa, juuri niin kuin sinä. Mäkin haluaisin jakaa sen jonkun kansa, mut eipä ole ollut edes kaveria sinne. Nyt oon kyllä kaverin kanssa pitkästä aikaa pääsemässä matkalle juuri ennen kuolun loppua pelottaa jo valmiiksi arki sen jälkeen. Mutta yritän silti nautia.

Metalli mies kirjoitti:

On iteellekin tuttua toi että on tullut semmonen mahtava päivä ja sen jälkeen onkin tuntu paljon pahemmalta kun ennen sitä hyvää hetkeä, juuri siksi kun huomaa, että on taas yksin. Kaikeen tottuu niinhän sitä sanotaan. On kyllä hyväantaa niiden tunteiden purkautua eikä pidä niitä sisällään. En usko että sun ees tarvitsee sitä oppia kestää, kun sulla menee kuitenkin muuten hyvin kun saat matkustella ja on ystäviä. Eli oot sillain sosiaalinen ja keskusteleva jota naiset ennemmänkin etsii. Siis kyllä on naisilla rima ihan helvetin korkeella, jos et kelpaa tai sitten se rima on sulla korkeella, jota en nyt vältämättä kehota laskemaan. Miekäläisen on hylännyt jopa yksi itsemurhaa yrittänyt nainen, joten oma rima on/oli varmaan liiankin alhaalla.

Sun pitää vaan itsekin niitä lähestyä tai pyytää kaverilta apua lähestymiseen. Itekkin tykäisin kovasti matkustaa, juuri niin kuin sinä. Mäkin haluaisin jakaa sen jonkun kansa, mut eipä ole ollut edes kaveria sinne. Nyt oon kyllä kaverin kanssa pitkästä aikaa pääsemässä matkalle juuri ennen kuolun loppua pelottaa jo valmiiksi arki sen jälkeen. Mutta yritän silti nautia.

Voi samperi sentään että harmittaa sun puolesta ja muiden myös jotka yksinäisyydestä kärsivät. En ole ennen tiennyt että yksinäisyys on niin rankkaa, menin masennus-puolelle kirjoittelemaan n. 3 viikkoako sitten ja eksyin sitten jotenkin tänne vaikken siis ole yksinäinen.
Tämä on ollut kuin kylmä suihku kuumassa saunassa kun olen alkanut käsittää miten pahalta yksinäisyys tuntuu tosin en kykene ymmärtämään täysin kun en ole samassa tilanteessa, mutta on mulla vahva empatiakyky ollut aina (YV: se ei ole latistunut Efestä huolimatta).
Olisiko helpompaa jos tunnistaisi toiminnan tai paikan/tapahtuman jossa saattaa iskeä tuo nujerruksen tunne ja välttää hieman sellaista? Esimerkkinä tuo musiikin soittaminen joka sitten laukausi pahan olon? Tosin olen samaa mieltä metallimiehen kanssa siitä että tunteita ei tule padota sisälleen.
Mulle tulee mieleen, että kun olet bablotus budolajeja harrastanut niin ei sua kiinnostaisi sitten mennä seuraan mukaan ohjaamaan muita?
Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt.
En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi.
Perskuta, bablotus nyt ylös sieltä suosta ja elämä jatkuu halusit tai et ja uusi päivä koittaa aina. Me kyllä tsempataan sua jos se nyt mitään auttaa.
Me pariutuneet ei sen 1. ihastusvuoden jälkeen olla niin kyyhkyläistä että, kyllä se arki astuu suhteeseen jokaisella. Minäkin riitelen ja tappelen (ei toki fyysisesti) mieheni kanssa tasaiseen tahtiin ja syytä ei aina tarvita sen kummempaa ja se on normalia. Että pistää vihaksi meillä kummallakin välillä ja sotatila valmis, näille naureskellaan sitten myöhemmin useinmiten mutta tarkoitan ettei todellakaan kannata ajatella että kun löytää puolison niin taivaat aukeavat, ongelmia suhteissakin on.
Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina.

Venla72 kirjoitti:

Voi samperi sentään että harmittaa sun puolesta ja muiden myös jotka yksinäisyydestä kärsivät. En ole ennen tiennyt että yksinäisyys on niin rankkaa, menin masennus-puolelle kirjoittelemaan n. 3 viikkoako sitten ja eksyin sitten jotenkin tänne vaikken siis ole yksinäinen.
Tämä on ollut kuin kylmä suihku kuumassa saunassa kun olen alkanut käsittää miten pahalta yksinäisyys tuntuu tosin en kykene ymmärtämään täysin kun en ole samassa tilanteessa, mutta on mulla vahva empatiakyky ollut aina (YV: se ei ole latistunut Efestä huolimatta).
Olisiko helpompaa jos tunnistaisi toiminnan tai paikan/tapahtuman jossa saattaa iskeä tuo nujerruksen tunne ja välttää hieman sellaista? Esimerkkinä tuo musiikin soittaminen joka sitten laukausi pahan olon? Tosin olen samaa mieltä metallimiehen kanssa siitä että tunteita ei tule padota sisälleen.
Mulle tulee mieleen, että kun olet bablotus budolajeja harrastanut niin ei sua kiinnostaisi sitten mennä seuraan mukaan ohjaamaan muita?
Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt.
En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi.
Perskuta, bablotus nyt ylös sieltä suosta ja elämä jatkuu halusit tai et ja uusi päivä koittaa aina. Me kyllä tsempataan sua jos se nyt mitään auttaa.
Me pariutuneet ei sen 1. ihastusvuoden jälkeen olla niin kyyhkyläistä että, kyllä se arki astuu suhteeseen jokaisella. Minäkin riitelen ja tappelen (ei toki fyysisesti) mieheni kanssa tasaiseen tahtiin ja syytä ei aina tarvita sen kummempaa ja se on normalia. Että pistää vihaksi meillä kummallakin välillä ja sotatila valmis, näille naureskellaan sitten myöhemmin useinmiten mutta tarkoitan ettei todellakaan kannata ajatella että kun löytää puolison niin taivaat aukeavat, ongelmia suhteissakin on.
Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina.

Jepulis, sai nukuttua yön yli niin on taas parempi olo. Joskus tunteet vaan purkautuu, eikä niille itse voi mitään. Onhan tuo tiedossa ettei parisuhde avaa taivaan portteja, mutta kyllähän sen jokapuolelta huomaa että mielummin ihmiset tosissaan elävät parisuhteessa kuin yksin. Parisuhteessahan tukeudutaan toiseen puoliskoon aika lailla, toisissa suhteissa enemmän ja toisissa vähemmän. Tiedostettuhan sekin on että avoliitoista 80% päättyy eroon, ja avioliitoista lähes puolet, mutta eiköhän meissä jokaisessa kuitenkin asu se pieni läheisyyden kaipuu. Niin, ja rimoja ei ole ikinä ollutkaan, kaamea kliseehän se on, mutta tunteethan ne aina ovat itselläni ratkaisseet. Ja tuosta perheväkivallasta on kokemusta, 18 vuotta sitä lähes päivittäin kokeneena ja nähneenä.

Musiikki tekee kyllä osansa tuossa tunteiden laukaisuissa, samoin kuten aina välillä elokuvat ja kirjatkin. Eilenkin olin juuri kirjoittamassa tunteitani paperille, kun Sting and the Policen - Fields of Gold pärähti soimaan. Kohta olen taas kotosuomessa, ja toivottavasti näin pidemmän reissun jälkeen siellä tuntisi olonsa vähemmän yksinäiseksi.

On kyllä mukavaa, että on ihmisiä jotka välittävät. Vaikka minulla on ystäviä, niin en heille voisi kuitenkaan näitä asioita kertoa. Joten isot kiitokset välittäville ihmisille!

Venla72 kirjoitti:

Voi samperi sentään että harmittaa sun puolesta ja muiden myös jotka yksinäisyydestä kärsivät. En ole ennen tiennyt että yksinäisyys on niin rankkaa, menin masennus-puolelle kirjoittelemaan n. 3 viikkoako sitten ja eksyin sitten jotenkin tänne vaikken siis ole yksinäinen.
Tämä on ollut kuin kylmä suihku kuumassa saunassa kun olen alkanut käsittää miten pahalta yksinäisyys tuntuu tosin en kykene ymmärtämään täysin kun en ole samassa tilanteessa, mutta on mulla vahva empatiakyky ollut aina (YV: se ei ole latistunut Efestä huolimatta).
Olisiko helpompaa jos tunnistaisi toiminnan tai paikan/tapahtuman jossa saattaa iskeä tuo nujerruksen tunne ja välttää hieman sellaista? Esimerkkinä tuo musiikin soittaminen joka sitten laukausi pahan olon? Tosin olen samaa mieltä metallimiehen kanssa siitä että tunteita ei tule padota sisälleen.
Mulle tulee mieleen, että kun olet bablotus budolajeja harrastanut niin ei sua kiinnostaisi sitten mennä seuraan mukaan ohjaamaan muita?
Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt.
En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi.
Perskuta, bablotus nyt ylös sieltä suosta ja elämä jatkuu halusit tai et ja uusi päivä koittaa aina. Me kyllä tsempataan sua jos se nyt mitään auttaa.
Me pariutuneet ei sen 1. ihastusvuoden jälkeen olla niin kyyhkyläistä että, kyllä se arki astuu suhteeseen jokaisella. Minäkin riitelen ja tappelen (ei toki fyysisesti) mieheni kanssa tasaiseen tahtiin ja syytä ei aina tarvita sen kummempaa ja se on normalia. Että pistää vihaksi meillä kummallakin välillä ja sotatila valmis, näille naureskellaan sitten myöhemmin useinmiten mutta tarkoitan ettei todellakaan kannata ajatella että kun löytää puolison niin taivaat aukeavat, ongelmia suhteissakin on.
Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina.

"En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi."

Se on nykyään tuollaiselle miehelle kuin bablotus kuvaa itseään, todella vaikeaa.

Naisten tilanne on parempi ja sitä mukaa heidän vaatimustasonsa miehille on pilvissä.

"Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina."

Mutta tuollaisia miehiä ne naiset etsivät suhteisiin mieluummin kuin bablotuksen kaltaisia herkkiksiä.

"Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt."

Eikä tule varmaan löytämään. Älä anna hänelle toivoa joka ei tule häntä auttamaan vaan yhä uudelleen syöstämään epätoivoon.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi."

Se on nykyään tuollaiselle miehelle kuin bablotus kuvaa itseään, todella vaikeaa.

Naisten tilanne on parempi ja sitä mukaa heidän vaatimustasonsa miehille on pilvissä.

"Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina."

Mutta tuollaisia miehiä ne naiset etsivät suhteisiin mieluummin kuin bablotuksen kaltaisia herkkiksiä.

"Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt."

Eikä tule varmaan löytämään. Älä anna hänelle toivoa joka ei tule häntä auttamaan vaan yhä uudelleen syöstämään epätoivoon.

Mä ehdottaisin alkuperäiselle, että laittasit deitti-ilmoituksen nettiin, tai osallistuisit aktiivisesti sinua kiinnostaviin viestiketjuihin erilaisilla foorumeilla/yhteisöissä. Koska matkustelet, niin tätä suosittelen: www.pallontallaajat.net. Sinne voi myös laittaa ilmoituksen matkaseurasta (tai vastata ilmoituksiin). Miittejäkin järjestävät.

Aktiivisuus ja avoimuus netissä kannattaa. Toki myös livenä, mutta kannattaa hyödyntää myös netin tarjoamat mahdollisuudet.

Ja tosiaan se deitti-ilmoitus. Ootko ikinä kokeillut nettideittailua?

Sulla on kuitenkin siitä hyvä tilanne, että kykenet tutustumaan ihmisiin, sulla on kavereita ja ystäviä - olet siis sellainen persoona jonka on mahdollista luoda pysyviä ihmissuhteita.

***Naisten tilanne on parempi ja sitä mukaa heidän vaatimustasonsa miehille on pilvissä.***
No ei kyllä naisten tilanne ole hirveän paljon parempi, eikä se vaatimustasokaan missään pilvissä monilla ole. Yhtä paljon niitä yksinäisiä naisia on kuin miehiäkin!! :)

Hyvähän se vaan on jos/kun vaatimustaso on sekä miehillä että naisilla korkealla, eihän siinä ole mitään järkeä että pitäisi TYYTYÄ johonkin vain siksi että saisi jonkun. Mieluummin yksin kuin epäsopivan kanssa.

yksinäinen sielu kirjoitti:

Mä ehdottaisin alkuperäiselle, että laittasit deitti-ilmoituksen nettiin, tai osallistuisit aktiivisesti sinua kiinnostaviin viestiketjuihin erilaisilla foorumeilla/yhteisöissä. Koska matkustelet, niin tätä suosittelen: www.pallontallaajat.net. Sinne voi myös laittaa ilmoituksen matkaseurasta (tai vastata ilmoituksiin). Miittejäkin järjestävät.

Aktiivisuus ja avoimuus netissä kannattaa. Toki myös livenä, mutta kannattaa hyödyntää myös netin tarjoamat mahdollisuudet.

Ja tosiaan se deitti-ilmoitus. Ootko ikinä kokeillut nettideittailua?

Sulla on kuitenkin siitä hyvä tilanne, että kykenet tutustumaan ihmisiin, sulla on kavereita ja ystäviä - olet siis sellainen persoona jonka on mahdollista luoda pysyviä ihmissuhteita.

***Naisten tilanne on parempi ja sitä mukaa heidän vaatimustasonsa miehille on pilvissä.***
No ei kyllä naisten tilanne ole hirveän paljon parempi, eikä se vaatimustasokaan missään pilvissä monilla ole. Yhtä paljon niitä yksinäisiä naisia on kuin miehiäkin!! :)

Hyvähän se vaan on jos/kun vaatimustaso on sekä miehillä että naisilla korkealla, eihän siinä ole mitään järkeä että pitäisi TYYTYÄ johonkin vain siksi että saisi jonkun. Mieluummin yksin kuin epäsopivan kanssa.

Kyllähän sitä matkaseuraa on yleensä järjestynyt kun on ollut sen aika. Eikä se yksin reissailukaan epämiäellyttävää ole, hostelleista löytyy ympäri maailmaa tosi mukavaa porukkaa.

Luulen että tuossa vaatimustasosta kun puhuvat niin ihmisillä on yleensä kahta lajia eri versiota vaatimustasosta. Eli siis fyysinen sekä henkinen. Henkinen vaatimustasohan se oikeastaan on ainoa minkä pitäisi jotain merkata.

Itselleni suhtkoht ainoa fyysinen "vaatimus", tai no ei oikeastaan edes vaatimus, mutta erittävän pysäyttävä asia. On se että toisen silmissä on syvyyttä. Tiedän että tämä kuulostaa omituiselta, eikä välttämättä kovin moni ymmärrä mitä haen tällä takaa. Kuitenki sitä, että silmien takana on oikea ihminen, jolla riittää ymmärrystä ja jolla on hellä sielu.

Pakko kyllä myöntää, etten ole koskaan kokeillut nettideittailua. Olen kyllä lukenut ilmoituksia sieltä, ja pohtinut yhteyden ottoa. Ehkä kuitenkin suomi24 sinkut palsta on luonut itselleni pienen pakokauhun nettideittailua kohtaan jo. Ehkä ei kuitenkaan pakokauhua, mutta kommenttien perusteella ei kovin toimivaa. Eipä sitä kuitenkaan varmaksi voi sanoa, koska sitä ei vielä itse ole kokeillut :)

Vähän sekaista tekstiä kun kipeänä punkan pohjalta kirjoittelee, pahoittelut siitä.

bablotus kirjoitti:

Kyllähän sitä matkaseuraa on yleensä järjestynyt kun on ollut sen aika. Eikä se yksin reissailukaan epämiäellyttävää ole, hostelleista löytyy ympäri maailmaa tosi mukavaa porukkaa.

Luulen että tuossa vaatimustasosta kun puhuvat niin ihmisillä on yleensä kahta lajia eri versiota vaatimustasosta. Eli siis fyysinen sekä henkinen. Henkinen vaatimustasohan se oikeastaan on ainoa minkä pitäisi jotain merkata.

Itselleni suhtkoht ainoa fyysinen "vaatimus", tai no ei oikeastaan edes vaatimus, mutta erittävän pysäyttävä asia. On se että toisen silmissä on syvyyttä. Tiedän että tämä kuulostaa omituiselta, eikä välttämättä kovin moni ymmärrä mitä haen tällä takaa. Kuitenki sitä, että silmien takana on oikea ihminen, jolla riittää ymmärrystä ja jolla on hellä sielu.

Pakko kyllä myöntää, etten ole koskaan kokeillut nettideittailua. Olen kyllä lukenut ilmoituksia sieltä, ja pohtinut yhteyden ottoa. Ehkä kuitenkin suomi24 sinkut palsta on luonut itselleni pienen pakokauhun nettideittailua kohtaan jo. Ehkä ei kuitenkaan pakokauhua, mutta kommenttien perusteella ei kovin toimivaa. Eipä sitä kuitenkaan varmaksi voi sanoa, koska sitä ei vielä itse ole kokeillut :)

Vähän sekaista tekstiä kun kipeänä punkan pohjalta kirjoittelee, pahoittelut siitä.

Joo, kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla sitä nettideittailua! Et ainakaan mitään menetä jos kokeilet. :)

Tähän haluaisin kyllä puuttua:
***Itselleni suhtkoht ainoa fyysinen "vaatimus", tai no ei oikeastaan edes vaatimus, mutta erittävän pysäyttävä asia. On se että toisen silmissä on syvyyttä."""
Helppo sun tietty sanoa noin, että ainoa fyysinen vaatimus on se että silmissä on syvyyttä... Mutta onko se kuitenkaan ihan noin? En oikein usko. On tekopyhää sanoa ettei ulkonäöllä merkitystä olisi. Kyllä sillä on, sekä miehillä naisten suhteen, että naisilla miesten suhteen. Tietenkin sitä haluaa "pariutua" sellaisen kanssa joka miellyttää silmää. Jos ei toista kestä katsoa, pitää rumana, epäsiistinä tms. eikä halua koskea, niin aika mahdoton ajatus sellasen kanssa alkaa olemaan...

Tossa ulkonäköasiassa sekä miehet että naiset ovat aivan yhtä "pinnallisia", sanoisin.

yksinäinen sielu kirjoitti:

Joo, kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla sitä nettideittailua! Et ainakaan mitään menetä jos kokeilet. :)

Tähän haluaisin kyllä puuttua:
***Itselleni suhtkoht ainoa fyysinen "vaatimus", tai no ei oikeastaan edes vaatimus, mutta erittävän pysäyttävä asia. On se että toisen silmissä on syvyyttä."""
Helppo sun tietty sanoa noin, että ainoa fyysinen vaatimus on se että silmissä on syvyyttä... Mutta onko se kuitenkaan ihan noin? En oikein usko. On tekopyhää sanoa ettei ulkonäöllä merkitystä olisi. Kyllä sillä on, sekä miehillä naisten suhteen, että naisilla miesten suhteen. Tietenkin sitä haluaa "pariutua" sellaisen kanssa joka miellyttää silmää. Jos ei toista kestä katsoa, pitää rumana, epäsiistinä tms. eikä halua koskea, niin aika mahdoton ajatus sellasen kanssa alkaa olemaan...

Tossa ulkonäköasiassa sekä miehet että naiset ovat aivan yhtä "pinnallisia", sanoisin.

Elikkäs tuota, niinkus sanoin niin ei saa mietteitä puettua sanoiksi tällä hetkellä :)

Onhan meillä kaikilla fyysisiä vaatimuksia. Toisilla on enemmän, ja toisilla vähemmän. Tarkoitus oli sanoa että se ei ole se suurin kriteeri millä katson vastakkaista sukupuolta. Se että kemiat menevät yhteen, on minulle vieläkin tärkeämpää kuin se että miltä toinen ulkoisesti näyttää, tässä pysyn vieläkin :)

bablotus kirjoitti:

Elikkäs tuota, niinkus sanoin niin ei saa mietteitä puettua sanoiksi tällä hetkellä :)

Onhan meillä kaikilla fyysisiä vaatimuksia. Toisilla on enemmän, ja toisilla vähemmän. Tarkoitus oli sanoa että se ei ole se suurin kriteeri millä katson vastakkaista sukupuolta. Se että kemiat menevät yhteen, on minulle vieläkin tärkeämpää kuin se että miltä toinen ulkoisesti näyttää, tässä pysyn vieläkin :)

Juu, kiva kun tarkensit, ettei jää sellasta "tekopyhää" vaikutelmaa sinusta. :)

Samoin ajattelen itse, ja eiköhän suurin osa ainakin täällä Yksinäisyys-palstalla. Eli ulkonäkö ei se tärkein kriteeri ole tosiaan.

Usein vaan oon huomannut, että myös ne ns. "hyvät" ihmiset jotka vähättelevät ulkonäön merkitystä ja korostavat sitä että "sisäinen kauneus" on tärkeintä, ovat tosiasiassa aivan yhtä pinnallisia kuin muutkin. Itse olen tämän saanut karvaasti kokea monta kertaa, koska mulla on yksi näkyvä "vamma"... ei mikään kovin iso edes, mutta kuitenkin...

yksinäinen sielu kirjoitti:

Juu, kiva kun tarkensit, ettei jää sellasta "tekopyhää" vaikutelmaa sinusta. :)

Samoin ajattelen itse, ja eiköhän suurin osa ainakin täällä Yksinäisyys-palstalla. Eli ulkonäkö ei se tärkein kriteeri ole tosiaan.

Usein vaan oon huomannut, että myös ne ns. "hyvät" ihmiset jotka vähättelevät ulkonäön merkitystä ja korostavat sitä että "sisäinen kauneus" on tärkeintä, ovat tosiasiassa aivan yhtä pinnallisia kuin muutkin. Itse olen tämän saanut karvaasti kokea monta kertaa, koska mulla on yksi näkyvä "vamma"... ei mikään kovin iso edes, mutta kuitenkin...

