Silloinen liike herätti myös vastustusta, ja virallinen kirkko yritti saada sen tukahutetuksi . Skellefteåssa
kuninkaallinen komissio tutki asiaa , ja tuloksena oli kunikaan kirjeen mukaan vuodeltä 1820 , jossa
lukijoille annettiin oikeus kokoontua kirkonkylässä joko ennen jumalanpalvelusta tai sen jälkeen , mikäli
he ottivat samalla osaa kirkonmenoihin . Lisäehtona oli , että he he eivät saaneet esittää omia selityksiään ,
vaan heidän täytyi tyytyä lukemaan hartauskirjoja .
Samantapaisia kieltoja annettiin myöhemmin muillekin alueille . Vastustuksesta huolimatta liike levisi laajalle.
Tämä tieto ei mitenkään vielä hätkädyttävä , mutta entä seuraava.
Uuslukijain johtajista mainittakoon tässä yhteydessä seuraavat neljä henkilöä : Pappismiehet Per Brandell,
ja Anreas Rosenius . sekä Maallikot Andreas Larsson , Maja Lisa Söderlund ( Maria Elisabet) Hän toimi lukijana
sekä puhui siellä missä kieltoja ei ollut. Matkoista jotka kesti 2 pv. --jopa yli 3 vko .
kuninkaallinen komissio tutki asiaa , ja tuloksena oli kunikaan kirjeen mukaan vuodeltä 1820 , jossa
lukijoille annettiin oikeus kokoontua kirkonkylässä joko ennen jumalanpalvelusta tai sen jälkeen , mikäli
he ottivat samalla osaa kirkonmenoihin . Lisäehtona oli , että he he eivät saaneet esittää omia selityksiään ,
vaan heidän täytyi tyytyä lukemaan hartauskirjoja .
Samantapaisia kieltoja annettiin myöhemmin muillekin alueille . Vastustuksesta huolimatta liike levisi laajalle.
Tämä tieto ei mitenkään vielä hätkädyttävä , mutta entä seuraava.
Uuslukijain johtajista mainittakoon tässä yhteydessä seuraavat neljä henkilöä : Pappismiehet Per Brandell,
ja Anreas Rosenius . sekä Maallikot Andreas Larsson , Maja Lisa Söderlund ( Maria Elisabet) Hän toimi lukijana
sekä puhui siellä missä kieltoja ei ollut. Matkoista jotka kesti 2 pv. --jopa yli 3 vko .
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä Per. Brandell oli se sama pappi, joka toimi Noran pitäjässä Härnösandin pohjoispuolella . Norasta tuli Brandellin aikana suuren herätyksen keskuspaikka , josta liike levisi koko Ångermanlandiin ja ympäröiviin maakuntiin . Brandellin vaikutuksesta syntynyt herätys oli luonteeltaan evankelinen . Hänen kauttaan
tuli kääntymykseen myös Lapin Mariana historiaan jäänyt , muuten jälkipolville melko tuntematon kansannainen , joka Åselessa tuli LLL. :sen puheille Jumalan palveluksen jälkeen maria tuli sakaristoon ja
johdatti LLL:n tuntemaan evankeliumin valon . Tästä tapahtumasta alkoi sitten LLL:n varsinainen toiminta
LAPIN HERÄTTÄJÄNÄ.
Ei virallinen kirkko ole halunnut saada lukijoiden toimintaan tukahdetuksi.
Kirkko on halunnut pitää liikkeen kirkon sisällä ja papiston ohjauksessa.
Sitä Laestadiuksin halusi, ja sillä tavalla hän neuvoi kollegojaan.
Pohjoisen Ruotsin lukijaliikkeissä oli myös vakavia ylilyöntejä ja eriseuraisuutta, mitä papisto ei voinut tietenkään hyväksyä.
Mitä tulee mainittuun vuoden 1820 päätökseen, on se edelleen voimassa monin paikoin Suomen esikoislestadiolaisuudessa.
Juuri sitä tukahduttamista ?
ei ole. turhaan sinäkään pelkäät ohjausta.
Tarkoititko juuri sitä, että seurojen aloitusaika, on yleensä kirkonmenojenjälkeen?
Joka oli Kuninkaalta annettu vieläkö sitä on jäljellä .
Sen kuomoamiseen alkoi Ruotsissa 1822 , sitä lievennettiin uumajan seudulla , ja laajennettiin
pikkuhiljaa ympäristöön . Joka sitten n. 1848-9 . peruutettiin , kunnes 1850 taaskiristettiin
viranomaisilta. ja 1857-8. lopetettiin , ja kaikki sai kokoontua vapaasti.
