23.11.2009 Ilta-Sanomissa Tevani uhkasi lyödä nyrkkinsä pöytään, ellei suomalaiset nöyrästi palvele
pakkoruotsittajia ruotsin kielellä.
Sellaisella nyrkillä, jolla ei ole koskaan tehty rehellistä työtä, ei kannata lyödä pöytään.
Siinä Tevanin nyrkki leviää kuin lehmän paska, eikä se ole Tevanillekaan järkevää.
Sanomalehti Ilkassa tänään kansanedustaja Paula Sihto kirjoittaa kolumnissaan samasta aiheesta, kuin
Tevani Ilta-sanomissa. Sihdon kirjoitus oli tosi järkevä, ja sen kirjoituksen kannattaisi Tevaninkin lukea.
Kolumnit
Eipäs tehdä turhaa kieliriitaa
torstai 26.11.2009
Aluehallintouudistus on itsenäisyytemme ajan suurin valtion hallintoa selkeyttävä uudistus. Tehtävät annetaan kahdelle uudelle monialaiselle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja tulee olemaan kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15, joista 9 on ns. täyden palvelun ELYjä. Seinäjoki saa nimenomaan täyden palvelun ELYn. Tämä on työvoitto maakunnalle.
Saman uudistuksen yhteydessä läänit lakkautetaan - jo oli aikakin. Viimeisin hajanainen ja sekava uudistus joudutti lääninhallitusten lakkautusta. Esimerkiksi meidän alue ei koskaan tuntenut omakseen Turkua valtionhallinnon keskuksena. Läänin kaukaisimmasta kunnasta Lestijärveltä on lyhempi jokaisen muun läänin keskuspaikalle kuin Turkuun.
Aluehallintouudistus vahvistaa oman maakuntamme merkitystä itsenäisenä toimijana ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Hallituksen toimet ansaitsevat tässä suhteessa kiitoksen, erityisesti ministeri Kiviniemen tahtopolitiikka on tuottanut tulosta. Maaseutuviraston sijoittuminen Seinäjoelle omalta osaltaan vahvistaa tätä positiivista maakuntamme kehitystä.
Keski-Pohjanmaan osalta uudistuksesta tuli farssi. Lopullinen päätös siirtyi perustuslain kielipykälään vedoten ensi vuoteen. Kesäkuuhun 2010 mennessä tehdään selvitys ja annetaan tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Keski-Pohjanmaa suuntautuu Vaasaan vuoden ajan ja sinä aikana selvitetään tämä kielikysymys. Kieli on tässä kohtaa tekosyy, koska Kokkolassa on jo tähänkin asti saanut kielipalvelut molemmilla kielillä eikä sitä kukaan ole moittinut.
Aluehallintouudistuksen liepeillä käyty kielipoliittinen varjonyrkkeily ei saa tyylipisteitä. Keski-Pohjanmaan väestöstä selvä enemmistö on selkeästi ilmaissut tahtovansa Oulun suuntaan, tätä tahtoa ministeri Kiviniemi on johdonmukaisesti toteuttanut. Sen sijaan RKP:n edustajat yhdessä kokoomusministerin kanssa tekivät asiasta kielipoliittisen. On tärkeää, että me puolustamme kunnallisen itsehallinnon periaatteita, erityisesti asiassa, jossa valtionhallinnon valtaa yritetään tuoda lähemmäksi kansaa.
On hyvä, että asia selvitetään perusteellisesti, mutta perusteena ei voi olla se, että kielellisiä palveluja ruotsin kielellä voi tarjota vain äidinkieleltään ruotsinkielinen viranhaltija. Samassa yhteydessä nostettu ajatus Ahvenanmaan irtautumisesta Manner-Suomesta on hetken mielijohteesta syntynyt ylilyönti. Suomi on kaksikielinen maa, joka on tarjonnut paljon sellaista etuisuutta kielelliselle vähemmistölle, mistä enemmistö voisi olla syystä kateellinen.
Tavallisen ihmisen arkeen aluehallintouudistus ei kovin paljon vaikuta, mutta sen avulla mahdollistuu tehokkaampi maakuntien kehitystyö. Kielipolitiikalla elämöimällä saattaa olla päinvastainen vaikutus. Sahataan omaa oksaa, eikä se ole kenenkään etu. Suuri hiljainen enemmistö suomenkielisistä on hyväksynyt "pakkoruotsin" ja monet muutkin asiat. Tätä hiljaisen suomenkielisen enemmistön tukea ei kannattaisi lyhytnäköisesti menettää perusteettomalla kieliriidalla.