Kovat kokemukset elämässä ja maailmankuvan kartoittaminen auttavat kyllä useimmissa tapauksissa ohjaamaan huomion sinne mihin olisi tarvis. Eli siis näiden kokemuksien kautta ihmiset useiten oppivat kyllä arvostamaan sitä mikä on tärkeintä. Eikä meistä kukaan ole täydellistä lähelkäkään :)

bablotus kirjoitti:

Kovat kokemukset elämässä ja maailmankuvan kartoittaminen auttavat kyllä useimmissa tapauksissa ohjaamaan huomion sinne mihin olisi tarvis. Eli siis näiden kokemuksien kautta ihmiset useiten oppivat kyllä arvostamaan sitä mikä on tärkeintä. Eikä meistä kukaan ole täydellistä lähelkäkään :)

Mikä ihme sua riivaa? Enkö saisi tsempata ja kannustaa bablotusta? Erittäin törkeää sanoa että "Eikä tule varmaan löytämään. Älä anna hänelle toivoa joka ei tule häntä auttamaan vaan yhä uudelleen syöstämään epätoivoon"
Mistä pystyt noin ennustamaan ja varmuudella vielä?
Minusta tuo on tosi loukkaavaa. Tämä bablotus on kuitenkin sosiaalinen ja ihmisten kanssa tekemisissä, matkailee sun muuta, joten näen aivan hyvät mahdollisuudet muodostaa parisuhde. Ei piileskele kotona tms.
Naiset eivät hae hakkaavaa miestä.

venla72_ kirjoitti:

Mikä ihme sua riivaa? Enkö saisi tsempata ja kannustaa bablotusta? Erittäin törkeää sanoa että "Eikä tule varmaan löytämään. Älä anna hänelle toivoa joka ei tule häntä auttamaan vaan yhä uudelleen syöstämään epätoivoon"
Mistä pystyt noin ennustamaan ja varmuudella vielä?
Minusta tuo on tosi loukkaavaa. Tämä bablotus on kuitenkin sosiaalinen ja ihmisten kanssa tekemisissä, matkailee sun muuta, joten näen aivan hyvät mahdollisuudet muodostaa parisuhde. Ei piileskele kotona tms.
Naiset eivät hae hakkaavaa miestä.

"Mistä pystyt noin ennustamaan ja varmuudella vielä?"

Kumpikohan on törkeämpää, luoda epärealistisia odotusarvoja että kyllä ne naiset kiinnostuu puhetta läplättämällä vai kuulla ehkä totuus että tulee olemaan vaikea löytää naista?

Puhun omasta kokemuksesta miten vaikeaa on löytää nainen vaikken tuollainen herkkis olekaan. Kaveripiiristä löytyy myös hablotuksen kaltaisia ja he ovat yksin.
Kun on seurannut miten parit muodostuvat niin aika hyvin osaa arvioida ihmisten tsänssejä, tosin bablotuksen ulkonäöllä on merkitystä. Oletan ettei hän ole superkomea.

"Tämä bablotus on kuitenkin sosiaalinen ja ihmisten kanssa tekemisissä, matkailee sun muuta, joten näen aivan hyvät mahdollisuudet muodostaa parisuhde. Ei piileskele kotona tms."

Se ei auta jos ulkoiset speksit ole kunnossa. En tiedä miltä hablotus näyttää mutta vaikuttaa juuri sellaiselta ylitunteelliselta (mieheksi, ei siinä mitään vikaa oie noin muuten) josta naiset eivät seksuaalisesti kiinnostu. Mahdollisuudet silloin ovat huomattavasti heikommat.

"Naiset eivät hae hakkaavaa miestä."

Eivät mutta kiinnostuvat sellaisista joissa on potentiilia hakkaamiseen enemmän kuin hablotuksen kaltaisista.

bablotukselle toivotan onnea ja sitä hän tulee tarvitsemaan ja paljon.

yksinäinen sielu kirjoitti:

Mä ehdottaisin alkuperäiselle, että laittasit deitti-ilmoituksen nettiin, tai osallistuisit aktiivisesti sinua kiinnostaviin viestiketjuihin erilaisilla foorumeilla/yhteisöissä. Koska matkustelet, niin tätä suosittelen: www.pallontallaajat.net. Sinne voi myös laittaa ilmoituksen matkaseurasta (tai vastata ilmoituksiin). Miittejäkin järjestävät.

Aktiivisuus ja avoimuus netissä kannattaa. Toki myös livenä, mutta kannattaa hyödyntää myös netin tarjoamat mahdollisuudet.

Ja tosiaan se deitti-ilmoitus. Ootko ikinä kokeillut nettideittailua?

Sulla on kuitenkin siitä hyvä tilanne, että kykenet tutustumaan ihmisiin, sulla on kavereita ja ystäviä - olet siis sellainen persoona jonka on mahdollista luoda pysyviä ihmissuhteita.

***Naisten tilanne on parempi ja sitä mukaa heidän vaatimustasonsa miehille on pilvissä.***
No ei kyllä naisten tilanne ole hirveän paljon parempi, eikä se vaatimustasokaan missään pilvissä monilla ole. Yhtä paljon niitä yksinäisiä naisia on kuin miehiäkin!! :)

Hyvähän se vaan on jos/kun vaatimustaso on sekä miehillä että naisilla korkealla, eihän siinä ole mitään järkeä että pitäisi TYYTYÄ johonkin vain siksi että saisi jonkun. Mieluummin yksin kuin epäsopivan kanssa.

"No ei kyllä naisten tilanne ole hirveän paljon parempi, eikä se vaatimustasokaan missään pilvissä monilla ole. Yhtä paljon niitä yksinäisiä naisia on kuin miehiäkin!! :)"

Nuoria miehiä on takuuvarmasti enemmän kuin nuoria naisia. Sekä voin taata että nuorilla naisilla on vaatimustaso korkea. Aivan tolkuton noin yleisesti mihinkään nähden. Sen takia ennustan bablotukselle vaikeuksia.

"Hyvähän se vaan on jos/kun vaatimustaso on sekä miehillä että naisilla korkealla, eihän siinä ole mitään järkeä että pitäisi TYYTYÄ johonkin vain siksi että saisi jonkun. Mieluummin yksin kuin epäsopivan kanssa."

Elämässä joutuu lopulta tyytymään johonkin ja yhteen henkilöön. Tuohan on se asia mikä ihmisiä vaivaa ettei osata tyytyä mihinkään vaan aina etsitään parempaa ja sopivampaa.

Muut ovat sitten "epäsopivia" tai ei "tarpeeksi hyviä". Usein se vain kuten itsekin olet huomannut liittyy pinnallisiin arvoihin kuten fysikaaliseen ihastumiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä "epäsopivuuden" kanssa.

Vaatimustaso on korkealla nykyisin ihmisillä lähinnä koskien tunnetta. Se vie yleensä ojasta allikkoon kun rima on jo mahdottoman korkealla aluksi.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"No ei kyllä naisten tilanne ole hirveän paljon parempi, eikä se vaatimustasokaan missään pilvissä monilla ole. Yhtä paljon niitä yksinäisiä naisia on kuin miehiäkin!! :)"

Nuoria miehiä on takuuvarmasti enemmän kuin nuoria naisia. Sekä voin taata että nuorilla naisilla on vaatimustaso korkea. Aivan tolkuton noin yleisesti mihinkään nähden. Sen takia ennustan bablotukselle vaikeuksia.

"Hyvähän se vaan on jos/kun vaatimustaso on sekä miehillä että naisilla korkealla, eihän siinä ole mitään järkeä että pitäisi TYYTYÄ johonkin vain siksi että saisi jonkun. Mieluummin yksin kuin epäsopivan kanssa."

Elämässä joutuu lopulta tyytymään johonkin ja yhteen henkilöön. Tuohan on se asia mikä ihmisiä vaivaa ettei osata tyytyä mihinkään vaan aina etsitään parempaa ja sopivampaa.

Muut ovat sitten "epäsopivia" tai ei "tarpeeksi hyviä". Usein se vain kuten itsekin olet huomannut liittyy pinnallisiin arvoihin kuten fysikaaliseen ihastumiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä "epäsopivuuden" kanssa.

Vaatimustaso on korkealla nykyisin ihmisillä lähinnä koskien tunnetta. Se vie yleensä ojasta allikkoon kun rima on jo mahdottoman korkealla aluksi.

-----> Elämässä joutuu lopulta tyytymään johonkin ja yhteen henkilöön.

Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?

Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä.

Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää...

Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla...

yksinäinen sielu kirjoitti:

-----> Elämässä joutuu lopulta tyytymään johonkin ja yhteen henkilöön.

Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?

Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä.

Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää...

Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla...

Asia siis on niin, että olen kanssasi täysin eri mieltä nimimerkki Olen Pahoillani ja syyt voit lukea ylempää.
Kannattaisi harrastaa hieman ystävällisyyden opettelua vaikka anonyymisti täällä kirjoitellaan, tekstisi on osittain todella loukkaavaa sanoit sen noin sitten kelle tahansa.

Venla72 kirjoitti:

Asia siis on niin, että olen kanssasi täysin eri mieltä nimimerkki Olen Pahoillani ja syyt voit lukea ylempää.
Kannattaisi harrastaa hieman ystävällisyyden opettelua vaikka anonyymisti täällä kirjoitellaan, tekstisi on osittain todella loukkaavaa sanoit sen noin sitten kelle tahansa.

"syyt voit lukea ylempää."

Mitkä syyt?

Sen että ensin tsemppaat ihmistä ja sitten toteat ettet tajunnut kuinka vaikeaa on löytää noin fiksun miehen seuraa? Ethän näytä tajuavan koko asiaa.

"Kannattaisi harrastaa hieman ystävällisyyden opettelua vaikka anonyymisti täällä kirjoitellaan, tekstisi on osittain todella loukkaavaa sanoit sen noin sitten kelle tahansa."

Olet oikeassa.

Bablotus, tulet varmasti löytämään ihanan naisen elämääsi vielä tämän vuoden aikana kun olet niin upea mies ja niin herkkäkin!

yksinäinen sielu kirjoitti:

-----> Elämässä joutuu lopulta tyytymään johonkin ja yhteen henkilöön.

Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?

Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä.

Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää...

Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla...

"Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?"

Ihminen joutuu tyytymään myös itseensä lopulta. Aivan samoin kuin kumppaniinsa. Kukaan ei ole täydellinen ja parisuhteessa tulee aika jolloin kysymys on nimenomaan tyytymisestä.

"Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä."

Ei kaikilla naisilla olekaan mutta keskimäärin on.
Milläs sitä voi perustella jotain asiaa josta on vain lähinnä kokemuksen tuomaa tietoa.

Jos et ole samaa mieltä niin sinä varmaan löydät joka miehelle napsauttamalla sormia naisia.

"Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää..."

Tuo on niin ympäripyöreää paskaa kun olla ja voi.

"Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Joo, eli vielä miehen pitäisi alkaa isäksi toisten miesten lapsille joita nämä naiset käyvät kuksimassa ja hankkiutumassa raskaaksi? Toisten jälkeläisiä kasvattaa pahimmassa tapauksessa kun yh-äiti on itse vakkansa valinnut eli tullut raskaaksi jollekin juopolle?

"Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Me puhuimme samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Lapseton sinkkumies ja yh-äiti eivät ole samassa elämäntilanteessa. Eivätkä lähellekään samaa tasoa. Tuolloin todellakin puhuttaisiin "tyytymisestä" eli valittaisiin kuka tahansa. Sinkkumies joutuisi ujuttautumaan osaksi perhe-elämää heti.

Älä tule kertomaan miten minun aivoilla ajatellaan kun et tajua siitä pätkääkään näköjään.

Ainakin itse sinkkumiehenä niin yh-äidit ja läskit mammat jätän rauhaan. Bablotus joutuu heihin varmaan tyytymään.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?"

Ihminen joutuu tyytymään myös itseensä lopulta. Aivan samoin kuin kumppaniinsa. Kukaan ei ole täydellinen ja parisuhteessa tulee aika jolloin kysymys on nimenomaan tyytymisestä.

"Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä."

Ei kaikilla naisilla olekaan mutta keskimäärin on.
Milläs sitä voi perustella jotain asiaa josta on vain lähinnä kokemuksen tuomaa tietoa.

Jos et ole samaa mieltä niin sinä varmaan löydät joka miehelle napsauttamalla sormia naisia.

"Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää..."

Tuo on niin ympäripyöreää paskaa kun olla ja voi.

"Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Joo, eli vielä miehen pitäisi alkaa isäksi toisten miesten lapsille joita nämä naiset käyvät kuksimassa ja hankkiutumassa raskaaksi? Toisten jälkeläisiä kasvattaa pahimmassa tapauksessa kun yh-äiti on itse vakkansa valinnut eli tullut raskaaksi jollekin juopolle?

"Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Me puhuimme samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Lapseton sinkkumies ja yh-äiti eivät ole samassa elämäntilanteessa. Eivätkä lähellekään samaa tasoa. Tuolloin todellakin puhuttaisiin "tyytymisestä" eli valittaisiin kuka tahansa. Sinkkumies joutuisi ujuttautumaan osaksi perhe-elämää heti.

Älä tule kertomaan miten minun aivoilla ajatellaan kun et tajua siitä pätkääkään näköjään.

Ainakin itse sinkkumiehenä niin yh-äidit ja läskit mammat jätän rauhaan. Bablotus joutuu heihin varmaan tyytymään.

Tuotas, pakko myöntää että aika rankkaa tekstiä. Jokseenkin osa jo melko ilkeää, mm. kommentti yh-äiteihin ja läskeihin mammoihin kohdistuvasta kommentista.

Myös yh-äideistä, ei sitä voi tietää mitä kyseinen nainen on tuolloin ajatellut, ehkä hän on ollut vakaassa suhteessa ja toiselle puolisolle ehkä käynyt jotain. Ehkäpä nainen on halunnut lapsen, eikä ole löytänyt miestä rinnalleen lasta kasvattamaan. Ehkäpä nainen yksinkertaisesti on vain tehnyt virheen hetken huumassa, mutta voiko häntä syyttää siitä? Kaikki tekevät virheitä, kaikilla meillä on menneisyydessämme asioita joista emme ole ylpeitä. Tärkeintä on kuitenkin se, että oppiiko virheistä eikä murehdi niitä.

Ja omasta mielestäni se on melko törkeää sutaista tietyt ihmisryhmät (esim. yh-äidit) yhteen nivaskaan.

En tiedä oletko mahdollisesti katkera, surullinen vai yksinkertaisesti ilkeä. Jotenkin tämänlaisen kuvan saa kirjoituksistasi. Hyväksyn oikein mielelläni kommentit kirjoituksistani, mutta liikumme kuitenkin yksinäisten palstalla. Tämän vuoksi pyytäisin, että jatkat kommentointia kaikin mokomin, mutta seuraavaksi kun haluat pudottaa jonkun korkealta, tuuppaappa edes ensin tyyny hänen alleen :)

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Ei joudu, jos ei tyydy. Niin yksinkertaista, ja oman arvonsa tuntevan ihmisen toimintaa (kuten pitääkin olla).
Ja mikäs sinä (tai kukaan muukaan) on sanomaan että jonkun toisen pitäisi "tyytyä" johonkin henkilöön? Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin sellaisen kanssa jonka kanssa kokee joutuvansa "tyytymään" johonkin, eikös vain?"

Ihminen joutuu tyytymään myös itseensä lopulta. Aivan samoin kuin kumppaniinsa. Kukaan ei ole täydellinen ja parisuhteessa tulee aika jolloin kysymys on nimenomaan tyytymisestä.

"Sulla on hirveän huonot perustelut sille miksi nimenomaan kaikilla NAISILLA muka olis ihan huikean korkea vaatimustaso (miehiin verrattuna). Kaipais jotain lisäperusteluja kyllä! Pelkästään "voin taata" ei IHAN riitä."

Ei kaikilla naisilla olekaan mutta keskimäärin on.
Milläs sitä voi perustella jotain asiaa josta on vain lähinnä kokemuksen tuomaa tietoa.

Jos et ole samaa mieltä niin sinä varmaan löydät joka miehelle napsauttamalla sormia naisia.

"Mieti nyt vähän. Onhan noita miehiä jos jonkinlaisia onnellisesti pariutunut vaikka mies olis ruma, lihava, työtön, tyhmä jne. jne... Samoin naisia, vaikka nainen olis miten bimbo, nalkuttaja, lihava, justiinamainen jne. jne. Että se siitä vaatimustasosta, kumpaakin sukupuolta koskien! Kyllä vakka kantensa löytää..."

Tuo on niin ympäripyöreää paskaa kun olla ja voi.

"Jos Suomessa on tää "yksinäisten syrjäytyneiden miesten" kolonna, niin naisilla vastaavasti yh-ongelma, eli vois ihan yhtä helposti vetää sellasen johtopäätöksen, että miehet ei huoli yh-naista, eli vaatimustaso sen suhteen "liian korkea"... (jos miehelle on tarjolla kaksi mukavaa naista, niin yleensä se yh jää ilman). Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Joo, eli vielä miehen pitäisi alkaa isäksi toisten miesten lapsille joita nämä naiset käyvät kuksimassa ja hankkiutumassa raskaaksi? Toisten jälkeläisiä kasvattaa pahimmassa tapauksessa kun yh-äiti on itse vakkansa valinnut eli tullut raskaaksi jollekin juopolle?

"Näin siis jos ajateltais sun aivoilla..."

Me puhuimme samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Lapseton sinkkumies ja yh-äiti eivät ole samassa elämäntilanteessa. Eivätkä lähellekään samaa tasoa. Tuolloin todellakin puhuttaisiin "tyytymisestä" eli valittaisiin kuka tahansa. Sinkkumies joutuisi ujuttautumaan osaksi perhe-elämää heti.

Älä tule kertomaan miten minun aivoilla ajatellaan kun et tajua siitä pätkääkään näköjään.

Ainakin itse sinkkumiehenä niin yh-äidit ja läskit mammat jätän rauhaan. Bablotus joutuu heihin varmaan tyytymään.

"Ihminen joutuu tyytymään myös itseensä lopulta. Aivan samoin kuin kumppaniinsa. Kukaan ei ole täydellinen ja parisuhteessa tulee aika jolloin kysymys on nimenomaan tyytymisestä."
En ole väittänyt että kukaan olisi täydellinen. Enkä voi sille mitään jos koet joutuvasi tyytymään itseesikin, saatikka sitten kumppaniisi. Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa...

"Ei kaikilla naisilla olekaan mutta keskimäärin on.
Milläs sitä voi perustella jotain asiaa josta on vain lähinnä kokemuksen tuomaa tietoa.
Jos et ole samaa mieltä niin sinä varmaan löydät joka miehelle napsauttamalla sormia naisia."
Niinpä niin, et osaa tai pysty perustelemaan... Jotenkin arvasin. Pyysin perusteluja sille miksi nimenomaan NAISILLA olisi huikea vaatimustaso, ja et osaa perustella. Eli millä perusteella naisilla on korkea vaatimustaso miehiin verrattuna? Esim. itselles ei kategorisesti kuitenkaan yh-nainen tai ylipainoinen ("läski mamma") kelpaisi, joten...? Enkä tarkoittanut että joka miehelle löytyisi sormia napsauttamalla naisia, ei tietenkään! Ei mitään elämässä saa sormia napsauttamalla (ellei sitten satu olemaan kultalusikka suussa syntynyt, rikas, kuuluisa, tms). Toisilta se käy helpommin kuin toisilta, tietenkin. Elämä ei ole reilua. Mutta mitään oletettua "naisten korkeaa vaatimustasoa" on mielestäni turha syyttää (tai ylipäänsä naisia). Syyt ovat paljon mutkikkaammat.

"Joo, eli vielä miehen pitäisi alkaa isäksi toisten miesten lapsille joita nämä naiset käyvät kuksimassa ja hankkiutumassa raskaaksi? Toisten jälkeläisiä kasvattaa pahimmassa tapauksessa kun yh-äiti on itse vakkansa valinnut eli tullut raskaaksi jollekin juopolle?"
No niin, tämä kommentti selvensikin jo aika paljon, ja kertoo sinusta ja sun asenteesta kaiken tarpeellisen!

"Me puhuimme samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Lapseton sinkkumies ja yh-äiti eivät ole samassa elämäntilanteessa. Eivätkä lähellekään samaa tasoa. Tuolloin todellakin puhuttaisiin "tyytymisestä" eli valittaisiin kuka tahansa. Sinkkumies joutuisi ujuttautumaan osaksi perhe-elämää heti."
Sä tosiaan leimaat yh:t aika ikävästi yhteen ja samaan kategoriaan. Muistahan että heitä on moneen junaan, erilaisissa elämäntilanteissa, eri ikäisiä ja näköisiä, erilaisia persoonia, kuten ihmisiä ylipäänsä. Minusta yksinhuoltajuus ei ole mikään niin merkittävästi ihmisen persoonaa leimaava asia, että se jotenkin estäisi tunteiden kehittymisen sinkkumiehen ja yh:n välille. Varsinkin jos mies on lapsirakas rauhallinen persoona, bilehile-sinkkuilijan sijaan (jollainen itse taidat olla). Ajattele asiaa laajemmin, älä vain omasta näkökulmastasi.

Ei mielestäni ole järkevää jatkaa tätä keskustelua sun kanssa, koska se ei johda mihinkään. Kaikkea hyvää sulle kuitenkin.
Yritähän päästä tuosta katkeruudesta ja naisvihastasi. Olet särmikäs persoona, ja saa ollakin. Mutta joskus on hyvä hiukan tarkastella omaa asennettaan ja sitä miten ihmisten kanssa kommunikoi.

yksinäinen sielu kirjoitti:

"Ihminen joutuu tyytymään myös itseensä lopulta. Aivan samoin kuin kumppaniinsa. Kukaan ei ole täydellinen ja parisuhteessa tulee aika jolloin kysymys on nimenomaan tyytymisestä."
En ole väittänyt että kukaan olisi täydellinen. Enkä voi sille mitään jos koet joutuvasi tyytymään itseesikin, saatikka sitten kumppaniisi. Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa...

