Tietojenkäsittelytiede

Tampereelle tai Jyväskylään olen varmaan hakemassa. Suuntautuminen olisi ohjelmointi.
Olen miettinyt tulevaa koulutusta. Sitä koulutusta mistä saisi parhaimmat valmiudet työelämään ja opittua laajasti ja parhaiten tietotekniikasta. Vaihtoehtoja on amk-inssi tai yliopisto. Jos näihin ei pääse niin tradenomiksi sitten. Ensimmäinen haaste on tietenkin paikan saaminen ammattikoulu-pohjalta.
Noista luokista. Millaisia luokkia teillä on? Missä pidetään teoriatunnit, auditoriossa? Kirjoitetaanko paljon, vai onko se enemmänkin seuraamista? Myöhemmin voi lukea kirjasta ja kerrata. Ja onko paljon matematiikkaa ja fysiikkaa, ja mitä niistä pitäisi osata? Ja millaisia opettajat ovat?

arrrr kirjoitti:

Tampereelle tai Jyväskylään olen varmaan hakemassa. Suuntautuminen olisi ohjelmointi.
Olen miettinyt tulevaa koulutusta. Sitä koulutusta mistä saisi parhaimmat valmiudet työelämään ja opittua laajasti ja parhaiten tietotekniikasta. Vaihtoehtoja on amk-inssi tai yliopisto. Jos näihin ei pääse niin tradenomiksi sitten. Ensimmäinen haaste on tietenkin paikan saaminen ammattikoulu-pohjalta.
Noista luokista. Millaisia luokkia teillä on? Missä pidetään teoriatunnit, auditoriossa? Kirjoitetaanko paljon, vai onko se enemmänkin seuraamista? Myöhemmin voi lukea kirjasta ja kerrata. Ja onko paljon matematiikkaa ja fysiikkaa, ja mitä niistä pitäisi osata? Ja millaisia opettajat ovat?

Lue lisää

Tämä kirjoitettu sen perusteella, minkälaista meillä Oulussa on, mutta luulen, että se se niin paljoa eroa, vaikka hakisit esim. juuri sinne Tampereelle.

Ainakin meillä opiskelijat jaetaan opintojen alussa pienryhmiin, missä sitten pääsee tutustumaan vähän tarkemmin opiskelun ihmeelliseen maailmaan. Muuten kaikki menevät niille kursseille, mitä omaan HOPSiin on sattunut laittamaan, joten porukka, jonka kanssa kursseilla on, saattaa vaihdella paljon. Meille otetaan vuosittain reilut sata opiskelijaa, joten massaluennot ovat yleensä luentosaleissa/auditorioissa. Näitä on lähinnä tietyt kaikille pakolliset tai muuten vaan suositut kurssit. Muistiinpanoja saa ja kannattaa tehdä, mutta jos seuraa luentoja hyvin, valmiilla kalvoilla pystyy ihan hyvin kertamaan asiat. Heti alusta kannattaa ottaa sellainen tekevä asenne opiskeluun, että ei vain istu luennolla ja selaa nettiä, koska muuten tentiin opiskelu jää helposti viimeiseen iltaan, ja loppujen lopuksi saattaa olla, että kurssia ei pääsekään heti läpi. Ei se mikään maailmanloppu ole, jos hylsyjä tulee, mutta niiden paikkaaminen vie aikaa uusilta opinnoilta. Varsinkin meillä monien aloittavien toivoisi tajuavan tämän heti alussa. Luennoilta voi kyllä olla pois, mutta sitten joutuu itse tekemään paljon enemmän töitä asian oppimisen eteen.

Pienempien kurssien luennot ovat sitten pienemmissä saleissa ja ne ovat usein myös mielenkiintoisempia kuin massaluennot, koska luennoitsija pystyy ottamaan osallistujat huomioon paremmin. Harjoitukset ovat yleensä pienemmissä 10-20 henkilön ryhmissä. Niissä sitten pääsee tekemään ja kokeilemaan käytännössä asioita. Ohjelmoinnin harjoitukset ovat yleensä tietokoneluokissa, mutta jos koneet eivät ole pakollisia aineiston sisällön kannalta saattavat olla myös muissa pienemmissä luokkahuoneissa. Lisäksi meillä on joskus videoneuvotteluluentoja, jossa luennoitsija on jossain ihan muualla, esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtuurien kurssi luennoidaan meillä juuri Tampereelta etänä. Lisäksi meillä joskus luentoja saa myös videoina, joita pystyy kotona katselemaan, mikä on todella kivaa, mutta en ole varma onko vastaava käytäntö olemassa muissa yliopistoissa.

Ainakin Tamperella joutuu näköjään suorittamaan x op matematiikkaa, joten se vaihtelee yliopistojen kesken. Fysiikkaa ei tietääkseni tarvitse missään pakosta opiskella. Tyypillinen yliopistomatematiikka on sellaista lukiomatematiikan laajennusta ja syvennystä, josta sitten siirrytään eteenpäin. Ekat kurssit ovat käytännössä lukiomatematiikan kertausta ilman mitään uutta asiaa, joten jos lukiomatematiikkaa ei ole opiskellut, kannattaa näihin kursseihin erityisesti panostaa ja pieni etukäteissilmäilykään ei olisi pahitteeksi. Matematiikassa kärryiltä tippumisen paikkailu on vielä vaikeampaa kuin muissa opinnoissa. Harjoituksiin kannattaa mennä ja niitä tehtäviä kannattaa itse pyrkiä laskemaan etukäteen. Ne eivät ole varsinaisesti vaikeita, mutta vaativat töitä.