Ehkä aloituksen otsikossa ei olisi vielä saanut käyttää lainkaan LLL.n
vaan kaikki oli puhtaasti Lukijaisien aikaa
Tässä kirjoitetut aiemmat asiat oli jo tapahtuneet, kun LLL vielä oli yliopisossa ja saanut vihkimyksen papiksi kuitenkin ennen 1826 jolloin toimi pappina Arjeplogissa ja kirkkoherrana Karesuandossa .
Hänen poikansa Garl Olof, luki yliopistoa ja papiksi. Hengellinen murros n. 1840.
Hedberg F G joka silloin oli herännäisissä ( P Ruotsalaisenjohdossa) murros 1840.
Lauri Leevi Lestaadius oli pappina Pajalan seurakunnassa, hänkin sai murroksen 1841.
Kun näistä ajoista kului muutama vuosi,hän puolusti hyviä hengellisiä kirjoituksia. Kun kaikki varsinkin
Garl Olof Rosenius voimakkasti toi esiin Hedberrgin kirjoituksen evankeliumin valoa elämän ohella oli
"Muutamia niin uskaliaiaita ilmauksia , että sitä helposti voidaan käyttää vahingon ja hämmennnyksen aikaansaamiseksi". Hedberg on Roseniuksen mukaan tosin voimakkaasti korostanut sitä, " että kaikki on valmiina, kaikki Jumalan puolelta on valmiina, kaikki täytetty, mitä meidän armottamiseemme Jumalan
edessä tarvitaan", mutta on mahdollista, että kirjoitus herättää sen eksyvän ajatuksen , ikään kuin meidän
puoleltamme kaikki olisi valmiina, ikään kuin me muka ilman kääntymystä, parannusta ja uskoa tulisimme autuaiksi vain sen tähden, mitä Kristus on täyttänyt.
Rosenius halusi lukijain ymmärtävän, ettei Hedberg ole tälläista tarkoittanut. Oikein ymmärrettynä kirjoitus oli hyvä," Sisältää kalliin evankeliumin ja ansaitsee paljon huomiota, sitä on usein luettava ja se on varteen otettava. Kaikki ovat Lutterin ihaljoita ja lainaavat mielellään hänen kirjoituksiaan.
Tämä selitykseksi, miksi olen kirjoittanut paljon lainauksia Hedbergin kirjasta Elämän Sanoja.
Tekstin lainasin Aapeli Saarisalon kirjasta - Rosenius evankeelisen uskon mies.
Siitä on puhuttu paljon jopa L.L.L:n tiedetään hänestä pitäneen, ja todenneen siihen aikaan , jonka
oma herättäjäntoiminta näihin aikoihin alkoi, puolusti kiivaasti Scottia ja moitti kirkon pappeja siitä, että nämä olivat taistelleet tätä vastaan ja osaltaan vaikuttaneet hänen työnsä loppumiseen ja pois muuttamiseen
maasta.
Tämä oli Scottin kirje :
Vartija -lehdessä . julkaistiin julkaistiin 1856 kirje , jonka hän oli lähettänyt ystävälleen Tukholmaan .
Siinä hän puhuu Ruotsin Lutrilaisesta kirkosta ja vapaakirkollisesta virtauksista seurallisesti: "Millään Ruotsiin
tuodulla lahkolla ei ole sitä perinteistä kunnioitusta , joka kirkolla on. Ruotsin kirkon omalle turvallisuudelle
on oikein ja välttämätöntä , että voimakasta pietismiä kirkon sisäpuolella ja edistetään kaikkia sopivia tilaisuuksia sen harjoittamiseen . elleivapautta anneta , Hengen työ lopulta särkee kaikki keinotekoiset raja-aidat , ja kansalaiskirkko muuttuu silloin yhdeksi monista tämän maan lahkoista.
Pappi : kysyy oliko kukaan kuulijoista todennut saaneensa kasteesta hyötyä.
johon kukaan ei vastaa jolloin pappi sanoi: Siis kellekkään ei liene ollut hyötyä kasteesta.?
Passtori sanoo: Että minä juuri nyt tänä hetkenä olen Jumalan lapsi, vapaa ja autuas , siitä saan yksin ja ainoastaan kiittää kastettani.
Pappi: Mutta oletko sitten pitänyt kasteesi, ?
pastori: Olen siitä langennut aikoja sitten epäuskon ja syntien kautta , mutta Jumalan uskollisuus pysyy
kuitenkin vahvana ja yksin siihen minä perustan toivoni ja autuuteni ; muuten , jos itsestäni haen
mitä tuntomermmejä hyvänsä , niin ne pettävät .
Pappi : On kylläkin! eikö sitten koko koko tuo suruton joukko ole myös kastettu ?
Pastori : On kylläkin! Mutta he eivät tiedä sitä ja elävät sen tähden onnettomina. Minun on Jumalan suuresta
armostaan evankeliuminsa kautta antanut sen tietää, avannut minun sydämeni sille , niin että ilolla
uskonut ja uudestaan omistanut kaikki .