"Ei kaikilla naisilla olekaan mutta keskimäärin on.
Milläs sitä voi perustella jotain asiaa josta on vain lähinnä kokemuksen tuomaa tietoa.
Jos et ole samaa mieltä niin sinä varmaan löydät joka miehelle napsauttamalla sormia naisia."
Niinpä niin, et osaa tai pysty perustelemaan... Jotenkin arvasin. Pyysin perusteluja sille miksi nimenomaan NAISILLA olisi huikea vaatimustaso, ja et osaa perustella. Eli millä perusteella naisilla on korkea vaatimustaso miehiin verrattuna? Esim. itselles ei kategorisesti kuitenkaan yh-nainen tai ylipainoinen ("läski mamma") kelpaisi, joten...? Enkä tarkoittanut että joka miehelle löytyisi sormia napsauttamalla naisia, ei tietenkään! Ei mitään elämässä saa sormia napsauttamalla (ellei sitten satu olemaan kultalusikka suussa syntynyt, rikas, kuuluisa, tms). Toisilta se käy helpommin kuin toisilta, tietenkin. Elämä ei ole reilua. Mutta mitään oletettua "naisten korkeaa vaatimustasoa" on mielestäni turha syyttää (tai ylipäänsä naisia). Syyt ovat paljon mutkikkaammat.

"Joo, eli vielä miehen pitäisi alkaa isäksi toisten miesten lapsille joita nämä naiset käyvät kuksimassa ja hankkiutumassa raskaaksi? Toisten jälkeläisiä kasvattaa pahimmassa tapauksessa kun yh-äiti on itse vakkansa valinnut eli tullut raskaaksi jollekin juopolle?"
No niin, tämä kommentti selvensikin jo aika paljon, ja kertoo sinusta ja sun asenteesta kaiken tarpeellisen!

"Me puhuimme samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Lapseton sinkkumies ja yh-äiti eivät ole samassa elämäntilanteessa. Eivätkä lähellekään samaa tasoa. Tuolloin todellakin puhuttaisiin "tyytymisestä" eli valittaisiin kuka tahansa. Sinkkumies joutuisi ujuttautumaan osaksi perhe-elämää heti."
Sä tosiaan leimaat yh:t aika ikävästi yhteen ja samaan kategoriaan. Muistahan että heitä on moneen junaan, erilaisissa elämäntilanteissa, eri ikäisiä ja näköisiä, erilaisia persoonia, kuten ihmisiä ylipäänsä. Minusta yksinhuoltajuus ei ole mikään niin merkittävästi ihmisen persoonaa leimaava asia, että se jotenkin estäisi tunteiden kehittymisen sinkkumiehen ja yh:n välille. Varsinkin jos mies on lapsirakas rauhallinen persoona, bilehile-sinkkuilijan sijaan (jollainen itse taidat olla). Ajattele asiaa laajemmin, älä vain omasta näkökulmastasi.

Ei mielestäni ole järkevää jatkaa tätä keskustelua sun kanssa, koska se ei johda mihinkään. Kaikkea hyvää sulle kuitenkin.
Yritähän päästä tuosta katkeruudesta ja naisvihastasi. Olet särmikäs persoona, ja saa ollakin. Mutta joskus on hyvä hiukan tarkastella omaa asennettaan ja sitä miten ihmisten kanssa kommunikoi.

"Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa..."

Vähän niinkuin joutuisi tyytymään yh-äitiin? ;D

"Niinpä niin, et osaa tai pysty perustelemaan... Jotenkin arvasin. Pyysin perusteluja sille miksi nimenomaan NAISILLA olisi huikea vaatimustaso, ja et osaa perustella. Eli millä perusteella naisilla on korkea vaatimustaso miehiin verrattuna?"

Katso ympärillesi niin opit. Mene baariin. Mene nettiin katsomaan deitti-ilmoituksia. Juttele naisten ja miesten kanssa.

Naisten vaatimustaso on korkealla koska niin moni mies haikailee heidän peräänsä ja naiset käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen.

"Esim. itselles ei kategorisesti kuitenkaan yh-nainen tai ylipainoinen ("läski mamma") kelpaisi, joten..."

Ai sekö on "korkea vaatimustaso" :D
Normaalikroppaiselle normaalille miehelle?

"Yritähän päästä tuosta katkeruudesta ja naisvihastasi."

Ahaa eli totuuden kertominen parisuhdemarkkinosita on nykyään sitten katkeruutta ja naisvihaa? :D

"Toisilta se käy helpommin kuin toisilta, tietenkin. Elämä ei ole reilua. Mutta mitään oletettua "naisten korkeaa vaatimustasoa" on mielestäni turha syyttää (tai ylipäänsä naisia). Syyt ovat paljon mutkikkaammat."

Yksi hyvä syy on vaikkapa se että naiset menevät suhteisiin liian nopeasti, osa niistä on epämääräisiä ja epämääräisten miesten kanss ja HUPS heillä onkin lapsi elämässään.

Naisten korkea vaatimustaso vaikuttaa nykyään valtavasti (joista he eivät ole halukkaita neuvottelemaan elleivät sitten ole juuri 1. ylipainoisia 2. täysin epätoivoisia 3. yh-äitejä 4. 35 jolloin heidän tilanteensa miesten suhteen on niin huono ettei enää ole valinnanvaraa) enkä oikein todellakaan ymmärrä miten tämä on "naisten syyttämistä".

Kyllä kai jos kyseessä on kaksi ihmistä, mies ja nainen, ja huomataan että useampi nainen kuin mies vaatii toiselta varsin paljon niin eikös se ole sitten ihan selvästi naisten vaatimustaso joka valkuttaa asioiden kulkuun?

"Joo, bablotus on hieno mies ja naisia on erilaisia ja he tykkäävät herkistä miehistä. Voisi sanoa suorastaan että kaikki naiset rakastavat häntä."

Tuoko olisi parempi?

"No niin, tämä kommentti selvensikin jo aika paljon, ja kertoo sinusta ja sun asenteesta kaiken tarpeellisen! "

Älä sekoita tuota kommenttiani omista mieltymyksistäni siihen kuinka esitän muun asiani.

"Sä tosiaan leimaat yh:t aika ikävästi yhteen ja samaan kategoriaan. Muistahan että heitä on moneen junaan, erilaisissa elämäntilanteissa, eri ikäisiä ja näköisiä, erilaisia persoonia, kuten ihmisiä ylipäänsä. Minusta yksinhuoltajuus ei ole mikään niin merkittävästi ihmisen persoonaa leimaava asia, että se jotenkin estäisi tunteiden kehittymisen sinkkumiehen ja yh:n välille. Varsinkin jos mies on lapsirakas rauhallinen persoona, bilehile-sinkkuilijan sijaan (jollainen itse taidat olla). Ajattele asiaa laajemmin, älä vain omasta näkökulmastasi."

Kukaan ei ole kieltänyt ettei tunteita voisi kehittyä mutta sinä olit sitä mieltä että sinkkumiehen pitäisi ottaa yh-äiti noin vain tajuamatta miten se lapsi rasittaa ehkä sitä suhdetta.

Syy minkä takia en pidä tuosta vertauksesta on myös se että nainen ei ennen yh-äidiksi tulemistaan jolloin huomaa että "taso" miesten suhteen on laskenut ei vilkaisisikaan moniin miehiin päin. Mutta kun lapsi on hankittu niin yhtäkkiä alkaakin kiinnostaa moni muukin. Syynä on se että niin moni mies ei enää olekaan kiinnostunut naisesta.

Sitten vielä sinun kaltaiset naiset tyrkyttävät kuinka lapsettomien sinkkumiesten pitäisi alkaa hyyssätä toisten lapsia.

Mutta näistä asioista ei saa näköjään puhua niiden omilla nimillään ettei leimata jotenkin naurettavasti katkeraksi jne.

"Olet särmikäs persoona, ja saa ollakin. Mutta joskus on hyvä hiukan tarkastella omaa asennettaan ja sitä miten ihmisten kanssa kommunikoi."

Kerroin tässä asiassa suoraan mielipiteeni sekä yritin valottaa hieman että minkä takia bablotus ei ehkä löydä seuraa. On parempi ehkä ottaa osa siitä totuuden siemenestä tätä kautta kuin hakata päätään seinään tuolla tosimaailmassa.

Jos normaali sinkkumies ja normaali sinkkunainen niin voit arvata kummalla on helpompaa.

bablotus kirjoitti:

Tuotas, pakko myöntää että aika rankkaa tekstiä. Jokseenkin osa jo melko ilkeää, mm. kommentti yh-äiteihin ja läskeihin mammoihin kohdistuvasta kommentista.

Myös yh-äideistä, ei sitä voi tietää mitä kyseinen nainen on tuolloin ajatellut, ehkä hän on ollut vakaassa suhteessa ja toiselle puolisolle ehkä käynyt jotain. Ehkäpä nainen on halunnut lapsen, eikä ole löytänyt miestä rinnalleen lasta kasvattamaan. Ehkäpä nainen yksinkertaisesti on vain tehnyt virheen hetken huumassa, mutta voiko häntä syyttää siitä? Kaikki tekevät virheitä, kaikilla meillä on menneisyydessämme asioita joista emme ole ylpeitä. Tärkeintä on kuitenkin se, että oppiiko virheistä eikä murehdi niitä.

Ja omasta mielestäni se on melko törkeää sutaista tietyt ihmisryhmät (esim. yh-äidit) yhteen nivaskaan.

En tiedä oletko mahdollisesti katkera, surullinen vai yksinkertaisesti ilkeä. Jotenkin tämänlaisen kuvan saa kirjoituksistasi. Hyväksyn oikein mielelläni kommentit kirjoituksistani, mutta liikumme kuitenkin yksinäisten palstalla. Tämän vuoksi pyytäisin, että jatkat kommentointia kaikin mokomin, mutta seuraavaksi kun haluat pudottaa jonkun korkealta, tuuppaappa edes ensin tyyny hänen alleen :)

"Myös yh-äideistä, ei sitä voi tietää mitä kyseinen nainen on tuolloin ajatellut, ehkä hän on ollut vakaassa suhteessa ja toiselle puolisolle ehkä käynyt jotain. Ehkäpä nainen on halunnut lapsen, eikä ole löytänyt miestä rinnalleen lasta kasvattamaan. Ehkäpä nainen yksinkertaisesti on vain tehnyt virheen hetken huumassa, mutta voiko häntä syyttää siitä? Kaikki tekevät virheitä, kaikilla meillä on menneisyydessämme asioita joista emme ole ylpeitä. Tärkeintä on kuitenkin se, että oppiiko virheistä eikä murehdi niitä."

Niin. "Ehkä".
Itse olen ottanut sen linjan etten koske yh-äiteihin enää pitkällä tikullakaan.

Yritä nyt hyvä bablotus ymmärtää että samalla kun sinä kerrot miten yh-äitejä ei tulisi tuomita jne. niin moni nainen tuomitsee sinut ja syyttää sinua liian herkäksi, liian epämiehekkääksi ja liian joksikin jonka takia sinua ei passaa valita parisuhteeseen.

Yh-äidin "virhe" on se lapsi joka vaikuttaa suhteiden kulkuun. Sitä vain moni ei uskalla hyväksyä mutta mikä on sinun virheesi jos et naista löydä? Ehkäpä se että olet oma itsesi?
Tästäkään ei saa ketään naista syyttää vaan todeta etteivät he halua "tyytyä" sinuun mutta sinun täytyy olla valmis tyytyä yh-äitiin ja hänen virheeseensä.

"En tiedä oletko mahdollisesti katkera, surullinen vai yksinkertaisesti ilkeä."

Olen vain paheellisen rehellinen ja totuudenmukainen.

"Tämän vuoksi pyytäisin, että jatkat kommentointia kaikin mokomin, mutta seuraavaksi kun haluat pudottaa jonkun korkealta, tuuppaappa edes ensin tyyny hänen alleen :)"

Jos putoat napsahdat minun toimesta ensimmäisestä kerroksesta siihen sementtiin niin voin vannoa että se pudotus ja kolaus herättää sinut kuin että putoat sieltä korkeammista kerroksista. Silloin ei enää nimittäin tyynyt auta.

Älkää huoliko, en kirjoittele yksinäisten palstalle enää mutta sinun bablotus kannattaa oikeasti miettiä mitä sanoin. Tulee olemaan vaikeaa löytää naista, sen olen nähnyt ihan lähipiiristäni. Se ei ole mikään loukkaus vaan palauttaminen todellisuuteen.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa..."

Vähän niinkuin joutuisi tyytymään yh-äitiin? ;D

"Niinpä niin, et osaa tai pysty perustelemaan... Jotenkin arvasin. Pyysin perusteluja sille miksi nimenomaan NAISILLA olisi huikea vaatimustaso, ja et osaa perustella. Eli millä perusteella naisilla on korkea vaatimustaso miehiin verrattuna?"

Katso ympärillesi niin opit. Mene baariin. Mene nettiin katsomaan deitti-ilmoituksia. Juttele naisten ja miesten kanssa.

Naisten vaatimustaso on korkealla koska niin moni mies haikailee heidän peräänsä ja naiset käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen.

"Esim. itselles ei kategorisesti kuitenkaan yh-nainen tai ylipainoinen ("läski mamma") kelpaisi, joten..."

Ai sekö on "korkea vaatimustaso" :D
Normaalikroppaiselle normaalille miehelle?

"Yritähän päästä tuosta katkeruudesta ja naisvihastasi."

Ahaa eli totuuden kertominen parisuhdemarkkinosita on nykyään sitten katkeruutta ja naisvihaa? :D

"Toisilta se käy helpommin kuin toisilta, tietenkin. Elämä ei ole reilua. Mutta mitään oletettua "naisten korkeaa vaatimustasoa" on mielestäni turha syyttää (tai ylipäänsä naisia). Syyt ovat paljon mutkikkaammat."

Yksi hyvä syy on vaikkapa se että naiset menevät suhteisiin liian nopeasti, osa niistä on epämääräisiä ja epämääräisten miesten kanss ja HUPS heillä onkin lapsi elämässään.

Naisten korkea vaatimustaso vaikuttaa nykyään valtavasti (joista he eivät ole halukkaita neuvottelemaan elleivät sitten ole juuri 1. ylipainoisia 2. täysin epätoivoisia 3. yh-äitejä 4. 35 jolloin heidän tilanteensa miesten suhteen on niin huono ettei enää ole valinnanvaraa) enkä oikein todellakaan ymmärrä miten tämä on "naisten syyttämistä".

Kyllä kai jos kyseessä on kaksi ihmistä, mies ja nainen, ja huomataan että useampi nainen kuin mies vaatii toiselta varsin paljon niin eikös se ole sitten ihan selvästi naisten vaatimustaso joka valkuttaa asioiden kulkuun?

"Joo, bablotus on hieno mies ja naisia on erilaisia ja he tykkäävät herkistä miehistä. Voisi sanoa suorastaan että kaikki naiset rakastavat häntä."

Tuoko olisi parempi?

"No niin, tämä kommentti selvensikin jo aika paljon, ja kertoo sinusta ja sun asenteesta kaiken tarpeellisen! "

Älä sekoita tuota kommenttiani omista mieltymyksistäni siihen kuinka esitän muun asiani.

"Sä tosiaan leimaat yh:t aika ikävästi yhteen ja samaan kategoriaan. Muistahan että heitä on moneen junaan, erilaisissa elämäntilanteissa, eri ikäisiä ja näköisiä, erilaisia persoonia, kuten ihmisiä ylipäänsä. Minusta yksinhuoltajuus ei ole mikään niin merkittävästi ihmisen persoonaa leimaava asia, että se jotenkin estäisi tunteiden kehittymisen sinkkumiehen ja yh:n välille. Varsinkin jos mies on lapsirakas rauhallinen persoona, bilehile-sinkkuilijan sijaan (jollainen itse taidat olla). Ajattele asiaa laajemmin, älä vain omasta näkökulmastasi."

Kukaan ei ole kieltänyt ettei tunteita voisi kehittyä mutta sinä olit sitä mieltä että sinkkumiehen pitäisi ottaa yh-äiti noin vain tajuamatta miten se lapsi rasittaa ehkä sitä suhdetta.

Syy minkä takia en pidä tuosta vertauksesta on myös se että nainen ei ennen yh-äidiksi tulemistaan jolloin huomaa että "taso" miesten suhteen on laskenut ei vilkaisisikaan moniin miehiin päin. Mutta kun lapsi on hankittu niin yhtäkkiä alkaakin kiinnostaa moni muukin. Syynä on se että niin moni mies ei enää olekaan kiinnostunut naisesta.

Sitten vielä sinun kaltaiset naiset tyrkyttävät kuinka lapsettomien sinkkumiesten pitäisi alkaa hyyssätä toisten lapsia.

Mutta näistä asioista ei saa näköjään puhua niiden omilla nimillään ettei leimata jotenkin naurettavasti katkeraksi jne.

"Olet särmikäs persoona, ja saa ollakin. Mutta joskus on hyvä hiukan tarkastella omaa asennettaan ja sitä miten ihmisten kanssa kommunikoi."

Kerroin tässä asiassa suoraan mielipiteeni sekä yritin valottaa hieman että minkä takia bablotus ei ehkä löydä seuraa. On parempi ehkä ottaa osa siitä totuuden siemenestä tätä kautta kuin hakata päätään seinään tuolla tosimaailmassa.

Jos normaali sinkkumies ja normaali sinkkunainen niin voit arvata kummalla on helpompaa.

Niin, aikaisemmin sanoin että en pistä ollenkaan pahakseni kommentointiasi. Lähinnä ainoastaan se pistää silmään miten kommentoit, vaikka olet kyllästynyt siihen että naiset valehtelevat. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki he ovat yhtä kylmiä, kuin he jotka sinulle näin ovat tehneet.

Yhtään ihmisryhmää ei tulisi yleistää, ja niinkuin kirjoituksistani olet ehkä huomannutkin, olen selvillä siitä että on erittäin hankala löytää ihmissuhdetta ilman että leimautuu lähes saman tien pelkäksi kaveriksi. Sen tosiaan tiedän, että eivät naisten "kriteerit" ole yhtään sen korkeammalla kuin miestenkään.

Mutta voi olla että "vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä." ei välttämättä ihan jokainen nainen kelpuutakkaan vierelleen. Kaipa useimmat tapaamani naiset ovat vain tahtoneet jännittävämpää seuraa, ja jotakuta jossa on enemmän särmää (tämän olen kuullut kahden entisen seurustelukumppanini suusta monet kerrat). No, kaipa täytyy sitten ottaa muutama ystävä mukaan ylihuomiseksi aamulla varanneelleni "ei niin jännittävälle" äkkilähdölle, eräälle pienelle trooppiselle saarelle kaukoaasiassa ;)

Niin, ja omaa ulkonäköäni en osaa kyllä tarkemmin arvioida. 182/83 ovat mitat. Tummanruskeat hiukset ja mukulasta saakka silmälasit. Eipä sitä kukaan ole pukeutumistyyliä tai ulkonäkä rumaksi ainakaan sanonut, sen tarkemmin en osaa itseäni kuvailla.

Jeps, mutta turha hilata sinkut palstan väittelyä tänne yksinäisyyspalstalle :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Niin, aikaisemmin sanoin että en pistä ollenkaan pahakseni kommentointiasi. Lähinnä ainoastaan se pistää silmään miten kommentoit, vaikka olet kyllästynyt siihen että naiset valehtelevat. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki he ovat yhtä kylmiä, kuin he jotka sinulle näin ovat tehneet.

Yhtään ihmisryhmää ei tulisi yleistää, ja niinkuin kirjoituksistani olet ehkä huomannutkin, olen selvillä siitä että on erittäin hankala löytää ihmissuhdetta ilman että leimautuu lähes saman tien pelkäksi kaveriksi. Sen tosiaan tiedän, että eivät naisten "kriteerit" ole yhtään sen korkeammalla kuin miestenkään.

Mutta voi olla että "vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä." ei välttämättä ihan jokainen nainen kelpuutakkaan vierelleen. Kaipa useimmat tapaamani naiset ovat vain tahtoneet jännittävämpää seuraa, ja jotakuta jossa on enemmän särmää (tämän olen kuullut kahden entisen seurustelukumppanini suusta monet kerrat). No, kaipa täytyy sitten ottaa muutama ystävä mukaan ylihuomiseksi aamulla varanneelleni "ei niin jännittävälle" äkkilähdölle, eräälle pienelle trooppiselle saarelle kaukoaasiassa ;)

Niin, ja omaa ulkonäköäni en osaa kyllä tarkemmin arvioida. 182/83 ovat mitat. Tummanruskeat hiukset ja mukulasta saakka silmälasit. Eipä sitä kukaan ole pukeutumistyyliä tai ulkonäkä rumaksi ainakaan sanonut, sen tarkemmin en osaa itseäni kuvailla.

Jeps, mutta turha hilata sinkut palstan väittelyä tänne yksinäisyyspalstalle :)

"Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki he ovat yhtä kylmiä, kuin he jotka sinulle näin ovat tehneet."

Voi kun tämä koskisi vain minua. Kun selviät omista murheista niin katseleppa sitten että onko itselläsi kavereita jotka ovat olleet lähes koko aikuiselämänsä yksin.

Yritä ymmärtää että monet naiset eivät edes tietoisesti tee niitä valintoja vaan menee nimenomaan sen tunteen mukana nuorempana sinne tänne.
Varmaan huomaat etten ole yhtä herkkis kuin sinä mutta tunnistin itsestäni yhden jutun:
"On se että toisen silmissä on syvyyttä. Tiedän että tämä kuulostaa omituiselta, eikä välttämättä kovin moni ymmärrä mitä haen tällä takaa. Kuitenki sitä, että silmien takana on oikea ihminen, jolla riittää ymmärrystä ja jolla on hellä sielu."

Tällaista naista saat pitkään etsiä. Joskus sitä kuule kuvittelee että siellä silmien takana on joissakin tapauksissa paljonkin kunnes huomaa että se on vain hämäystä.

"Yhtään ihmisryhmää ei tulisi yleistää, ja niinkuin kirjoituksistani olet ehkä huomannutkin, olen selvillä siitä että on erittäin hankala löytää ihmissuhdetta ilman että leimautuu lähes saman tien pelkäksi kaveriksi. Sen tosiaan tiedän, että eivät naisten "kriteerit" ole yhtään sen korkeammalla kuin miestenkään."

Voi, kyllä ne kriteerit ovat.
Kaveriksi joudut koska et sytytä naista seksuaalisesti ja olet liiaksi ihminen heille.
Etäännytä itseäsi niistä naisista että he saavat "vierauden" kokemuksen. Se salaperäisyys kiehtoo heitä.