Opetushenkilökuntaa löytyy laidasta laitaan. Yliopisto-opettajilta ei vaadita mitään varsinaista pätevyyttä, joten väkeä löytyy erinomaisista opettajista täysin luokattomiin. Jos siellä on joku henkilö, jonka luennoista kukaan ei ota selvää, saa asian yleensä selville melko nopeasti ja ne luennot voi jättää väliin ja yrittää opetella asian itse. Apua kannattaa uskaltaa kysyä, jos on ongelmia, ihmisiä hekin ovat kaikki. Lisäksi haluaisin vielä sanoa, että opinnoista voi päästä läpi melko vähälläkin työllä, mutta se ei todellakaan kannata tai huomaa valmistuneensa osaamatta oikeastaan paljon mitään. Kun tekee itsenäisesti töitä asioiden oppimisen eteen, saa opinnoista irti todella paljon enemmän kuin pelkällä minimivaatimusten suorittamisella.

tiedonkäsittelijä kirjoitti:

Tämä kirjoitettu sen perusteella, minkälaista meillä Oulussa on, mutta luulen, että se se niin paljoa eroa, vaikka hakisit esim. juuri sinne Tampereelle.

Ainakin meillä opiskelijat jaetaan opintojen alussa pienryhmiin, missä sitten pääsee tutustumaan vähän tarkemmin opiskelun ihmeelliseen maailmaan. Muuten kaikki menevät niille kursseille, mitä omaan HOPSiin on sattunut laittamaan, joten porukka, jonka kanssa kursseilla on, saattaa vaihdella paljon. Meille otetaan vuosittain reilut sata opiskelijaa, joten massaluennot ovat yleensä luentosaleissa/auditorioissa. Näitä on lähinnä tietyt kaikille pakolliset tai muuten vaan suositut kurssit. Muistiinpanoja saa ja kannattaa tehdä, mutta jos seuraa luentoja hyvin, valmiilla kalvoilla pystyy ihan hyvin kertamaan asiat. Heti alusta kannattaa ottaa sellainen tekevä asenne opiskeluun, että ei vain istu luennolla ja selaa nettiä, koska muuten tentiin opiskelu jää helposti viimeiseen iltaan, ja loppujen lopuksi saattaa olla, että kurssia ei pääsekään heti läpi. Ei se mikään maailmanloppu ole, jos hylsyjä tulee, mutta niiden paikkaaminen vie aikaa uusilta opinnoilta. Varsinkin meillä monien aloittavien toivoisi tajuavan tämän heti alussa. Luennoilta voi kyllä olla pois, mutta sitten joutuu itse tekemään paljon enemmän töitä asian oppimisen eteen.

Pienempien kurssien luennot ovat sitten pienemmissä saleissa ja ne ovat usein myös mielenkiintoisempia kuin massaluennot, koska luennoitsija pystyy ottamaan osallistujat huomioon paremmin. Harjoitukset ovat yleensä pienemmissä 10-20 henkilön ryhmissä. Niissä sitten pääsee tekemään ja kokeilemaan käytännössä asioita. Ohjelmoinnin harjoitukset ovat yleensä tietokoneluokissa, mutta jos koneet eivät ole pakollisia aineiston sisällön kannalta saattavat olla myös muissa pienemmissä luokkahuoneissa. Lisäksi meillä on joskus videoneuvotteluluentoja, jossa luennoitsija on jossain ihan muualla, esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtuurien kurssi luennoidaan meillä juuri Tampereelta etänä. Lisäksi meillä joskus luentoja saa myös videoina, joita pystyy kotona katselemaan, mikä on todella kivaa, mutta en ole varma onko vastaava käytäntö olemassa muissa yliopistoissa.

Ainakin Tamperella joutuu näköjään suorittamaan x op matematiikkaa, joten se vaihtelee yliopistojen kesken. Fysiikkaa ei tietääkseni tarvitse missään pakosta opiskella. Tyypillinen yliopistomatematiikka on sellaista lukiomatematiikan laajennusta ja syvennystä, josta sitten siirrytään eteenpäin. Ekat kurssit ovat käytännössä lukiomatematiikan kertausta ilman mitään uutta asiaa, joten jos lukiomatematiikkaa ei ole opiskellut, kannattaa näihin kursseihin erityisesti panostaa ja pieni etukäteissilmäilykään ei olisi pahitteeksi. Matematiikassa kärryiltä tippumisen paikkailu on vielä vaikeampaa kuin muissa opinnoissa. Harjoituksiin kannattaa mennä ja niitä tehtäviä kannattaa itse pyrkiä laskemaan etukäteen. Ne eivät ole varsinaisesti vaikeita, mutta vaativat töitä.

Opetushenkilökuntaa löytyy laidasta laitaan. Yliopisto-opettajilta ei vaadita mitään varsinaista pätevyyttä, joten väkeä löytyy erinomaisista opettajista täysin luokattomiin. Jos siellä on joku henkilö, jonka luennoista kukaan ei ota selvää, saa asian yleensä selville melko nopeasti ja ne luennot voi jättää väliin ja yrittää opetella asian itse. Apua kannattaa uskaltaa kysyä, jos on ongelmia, ihmisiä hekin ovat kaikki. Lisäksi haluaisin vielä sanoa, että opinnoista voi päästä läpi melko vähälläkin työllä, mutta se ei todellakaan kannata tai huomaa valmistuneensa osaamatta oikeastaan paljon mitään. Kun tekee itsenäisesti töitä asioiden oppimisen eteen, saa opinnoista irti todella paljon enemmän kuin pelkällä minimivaatimusten suorittamisella.

Lue lisää

Kiitos vastauksista