Pappi: siis sinulla on myös jotakin muuta lisäksi, nimittäin usko; joka uskoo ja kastetaan jne,. sanoo Kristus.
Pastori: Niin on , mutta enhän minä saata uskooni perustaa armontilaani.?
Thän vastaa toinen Pappi: Minä esimerkisi en tällä hetkellä löydä itsestäni muuta kuin paljasta epäuskoa ja
vastaansanomista . Saanko minä sitten kuitenkin pitää totena sen , että olen Jumalan lapsi ?
Pappi I :Kyllä varmaan , riippuuhan kaikki Jumalan totisesta sanasta.
Pappi II: Kiitos , rakas veli ! Ja jos täällä on muita , jotka ajattelevat samoin kuin minä , saavatko hekin tehdä samoin. ?
Pappi I: Kyllä varmaan .
Keskustelu jatkui vielä tämän jälkeen pitkään koskien etupäässä elävän ja kuoleen uskon eroa. Lopuksi
Pappi I :kertoi kokemuksiaan Norlannin uskovista ja osoitti , ettei syntinen voi löytää perustusta pelastuksen
varmuudelle mistään muusta kuin syntisen Vapahtajasta ja hänen armoliitosta .Tässä vaiheessa Hedberg
viittasi parisatapäiseen kuulijakuntaan ja kysyi , Saako siis kaikki nämä henkilöt myös uskoa armoon Kristuksessa heillekin kuuluvana , tuntevatpa he o0levansa tai olkoot missä tilaassa tahansa .
Pappi I: vast. " Saavat , Jumalan sanan perusteella saavat he sen tehdä:" samalla hän liikuttui niin ,
että heltyi kyyneliin , Tilaisuus päättyy.
siitä mainittiin jossakin LLL:n kirjassakin, hän oli alunperin Metodisti
Vaikkei sitä oppia saanut suoraan Ruotsissa julistaakkaan . Mutta hän
oli sovitellut yhteen joka kävi Ruotsissa, Upsalan piispa jonka hän hyvin
tunsi antoi myös auliisti neuvoja .
Mikä oli saanut George Scottin tulemaan Tukholmaan ja toimimaan siellä siunaukseksi .
Vuonna 1804 .saapui Ruotsiin Englantilainen koneenrakentaja , Samuel Owen. Rakentamaan maahan ensimmäisiä höyrykoneita . Työnsä ohella hän harrasti myös raittiusasiaa ja vähän ennen lähtöään Englantiin
hän oli herännyt kantamaan huolta sielunsa tilasta . Hän oli saanut rauhan uskossa Jeesukseen , ja tämä
uusi elämän suunta tuli näkyviin myös Ruotsissa . Hän on itse kertonut muutoksesta ja sen seurauksista :
Kun tulin Ruotsiin , ei täällä ollut englantilaista kirkkoa eikä Jumalaa pelkäävää Englantilaista väkeä ,jonka
kanssa olisin voinut seurustella . Sen vuoksi tunsin pian hengellisen elämäni riutuvan ja lankesin useihin
synteihin . Ettei Ruotsissa ollut Englantilaita kirkkoa.
Hän neuvoi minua menemään lähetysseuraan ja pyytämään lähettiä . Tein niin , ja seura lupasi lähettää matkaan jonkun , niin pian kuin voisi löytää sopivan nuoren miehen . Hiukan toista vuotta myöhemmin
lähetettiin tänne herra Stephens. Oltuaan vähän yli vuoden maassa hän alkoi saarnata Ruotsin kielellä .
Pian kuitenkin huomattiin , että huoneisto oli aivan liian pieni kuulijoille . Kokouspaikkana käytettiin
huvimajaa , jonka eräs aatelinen antoi 14 v. ajaksi antoi käyttöön .
1830 palasi Stephens Englantiin, ja samana vuonna tuli Scotti hänen tilalle ja alkoi vuoden oleskelun jälkeen saarnata ruotsiksi. ... Jot silleen .
Tämä teutan historiantulkinta on taas niin valheellinen kuin olla voi, mutta en lähde mokomasta kiistelemään.
Kirkko ei ole koskaan yrittänyt tukahduttaa LLL:n alkamaa herätystä.
Silloin olikin viela lukijaisten aika . Koetin sitä varovasti myöhemmin oientaa , siitä kirjoitin joissakin seuraavissä viesteissä , katso jos ehdit , ellet ymmärrän,
Koska asiasta oli pyydetty Kuninkaalta lupaa , kokoontua joko ennen tai jälkeen virallisten kirkon menojen
ja koska mikään ei ollut käynyt sovitukseksi , antoi kuningas luvan .
Tämä esllukijan tiedoksi.