"Mutta voi olla että "vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä." ei välttämättä ihan jokainen nainen kelpuutakkaan vierelleen. Kaipa useimmat tapaamani naiset ovat vain tahtoneet jännittävämpää seuraa, ja jotakuta jossa on enemmän särmää (tämän olen kuullut kahden entisen seurustelukumppanini suusta monet kerrat). No, kaipa täytyy sitten ottaa muutama ystävä mukaan ylihuomiseksi aamulla varanneelleni "ei niin jännittävälle" äkkilähdölle, eräälle pienelle trooppiselle saarelle kaukoaasiassa ;)"

Ei ollut tarkoitus loukata tuolla kommentilla lässyköistä ihmisistä vaan siitä että naiset todellakin menevät tunteen ja ensivaikutelman mukana nimenomaan nuorempana ja kaikki joka viittaa miehen herkkyyteen saattaa olla osoitus miehen "heikkoudesta" tai "itsevarmuuden" puutteesta.
Samalla miehen "kukkomaisuus" koetaan hyväksi asiaksi vaikkei sen sitä pitäisi ollakaan.

Tuo mitä sinä kuvaat on ehkä tietoisesti "jännittävää" muttei tiedostamattomasti tunteiden tasolla. Jos laittaisit Indiana Jones tyylisen hatun päähäsi ja kantaisit ruoskaa niin naiset voisivat innostua helpostikin.

"Niin, ja omaa ulkonäköäni en osaa kyllä tarkemmin arvioida. 182/83 ovat mitat. Tummanruskeat hiukset ja mukulasta saakka silmälasit. Eipä sitä kukaan ole pukeutumistyyliä tai ulkonäkä rumaksi ainakaan sanonut, sen tarkemmin en osaa itseäni kuvailla."

Ei tuo nyt pahalta kuulosta. Naiset nyt vain katsovat aika pitkälle sitä olemusta eli itsevarmaa käytöstä. Silmälasit vahvistavat huimasti herkkyyden kokemusta muuten. Hankkiutuisin niistä eroon jos naisia etsisin.

"Jeps, mutta turha hilata sinkut palstan väittelyä tänne yksinäisyyspalstalle :) "

Ai niitä AT-mies höpinöitä? Älä sotke hyvä mies tätä keskustelua niihin.

Sulle kuitenkin tosiaan onnea. Älä ota "typeriä juttujani" pahalla. Olen vain väsynyt tyhmään lässytykseen kun totuus on kaikkien nähtävillä.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki he ovat yhtä kylmiä, kuin he jotka sinulle näin ovat tehneet."

Voi kun tämä koskisi vain minua. Kun selviät omista murheista niin katseleppa sitten että onko itselläsi kavereita jotka ovat olleet lähes koko aikuiselämänsä yksin.

Yritä ymmärtää että monet naiset eivät edes tietoisesti tee niitä valintoja vaan menee nimenomaan sen tunteen mukana nuorempana sinne tänne.
Varmaan huomaat etten ole yhtä herkkis kuin sinä mutta tunnistin itsestäni yhden jutun:
"On se että toisen silmissä on syvyyttä. Tiedän että tämä kuulostaa omituiselta, eikä välttämättä kovin moni ymmärrä mitä haen tällä takaa. Kuitenki sitä, että silmien takana on oikea ihminen, jolla riittää ymmärrystä ja jolla on hellä sielu."

Tällaista naista saat pitkään etsiä. Joskus sitä kuule kuvittelee että siellä silmien takana on joissakin tapauksissa paljonkin kunnes huomaa että se on vain hämäystä.

"Yhtään ihmisryhmää ei tulisi yleistää, ja niinkuin kirjoituksistani olet ehkä huomannutkin, olen selvillä siitä että on erittäin hankala löytää ihmissuhdetta ilman että leimautuu lähes saman tien pelkäksi kaveriksi. Sen tosiaan tiedän, että eivät naisten "kriteerit" ole yhtään sen korkeammalla kuin miestenkään."

Voi, kyllä ne kriteerit ovat.
Kaveriksi joudut koska et sytytä naista seksuaalisesti ja olet liiaksi ihminen heille.
Etäännytä itseäsi niistä naisista että he saavat "vierauden" kokemuksen. Se salaperäisyys kiehtoo heitä.

"Mutta voi olla että "vähänkään liian lepsuja herkkiä lässyköitä ihmisiä." ei välttämättä ihan jokainen nainen kelpuutakkaan vierelleen. Kaipa useimmat tapaamani naiset ovat vain tahtoneet jännittävämpää seuraa, ja jotakuta jossa on enemmän särmää (tämän olen kuullut kahden entisen seurustelukumppanini suusta monet kerrat). No, kaipa täytyy sitten ottaa muutama ystävä mukaan ylihuomiseksi aamulla varanneelleni "ei niin jännittävälle" äkkilähdölle, eräälle pienelle trooppiselle saarelle kaukoaasiassa ;)"

Ei ollut tarkoitus loukata tuolla kommentilla lässyköistä ihmisistä vaan siitä että naiset todellakin menevät tunteen ja ensivaikutelman mukana nimenomaan nuorempana ja kaikki joka viittaa miehen herkkyyteen saattaa olla osoitus miehen "heikkoudesta" tai "itsevarmuuden" puutteesta.
Samalla miehen "kukkomaisuus" koetaan hyväksi asiaksi vaikkei sen sitä pitäisi ollakaan.

Tuo mitä sinä kuvaat on ehkä tietoisesti "jännittävää" muttei tiedostamattomasti tunteiden tasolla. Jos laittaisit Indiana Jones tyylisen hatun päähäsi ja kantaisit ruoskaa niin naiset voisivat innostua helpostikin.

"Niin, ja omaa ulkonäköäni en osaa kyllä tarkemmin arvioida. 182/83 ovat mitat. Tummanruskeat hiukset ja mukulasta saakka silmälasit. Eipä sitä kukaan ole pukeutumistyyliä tai ulkonäkä rumaksi ainakaan sanonut, sen tarkemmin en osaa itseäni kuvailla."

Ei tuo nyt pahalta kuulosta. Naiset nyt vain katsovat aika pitkälle sitä olemusta eli itsevarmaa käytöstä. Silmälasit vahvistavat huimasti herkkyyden kokemusta muuten. Hankkiutuisin niistä eroon jos naisia etsisin.

"Jeps, mutta turha hilata sinkut palstan väittelyä tänne yksinäisyyspalstalle :) "

Ai niitä AT-mies höpinöitä? Älä sotke hyvä mies tätä keskustelua niihin.

Sulle kuitenkin tosiaan onnea. Älä ota "typeriä juttujani" pahalla. Olen vain väsynyt tyhmään lässytykseen kun totuus on kaikkien nähtävillä.

Itse asiassa, olen ystäväpiirini ainut sinkku. Yksinäisyys puree aika kovaa juuri tämän takia, kun ympärillä näkee lähes pelkästään parisuntia.

Silmälaseista tosin on aika paha hankkiutua eroon, koska näköni huononee edelleen pikku hiljaa, ja leikkaus maksaa noin 2000 euroa. Niin, ja olin siis opiskelija :)

Tuosta silmien syvyydestä, tapasin aikaisemmin tänä vuonna erään naisen jolla tätä on, ja paljon. Olosuhteiden pakosta joutusimme olemaan suurinpiirtein koko ajan yhdessä kahden kuukauden ajan ja tunteeni rupesivat olemaan aika vahvatkin häntä kohtaan.

Suurinpiirtein sen kahden kuukauden jälkeen hän teki aloitteen, ja no... En tiedä voisiko sano että hän käytti minua ja sen jälkeen heivasi pois, kaipa se sen takia sattui koska minulla oli vahvojakin tunteita häntä kohtaan. Ymmärrän häntä kyllä osaksi, koska on kuitenkin kyse hänen viimeisistä nuoruusvuosistaan, (hän on siis vanhempi kuin minä) eikä hän halua vielä sitoutua. Eivät kaikki halua parisuhdetta nuoruudessaan, niinkuin muutamankin kerran sanottu, että ihmisiä on erilaisia.

Jeps, mutta kyllä ymmärrän suurimman osan siitä mitä tarkoitat kirjoituksillasi. Pahempaa olen kuullut, paljon pahempaa, että eipä se haittaa.

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Itse asiassa, olen ystäväpiirini ainut sinkku. Yksinäisyys puree aika kovaa juuri tämän takia, kun ympärillä näkee lähes pelkästään parisuntia.

Silmälaseista tosin on aika paha hankkiutua eroon, koska näköni huononee edelleen pikku hiljaa, ja leikkaus maksaa noin 2000 euroa. Niin, ja olin siis opiskelija :)

Tuosta silmien syvyydestä, tapasin aikaisemmin tänä vuonna erään naisen jolla tätä on, ja paljon. Olosuhteiden pakosta joutusimme olemaan suurinpiirtein koko ajan yhdessä kahden kuukauden ajan ja tunteeni rupesivat olemaan aika vahvatkin häntä kohtaan.

Suurinpiirtein sen kahden kuukauden jälkeen hän teki aloitteen, ja no... En tiedä voisiko sano että hän käytti minua ja sen jälkeen heivasi pois, kaipa se sen takia sattui koska minulla oli vahvojakin tunteita häntä kohtaan. Ymmärrän häntä kyllä osaksi, koska on kuitenkin kyse hänen viimeisistä nuoruusvuosistaan, (hän on siis vanhempi kuin minä) eikä hän halua vielä sitoutua. Eivät kaikki halua parisuhdetta nuoruudessaan, niinkuin muutamankin kerran sanottu, että ihmisiä on erilaisia.

Jeps, mutta kyllä ymmärrän suurimman osan siitä mitä tarkoitat kirjoituksillasi. Pahempaa olen kuullut, paljon pahempaa, että eipä se haittaa.

"Itse asiassa, olen ystäväpiirini ainut sinkku. Yksinäisyys puree aika kovaa juuri tämän takia, kun ympärillä näkee lähes pelkästään parisuntia."

Ymmärrän tunteesi.

"Silmälaseista tosin on aika paha hankkiutua eroon, koska näköni huononee edelleen pikku hiljaa, ja leikkaus maksaa noin 2000 euroa. Niin, ja olin siis opiskelija :)"

Kokeile piilareita. Muodikkaat kehykset voivat helpottaa toki asiaa mutta se on vain niin että silmälasit omaavat miehet nähdään hieman herkkinä.

"Tuosta silmien syvyydestä, tapasin aikaisemmin tänä vuonna erään naisen jolla tätä on, ja paljon. Olosuhteiden pakosta joutusimme olemaan suurinpiirtein koko ajan yhdessä kahden kuukauden ajan ja tunteeni rupesivat olemaan aika vahvatkin häntä kohtaan."

Toki silmien syvyyttä löytyy. Etsit jonkin sortin tiedostamis- ja empatiakokemusta naisesta. Ei siinä mitään pahaa ole. Naisetkin aika usein katso etsivät sitä "pilkettä silmäkulmassa" tai "salaperäisyyttä".

"Suurinpiirtein sen kahden kuukauden jälkeen hän teki aloitteen, ja no... En tiedä voisiko sano että hän käytti minua ja sen jälkeen heivasi pois, kaipa se sen takia sattui koska minulla oli vahvojakin tunteita häntä kohtaan. Ymmärrän häntä kyllä osaksi, koska on kuitenkin kyse hänen viimeisistä nuoruusvuosistaan, (hän on siis vanhempi kuin minä) eikä hän halua vielä sitoutua. Eivät kaikki halua parisuhdetta nuoruudessaan, niinkuin muutamankin kerran sanottu, että ihmisiä on erilaisia."

Eivät kaikkia halua ja esimerkiksi kuten sanoin osalla naisista on niin paljon kysyntää että he haluavat kokea erilaisia tuntemuksia sieltä täältä. Silloin miehistä kuten sinusta tulee tietynlainen väline siihen kokemukseen eikä niinkään ihminen josta välittää.

"Jeps, mutta kyllä ymmärrän suurimman osan siitä mitä tarkoitat kirjoituksillasi. Pahempaa olen kuullut, paljon pahempaa, että eipä se haittaa."

Ehkä olet kuullut mutta itse pidän monia ominaisuuksia ihailtavina miehille. Tiedän vain ettei moni nainen pidä muuten kuin puheissaan. Kun valinnanhetki tulee niin he muuttavat mielensä. He sanovat että "tunnut kivalta tyypiltä mutta ollaan kavereita" tai kuten varmaan tuossa koit että nainen saattoi tehdä jopa aloitteen suuntaansi kunnes totesi että "etsii jotain muuta, enkä halua sitoutua". Hän varmaan sitoutuu sen miehen kanssa joka tuntuu varmemmalla ja "miehekkäämmältä" sitten.

Tahdoin valottaa sinulle tätä nykymaailman raakuutta koska naiset eivät kerro totuutta ja kattelevat maailmaa noiden pinkkien silmälasien läpi kun eivät ymmärrä miesten kokemuksia parisuhdemarkkinoilla.

Itsekin olen nykyään sinkku (johtuu varmaan tuosta tökeröstä asenteestani ;)) mutta kun on tarpeeksi nähnyt paskaa ei pelkästään omassa vaan muiden ihmisten ihmissuhteissa niin tulet tajuamaan miten nämä asiat rakentuvat. Se ei ole kaunista katseltavaa. Yleensä ensimmäisten uhrien joukossa ovat juuri kaltaisesi ehkä herkemmät ja tiedostavat miehet.

Sitten yks sellainen juttu että älä ihmeessä ehdi naista "pelastettavaksi" tai että hän huolisi sinut "myötätunnosta". Ei tule toimimaan. Kun "pelastat" jonkun naisen osoittaen että olet se yksi välittävä mies niin he kyllä lähtevät elämästäsi heti kun huomaavat taas olevansa normaalissa kondiksessa. Samoin nuo jotka huolivat sinut myötätunnosta kun näkevät millainen "pohjimiltasi olet" on yleensä pahasti harhaa.

Tulet kokemaan tuolla tavoin todella karvaita pettymyksiä.

Miehillä tämä peli menee niin ettei tunteita kannata rakennella ennen kuin vasta sitten paljon myöhemmin. Ei alkuvaiheessa koska se saa naisen hermostuneeksi vaikka saattaa aluksi heitä kiinnostaakin kun mies on niin vilpitön ja ihastunut. Mies joutuu iskemään naisia tuon tuosta ilman tunteita ja kattomaan sitten miten niitä tunteita kehittyy.

Toki voi tavata naisen jota ei tarvitse iskeä joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet mutta niinhän se salamakin voi iskeä. ;)

Nauti elämästäsi sinkkuna koska parisuhteessa sitä aikaa ei kaikille noille asioille ole ja ehkä ajan kanssa asia korjaantuu. En kyllä sitä voi luvata koska sen verran ikäviä kohtaloita olen saanut seurata kavereipiirissäni. Se on vaan niin ettei miehen kannata valittaa naisten maailmasta ja naisten määrittämistä pelisäännöistä koska mies on silloin vain katkera luuseri ja entistä huonommassa asemassa.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Itse asiassa, olen ystäväpiirini ainut sinkku. Yksinäisyys puree aika kovaa juuri tämän takia, kun ympärillä näkee lähes pelkästään parisuntia."

Ymmärrän tunteesi.

"Silmälaseista tosin on aika paha hankkiutua eroon, koska näköni huononee edelleen pikku hiljaa, ja leikkaus maksaa noin 2000 euroa. Niin, ja olin siis opiskelija :)"

Kokeile piilareita. Muodikkaat kehykset voivat helpottaa toki asiaa mutta se on vain niin että silmälasit omaavat miehet nähdään hieman herkkinä.

"Tuosta silmien syvyydestä, tapasin aikaisemmin tänä vuonna erään naisen jolla tätä on, ja paljon. Olosuhteiden pakosta joutusimme olemaan suurinpiirtein koko ajan yhdessä kahden kuukauden ajan ja tunteeni rupesivat olemaan aika vahvatkin häntä kohtaan."

Toki silmien syvyyttä löytyy. Etsit jonkin sortin tiedostamis- ja empatiakokemusta naisesta. Ei siinä mitään pahaa ole. Naisetkin aika usein katso etsivät sitä "pilkettä silmäkulmassa" tai "salaperäisyyttä".

"Suurinpiirtein sen kahden kuukauden jälkeen hän teki aloitteen, ja no... En tiedä voisiko sano että hän käytti minua ja sen jälkeen heivasi pois, kaipa se sen takia sattui koska minulla oli vahvojakin tunteita häntä kohtaan. Ymmärrän häntä kyllä osaksi, koska on kuitenkin kyse hänen viimeisistä nuoruusvuosistaan, (hän on siis vanhempi kuin minä) eikä hän halua vielä sitoutua. Eivät kaikki halua parisuhdetta nuoruudessaan, niinkuin muutamankin kerran sanottu, että ihmisiä on erilaisia."

Eivät kaikkia halua ja esimerkiksi kuten sanoin osalla naisista on niin paljon kysyntää että he haluavat kokea erilaisia tuntemuksia sieltä täältä. Silloin miehistä kuten sinusta tulee tietynlainen väline siihen kokemukseen eikä niinkään ihminen josta välittää.

"Jeps, mutta kyllä ymmärrän suurimman osan siitä mitä tarkoitat kirjoituksillasi. Pahempaa olen kuullut, paljon pahempaa, että eipä se haittaa."

Ehkä olet kuullut mutta itse pidän monia ominaisuuksia ihailtavina miehille. Tiedän vain ettei moni nainen pidä muuten kuin puheissaan. Kun valinnanhetki tulee niin he muuttavat mielensä. He sanovat että "tunnut kivalta tyypiltä mutta ollaan kavereita" tai kuten varmaan tuossa koit että nainen saattoi tehdä jopa aloitteen suuntaansi kunnes totesi että "etsii jotain muuta, enkä halua sitoutua". Hän varmaan sitoutuu sen miehen kanssa joka tuntuu varmemmalla ja "miehekkäämmältä" sitten.

Tahdoin valottaa sinulle tätä nykymaailman raakuutta koska naiset eivät kerro totuutta ja kattelevat maailmaa noiden pinkkien silmälasien läpi kun eivät ymmärrä miesten kokemuksia parisuhdemarkkinoilla.

Itsekin olen nykyään sinkku (johtuu varmaan tuosta tökeröstä asenteestani ;)) mutta kun on tarpeeksi nähnyt paskaa ei pelkästään omassa vaan muiden ihmisten ihmissuhteissa niin tulet tajuamaan miten nämä asiat rakentuvat. Se ei ole kaunista katseltavaa. Yleensä ensimmäisten uhrien joukossa ovat juuri kaltaisesi ehkä herkemmät ja tiedostavat miehet.

Sitten yks sellainen juttu että älä ihmeessä ehdi naista "pelastettavaksi" tai että hän huolisi sinut "myötätunnosta". Ei tule toimimaan. Kun "pelastat" jonkun naisen osoittaen että olet se yksi välittävä mies niin he kyllä lähtevät elämästäsi heti kun huomaavat taas olevansa normaalissa kondiksessa. Samoin nuo jotka huolivat sinut myötätunnosta kun näkevät millainen "pohjimiltasi olet" on yleensä pahasti harhaa.

Tulet kokemaan tuolla tavoin todella karvaita pettymyksiä.

Miehillä tämä peli menee niin ettei tunteita kannata rakennella ennen kuin vasta sitten paljon myöhemmin. Ei alkuvaiheessa koska se saa naisen hermostuneeksi vaikka saattaa aluksi heitä kiinnostaakin kun mies on niin vilpitön ja ihastunut. Mies joutuu iskemään naisia tuon tuosta ilman tunteita ja kattomaan sitten miten niitä tunteita kehittyy.

Toki voi tavata naisen jota ei tarvitse iskeä joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet mutta niinhän se salamakin voi iskeä. ;)

Nauti elämästäsi sinkkuna koska parisuhteessa sitä aikaa ei kaikille noille asioille ole ja ehkä ajan kanssa asia korjaantuu. En kyllä sitä voi luvata koska sen verran ikäviä kohtaloita olen saanut seurata kavereipiirissäni. Se on vaan niin ettei miehen kannata valittaa naisten maailmasta ja naisten määrittämistä pelisäännöistä koska mies on silloin vain katkera luuseri ja entistä huonommassa asemassa.

Niin, siis tuota olen kyllä myös nähnyt ja kokenut melkoisesti sontaa ihmissuhteissa. Mutta en ole vielä menettänyt toivoa.

Se vanhempani joka kasvatti minua hellyydellä eikä nyrkeillä, opetti yhden hienon asian jolla yksinäisyyttä saa lievitettyä. "Vaikka kuinka paljon sontaa kaatuu niskaan, pidä aina hymy naamalla. Vaikka kuinka paljon itseen sattuisi, ei toisten satuttaminen tee oloa paremmaksi." Tämä on ehkä häivyttänyt itsestäni niitä perinteisiä miehen luonteenpiirteitä. Mutta toisaalta, parempi näin. Hymyn naamallapitäminen on auttanut minua saamaan paljon enemmän ystäviä kuin kellään lähipiirissä olevillani. Vaikka kuinka kipeätä tekeekin, ei siitä ole kenellekkään iloa jos tunteensa purkaa muihin ihmisiin.

Hymy naamalla tosin murtuu joskus, kun on liian paljon patoutunut sen taakse, ja silloin päästää omissa oloissaan kaiken sen pahan olon ulos mikä on tullut yksinäisyydestä, muiden sanoista tai teoista. Ei nyrkein, ei vihan avulla, eikä ilkeiden sanojen, vaan kyyneleiden..

Mutta jep, en ole varta vasten etsimässä naisystävää jonka pelastaa, enkä varsinkaan halua kenenkään ottavan minua pelkän myötätunnon takia. Kyllä minulla sen verran ylpeyttä kuitenkin vielä on :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Niin, siis tuota olen kyllä myös nähnyt ja kokenut melkoisesti sontaa ihmissuhteissa. Mutta en ole vielä menettänyt toivoa.

Se vanhempani joka kasvatti minua hellyydellä eikä nyrkeillä, opetti yhden hienon asian jolla yksinäisyyttä saa lievitettyä. "Vaikka kuinka paljon sontaa kaatuu niskaan, pidä aina hymy naamalla. Vaikka kuinka paljon itseen sattuisi, ei toisten satuttaminen tee oloa paremmaksi." Tämä on ehkä häivyttänyt itsestäni niitä perinteisiä miehen luonteenpiirteitä. Mutta toisaalta, parempi näin. Hymyn naamallapitäminen on auttanut minua saamaan paljon enemmän ystäviä kuin kellään lähipiirissä olevillani. Vaikka kuinka kipeätä tekeekin, ei siitä ole kenellekkään iloa jos tunteensa purkaa muihin ihmisiin.