KOLUMNI
Paula Sihto
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Ilmajoelta.
pakkoruotsittajia ruotsin kielellä.
Sellaisella nyrkillä, jolla ei ole koskaan tehty rehellistä työtä, ei kannata lyödä pöytään.
Siinä Tevanin nyrkki leviää kuin lehmän paska, eikä se ole Tevanillekaan järkevää.
Sanomalehti Ilkassa tänään kansanedustaja Paula Sihto kirjoittaa kolumnissaan samasta aiheesta, kuin
Tevani Ilta-sanomissa. Sihdon kirjoitus oli tosi järkevä, ja sen kirjoituksen kannattaisi Tevaninkin lukea.
Kolumnit
Eipäs tehdä turhaa kieliriitaa
torstai 26.11.2009
Aluehallintouudistus on itsenäisyytemme ajan suurin valtion hallintoa selkeyttävä uudistus. Tehtävät annetaan kahdelle uudelle monialaiselle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja tulee olemaan kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15, joista 9 on ns. täyden palvelun ELYjä. Seinäjoki saa nimenomaan täyden palvelun ELYn. Tämä on työvoitto maakunnalle.
Saman uudistuksen yhteydessä läänit lakkautetaan - jo oli aikakin. Viimeisin hajanainen ja sekava uudistus joudutti lääninhallitusten lakkautusta. Esimerkiksi meidän alue ei koskaan tuntenut omakseen Turkua valtionhallinnon keskuksena. Läänin kaukaisimmasta kunnasta Lestijärveltä on lyhempi jokaisen muun läänin keskuspaikalle kuin Turkuun.
Aluehallintouudistus vahvistaa oman maakuntamme merkitystä itsenäisenä toimijana ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Hallituksen toimet ansaitsevat tässä suhteessa kiitoksen, erityisesti ministeri Kiviniemen tahtopolitiikka on tuottanut tulosta. Maaseutuviraston sijoittuminen Seinäjoelle omalta osaltaan vahvistaa tätä positiivista maakuntamme kehitystä.
Keski-Pohjanmaan osalta uudistuksesta tuli farssi. Lopullinen päätös siirtyi perustuslain kielipykälään vedoten ensi vuoteen. Kesäkuuhun 2010 mennessä tehdään selvitys ja annetaan tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Keski-Pohjanmaa suuntautuu Vaasaan vuoden ajan ja sinä aikana selvitetään tämä kielikysymys. Kieli on tässä kohtaa tekosyy, koska Kokkolassa on jo tähänkin asti saanut kielipalvelut molemmilla kielillä eikä sitä kukaan ole moittinut.
Aluehallintouudistuksen liepeillä käyty kielipoliittinen varjonyrkkeily ei saa tyylipisteitä. Keski-Pohjanmaan väestöstä selvä enemmistö on selkeästi ilmaissut tahtovansa Oulun suuntaan, tätä tahtoa ministeri Kiviniemi on johdonmukaisesti toteuttanut. Sen sijaan RKP:n edustajat yhdessä kokoomusministerin kanssa tekivät asiasta kielipoliittisen. On tärkeää, että me puolustamme kunnallisen itsehallinnon periaatteita, erityisesti asiassa, jossa valtionhallinnon valtaa yritetään tuoda lähemmäksi kansaa.
On hyvä, että asia selvitetään perusteellisesti, mutta perusteena ei voi olla se, että kielellisiä palveluja ruotsin kielellä voi tarjota vain äidinkieleltään ruotsinkielinen viranhaltija. Samassa yhteydessä nostettu ajatus Ahvenanmaan irtautumisesta Manner-Suomesta on hetken mielijohteesta syntynyt ylilyönti. Suomi on kaksikielinen maa, joka on tarjonnut paljon sellaista etuisuutta kielelliselle vähemmistölle, mistä enemmistö voisi olla syystä kateellinen.
Tavallisen ihmisen arkeen aluehallintouudistus ei kovin paljon vaikuta, mutta sen avulla mahdollistuu tehokkaampi maakuntien kehitystyö. Kielipolitiikalla elämöimällä saattaa olla päinvastainen vaikutus. Sahataan omaa oksaa, eikä se ole kenenkään etu. Suuri hiljainen enemmistö suomenkielisistä on hyväksynyt "pakkoruotsin" ja monet muutkin asiat. Tätä hiljaisen suomenkielisen enemmistön tukea ei kannattaisi lyhytnäköisesti menettää perusteettomalla kieliriidalla.
KOLUMNI
Paula Sihto
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Ilmajoelta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.