Annatteko rahaa vuosittain hyväntekeväisyyteen?
1 vuosittain
2 tilaisuuden tullen (esim tsunami)
3 en koskaan
Itse vastaisin nro 2.
1 vuosittain
2 tilaisuuden tullen (esim tsunami)
3 en koskaan
Itse vastaisin nro 2.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sulta puutuu yksi vaihtoehto eli
4) säännöllisesti
Itse annan 10 euroa kuussa Unicefille kehitysmaiden lapsille. Äidiksi tultuani katsoin tärkeäksi, että huonompiosaisten äitien lapsilla on myös mahdollisuus elämään.
1) Mieluusti vain sellasiin keräyksiin joissa kerrotaan kuinka suuri osuus lahjoituksesta menee itse kohteeseen. Viimeksi ostin Roosa nauhoja ja tein lahjotuksen Pinkki Pottiin.
3. eli en koskaan.
en anna minäkään. Ja mistä sitä antaa, kun ei omillekkaan lapsille riitä rahaa ruokaan.
..Miksi pitää lykätä sitä rahaa muualle maailmaan (jos sitä on ylimääräistä) kun kotimaassakin on apua tarvitsevia! Tsunami rahatkaan eivät menneet sinne minne piti, eli piti mennä köyhille, mutta meni hotellien ja turisti kohteiden uudelleen rakentamiseen! Ja sitten kun kotimaassa tulee joki kriisi, niin kukaan ei laita yhtään rahaa.Kuten eilen tuli siitä Kauhajoen tapauksesta,omaisia haastateltiin 45minuuttia ohjelmassa.
Valtio lupaili ja lupaili vaikka mitä, mutta mikään ei toteutunut, ja laittoitteko siihen kriisi tukirahastoon rahaa? Ette luultavasti,kun pitää niille "raukoille" sinne kehitysmaihin laittaa! Hävettää tämä suomalaisten touhu! kovaa sanotaan että "kyllä me ollaan hyvä kansa kun toisia autamme kriisissä" , ja paskat kukaa mitää auta ku tosi paikka tulee! Seisokaa niiden sanojen takana!Itse olen pelkästään kotimaahan lykännyt rahaa ja sellaisiin että tiedän minne se raha menee (eli yleensä itse suoraa vienyt).
..kysymykseen.
1, 2 ja se puuttuva 4. ja VAIN kotimaahan!
1. Joka vuosi, juuri käytin hyväntekeväisyyteen 80e vähäosaisten lasten joululahjoihin Suomeen (laitoshuollossa oleville lapsille), lisäksi pistämme miehen kanssa joka joulu vähintään 70e siihen MLL:n joulukeräykseen, myös vähäosaisille perheille. Myös kirkon ulkomaanapuun yms. menee. Itse olemme keskipalkkaisia, mutta tavaroita vähän liikaakin ja toisilla ei paljon mitään jouluna :-(
Minulla oli ennen useampikin "kummilapsi" kehitysmaissa, mutta kun sain oman lapsen ja etenkin nyt kahden lapsen yh:na ja vanhempain/hoitovapaalla ilman kunnollisia tuloja niin joutuu koko ajan laskemaan pennosia...siksi olen luopunut kummilapsista. Ehkä taas sitten kun saan oman talouden jotenkin kuntoon. Sen vuoksi en nyt osallistu keräyksiin, vaikka ehkä pitäisi nipistää vielä itseltä että voisi jakaa edes sitä mitä itsellä on. Mutta jotenkin tällä hetkellä tässä rahatilanteessa on vaikea luopua rahasta.
Joka vuosi näin joulun alla annan hieman rahaa johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen. Yleensä luonnonsuojeluun tai vastaavaan.
Tänä vuona en ole vielä päättänyt mihin rahaa antaisin. Sain yhden hyvän idean äältä palstalta, mutta en ole vielä löytänyt konsteja sen toteuttamiseen....
on tuo kakkonen,tai ykkönen......tänä vuonna olen antanut panokseni jollekkin kotimaiselle lasten sairauksien tutkimusjutulle,en muista miten se virallisesti meni se nimike.
Lahjoitan kyllä vaatetta ja tavaraa eri tahoille säännöllisesti.
Olen niitä tilaisuuden ja mahdollisuuden tullen ihmisiä- Ainoa säännöllinen kohde on naisten pankki, koska sitä kautta avustukset jakautuvat erittäin tehokkaasti tuomaan hyvinvointia perheille, sekä on myöskin mielestäni pitkällä tähtäimellä oikeantyyppistä avustusta.
Kotimaassa harjoitan ns. "läheisavustusta", eli lainaan korotta, ja pitkillä maksuajoilla tarvitsijoille rahaa hädässä tms. Kotimäiset organisaatiot ovat mielestäni erittäin tehottomia (ehkä pelastusarmeijan joulukeräystä lukuunottamatta). Mielestäni myös minulla on ensisijainen vastuu auttaa omaa lähipiiriäni (sekä taloudellisesti, että käytännössä).
Joskus laitan yk:n katastrofiavulle rahaa, sekä nälkäpäiväkeräyksiin.
Joka joulu ostan "erilaisen joululahjan", mutta oikeasti olen tällaisia hyväntekeväisyyksiä vastaan.
Jos haluaa parantaa maailmaa, niin on opetettava ihmiset itse huolehtimaan itsestään. Minusta on väärin, että rahaa tungetaan loputtomiin jonnekkin, missä ihmiset vain istuvat käsi ojossa - näin hieman liioiteltuna.