Hymy naamalla tosin murtuu joskus, kun on liian paljon patoutunut sen taakse, ja silloin päästää omissa oloissaan kaiken sen pahan olon ulos mikä on tullut yksinäisyydestä, muiden sanoista tai teoista. Ei nyrkein, ei vihan avulla, eikä ilkeiden sanojen, vaan kyyneleiden..

Mutta jep, en ole varta vasten etsimässä naisystävää jonka pelastaa, enkä varsinkaan halua kenenkään ottavan minua pelkän myötätunnon takia. Kyllä minulla sen verran ylpeyttä kuitenkin vielä on :)

Hei!Et kertonut mistä päin olet?Olen itse 26v. tytteli ja minuakin on vaivannut yksinäisyyden tunteet jonka vuoksi varmaankin käyn silloin tällöin lukemassa tätä palstaa..Takana muutama pitkä suhde ja useampi vuosi sinkkuelämää..

kitsi83 kirjoitti:

Hei!Et kertonut mistä päin olet?Olen itse 26v. tytteli ja minuakin on vaivannut yksinäisyyden tunteet jonka vuoksi varmaankin käyn silloin tällöin lukemassa tätä palstaa..Takana muutama pitkä suhde ja useampi vuosi sinkkuelämää..

Turustahan sitä ollaan. Itselle uusi tuttavuus tää palsta, justiinsa vasta löytänyt. Mukava semmoinen tosin :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Turustahan sitä ollaan. Itselle uusi tuttavuus tää palsta, justiinsa vasta löytänyt. Mukava semmoinen tosin :)

Voih..minä kuopiost..

kitsi83 kirjoitti:

Voih..minä kuopiost..

Eipä siinä mitään, itsellä on myös jokunen tuhat kilometriä itseni ja turun välillä tällä hetkellä :)

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa..."

Vähän niinkuin joutuisi tyytymään yh-äitiin? ;D

"Niinpä niin, et osaa tai pysty perustelemaan... Jotenkin arvasin. Pyysin perusteluja sille miksi nimenomaan NAISILLA olisi huikea vaatimustaso, ja et osaa perustella. Eli millä perusteella naisilla on korkea vaatimustaso miehiin verrattuna?"

Katso ympärillesi niin opit. Mene baariin. Mene nettiin katsomaan deitti-ilmoituksia. Juttele naisten ja miesten kanssa.

Naisten vaatimustaso on korkealla koska niin moni mies haikailee heidän peräänsä ja naiset käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen.

"Esim. itselles ei kategorisesti kuitenkaan yh-nainen tai ylipainoinen ("läski mamma") kelpaisi, joten..."

Ai sekö on "korkea vaatimustaso" :D
Normaalikroppaiselle normaalille miehelle?

"Yritähän päästä tuosta katkeruudesta ja naisvihastasi."

Ahaa eli totuuden kertominen parisuhdemarkkinosita on nykyään sitten katkeruutta ja naisvihaa? :D

"Toisilta se käy helpommin kuin toisilta, tietenkin. Elämä ei ole reilua. Mutta mitään oletettua "naisten korkeaa vaatimustasoa" on mielestäni turha syyttää (tai ylipäänsä naisia). Syyt ovat paljon mutkikkaammat."

Yksi hyvä syy on vaikkapa se että naiset menevät suhteisiin liian nopeasti, osa niistä on epämääräisiä ja epämääräisten miesten kanss ja HUPS heillä onkin lapsi elämässään.

Naisten korkea vaatimustaso vaikuttaa nykyään valtavasti (joista he eivät ole halukkaita neuvottelemaan elleivät sitten ole juuri 1. ylipainoisia 2. täysin epätoivoisia 3. yh-äitejä 4. 35 jolloin heidän tilanteensa miesten suhteen on niin huono ettei enää ole valinnanvaraa) enkä oikein todellakaan ymmärrä miten tämä on "naisten syyttämistä".

Kyllä kai jos kyseessä on kaksi ihmistä, mies ja nainen, ja huomataan että useampi nainen kuin mies vaatii toiselta varsin paljon niin eikös se ole sitten ihan selvästi naisten vaatimustaso joka valkuttaa asioiden kulkuun?

"Joo, bablotus on hieno mies ja naisia on erilaisia ja he tykkäävät herkistä miehistä. Voisi sanoa suorastaan että kaikki naiset rakastavat häntä."

Tuoko olisi parempi?

"No niin, tämä kommentti selvensikin jo aika paljon, ja kertoo sinusta ja sun asenteesta kaiken tarpeellisen! "

Älä sekoita tuota kommenttiani omista mieltymyksistäni siihen kuinka esitän muun asiani.

"Sä tosiaan leimaat yh:t aika ikävästi yhteen ja samaan kategoriaan. Muistahan että heitä on moneen junaan, erilaisissa elämäntilanteissa, eri ikäisiä ja näköisiä, erilaisia persoonia, kuten ihmisiä ylipäänsä. Minusta yksinhuoltajuus ei ole mikään niin merkittävästi ihmisen persoonaa leimaava asia, että se jotenkin estäisi tunteiden kehittymisen sinkkumiehen ja yh:n välille. Varsinkin jos mies on lapsirakas rauhallinen persoona, bilehile-sinkkuilijan sijaan (jollainen itse taidat olla). Ajattele asiaa laajemmin, älä vain omasta näkökulmastasi."

Kukaan ei ole kieltänyt ettei tunteita voisi kehittyä mutta sinä olit sitä mieltä että sinkkumiehen pitäisi ottaa yh-äiti noin vain tajuamatta miten se lapsi rasittaa ehkä sitä suhdetta.

Syy minkä takia en pidä tuosta vertauksesta on myös se että nainen ei ennen yh-äidiksi tulemistaan jolloin huomaa että "taso" miesten suhteen on laskenut ei vilkaisisikaan moniin miehiin päin. Mutta kun lapsi on hankittu niin yhtäkkiä alkaakin kiinnostaa moni muukin. Syynä on se että niin moni mies ei enää olekaan kiinnostunut naisesta.

Sitten vielä sinun kaltaiset naiset tyrkyttävät kuinka lapsettomien sinkkumiesten pitäisi alkaa hyyssätä toisten lapsia.

Mutta näistä asioista ei saa näköjään puhua niiden omilla nimillään ettei leimata jotenkin naurettavasti katkeraksi jne.

"Olet särmikäs persoona, ja saa ollakin. Mutta joskus on hyvä hiukan tarkastella omaa asennettaan ja sitä miten ihmisten kanssa kommunikoi."

Kerroin tässä asiassa suoraan mielipiteeni sekä yritin valottaa hieman että minkä takia bablotus ei ehkä löydä seuraa. On parempi ehkä ottaa osa siitä totuuden siemenestä tätä kautta kuin hakata päätään seinään tuolla tosimaailmassa.

Jos normaali sinkkumies ja normaali sinkkunainen niin voit arvata kummalla on helpompaa.

"Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa..."
Vähän niinkuin joutuisi tyytymään yh-äitiin? ;D
---No NIMENOMAAN! Alat saada jutun juonesta kiinni. ;) Elikkäs, sulla on nyt ainakin kaks kriteeriä naiselle: ei saa olla yh, eikä läski. Mitäs muita kriteerejä sulla on? Kerro, niin voidaan sitten arvioida onko vaatimustasosi korkea vai ei... Edelleen ihmettelen, että mitä haittaa siitä on, että pitää vaatimustasonsa korkeana (koskee sekä miehiä että naisia)? Miksi niin ei "saisi" olla, vaan pitäisi "tyytyä"?

"Yksi hyvä syy on vaikkapa se että naiset menevät suhteisiin liian nopeasti, osa niistä on epämääräisiä ja epämääräisten miesten kanssa ja HUPS heillä onkin lapsi elämässään."
Heh, ai naiset yleisesti tekevät noin? Miehetkö sitten ei mene suhteisiin liian nopeasti?? :D Ei monikaan minun tuntemista naisista ole noin kyllä tehneet...

"Kyllä kai jos kyseessä on kaksi ihmistä, mies ja nainen, ja huomataan että useampi nainen kuin mies vaatii toiselta varsin paljon niin eikös se ole sitten ihan selvästi naisten vaatimustaso joka valkuttaa asioiden kulkuun?"
Jos sinä olet huomannut näin, niin se ei tarkoita että asia olis noin OIKEASTI. Pysyn kannassani, että naisilla ei ole sen korkeampi vaatimustaso kuin miehilläkään. Kun alkaa kaivaa syvemmälle, niin kappas - niin vain ne miehetkin haikailevat hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi... Näkeehän sen jo koulumaailmassa: ne hiljaisemmat ja herkemmät nörttipojatkin kuolaa luokan prinsessan perään, sen sijaan että huomaisi sen herkemmän hikaritytön. Ja sama jatkuu aikuisena.

"Kukaan ei ole kieltänyt ettei tunteita voisi kehittyä mutta sinä olit sitä mieltä että sinkkumiehen pitäisi ottaa yh-äiti noin vain tajuamatta miten se lapsi rasittaa ehkä sitä suhdetta."
Missä olen väittänyt että sinkkumiehen "pitäisi ottaa yh-äiti noin vain"? Olen sitä mieltä että ketään ei pitäisi ottaa "noin vain", oli se sitten yh tai ei!

yksinäinen sielu kirjoitti:

"Itse vain en ajattele samoin, ja ihmissuhteet on mulle sellainen asia jossa en halua tai aio joutua TYYTYMÄÄN johonkin, enkä ole niin ikinä tehnytkään. Päinvastoin! Ja toki tiedän että parisuhteessa on suvantovaiheensa jne. mutta jos pitemmän päälle kokee jatkuvasti joutuvansa tyytymään niin on ehkä aika lähteä sellasesta suhteesta. Kuten sanoin, mieluummin sitten yksin kuin "kenen tahansa" kanssa..."
Vähän niinkuin joutuisi tyytymään yh-äitiin? ;D
---No NIMENOMAAN! Alat saada jutun juonesta kiinni. ;) Elikkäs, sulla on nyt ainakin kaks kriteeriä naiselle: ei saa olla yh, eikä läski. Mitäs muita kriteerejä sulla on? Kerro, niin voidaan sitten arvioida onko vaatimustasosi korkea vai ei... Edelleen ihmettelen, että mitä haittaa siitä on, että pitää vaatimustasonsa korkeana (koskee sekä miehiä että naisia)? Miksi niin ei "saisi" olla, vaan pitäisi "tyytyä"?

"Yksi hyvä syy on vaikkapa se että naiset menevät suhteisiin liian nopeasti, osa niistä on epämääräisiä ja epämääräisten miesten kanssa ja HUPS heillä onkin lapsi elämässään."
Heh, ai naiset yleisesti tekevät noin? Miehetkö sitten ei mene suhteisiin liian nopeasti?? :D Ei monikaan minun tuntemista naisista ole noin kyllä tehneet...

"Kyllä kai jos kyseessä on kaksi ihmistä, mies ja nainen, ja huomataan että useampi nainen kuin mies vaatii toiselta varsin paljon niin eikös se ole sitten ihan selvästi naisten vaatimustaso joka valkuttaa asioiden kulkuun?"
Jos sinä olet huomannut näin, niin se ei tarkoita että asia olis noin OIKEASTI. Pysyn kannassani, että naisilla ei ole sen korkeampi vaatimustaso kuin miehilläkään. Kun alkaa kaivaa syvemmälle, niin kappas - niin vain ne miehetkin haikailevat hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi... Näkeehän sen jo koulumaailmassa: ne hiljaisemmat ja herkemmät nörttipojatkin kuolaa luokan prinsessan perään, sen sijaan että huomaisi sen herkemmän hikaritytön. Ja sama jatkuu aikuisena.

"Kukaan ei ole kieltänyt ettei tunteita voisi kehittyä mutta sinä olit sitä mieltä että sinkkumiehen pitäisi ottaa yh-äiti noin vain tajuamatta miten se lapsi rasittaa ehkä sitä suhdetta."
Missä olen väittänyt että sinkkumiehen "pitäisi ottaa yh-äiti noin vain"? Olen sitä mieltä että ketään ei pitäisi ottaa "noin vain", oli se sitten yh tai ei!

"---No NIMENOMAAN! Alat saada jutun juonesta kiinni. ;) Elikkäs, sulla on nyt ainakin kaks kriteeriä naiselle: ei saa olla yh, eikä läski. Mitäs muita kriteerejä sulla on? Kerro, niin voidaan sitten arvioida onko vaatimustasosi korkea vai ei... Edelleen ihmettelen, että mitä haittaa siitä on, että pitää vaatimustasonsa korkeana (koskee sekä miehiä että naisia)? Miksi niin ei "saisi" olla, vaan pitäisi "tyytyä"?"

Se tuskin on korkea jos etsin normaali naista. Siis ei ylipainoista ja lapsetonta.

"Jos sinä olet huomannut näin, niin se ei tarkoita että asia olis noin OIKEASTI."

Ihan sama mitä sinä kuvittelet puolestaan. En jaksa vänkätä ilmiselvästä asiasta.

"Kun alkaa kaivaa syvemmälle, niin kappas - niin vain ne miehetkin haikailevat hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi..."

Haikailevat ehkä sen kaksi sekuntia kunnes tajuavat realistisesti että mikä se tilanne on. Joillakin se vie enemmän aikaa kuten bablotus on vasta huomaamassa ehkä asiaa.

Naiset uneksivat taas noista miehistä jatkuvasti ja kun saavat huomiota moneltakin mieheltä niin kuvittelevat että sellainen lopulta löytyy. Tuohon lisätään vielä muutama tuollainen ihanalta vaikuttava mies joka paljastuu huijariksi (vaikkapa sen lapsen hankinnn jälkeen häipyy) niin nainen kuvittelee että on "tasoltaan" suurinta osaa miehistä ylempänä.

"Missä olen väittänyt että sinkkumiehen "pitäisi ottaa yh-äiti noin vain"? Olen sitä mieltä että ketään ei pitäisi ottaa "noin vain", oli se sitten yh tai ei!"

Sori vain mutta sitä että odottaa naiselta että on lapseton ja ei läski niin ei ole sama kuin odottaa että mies on vaikkapa hyväkroppainen. Lapseton ja normipainoinen on jokaiselle terveelle aikuiselle sinkulle se "perustaso". Siitä lähdetään sitten tinkimään tai korottamaan tarjousta. Sinä yritit pyytäää sinkkumiestä tinkimään samalla kun puolustat naisten korotuksia. Ei oikein kuulosta tasapuoliselta...

Ketään ei pitäisi ottaa "noin vain" mutta lopulta joudut tyytymään siihen yhteen jos etsit vakavaa ja pitkää suhdetta. Tämä on aivan selvä asia. Muuten aina se ruoho aidan toisella puolella näyttää vihreämmältä.

Nimittäin ajan mittaan toiseen ihmiseen tottuu ja silloin se tyytyminen on vähän pakko. Samoin kannattaa joskus tajuta että ehkä joidenkin asioiden tavoittelu vaikkapa se isotissinen blondi ole tavoittelemisen arvoinen. Sekin on tyytymistä johonkin. Ei alempiarvoiseen.

"hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi..."

Arvaapa millaista naista olen itse samoin kuin muutama tuttuni aina etsinyt?
Vihje: en ole koskaan välittänyt erityisesti tisseistä.

Mutta eiköhän asia tullut bablotukselle selväksi. Sinä taasen et ihan kaikkea ole vielä nähnyt. Ehkä joku päivä...

Olen pahoillani. kirjoitti:

"---No NIMENOMAAN! Alat saada jutun juonesta kiinni. ;) Elikkäs, sulla on nyt ainakin kaks kriteeriä naiselle: ei saa olla yh, eikä läski. Mitäs muita kriteerejä sulla on? Kerro, niin voidaan sitten arvioida onko vaatimustasosi korkea vai ei... Edelleen ihmettelen, että mitä haittaa siitä on, että pitää vaatimustasonsa korkeana (koskee sekä miehiä että naisia)? Miksi niin ei "saisi" olla, vaan pitäisi "tyytyä"?"

Se tuskin on korkea jos etsin normaali naista. Siis ei ylipainoista ja lapsetonta.

"Jos sinä olet huomannut näin, niin se ei tarkoita että asia olis noin OIKEASTI."

Ihan sama mitä sinä kuvittelet puolestaan. En jaksa vänkätä ilmiselvästä asiasta.

"Kun alkaa kaivaa syvemmälle, niin kappas - niin vain ne miehetkin haikailevat hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi..."

Haikailevat ehkä sen kaksi sekuntia kunnes tajuavat realistisesti että mikä se tilanne on. Joillakin se vie enemmän aikaa kuten bablotus on vasta huomaamassa ehkä asiaa.

Naiset uneksivat taas noista miehistä jatkuvasti ja kun saavat huomiota moneltakin mieheltä niin kuvittelevat että sellainen lopulta löytyy. Tuohon lisätään vielä muutama tuollainen ihanalta vaikuttava mies joka paljastuu huijariksi (vaikkapa sen lapsen hankinnn jälkeen häipyy) niin nainen kuvittelee että on "tasoltaan" suurinta osaa miehistä ylempänä.

"Missä olen väittänyt että sinkkumiehen "pitäisi ottaa yh-äiti noin vain"? Olen sitä mieltä että ketään ei pitäisi ottaa "noin vain", oli se sitten yh tai ei!"

Sori vain mutta sitä että odottaa naiselta että on lapseton ja ei läski niin ei ole sama kuin odottaa että mies on vaikkapa hyväkroppainen. Lapseton ja normipainoinen on jokaiselle terveelle aikuiselle sinkulle se "perustaso". Siitä lähdetään sitten tinkimään tai korottamaan tarjousta. Sinä yritit pyytäää sinkkumiestä tinkimään samalla kun puolustat naisten korotuksia. Ei oikein kuulosta tasapuoliselta...

Ketään ei pitäisi ottaa "noin vain" mutta lopulta joudut tyytymään siihen yhteen jos etsit vakavaa ja pitkää suhdetta. Tämä on aivan selvä asia. Muuten aina se ruoho aidan toisella puolella näyttää vihreämmältä.

Nimittäin ajan mittaan toiseen ihmiseen tottuu ja silloin se tyytyminen on vähän pakko. Samoin kannattaa joskus tajuta että ehkä joidenkin asioiden tavoittelu vaikkapa se isotissinen blondi ole tavoittelemisen arvoinen. Sekin on tyytymistä johonkin. Ei alempiarvoiseen.

"hyväkroppaisen, kauniin, hyvätissisen, toimeentulevan jne. jne. perään ja jättävät hiljaisemman hissukan vähälle huomiolle, vaikka kuinka ihana persoona olisi..."

Arvaapa millaista naista olen itse samoin kuin muutama tuttuni aina etsinyt?
Vihje: en ole koskaan välittänyt erityisesti tisseistä.

Mutta eiköhän asia tullut bablotukselle selväksi. Sinä taasen et ihan kaikkea ole vielä nähnyt. Ehkä joku päivä...

"Se tuskin on korkea jos etsin normaali naista. Siis ei ylipainoista ja lapsetonta."
Et vastannu kysymykseeni. Eli mitä muita kriteerejä sulla on kuin se että ei saa olla ylipainoinen ja lapseton. Ja älä vaan sano ettei muita kriteerejä ole, koska sitä en usko. Mitä tarkoitat sanalla "normaali"? Millainen on se "normaali sinkkunainen" jollaisesta kiinnostut? Kuvaile hiukan, niin katsotaan sitten onko vaatimustasosi korkea vai ei. Itsesi vuoksi toivon että se on korkea...

"Ihan sama mitä sinä kuvittelet puolestaan. En jaksa vänkätä ilmiselvästä asiasta."

"Haikailevat ehkä sen kaksi sekuntia kunnes tajuavat realistisesti että mikä se tilanne on. Joillakin se vie enemmän aikaa kuten bablotus on vasta huomaamassa ehkä asiaa. Naiset uneksivat taas noista miehistä jatkuvasti ja kun saavat huomiota moneltakin mieheltä niin kuvittelevat että sellainen lopulta löytyy. Tuohon lisätään vielä muutama tuollainen ihanalta vaikuttava mies joka paljastuu huijariksi (vaikkapa sen lapsen hankinnn jälkeen häipyy) niin nainen kuvittelee että on "tasoltaan" suurinta osaa miehistä ylempänä."
Voi, sä oot niin väärässä! Sori vaan, mutta kyllä ne miehetkin uneksii sellaisista naisista "jatkuvasti", ei vaan sen kahen sekunnin ajan. Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä. Kyllä se nykyajan pinnallinen meininki myös mieheen on vaikuttanut ihan yhtälailla, turha yrittää sanoa että niin ei olisi. Ja et voi kuvitellakaan miltä ne kaikki naisiin kohdistuvat ulkonäköpaineet tuntuvat, ja se mitä kaikkea "pitäisi" olla, ja sängyssäkin odotetaan että kaikki toimii kuin pornoleffoissa, jne. jne. Esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla. Joten kyllä, sekä miehillä että naisilla ihan yhtälaiset vaikeudet edessään kun yrittää "sitä oikeaa" löytää... kuin neulaa heinäsuovasta. Ehkä ymmärrät joskus...

"Sori vain mutta sitä että odottaa naiselta että on lapseton ja ei läski niin ei ole sama kuin odottaa että mies on vaikkapa hyväkroppainen. Lapseton ja normipainoinen on jokaiselle terveelle aikuiselle sinkulle se "perustaso". Siitä lähdetään sitten tinkimään tai korottamaan tarjousta. Sinä yritit pyytäää sinkkumiestä tinkimään samalla kun puolustat naisten korotuksia. Ei oikein kuulosta tasapuoliselta..."
Nope. Enhän mä ole pyytänyt tinkimään! Päinvastoin, olenhan kokoajan korostanut sitä, että olisi hyvä pitää se vaatimustaso korkeana, molemminpuolin, ja että siinä ei ole mitään vikaa (vaikka yritätkin kääntää sen niin että siinä erityisesti naisten vaatimana jotain "tuomittavaa" olisikin). Ei, en siis näe siinä mitään vikaa ettet halua yh:ta tai läskiä, enkä yritä sellaista sulla (tai bablotukselle) tyrkyttää. Kun sanot että jos odottaa naiselta ettei oo lapsia eikä oo läski -> ei sama asia kuin odottaa että mies hyväkroppainen. Onko sulla siis sellanen käsitys että ne normaalit sinkkunaiset vain hyväkroppaisten perässä juoksee? Ja tosissas väität että miehet ei vastaavasti juokse niiden hyväkroppaisten naisten perässä ihan yhtä lailla? Kuule, pieni reality check olis tarpeen, jos noin kuvittelet... Jos katson omaa tuttavapiiriäni, niin ei ne tuntemani normaalit naiset kuitenkaan minkään erityisen hyväkroppaisten kanssa seurustele, ihan tavallisen ja normaalin näköisten miesten kanssa ne on. En tiedä missä sä sitten käyt, ehkä jossain Seduloissa tai pintaliitobaareissa..? Siellä varmaan tollanen hyväkroppaisuus jne. onkin yhtenä kriteerinä. Mutta jos parisuhdetta hakee, henkistä yhteyttä, niin ei, hyväkroppaisuus tulee naisilla aika kaukana siinä "korkean vaatimustason kriteerilistassa". Kuten varmasti bablotuksellakin, ja niinhän hän tuolla ylempänä kertoikin. Itelläni sama juttu, en mitään "hyvää kroppaa" etsi, vaan kumppania. Jos mietin viimeisintä suhdettani, niin se mies oli sellanen hyvin hintelä ja pitkä, silmälasipäinen, herkkä kaveri, aika hiljainen. Henkinen yhteys oli se mikä ratkaisi, ei mikään "hyväkroppaisuus". Ja näin uskon monilla muillakin naisilla olevan... olit sä mitä mieltä tahansa.

yksinäinen sielu kirjoitti:

"Se tuskin on korkea jos etsin normaali naista. Siis ei ylipainoista ja lapsetonta."
Et vastannu kysymykseeni. Eli mitä muita kriteerejä sulla on kuin se että ei saa olla ylipainoinen ja lapseton. Ja älä vaan sano ettei muita kriteerejä ole, koska sitä en usko. Mitä tarkoitat sanalla "normaali"? Millainen on se "normaali sinkkunainen" jollaisesta kiinnostut? Kuvaile hiukan, niin katsotaan sitten onko vaatimustasosi korkea vai ei. Itsesi vuoksi toivon että se on korkea...

"Ihan sama mitä sinä kuvittelet puolestaan. En jaksa vänkätä ilmiselvästä asiasta."

"Haikailevat ehkä sen kaksi sekuntia kunnes tajuavat realistisesti että mikä se tilanne on. Joillakin se vie enemmän aikaa kuten bablotus on vasta huomaamassa ehkä asiaa. Naiset uneksivat taas noista miehistä jatkuvasti ja kun saavat huomiota moneltakin mieheltä niin kuvittelevat että sellainen lopulta löytyy. Tuohon lisätään vielä muutama tuollainen ihanalta vaikuttava mies joka paljastuu huijariksi (vaikkapa sen lapsen hankinnn jälkeen häipyy) niin nainen kuvittelee että on "tasoltaan" suurinta osaa miehistä ylempänä."
Voi, sä oot niin väärässä! Sori vaan, mutta kyllä ne miehetkin uneksii sellaisista naisista "jatkuvasti", ei vaan sen kahen sekunnin ajan. Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä. Kyllä se nykyajan pinnallinen meininki myös mieheen on vaikuttanut ihan yhtälailla, turha yrittää sanoa että niin ei olisi. Ja et voi kuvitellakaan miltä ne kaikki naisiin kohdistuvat ulkonäköpaineet tuntuvat, ja se mitä kaikkea "pitäisi" olla, ja sängyssäkin odotetaan että kaikki toimii kuin pornoleffoissa, jne. jne. Esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla. Joten kyllä, sekä miehillä että naisilla ihan yhtälaiset vaikeudet edessään kun yrittää "sitä oikeaa" löytää... kuin neulaa heinäsuovasta. Ehkä ymmärrät joskus...

"Sori vain mutta sitä että odottaa naiselta että on lapseton ja ei läski niin ei ole sama kuin odottaa että mies on vaikkapa hyväkroppainen. Lapseton ja normipainoinen on jokaiselle terveelle aikuiselle sinkulle se "perustaso". Siitä lähdetään sitten tinkimään tai korottamaan tarjousta. Sinä yritit pyytäää sinkkumiestä tinkimään samalla kun puolustat naisten korotuksia. Ei oikein kuulosta tasapuoliselta..."
Nope. Enhän mä ole pyytänyt tinkimään! Päinvastoin, olenhan kokoajan korostanut sitä, että olisi hyvä pitää se vaatimustaso korkeana, molemminpuolin, ja että siinä ei ole mitään vikaa (vaikka yritätkin kääntää sen niin että siinä erityisesti naisten vaatimana jotain "tuomittavaa" olisikin). Ei, en siis näe siinä mitään vikaa ettet halua yh:ta tai läskiä, enkä yritä sellaista sulla (tai bablotukselle) tyrkyttää. Kun sanot että jos odottaa naiselta ettei oo lapsia eikä oo läski -> ei sama asia kuin odottaa että mies hyväkroppainen. Onko sulla siis sellanen käsitys että ne normaalit sinkkunaiset vain hyväkroppaisten perässä juoksee? Ja tosissas väität että miehet ei vastaavasti juokse niiden hyväkroppaisten naisten perässä ihan yhtä lailla? Kuule, pieni reality check olis tarpeen, jos noin kuvittelet... Jos katson omaa tuttavapiiriäni, niin ei ne tuntemani normaalit naiset kuitenkaan minkään erityisen hyväkroppaisten kanssa seurustele, ihan tavallisen ja normaalin näköisten miesten kanssa ne on. En tiedä missä sä sitten käyt, ehkä jossain Seduloissa tai pintaliitobaareissa..? Siellä varmaan tollanen hyväkroppaisuus jne. onkin yhtenä kriteerinä. Mutta jos parisuhdetta hakee, henkistä yhteyttä, niin ei, hyväkroppaisuus tulee naisilla aika kaukana siinä "korkean vaatimustason kriteerilistassa". Kuten varmasti bablotuksellakin, ja niinhän hän tuolla ylempänä kertoikin. Itelläni sama juttu, en mitään "hyvää kroppaa" etsi, vaan kumppania. Jos mietin viimeisintä suhdettani, niin se mies oli sellanen hyvin hintelä ja pitkä, silmälasipäinen, herkkä kaveri, aika hiljainen. Henkinen yhteys oli se mikä ratkaisi, ei mikään "hyväkroppaisuus". Ja näin uskon monilla muillakin naisilla olevan... olit sä mitä mieltä tahansa.

"Ketään ei pitäisi ottaa "noin vain" mutta lopulta joudut tyytymään siihen yhteen jos etsit vakavaa ja pitkää suhdetta. Tämä on aivan selvä asia. Muuten aina se ruoho aidan toisella puolella näyttää vihreämmältä.
Nimittäin ajan mittaan toiseen ihmiseen tottuu ja silloin se tyytyminen on vähän pakko. Samoin kannattaa joskus tajuta että ehkä joidenkin asioiden tavoittelu vaikkapa se isotissinen blondi ole tavoittelemisen arvoinen. Sekin on tyytymistä johonkin. Ei alempiarvoiseen."
Kuulehan, sitten kun rakastut ja löydät sen oikean, niin ehkä ymmärrät... että siinä vaiheessa ei tosiaan se ruoho aidan toisella puolella houkuttele, vaan haluat olla juuri sen oman kultasi kanssa. Ei, ei se ole "tyytymistä" monen vuodenkaan jälkeen, vaan henkinen yhteys yhä kasvaa ja intohimon/ihastumisen tunteet muuttuu syväksi rakkaudeksi ja kunnioitukseksi. Noin siis hyvässä parisuhteessa. Toki kriisejä voi olla, mutta hyvässä parisuhteessa sellaisesta selvitään yhdessä, ilman että kumpikaan kokee että "jaahas, tässä sitä nyt ollaan jumissa, joudun vaan tohon tyytymään, huoh..." ja haikailisi jotain muuta.

"Arvaapa millaista naista olen itse samoin kuin muutama tuttuni aina etsinyt?
Vihje: en ole koskaan välittänyt erityisesti tisseistä."
No kuule, voisitko vihdoin valottaa että millaista naista olet aina etsinyt, millaiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet tällä naisella toivot olevan? Oletko löytänyt sellaista? Jos et, niin mistä luulet sen johtuvan?
Kuvaile millainen on se nainen jota etsit ja josta voisit kiinnostua, ehkä rakastua?

Venla72 kirjoitti:

Voi samperi sentään että harmittaa sun puolesta ja muiden myös jotka yksinäisyydestä kärsivät. En ole ennen tiennyt että yksinäisyys on niin rankkaa, menin masennus-puolelle kirjoittelemaan n. 3 viikkoako sitten ja eksyin sitten jotenkin tänne vaikken siis ole yksinäinen.
Tämä on ollut kuin kylmä suihku kuumassa saunassa kun olen alkanut käsittää miten pahalta yksinäisyys tuntuu tosin en kykene ymmärtämään täysin kun en ole samassa tilanteessa, mutta on mulla vahva empatiakyky ollut aina (YV: se ei ole latistunut Efestä huolimatta).
Olisiko helpompaa jos tunnistaisi toiminnan tai paikan/tapahtuman jossa saattaa iskeä tuo nujerruksen tunne ja välttää hieman sellaista? Esimerkkinä tuo musiikin soittaminen joka sitten laukausi pahan olon? Tosin olen samaa mieltä metallimiehen kanssa siitä että tunteita ei tule padota sisälleen.
Mulle tulee mieleen, että kun olet bablotus budolajeja harrastanut niin ei sua kiinnostaisi sitten mennä seuraan mukaan ohjaamaan muita?
Sun ongelma siis ei ole se että ei olisi juttuseuraa tai porukoita ympärillä tai tapahtumia vaan se ettet ole vielä naisystävää löytänyt.
En tiedä minkälaiset rimat sun muut kellä nykyään on mutta kun me olimme parikymppisiä niin en koskaan kuullut tai muuten ymmärtänyt että parin löytäminen näin rankkaa olisi ollut, mutta ihminen ei kai sentään näin pien muutu päinvastaiseksi.
Perskuta, bablotus nyt ylös sieltä suosta ja elämä jatkuu halusit tai et ja uusi päivä koittaa aina. Me kyllä tsempataan sua jos se nyt mitään auttaa.
Me pariutuneet ei sen 1. ihastusvuoden jälkeen olla niin kyyhkyläistä että, kyllä se arki astuu suhteeseen jokaisella. Minäkin riitelen ja tappelen (ei toki fyysisesti) mieheni kanssa tasaiseen tahtiin ja syytä ei aina tarvita sen kummempaa ja se on normalia. Että pistää vihaksi meillä kummallakin välillä ja sotatila valmis, näille naureskellaan sitten myöhemmin useinmiten mutta tarkoitan ettei todellakaan kannata ajatella että kun löytää puolison niin taivaat aukeavat, ongelmia suhteissakin on.
Joka 5. suhteessa Suomessa mm. nainen saa selkäänsä perheväkivallan takia, ei taida olla kovin hyvällä pohjalla suhde aina.

Ensinnäkin suhteen hankkiminen on pelkästään miehille työlästä. Itse et huomannut miten työlästä voi olla 5000 pakin saaminen ja vihdoin oman kullan löytäminen: lunastithan kansalaisoikeutesi hymyllä.

Lisäksi tuo valhe että pitää olla ensin onnellinen yksin ja ei se arki aina ole niin kivaa, on vaan tekopyhää papatusta. Sama kuin joisi kokista: ei se tee hyvää hampaille, mutta parisuhde on yksi nautinto ja kokemus elämässä jota ilman eläminen on ihan elämän haaskausta: onhan parisuhde kallein kruunu maailmassa.

Mutta jatkakaa vain, älkää antako minun häiritä.

yksinäinen sielu kirjoitti:

"Ketään ei pitäisi ottaa "noin vain" mutta lopulta joudut tyytymään siihen yhteen jos etsit vakavaa ja pitkää suhdetta. Tämä on aivan selvä asia. Muuten aina se ruoho aidan toisella puolella näyttää vihreämmältä.
Nimittäin ajan mittaan toiseen ihmiseen tottuu ja silloin se tyytyminen on vähän pakko. Samoin kannattaa joskus tajuta että ehkä joidenkin asioiden tavoittelu vaikkapa se isotissinen blondi ole tavoittelemisen arvoinen. Sekin on tyytymistä johonkin. Ei alempiarvoiseen."
Kuulehan, sitten kun rakastut ja löydät sen oikean, niin ehkä ymmärrät... että siinä vaiheessa ei tosiaan se ruoho aidan toisella puolella houkuttele, vaan haluat olla juuri sen oman kultasi kanssa. Ei, ei se ole "tyytymistä" monen vuodenkaan jälkeen, vaan henkinen yhteys yhä kasvaa ja intohimon/ihastumisen tunteet muuttuu syväksi rakkaudeksi ja kunnioitukseksi. Noin siis hyvässä parisuhteessa. Toki kriisejä voi olla, mutta hyvässä parisuhteessa sellaisesta selvitään yhdessä, ilman että kumpikaan kokee että "jaahas, tässä sitä nyt ollaan jumissa, joudun vaan tohon tyytymään, huoh..." ja haikailisi jotain muuta.

"Arvaapa millaista naista olen itse samoin kuin muutama tuttuni aina etsinyt?
Vihje: en ole koskaan välittänyt erityisesti tisseistä."
No kuule, voisitko vihdoin valottaa että millaista naista olet aina etsinyt, millaiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet tällä naisella toivot olevan? Oletko löytänyt sellaista? Jos et, niin mistä luulet sen johtuvan?
Kuvaile millainen on se nainen jota etsit ja josta voisit kiinnostua, ehkä rakastua?

"No kuule, voisitko vihdoin valottaa että millaista naista olet aina etsinyt, millaiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet tällä naisella toivot olevan? Oletko löytänyt sellaista? Jos et, niin mistä luulet sen johtuvan?
Kuvaile millainen on se nainen jota etsit ja josta voisit kiinnostua, ehkä rakastua? "

Tämä ketju ei ollut onneksi minusta vaan bablotuksesta. Sen verran voin sanoa että herkillä miehillä jotka mielletään vain aika yleisesti "epämiehekkäiksi" niin on vaikeampi löytää naista kuin keskivertomiehen ja keskivertomiehen vaikeampi löytää naista. Naisilla katsos kun on valinnanvaraa ja miehet ovat aktiivisia joten sieltä aika usein poimitaan niitä hiljaisiakin naisia joukosta.

Omat ongelmani naisten suhteen ovat olleet monitahoisempia johtuen osittian luonteestani, osittain kasvojeni vähäisestä komeudesta sekä osittain siitä että harva nainen tekee minuun vaikutuksen. Rimani katsos on ollut niin korkealla että olen etsinyt sitä "henkistä yhteyttä" jota sitten ei ole löytynyt. Usein se on johtunut siitä että sen mukavana ja fiksun naisen kuoren alta on paljastunut lähinnä pinnallinen lortto. En ole herkkis joten minulle sentään on suotu mahdollisuuksia enemmän. Vähän liian hyvin vain tiedän mitä hablotus kuvailee.

Kerrotaan nyt sinun uteliaisuus tyydyttämään että olen aina etsinyt elämääni ehkä vaatimattomman näköistä naista, ehkäpä sellaista voimakkaasti tuntevaa "runotyttöä" joka on herkkä, rauhallinen, hiljaisemman puoleinen ja jopa ujokin.

Valitettavasti en itse vain ole liikkunut sellaisissa piireissä nureompana joissa noita niin paljon tapaisin ja elämän koulua on tullut vähän käytyä jo (olen bablotusta muutamia vuosia vanhempi) joten se on kyynistänyt etten taida osata enää sellaiseen suhtautua vaikka suoraan törmäisin. Opiskeluympyrät ovat myös takanapäin joten naisten tapaamiseen ei ole enää paljon paikkoja kun on vielä lähes raitis. Jäljellä ovat läskit, yh-äidit, ylimieliset prinsessat ja täydelliset seinähullut.

En jaksa jauhaa itsestäni enempää koska olen kai väärällä tavalla "kusipää" (näkee teksteistäni) että se tekisi naisiin vaikutusta mutta kavereideni kohdalla jotka monista ovat niin kohteliaita ja herkkiäkin että suoraan sanottuna vituttaa nämä kuinka kerrotaan että naisilla ei ole korkeat kriteerit. Omalla kohdallani voin väittää että ehkä vikaa on omassa itsessäni mutta monien muiden kohdalla en. Se vika on naisissa ja heidän aivan älyttömissä kriteereissään.

Kyllä ne ovat korkeat tietyiltä osin, valitettavasti sellaisilta osin että moni mies ei niihin koskaan yllä. Naiset nimenomaan "tyytyvät" usein keskivertomiehiin kun eivät parempaa saa mutteivät he vilkaisisi herkkiksiin yms.

Mitä tulee muuten tuohon "rakkauteen" ja "tyytymiseen" niin katsopa avioero yms. tilastoja niin tajuat että nuo ihmiset eivät tyytyneet ja sen takia heidän suhteensa eivät kestäneet.

Meno on todellakin kuten sanoit pinnallista puolin ja toisin mutta koska naisilla tilanne on suhdemarkkinoilla niin paljon parempi he käytännössä sorsivat tietyntyyppisiä (herkkiä, ujoja jne.) miehiä miten sattuu.

Itse etsin joitakin nuoria naisia vaan pantavaksi ja loput saavat hössöttää rakkaudesta ja muusta paskasta ihan rauhassa. Usko ei riitä enää sellaisiin. Sen takia ohjeet bablotukselle olivat sen mukaisia.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"No kuule, voisitko vihdoin valottaa että millaista naista olet aina etsinyt, millaiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet tällä naisella toivot olevan? Oletko löytänyt sellaista? Jos et, niin mistä luulet sen johtuvan?
Kuvaile millainen on se nainen jota etsit ja josta voisit kiinnostua, ehkä rakastua? "

Tämä ketju ei ollut onneksi minusta vaan bablotuksesta. Sen verran voin sanoa että herkillä miehillä jotka mielletään vain aika yleisesti "epämiehekkäiksi" niin on vaikeampi löytää naista kuin keskivertomiehen ja keskivertomiehen vaikeampi löytää naista. Naisilla katsos kun on valinnanvaraa ja miehet ovat aktiivisia joten sieltä aika usein poimitaan niitä hiljaisiakin naisia joukosta.

Omat ongelmani naisten suhteen ovat olleet monitahoisempia johtuen osittian luonteestani, osittain kasvojeni vähäisestä komeudesta sekä osittain siitä että harva nainen tekee minuun vaikutuksen. Rimani katsos on ollut niin korkealla että olen etsinyt sitä "henkistä yhteyttä" jota sitten ei ole löytynyt. Usein se on johtunut siitä että sen mukavana ja fiksun naisen kuoren alta on paljastunut lähinnä pinnallinen lortto. En ole herkkis joten minulle sentään on suotu mahdollisuuksia enemmän. Vähän liian hyvin vain tiedän mitä hablotus kuvailee.

Kerrotaan nyt sinun uteliaisuus tyydyttämään että olen aina etsinyt elämääni ehkä vaatimattomman näköistä naista, ehkäpä sellaista voimakkaasti tuntevaa "runotyttöä" joka on herkkä, rauhallinen, hiljaisemman puoleinen ja jopa ujokin.

Valitettavasti en itse vain ole liikkunut sellaisissa piireissä nureompana joissa noita niin paljon tapaisin ja elämän koulua on tullut vähän käytyä jo (olen bablotusta muutamia vuosia vanhempi) joten se on kyynistänyt etten taida osata enää sellaiseen suhtautua vaikka suoraan törmäisin. Opiskeluympyrät ovat myös takanapäin joten naisten tapaamiseen ei ole enää paljon paikkoja kun on vielä lähes raitis. Jäljellä ovat läskit, yh-äidit, ylimieliset prinsessat ja täydelliset seinähullut.

En jaksa jauhaa itsestäni enempää koska olen kai väärällä tavalla "kusipää" (näkee teksteistäni) että se tekisi naisiin vaikutusta mutta kavereideni kohdalla jotka monista ovat niin kohteliaita ja herkkiäkin että suoraan sanottuna vituttaa nämä kuinka kerrotaan että naisilla ei ole korkeat kriteerit. Omalla kohdallani voin väittää että ehkä vikaa on omassa itsessäni mutta monien muiden kohdalla en. Se vika on naisissa ja heidän aivan älyttömissä kriteereissään.

Kyllä ne ovat korkeat tietyiltä osin, valitettavasti sellaisilta osin että moni mies ei niihin koskaan yllä. Naiset nimenomaan "tyytyvät" usein keskivertomiehiin kun eivät parempaa saa mutteivät he vilkaisisi herkkiksiin yms.

Mitä tulee muuten tuohon "rakkauteen" ja "tyytymiseen" niin katsopa avioero yms. tilastoja niin tajuat että nuo ihmiset eivät tyytyneet ja sen takia heidän suhteensa eivät kestäneet.

Meno on todellakin kuten sanoit pinnallista puolin ja toisin mutta koska naisilla tilanne on suhdemarkkinoilla niin paljon parempi he käytännössä sorsivat tietyntyyppisiä (herkkiä, ujoja jne.) miehiä miten sattuu.

Itse etsin joitakin nuoria naisia vaan pantavaksi ja loput saavat hössöttää rakkaudesta ja muusta paskasta ihan rauhassa. Usko ei riitä enää sellaisiin. Sen takia ohjeet bablotukselle olivat sen mukaisia.

Pitää lisätä että maailmassa on hyviäkin naisia jotka hyväksyvät herkät miehet jne. mutta heitä on vain vaikeampi löytää bablotuksen kaltaiselle.

Lähinnä peilaan kaverieni kokemuksia kertoessani bablotukselle mistä se kana pissii koska omista kokemuksistani voisin sanoa että "ei kannata vaivautua ja haaveilla jostain koska sitä ei ole tulevaksi".