Luonnonkatastrofit on tietysti asia erikseen, mutta siinäkin epäilen, etteivät rahat oikeasti mene ihan sinne minne pitäisi.
Eikä minullakaan sitä rahaa yksinhuoltajana niin paljon ole. Joskus on ylimääräistä, ja silloin on kiva ihan itse vähän törsätä. Auttaahan se törsääminenkin ehkä, kun ostaa jossakin halpamaassa tehdyn tuotteen. Saa köyhä tehdastyöläinen palkkansa.
en anna koska rahat ei riitä edes omalle perheelle,saati sitten hyväntekeväisyyteen. jos haluan hyväntekeväisyyttä harrastaa niin sitten ostan jonkun hyv.tek.järjestön tuotteen josta on itselleniki hyötyä.
mutta sen olen päättänyt että jos voitan lotossa tai jostain arvasta tms. paaaaaaaaljon rahaa niin teen sitten lahjotuksen syöpäjärjestölle. syöpäjärjestön olen valinnut siitä syystä että lähipiirissäni on ollut niin monta syöpäsairasta ihmistä(joista yksi isäni joka syöpään myös menehtyi)että haluan tukea sitä järjestöä.
Annan:
Nälkäpäivä-keräykseen
Sotaveteraaneille
yhteisvastuukeräykseen
Myös erilaisiin katastrofirahasto-keräyksiin.
Koen, että vaikka itselläkin on välillä tosi tiukkaa, pystyn sinne kuitenkin pienen summan laittamaan.
Annan kuukausittain noin 200e, osan Suomeen osan kehitysmaihin. Järjestöt, joiden kautta säännöllisen apuni kanavoin, ovat Kirkon ulkomaanapu, Suomen lähetysseura, Fida, Pelastusarmeija ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Eduskunta on 90-luvun lamasta lähtien keventänyt verotustamme vuosi vuodelta. Palveluja on karsittu ja tuloerojen on annettu kasvaa. Menoleikkaukset ovat kipeimmin kirpaisseet sekä kehitysyhteistyötä että kaikkein köyhimpiä suomalaisia. Protestoin vastuutonta tuloeroja kasvattavaa politiikkaa maksamalla omalle kohdalleni tulleet tarpeettomat veronkevennykset takaisin yhteiskunnalliseen työhön eri järjestöjen kautta. En hyväksy edellisten enkä nykyisen hallituksen linjauksia.
Vaikka monet järjestöt tekevät hyvää työtä, ihmisten perushyvinvointi pitäisi kuitenkin turvata ensisijaisesti verovaroista. Äänestän vaaleissa seuraavan kerran vasta sitten, kun joku puolue vakavissaan ja tinkimättä lupaa korottaa meidän keski- ja suurituloisten verotusta reilusti.
3
Perustelu:
Avustusjärjestöt tekevät itselleen bisnestä avuntarvitsijoiden kustannuksella.
Joulun alla menemme kaupungille ja tuhlaamme suruttomasti satoja euroja kaikenlaiseen rihkamaan ja toisinaan aika huonolaatuisiin kertakäyttötuotteisiin. Maksamme tavaroista ylihintaa välikäsille ja suuria voittoja kauppaketjuille. Voitoilla meille sitten rakennetaan yhä valtavampia uusia kauppakeskuksia, turhaan. Kotona kärsimme tavaraähkystä.
Kaupan ulko-ovella sujautamme yhden vitosen joulupataan ja illalla kauneimmissa joululauluissa toisen vitosen Lähetysseuralle. Yöllä mietimme, huijasikohan Pelastusarmeija tai SLS meitä. Meneekö hyvään annettu kymppi köyhille vai jääkö se rikkaisiin länsimaihin ja järjestöjen pikkupomoille? Siinäpä meillä ongelma!
Markkinatalous tuo hyvinvointia useille ihmisille. Kauppaketjut työllistävät omat työntekijänsä sekä välikäsien työntekijät. Jokainen voi laittaa rahansa mihin haluaa, vaikka rihkamaan, jos niin haluaa. Ostaminen luo hyvinvointia.
Avustusjärjestöt ovat olemassa, koska joku on keksinyt, että hädässä olevilla voi itse tienata. Mikäs sen hienompaa kuin ilmainen raha! Lehteen kuva lapsen surullisesta katseesta ja jo alkaa rahaa virrata tilille, mitään tekemättä. Siitä sitten itselle 80% , kuluihin 15% ja näön vuoksi avustukseen 5%.
Avustaa voi muutenkin kuin rahallisesti. Rahan antaminen on omantunnon puhdistamista ja itsensä ylentämistä.
huonompiosaisten kustannuksella. Telkusta tuli kerran ohjelma, ja kerrottiin, että kun rahaa kerätään, näytetään silloin aina lapsia ja huonoja oloja, jotta kansan sydän heltyisi. Kuitenkin suurin osa rahoista menee kuluihin ja rikkaiden taskuun, ei siihen mihin ne oli tarkoitettu. Tämä ei ollut mun suusta, vaan se mitä telkusta kuulin.
Jos haluat tehdä hyväntekeväisyyttä, anna rahalahjoitus suoraan sille, joka sitä tarvii, näin se menee oikeaan paikkaan. Jos näet naapurin tai jonkun jollaon hätä, anna se suoraan hänelle. MInusta tuo on hyvä ohje.