Olen pahoillani. kirjoitti:

"No kuule, voisitko vihdoin valottaa että millaista naista olet aina etsinyt, millaiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet tällä naisella toivot olevan? Oletko löytänyt sellaista? Jos et, niin mistä luulet sen johtuvan?
Kuvaile millainen on se nainen jota etsit ja josta voisit kiinnostua, ehkä rakastua? "

Tämä ketju ei ollut onneksi minusta vaan bablotuksesta. Sen verran voin sanoa että herkillä miehillä jotka mielletään vain aika yleisesti "epämiehekkäiksi" niin on vaikeampi löytää naista kuin keskivertomiehen ja keskivertomiehen vaikeampi löytää naista. Naisilla katsos kun on valinnanvaraa ja miehet ovat aktiivisia joten sieltä aika usein poimitaan niitä hiljaisiakin naisia joukosta.

Omat ongelmani naisten suhteen ovat olleet monitahoisempia johtuen osittian luonteestani, osittain kasvojeni vähäisestä komeudesta sekä osittain siitä että harva nainen tekee minuun vaikutuksen. Rimani katsos on ollut niin korkealla että olen etsinyt sitä "henkistä yhteyttä" jota sitten ei ole löytynyt. Usein se on johtunut siitä että sen mukavana ja fiksun naisen kuoren alta on paljastunut lähinnä pinnallinen lortto. En ole herkkis joten minulle sentään on suotu mahdollisuuksia enemmän. Vähän liian hyvin vain tiedän mitä hablotus kuvailee.

Kerrotaan nyt sinun uteliaisuus tyydyttämään että olen aina etsinyt elämääni ehkä vaatimattomman näköistä naista, ehkäpä sellaista voimakkaasti tuntevaa "runotyttöä" joka on herkkä, rauhallinen, hiljaisemman puoleinen ja jopa ujokin.

Valitettavasti en itse vain ole liikkunut sellaisissa piireissä nureompana joissa noita niin paljon tapaisin ja elämän koulua on tullut vähän käytyä jo (olen bablotusta muutamia vuosia vanhempi) joten se on kyynistänyt etten taida osata enää sellaiseen suhtautua vaikka suoraan törmäisin. Opiskeluympyrät ovat myös takanapäin joten naisten tapaamiseen ei ole enää paljon paikkoja kun on vielä lähes raitis. Jäljellä ovat läskit, yh-äidit, ylimieliset prinsessat ja täydelliset seinähullut.

En jaksa jauhaa itsestäni enempää koska olen kai väärällä tavalla "kusipää" (näkee teksteistäni) että se tekisi naisiin vaikutusta mutta kavereideni kohdalla jotka monista ovat niin kohteliaita ja herkkiäkin että suoraan sanottuna vituttaa nämä kuinka kerrotaan että naisilla ei ole korkeat kriteerit. Omalla kohdallani voin väittää että ehkä vikaa on omassa itsessäni mutta monien muiden kohdalla en. Se vika on naisissa ja heidän aivan älyttömissä kriteereissään.

Kyllä ne ovat korkeat tietyiltä osin, valitettavasti sellaisilta osin että moni mies ei niihin koskaan yllä. Naiset nimenomaan "tyytyvät" usein keskivertomiehiin kun eivät parempaa saa mutteivät he vilkaisisi herkkiksiin yms.

Mitä tulee muuten tuohon "rakkauteen" ja "tyytymiseen" niin katsopa avioero yms. tilastoja niin tajuat että nuo ihmiset eivät tyytyneet ja sen takia heidän suhteensa eivät kestäneet.

Meno on todellakin kuten sanoit pinnallista puolin ja toisin mutta koska naisilla tilanne on suhdemarkkinoilla niin paljon parempi he käytännössä sorsivat tietyntyyppisiä (herkkiä, ujoja jne.) miehiä miten sattuu.

Itse etsin joitakin nuoria naisia vaan pantavaksi ja loput saavat hössöttää rakkaudesta ja muusta paskasta ihan rauhassa. Usko ei riitä enää sellaisiin. Sen takia ohjeet bablotukselle olivat sen mukaisia.

OK, kiitos kun kerroit itsestäsi nuo asiat. Luulen ymmärtäväni sua nyt hieman paremmin, ja niskakarvani eivät nouse enää samalla tavalla pystyyn kommenteistasi.

Luulen että sinä ja minä loppujen lopuksi ollaan aika samanlaisia, koska minullakin on rima ollut korkealla, ja olen aina etsinyt sitä herkkistä "runopoikaa" (kuten sinä runotyttöä). Mullakin opiskelut jo ohitse, ja minäkin melkein raitis - baareissa en käy ollenkaan. Ainoa ero sitten ehkä nämä meidän vastakkaiset mielipiteet, jotka taitaa johtua suurelta osin ihan vain siitä että sinä oot mies ja minä nainen... (naiset Venuksesta, miehet Marsista jne. ja välillä mahdoton ymmärtää toista sukupuolta)....... ja se, että siinä missä sä et ole herkkis, niin minä oon just sellanen. Ja siinä missä sinä oot kyynistynyt, niin minä en.

Siinä missä sinä oot nähnyt bablotusten kaltaisten kaveriesi jäävän yksin jne, niin minä oon nähnyt ihan vastaavalla tavalla miten ne hissukammat ja ujommat ja vaatimattomamman näköiset naiset eivät oo saaneet miesten huomiota vaan jääneet seinäruusuiksi ja joutuneet katsomaan vierestä kun mies sen kauniimman vaihtoehdon kuitenkin lopulta nappaa kainaloonsa... Olenhan itsekin juuri tuollaista kokenut, ja ns. "kuivia kausia" miesten suhteen on ollut paljon, ja pitkiä aikoja kerrallaan -jolloin olen monia kyyneleitä vuodattanut siksi että on tuntunut etten koskaan löydä sitä just mulle sopivaa. =( On tuntunut että sellasta "kunnollista" miestä on äärimmäisen vaikeaa löytää, tai en vaan törmää sellasiin kovin usein. Öykkärit, valehtelijat, "pelimiehet" yms. on aina niitä kaikkein aktiivisimpia. Voi kun ne "herkkiksetkin", niin naiset kuin miehetkin, tois itseään enemmän esille...
En silti ole menettänyt toivoani, vaikka minäkin oon jo muutaman vuoden bablotusta vanhempi ja kaikenlaista ehtinyt nähdä.

Ja se ettei naiset herkkiksiä huolisi, niin... kyllä muhun esim. vetoaisi bablotus enemmän kuin sinä. Jos siis kahdesta erilaisesta "miestyypistä" pitäisi valita. En usko että olisin jotenkin hirmuisen poikkeukselinen - on muitakin naisia jotka tekisivät saman valinnan.

Loppukaneettina:
Jossain hippi-maailmanparantaja-humanisti -piireissä herkkikset miehet ainakin on enemmän suosiossa kuin ne vähemmän herkät. Sellasissa piireissä liikkuu yleensä enemmän naisia kuin miehiä, joten suosiokin taattu. =)

yksinäinen sielu kirjoitti:

OK, kiitos kun kerroit itsestäsi nuo asiat. Luulen ymmärtäväni sua nyt hieman paremmin, ja niskakarvani eivät nouse enää samalla tavalla pystyyn kommenteistasi.

Luulen että sinä ja minä loppujen lopuksi ollaan aika samanlaisia, koska minullakin on rima ollut korkealla, ja olen aina etsinyt sitä herkkistä "runopoikaa" (kuten sinä runotyttöä). Mullakin opiskelut jo ohitse, ja minäkin melkein raitis - baareissa en käy ollenkaan. Ainoa ero sitten ehkä nämä meidän vastakkaiset mielipiteet, jotka taitaa johtua suurelta osin ihan vain siitä että sinä oot mies ja minä nainen... (naiset Venuksesta, miehet Marsista jne. ja välillä mahdoton ymmärtää toista sukupuolta)....... ja se, että siinä missä sä et ole herkkis, niin minä oon just sellanen. Ja siinä missä sinä oot kyynistynyt, niin minä en.

Siinä missä sinä oot nähnyt bablotusten kaltaisten kaveriesi jäävän yksin jne, niin minä oon nähnyt ihan vastaavalla tavalla miten ne hissukammat ja ujommat ja vaatimattomamman näköiset naiset eivät oo saaneet miesten huomiota vaan jääneet seinäruusuiksi ja joutuneet katsomaan vierestä kun mies sen kauniimman vaihtoehdon kuitenkin lopulta nappaa kainaloonsa... Olenhan itsekin juuri tuollaista kokenut, ja ns. "kuivia kausia" miesten suhteen on ollut paljon, ja pitkiä aikoja kerrallaan -jolloin olen monia kyyneleitä vuodattanut siksi että on tuntunut etten koskaan löydä sitä just mulle sopivaa. =( On tuntunut että sellasta "kunnollista" miestä on äärimmäisen vaikeaa löytää, tai en vaan törmää sellasiin kovin usein. Öykkärit, valehtelijat, "pelimiehet" yms. on aina niitä kaikkein aktiivisimpia. Voi kun ne "herkkiksetkin", niin naiset kuin miehetkin, tois itseään enemmän esille...
En silti ole menettänyt toivoani, vaikka minäkin oon jo muutaman vuoden bablotusta vanhempi ja kaikenlaista ehtinyt nähdä.

Ja se ettei naiset herkkiksiä huolisi, niin... kyllä muhun esim. vetoaisi bablotus enemmän kuin sinä. Jos siis kahdesta erilaisesta "miestyypistä" pitäisi valita. En usko että olisin jotenkin hirmuisen poikkeukselinen - on muitakin naisia jotka tekisivät saman valinnan.

Loppukaneettina:
Jossain hippi-maailmanparantaja-humanisti -piireissä herkkikset miehet ainakin on enemmän suosiossa kuin ne vähemmän herkät. Sellasissa piireissä liikkuu yleensä enemmän naisia kuin miehiä, joten suosiokin taattu. =)

"Luulen ymmärtäväni sua nyt hieman paremmin, ja niskakarvani eivät nouse enää samalla tavalla pystyyn kommenteistasi."

Ne nostattavat vain niiden karvat pystyyn jotka eivät ole tottuneet kuulemaan totuutta suoraan.

"Luulen että sinä ja minä loppujen lopuksi ollaan aika samanlaisia, koska minullakin on rima ollut korkealla, ja olen aina etsinyt sitä herkkistä "runopoikaa" (kuten sinä runotyttöä). Mullakin opiskelut jo ohitse, ja minäkin melkein raitis - baareissa en käy ollenkaan. Ainoa ero sitten ehkä nämä meidän vastakkaiset mielipiteet, jotka taitaa johtua suurelta osin ihan vain siitä että sinä oot mies ja minä nainen... (naiset Venuksesta, miehet Marsista jne. ja välillä mahdoton ymmärtää toista sukupuolta)....... ja se, että siinä missä sä et ole herkkis, niin minä oon just sellanen. Ja siinä missä sinä oot kyynistynyt, niin minä en."

Mies ja nainen on yllättävän samanlaisia mutta tuossa asiassa ehkä eroamme eli miten käsittelemme asioita.

Olen väsynyt asioiden lässyttämiseen syvästi ja siihen ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillään.

"Siinä missä sinä oot nähnyt bablotusten kaltaisten kaveriesi jäävän yksin jne, niin minä oon nähnyt ihan vastaavalla tavalla miten ne hissukammat ja ujommat ja vaatimattomamman näköiset naiset eivät oo saaneet miesten huomiota vaan jääneet seinäruusuiksi ja joutuneet katsomaan vierestä kun mies sen kauniimman vaihtoehdon kuitenkin lopulta nappaa kainaloonsa... Olenhan itsekin juuri tuollaista kokenut, ja ns. "kuivia kausia" miesten suhteen on ollut paljon, ja pitkiä aikoja kerrallaan -jolloin olen monia kyyneleitä vuodattanut siksi että on tuntunut etten koskaan löydä sitä just mulle sopivaa. =( On tuntunut että sellasta "kunnollista" miestä on äärimmäisen vaikeaa löytää, tai en vaan törmää sellasiin kovin usein. Öykkärit, valehtelijat, "pelimiehet" yms. on aina niitä kaikkein aktiivisimpia. Voi kun ne "herkkiksetkin", niin naiset kuin miehetkin, tois itseään enemmän esille...
En silti ole menettänyt toivoani, vaikka minäkin oon jo muutaman vuoden bablotusta vanhempi ja kaikenlaista ehtinyt nähdä."

Toivossa on hyvä elää niin kauan kuin sitä riittää. Mutta yleensä se ei ole muuta kuin toivoa.
Suurin ongelma muuten noiden "seinäruusujen" kanssa on se että he eivät ole valmiita tekemään itse mitään asioidensa parantamiseksi. Osasta sitten tulee myös ylipainoisia ja niin epätovoisia että he huolivat kenet miehen hyvänsä. Mieskin tahtoo tulleensa valituksi sinä omana itsenään eikä esineenä ja "viimeisenä vaihtoehtona". Se on eri asia kuin "tyytyminen" koska todellakin se on toteamus että "tämä on riittävän hyvä minulle näin ja todellisuudessa ehkä paras ja sopivin".

"Ja se ettei naiset herkkiksiä huolisi, niin... kyllä muhun esim. vetoaisi bablotus enemmän kuin sinä. Jos siis kahdesta erilaisesta "miestyypistä" pitäisi valita. En usko että olisin jotenkin hirmuisen poikkeukselinen - on muitakin naisia jotka tekisivät saman valinnan."

En ole yllättynyt ja itseasiassa tuollainen asia ei minua henkilökohtaisesti harmittaisi. Se että joku nainen valitsee bablotuksen joka on aidosti varmaan herkkä ei haittaa koska hän varmaan tosiaan tuntee jotain. Mieluummin sitten niin kuin että nainen valitsee jonkun idiootin. Itselläni nyt ei niin suurta väliä ole kun ei oikein tunnu enää missään.

"Loppukaneettina:
Jossain hippi-maailmanparantaja-humanisti -piireissä herkkikset miehet ainakin on enemmän suosiossa kuin ne vähemmän herkät. Sellasissa piireissä liikkuu yleensä enemmän naisia kuin miehiä, joten suosiokin taattu. =)"

Valitettavasti nuo piirit ovat aika suljetut ja omat kokemukseni hieman samankaltaisista piireistä osoittivat ettei minua esimerkiksi sinne oikein kaivattu. Se on varmaan totta että herkkis sopisi joukkoon paremmin.
Kokemukset noin muuten humanistinaisista ovat kaikkea muuta kuin hyviä. Tuolta osastolta on tullut eniten turpaan ns.

Jotkin noista hipahtavista naisistakin pyörivät lähinnä vastaavien hippien kanssa tai renttujen. Esimerkkinä kaltaiseni mies on aivan liian "suora" heille vaikka mielikuvitusta riittää. Mut sellaista se on.

Yritä pärjätä.

yksinäinen sielu kirjoitti:

OK, kiitos kun kerroit itsestäsi nuo asiat. Luulen ymmärtäväni sua nyt hieman paremmin, ja niskakarvani eivät nouse enää samalla tavalla pystyyn kommenteistasi.

Luulen että sinä ja minä loppujen lopuksi ollaan aika samanlaisia, koska minullakin on rima ollut korkealla, ja olen aina etsinyt sitä herkkistä "runopoikaa" (kuten sinä runotyttöä). Mullakin opiskelut jo ohitse, ja minäkin melkein raitis - baareissa en käy ollenkaan. Ainoa ero sitten ehkä nämä meidän vastakkaiset mielipiteet, jotka taitaa johtua suurelta osin ihan vain siitä että sinä oot mies ja minä nainen... (naiset Venuksesta, miehet Marsista jne. ja välillä mahdoton ymmärtää toista sukupuolta)....... ja se, että siinä missä sä et ole herkkis, niin minä oon just sellanen. Ja siinä missä sinä oot kyynistynyt, niin minä en.

Siinä missä sinä oot nähnyt bablotusten kaltaisten kaveriesi jäävän yksin jne, niin minä oon nähnyt ihan vastaavalla tavalla miten ne hissukammat ja ujommat ja vaatimattomamman näköiset naiset eivät oo saaneet miesten huomiota vaan jääneet seinäruusuiksi ja joutuneet katsomaan vierestä kun mies sen kauniimman vaihtoehdon kuitenkin lopulta nappaa kainaloonsa... Olenhan itsekin juuri tuollaista kokenut, ja ns. "kuivia kausia" miesten suhteen on ollut paljon, ja pitkiä aikoja kerrallaan -jolloin olen monia kyyneleitä vuodattanut siksi että on tuntunut etten koskaan löydä sitä just mulle sopivaa. =( On tuntunut että sellasta "kunnollista" miestä on äärimmäisen vaikeaa löytää, tai en vaan törmää sellasiin kovin usein. Öykkärit, valehtelijat, "pelimiehet" yms. on aina niitä kaikkein aktiivisimpia. Voi kun ne "herkkiksetkin", niin naiset kuin miehetkin, tois itseään enemmän esille...
En silti ole menettänyt toivoani, vaikka minäkin oon jo muutaman vuoden bablotusta vanhempi ja kaikenlaista ehtinyt nähdä.

Ja se ettei naiset herkkiksiä huolisi, niin... kyllä muhun esim. vetoaisi bablotus enemmän kuin sinä. Jos siis kahdesta erilaisesta "miestyypistä" pitäisi valita. En usko että olisin jotenkin hirmuisen poikkeukselinen - on muitakin naisia jotka tekisivät saman valinnan.

Loppukaneettina:
Jossain hippi-maailmanparantaja-humanisti -piireissä herkkikset miehet ainakin on enemmän suosiossa kuin ne vähemmän herkät. Sellasissa piireissä liikkuu yleensä enemmän naisia kuin miehiä, joten suosiokin taattu. =)

Koisaamisesta ei tullut mitään, kun lentopelko huomisesta ei anna nukkua, joten annetaan laulaa.

No mutta tähän on pakko sanoa yksi syy miksen ainakaan itseäni tuo esiin. Joka kerta kun olen vähänkään ollut itseni muiden seurassa, tuonut vähääkään tunteitani esille, tuntenut myötätuntoa muita kohtaan tai näyttänyt tunteitani muiden ihmisten edessä, on lopputulos ollut aika heikko. Niin nais- kuin miesseurassakin on noussut joka kerta esiin se surullisen kuuluisa H- kortti.

Näin on käynyt niin 20- kuin 30- vuotiaiden seurassa, joten ei sitä iänkään piikkiin voi pistää. Ei sinäänsä, itselläni ei ole mitään H:ja vastaan, kukin elää elämänsä miten tahtoo. Eniten tässä satuttaa se, että sinua luullaan aivan joksikin muuksi mitä oikeasti olet, ja samalla sanoma leviää kuin kulovalkea kaikkiin tuttavapiireihisi. Varsinkin kun kulovalkea leviää, niin tuttavapiirisi pienenee.

Tämä on yksi suurin syy miksen uskalla oikeasti näyttää sitä oikeaa itseäni tosielämässä, kaikkien nähtävänä. Täällä kaukana suomesta, olen uskaltanut jo ulospäin näyttää omaa itseäni, mutta pelkään sitä, että kun palaan suomeen joudun taas sulkemaan itseni pieneen lokeroon ympäristön pakosta. Jos en sulje, itselleni ei luultavasti löytyisi juttuseuraa koulussa hetkeksikään. Suomi on toisaalta äärimmäisen konservatiivinen maa, käytöstapojen suhteen.

Miehen on oltava mies, ja naisen nainen. Ei ole mahdollista olla herkkä mies, tai kova nainen, ja jos näin on niin yhteiskunta tuomitsee sinut liian erilaisena. Jos maailma olisi täydellinen, voisimme kaikki olla juuri sellaisia joita itse haluaisimme :)

kitsi83 kirjoitti:

Voih..minä kuopiost..

Jos tarvitset juttukaveria, voit laittaa sähköpostisi tänne. Tällä hetkellä ei ole hirveästi mahdollisuuksia ihmisten kanssa jutella, niin olisi mukavaakin löytää semmoinen :)

Tai jos joku kaipaa juttelukaveria, niin voi lähettää postia osoitteeseen [email protected]

Olen tosissaan poissa linjoilta ensi viikon alkuun saakka, ja ottaen huomioon suuren aikaeron tämänhetkisen sijaintini ja suomen välillä, vastauksissa voi kestää hetken aikaa :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Koisaamisesta ei tullut mitään, kun lentopelko huomisesta ei anna nukkua, joten annetaan laulaa.

No mutta tähän on pakko sanoa yksi syy miksen ainakaan itseäni tuo esiin. Joka kerta kun olen vähänkään ollut itseni muiden seurassa, tuonut vähääkään tunteitani esille, tuntenut myötätuntoa muita kohtaan tai näyttänyt tunteitani muiden ihmisten edessä, on lopputulos ollut aika heikko. Niin nais- kuin miesseurassakin on noussut joka kerta esiin se surullisen kuuluisa H- kortti.

Näin on käynyt niin 20- kuin 30- vuotiaiden seurassa, joten ei sitä iänkään piikkiin voi pistää. Ei sinäänsä, itselläni ei ole mitään H:ja vastaan, kukin elää elämänsä miten tahtoo. Eniten tässä satuttaa se, että sinua luullaan aivan joksikin muuksi mitä oikeasti olet, ja samalla sanoma leviää kuin kulovalkea kaikkiin tuttavapiireihisi. Varsinkin kun kulovalkea leviää, niin tuttavapiirisi pienenee.

Tämä on yksi suurin syy miksen uskalla oikeasti näyttää sitä oikeaa itseäni tosielämässä, kaikkien nähtävänä. Täällä kaukana suomesta, olen uskaltanut jo ulospäin näyttää omaa itseäni, mutta pelkään sitä, että kun palaan suomeen joudun taas sulkemaan itseni pieneen lokeroon ympäristön pakosta. Jos en sulje, itselleni ei luultavasti löytyisi juttuseuraa koulussa hetkeksikään. Suomi on toisaalta äärimmäisen konservatiivinen maa, käytöstapojen suhteen.

Miehen on oltava mies, ja naisen nainen. Ei ole mahdollista olla herkkä mies, tai kova nainen, ja jos näin on niin yhteiskunta tuomitsee sinut liian erilaisena. Jos maailma olisi täydellinen, voisimme kaikki olla juuri sellaisia joita itse haluaisimme :)

"Miehen on oltava mies, ja naisen nainen. Ei ole mahdollista olla herkkä mies, tai kova nainen, ja jos näin on niin yhteiskunta tuomitsee sinut liian erilaisena. Jos maailma olisi täydellinen, voisimme kaikki olla juuri sellaisia joita itse haluaisimme :)"

Kyllähän sinä saat olla mitä haluat mutta kukaan ei välttämättä sinusta välitä siltä osin kuin et sovi heidän kuvaansa siitä mitä sinun tulisi olla. Tämä varsinkin korostuu sukupuolten välisissä suhteissa. Naiselle sallitaan tietysti herkkyys mutta miehelle ei.

Itseasiassa nykyään sallitaan hyvinkin että nainen on kova ja käyttäytyy kuin mies. Samaa asiaa ei ole suotu miehille vaikka tietynlaista herkkyyttä miehiltä jossakin vaiheessa odotettiinkin. Tilanne on hieman muuttunut ja miestenkin sallitaan yleisesti "naisellisiksi" koettuja asioita mutta yleensä ne liittyvät varsin pinnallisiin asioihin kuten ulkonäköön. Luonteelta vaaditaan yhä edelleen sosiaalisuutta ja ennen kaikkea itsevarmuutta. Herkkien miesten tilanne on siyen huono koska noita naisia jotka tuon ottavat hyvänä asana niin on aika vähän lopulta varsinkin Suomen kokoisessa maassa.

Toki asiaan vaikuttaa muutkin luonteenpiirteet. Sitä voi olla vaikka kuinka fiksu, viisas, tunneälyinen, vitsikäs, humoristinen, kypsä jne. mutta silti olla aivan liian "sujuva" naisten kanssa kuin "sulava". Jos tämä yhdistyy vähemmän mairittelevaan ulkonäköön niin se johtaa vain kaveruuteen ja johdonmukaisesti olemattomiin suhteisiin kun naisen "tunteet eivät syty". Siihen kyllä ajan kanssa tottuu itse kukin.

Siis he kutsuvat jopa sinua "homoksi"? Okei. Tuossa nyt on jo oikein kunnolla idiotismia heiltä.

Olen pahoillani. kirjoitti:

"Itse asiassa, olen ystäväpiirini ainut sinkku. Yksinäisyys puree aika kovaa juuri tämän takia, kun ympärillä näkee lähes pelkästään parisuntia."

Ymmärrän tunteesi.

"Silmälaseista tosin on aika paha hankkiutua eroon, koska näköni huononee edelleen pikku hiljaa, ja leikkaus maksaa noin 2000 euroa. Niin, ja olin siis opiskelija :)"

Kokeile piilareita. Muodikkaat kehykset voivat helpottaa toki asiaa mutta se on vain niin että silmälasit omaavat miehet nähdään hieman herkkinä.

"Tuosta silmien syvyydestä, tapasin aikaisemmin tänä vuonna erään naisen jolla tätä on, ja paljon. Olosuhteiden pakosta joutusimme olemaan suurinpiirtein koko ajan yhdessä kahden kuukauden ajan ja tunteeni rupesivat olemaan aika vahvatkin häntä kohtaan."

Toki silmien syvyyttä löytyy. Etsit jonkin sortin tiedostamis- ja empatiakokemusta naisesta. Ei siinä mitään pahaa ole. Naisetkin aika usein katso etsivät sitä "pilkettä silmäkulmassa" tai "salaperäisyyttä".

"Suurinpiirtein sen kahden kuukauden jälkeen hän teki aloitteen, ja no... En tiedä voisiko sano että hän käytti minua ja sen jälkeen heivasi pois, kaipa se sen takia sattui koska minulla oli vahvojakin tunteita häntä kohtaan. Ymmärrän häntä kyllä osaksi, koska on kuitenkin kyse hänen viimeisistä nuoruusvuosistaan, (hän on siis vanhempi kuin minä) eikä hän halua vielä sitoutua. Eivät kaikki halua parisuhdetta nuoruudessaan, niinkuin muutamankin kerran sanottu, että ihmisiä on erilaisia."

Eivät kaikkia halua ja esimerkiksi kuten sanoin osalla naisista on niin paljon kysyntää että he haluavat kokea erilaisia tuntemuksia sieltä täältä. Silloin miehistä kuten sinusta tulee tietynlainen väline siihen kokemukseen eikä niinkään ihminen josta välittää.

"Jeps, mutta kyllä ymmärrän suurimman osan siitä mitä tarkoitat kirjoituksillasi. Pahempaa olen kuullut, paljon pahempaa, että eipä se haittaa."

Ehkä olet kuullut mutta itse pidän monia ominaisuuksia ihailtavina miehille. Tiedän vain ettei moni nainen pidä muuten kuin puheissaan. Kun valinnanhetki tulee niin he muuttavat mielensä. He sanovat että "tunnut kivalta tyypiltä mutta ollaan kavereita" tai kuten varmaan tuossa koit että nainen saattoi tehdä jopa aloitteen suuntaansi kunnes totesi että "etsii jotain muuta, enkä halua sitoutua". Hän varmaan sitoutuu sen miehen kanssa joka tuntuu varmemmalla ja "miehekkäämmältä" sitten.

Tahdoin valottaa sinulle tätä nykymaailman raakuutta koska naiset eivät kerro totuutta ja kattelevat maailmaa noiden pinkkien silmälasien läpi kun eivät ymmärrä miesten kokemuksia parisuhdemarkkinoilla.

Itsekin olen nykyään sinkku (johtuu varmaan tuosta tökeröstä asenteestani ;)) mutta kun on tarpeeksi nähnyt paskaa ei pelkästään omassa vaan muiden ihmisten ihmissuhteissa niin tulet tajuamaan miten nämä asiat rakentuvat. Se ei ole kaunista katseltavaa. Yleensä ensimmäisten uhrien joukossa ovat juuri kaltaisesi ehkä herkemmät ja tiedostavat miehet.

Sitten yks sellainen juttu että älä ihmeessä ehdi naista "pelastettavaksi" tai että hän huolisi sinut "myötätunnosta". Ei tule toimimaan. Kun "pelastat" jonkun naisen osoittaen että olet se yksi välittävä mies niin he kyllä lähtevät elämästäsi heti kun huomaavat taas olevansa normaalissa kondiksessa. Samoin nuo jotka huolivat sinut myötätunnosta kun näkevät millainen "pohjimiltasi olet" on yleensä pahasti harhaa.

Tulet kokemaan tuolla tavoin todella karvaita pettymyksiä.

Miehillä tämä peli menee niin ettei tunteita kannata rakennella ennen kuin vasta sitten paljon myöhemmin. Ei alkuvaiheessa koska se saa naisen hermostuneeksi vaikka saattaa aluksi heitä kiinnostaakin kun mies on niin vilpitön ja ihastunut. Mies joutuu iskemään naisia tuon tuosta ilman tunteita ja kattomaan sitten miten niitä tunteita kehittyy.

Toki voi tavata naisen jota ei tarvitse iskeä joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet mutta niinhän se salamakin voi iskeä. ;)

Nauti elämästäsi sinkkuna koska parisuhteessa sitä aikaa ei kaikille noille asioille ole ja ehkä ajan kanssa asia korjaantuu. En kyllä sitä voi luvata koska sen verran ikäviä kohtaloita olen saanut seurata kavereipiirissäni. Se on vaan niin ettei miehen kannata valittaa naisten maailmasta ja naisten määrittämistä pelisäännöistä koska mies on silloin vain katkera luuseri ja entistä huonommassa asemassa.

nyt puhut kyllä asiaa

On kyllä pakko myöntää, että nyt oli jo sen tason kirjoitusta että löi aivan sanattomaksi.... Kyllähän se niin on kuin sanoit, pelkään muiden mielipiteitä siitä, minkälainen oikeasti olen. Muutamalle harvalle valitulle olen kertonut tunteistani, samanlaisia asioita mitä olen tännekin kirjoittanut. Ymmärrystä, myötätuntoa tai edes pelkkää kuuntelemista olen pyytänyt, mutta ivaa sekä "ystävien" karkoitusta se vain on saanut aikaiseksi.

Tämä ystävä josta alkuperäisessä aloituksessa kerroin, on ollut parhain ystäväni jo kohta 15 vuotta. Olemme jakaneet keskenämme kaiken, mutta silti en ole uskaltanut kertoa syvimmistä murheistani hänelle. Vaikka hänkin on kirjaimellisesti itkenyt olkapäätäni vasten monet kerrat. No, kohta olen taas hänen seurassaan kotosuomessa, ja ehkä uskallan vihdoinkin hänelle kertoa näistä asioista.

Asioita on monia joita haluan paeta. Haluan saada pois mielestäni sen hetken, kun ala-asteikäisenä kuulen kuinka omaa äitiäni kuristetaan viereisessä huoneessa enkä ymmärrä mitä tehdä, en uskalla, en yksinkertaisesti tiedä tapaa millä saisin sen kaiken loppumaan. Haluan paeta sitä koko lapsuuttani, jolloin aina kun tulin kotiini, ei kulunut hetkeäkään milloin en olisi kuullut miten idiootti, turha ja tyhmä olin. Haluan paeta sitä kaikkea väkivaltaa mitä koin perheessäni ensimmäisen 18 vuoteni aikana.

Ja kaikkista eniten, haluan paeta sitä, miten suuri paskiainen olin ala-asteella. Vaikka olen kaikilta heiltä pyytänyt anteeksi, monta kertaa, ja anteeksi olen kaikilta saanutkin, joita kohtaan olin ilkeä ala-asteella. Itseäni piinaa se ajatus että miten voisin olla niin tunteeton. Tällöin olin se ihmistyyppi, jota eniten halveksin. Ohjasin omaa pahaa oloani toisiin. Vaikka näiltä henkilöiltä joita kohtaan olin ääliö, olen saanut jo anteeksi, ja heidän puolustaessani mursin muutaman luunikin myöhemmässä peruskouluelämässä. En kuitenkaan usko että voin itselleni koskaan tätä anteeksi antaa, niitä kolmea vuotta jolloin olin samanlainen kuin oma isäni, ja liityin muun porukan jatkoksi. Kiitos kuitenkin siitä etten koskaan ollut väkivaltainen.

Ymmärrän, jos tämä aiheuttaa vihaa ihmisissä...

Haluan kuitenkin kiittää j:tä pysäyttävästä teksistä ja isosta kyynelvirrasta, tällä kertaa ilon.

UPDATE_9223845 kirjoitti:

On kyllä pakko myöntää, että nyt oli jo sen tason kirjoitusta että löi aivan sanattomaksi.... Kyllähän se niin on kuin sanoit, pelkään muiden mielipiteitä siitä, minkälainen oikeasti olen. Muutamalle harvalle valitulle olen kertonut tunteistani, samanlaisia asioita mitä olen tännekin kirjoittanut. Ymmärrystä, myötätuntoa tai edes pelkkää kuuntelemista olen pyytänyt, mutta ivaa sekä "ystävien" karkoitusta se vain on saanut aikaiseksi.

Tämä ystävä josta alkuperäisessä aloituksessa kerroin, on ollut parhain ystäväni jo kohta 15 vuotta. Olemme jakaneet keskenämme kaiken, mutta silti en ole uskaltanut kertoa syvimmistä murheistani hänelle. Vaikka hänkin on kirjaimellisesti itkenyt olkapäätäni vasten monet kerrat. No, kohta olen taas hänen seurassaan kotosuomessa, ja ehkä uskallan vihdoinkin hänelle kertoa näistä asioista.

Asioita on monia joita haluan paeta. Haluan saada pois mielestäni sen hetken, kun ala-asteikäisenä kuulen kuinka omaa äitiäni kuristetaan viereisessä huoneessa enkä ymmärrä mitä tehdä, en uskalla, en yksinkertaisesti tiedä tapaa millä saisin sen kaiken loppumaan. Haluan paeta sitä koko lapsuuttani, jolloin aina kun tulin kotiini, ei kulunut hetkeäkään milloin en olisi kuullut miten idiootti, turha ja tyhmä olin. Haluan paeta sitä kaikkea väkivaltaa mitä koin perheessäni ensimmäisen 18 vuoteni aikana.

Ja kaikkista eniten, haluan paeta sitä, miten suuri paskiainen olin ala-asteella. Vaikka olen kaikilta heiltä pyytänyt anteeksi, monta kertaa, ja anteeksi olen kaikilta saanutkin, joita kohtaan olin ilkeä ala-asteella. Itseäni piinaa se ajatus että miten voisin olla niin tunteeton. Tällöin olin se ihmistyyppi, jota eniten halveksin. Ohjasin omaa pahaa oloani toisiin. Vaikka näiltä henkilöiltä joita kohtaan olin ääliö, olen saanut jo anteeksi, ja heidän puolustaessani mursin muutaman luunikin myöhemmässä peruskouluelämässä. En kuitenkaan usko että voin itselleni koskaan tätä anteeksi antaa, niitä kolmea vuotta jolloin olin samanlainen kuin oma isäni, ja liityin muun porukan jatkoksi. Kiitos kuitenkin siitä etten koskaan ollut väkivaltainen.

Ymmärrän, jos tämä aiheuttaa vihaa ihmisissä...

Haluan kuitenkin kiittää j:tä pysäyttävästä teksistä ja isosta kyynelvirrasta, tällä kertaa ilon.

Upeaa tekstiä "J"! Jäin aivan itsekin lukemaan toistamiseen.

venla72_ kirjoitti:

Upeaa tekstiä "J"! Jäin aivan itsekin lukemaan toistamiseen.

Samoin. Pysäyttävää tekstiä!

Hienoa että netin keskustelupalstasta voi olla myös apua, ja toivon että bablotus pääsee hyvään alkuun työstämään noita asioita/ongelmia jne. Ja älä menetä toivoas, bablotus, ikinä! Älä välitä kyynisistä puheista... Näin netin perusteella sulla on iso sydän, paljon annettavaa, olet vielä nuori -> uskon että mahdollisuutesi löytää itselles kumppani on paremmat sitä mukaa mitä enemmän alat rakastaa ja hyväksyä itseäsi sellaisena kuin olet.

Hyvää jatkoa.

itsestäänselvyyksiä huonosti kirjoitettuina sekavassa olotilassa.

yksinäinen sielu kirjoitti:

Samoin. Pysäyttävää tekstiä!

Hienoa että netin keskustelupalstasta voi olla myös apua, ja toivon että bablotus pääsee hyvään alkuun työstämään noita asioita/ongelmia jne. Ja älä menetä toivoas, bablotus, ikinä! Älä välitä kyynisistä puheista... Näin netin perusteella sulla on iso sydän, paljon annettavaa, olet vielä nuori -> uskon että mahdollisuutesi löytää itselles kumppani on paremmat sitä mukaa mitä enemmän alat rakastaa ja hyväksyä itseäsi sellaisena kuin olet.

Hyvää jatkoa.

Jeps, on ollut mukavaa että on olemassa ihmisiä jotka auttavat. Jo pelkästään se, että on näistä asioista ensimmäistä kertaa kertonut, edes anonyymisti netissä, on jo tehnyt paljon. Pitkästä aikaa tuntuu taas siltä että jaksaa eteenpäin :)

Huomenna alkava temppuloma tropiikissa voi myös vaikuttaa asiaan :)

Mutta kuitenkin, vielä uudemman kerran kiitoksia, tänäisen jälkeen menee taas hieman aikaa ennenkuin kykenee nettiin pääsemään. Joten, siihen saakka!

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Jeps, on ollut mukavaa että on olemassa ihmisiä jotka auttavat. Jo pelkästään se, että on näistä asioista ensimmäistä kertaa kertonut, edes anonyymisti netissä, on jo tehnyt paljon. Pitkästä aikaa tuntuu taas siltä että jaksaa eteenpäin :)

Huomenna alkava temppuloma tropiikissa voi myös vaikuttaa asiaan :)

Mutta kuitenkin, vielä uudemman kerran kiitoksia, tänäisen jälkeen menee taas hieman aikaa ennenkuin kykenee nettiin pääsemään. Joten, siihen saakka!

Hyvää ja hauskaa matkaa!

Kyllä se niin on, ettei kannata murehtia.
Jeesusta toi bablotus tarvitsee.
Menisi seurakuntaan ja siellä jakaisi surujaan, kyllä joku kunnon kristitty tyttö häntä ymmärtää ja jakaa auliisti muutakin kuin sääliä:)

Jos itsesi sä haluat löytää ja menestystä himoitset niin itsemurhaa se on vain elämää turhaa
älä siis vaadi mitään elämältäsi anna se Jessen haltuun, hän sut on jo pelastanut ja pyyhkii kaikki kyyneleet!

Secretshadow kirjoitti:

Kyllä se niin on, ettei kannata murehtia.
Jeesusta toi bablotus tarvitsee.
Menisi seurakuntaan ja siellä jakaisi surujaan, kyllä joku kunnon kristitty tyttö häntä ymmärtää ja jakaa auliisti muutakin kuin sääliä:)

Jos itsesi sä haluat löytää ja menestystä himoitset niin itsemurhaa se on vain elämää turhaa
älä siis vaadi mitään elämältäsi anna se Jessen haltuun, hän sut on jo pelastanut ja pyyhkii kaikki kyyneleet!

Tässä nyt pakattuani tuli vielä vilkaistua netin saloja, juuri ennen koisimaan menoa.

Ei millään pahalla, mutta ei. En lähde enempää perustelemaan asiaa, sanompahan vain ei, ei ja ei :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Tässä nyt pakattuani tuli vielä vilkaistua netin saloja, juuri ennen koisimaan menoa.

Ei millään pahalla, mutta ei. En lähde enempää perustelemaan asiaa, sanompahan vain ei, ei ja ei :)

Mitä siinä menettäisit?
Tyhmästä päästä kärsii kylläkin koko vartalo

:`) ihana kuulla.

Kaksi tuntia, ei herunut ja pitää sua vaan "kaverina"? Etkö tajua jo viimeistään nyt miten kiven alla on 80- luvulla syntyneen miehen saada naisystävää?

h5i34uh5p kirjoitti:

Kaksi tuntia, ei herunut ja pitää sua vaan "kaverina"? Etkö tajua jo viimeistään nyt miten kiven alla on 80- luvulla syntyneen miehen saada naisystävää?

Et nyt varmaan ihan ymmärtänyt, tai sitten ymmärsit, mutta itse pidän kaveruutta ja hienoja juttutuokioita enemmän arvossa kuin random "herutuksia" :)

UPDATE_9223845 kirjoitti:

Et nyt varmaan ihan ymmärtänyt, tai sitten ymmärsit, mutta itse pidän kaveruutta ja hienoja juttutuokioita enemmän arvossa kuin random "herutuksia" :)

Kirjoituksesi/kokemuksesi liikutti minua, taidan olla erityisen herkällä tuulella tänään!
Vaikutat fiksulta ihmiseltä, jolla suuri sydän.

liikuttunut** kirjoitti:

Kirjoituksesi/kokemuksesi liikutti minua, taidan olla erityisen herkällä tuulella tänään!
Vaikutat fiksulta ihmiseltä, jolla suuri sydän.

Pakko myöntää, että tunnen ehkä liikaa... Ehkä olen mieheksi liian tunteikas. Ystäväpiiriini kuuluu naisia, hyviäkin ystäviä. Tänään tuli taas todettua että olen ehkä liian hyväksikäytettävä. Kun ystäväni ovat kipeitä, vien heille syötävää kun eivät itse pysty asunnostaan ulos astumaan sairautensa takia, kuuntelen murheet ja marinat, autan sen kun pystyn, otan itkut olkapäätäni vasten, taputan selkään ja yritän piristää...

Kaiken tämän jälkeen, olen kuitenkin vain kertakäyttöystävä, itselleni ei ole tarvetta muulloin kun toiset minua tarvitsevat. Haluaisin edes kerran elämässäni jonkun arvostavan ja pitävän minusta sinä itsenään mitä olen.

Yksi harvoista lahjoista mitä omaan, on se että pystyn arvioimaan toisia miehiä, jopa hetken juttelun avulla. Pystyn kertomaan minkälaisia henkilöitä he ovat. Vaikka näen kaukaa minkälaisia ihmisiä jotkut miehet ovat niin seuraavasti tapahtuu.... Hetki sitten olkapäätäni vasten itkeneet naispuoliset ystäväni, (siis aivan ystävät vain) juoksevat aivan todella kliseisen "pelimiehen" seuraan. Ja huomaan taas käveleväni yksin sateessa, pohtien miksi näin taas tapahtui. Ymmärrän että suurin osa ihmisistä katsoo herkkää miestä nenän varttaan pitkin, mutta kuka kuuntelisi minun ongelmiani,? Jotenkin vain tunnen taas olevani vain omenapuu jonka omenat poimitaan, mutta minua itseäni ei kastella tai pidetä kunnossa.

Olen yrittänyt kertoa ihmisille suruistani ja murheistani, ihmisille joita olen todella yrittänyt auttaa ja ymmärtää. Mutta ainoastaan kerran olen saanut takaisin jotain positiivista. Olen enemmänkin vieroittanut läheisiäni itsestäni kun olen yrittänyt saada apua ihmisiltä joita olen itse auttanut.

Keneltä sitä apua pitäisi hakea? Ketä voisi kuunnella? Edellisenkin viestini ystävä ei ole puhunut minulle sanaakaan viimeisen keskustelumme jälkeen. Mistä löytää joku, joka oikeasti vastaa siihen mitä puhut. Mistä löytää henkilö joka voisi auttaa toista rikkinäistä ihmistä.

Tälläkin palstalla olen jo moniin viestieihin liitettyihin sähköpostiosoitteisiin vastaillut, ja yrittänyt auttaa sekä hakea apua, mutta vastauksia ei ole tullut. Ehkä se on ollut ongelma, että suurin osa sähköpostiosoitteidensa jättäneistä on ollut naisia, ellei jopa lähes kaikki. Tällä vain tarkoitan sitä, että usein naisilla on vaikea puhua syntyjä ja syviä miehen kanssa, itselleni tämä ei ole koskaan ollut ongelma.

Mutta jos joku olisi halukas jakamaan murheitaan, ja olisi valmis kuuntelemaan omiani, niin seuraava postilaatikko on aina avoinna :)

[email protected]