Savon Sanomien pääkirjoitus Pe 27.11
"Pakkoruotsin" poistaminen ylioppilaskirjoituksista ei ole lopettanut keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomen kouluopetuksessa. Tuoreet selvitykset maan yläkouluista osoittavat, että monellekin koululaiselle pakolliset ruotsintunnit ovat hukkaan heitettyä aikaa.
Erityisesti pojat tuntevat suurta vastenmielisyyttä toista kotimaista kohtaan. Vuosia kestäneestä muodollisesta uurastuksesta huolimatta joka viidennes heistä ei käytännössä osaa ruotsia lainkaan. Ruotsin tunnit ovat näin pelkkää näennäisopetusta, josta ei ole todellista hyötyä ja iloa enempää oppilaille kuin heidän opettajilleenkaan.
Ruotsin kieli on ollut suomalaisille historiallisesti tärkeä yhteys länteen, ja sellaisena sitä pitää arvostaa myös edelleen. Jatkuvasti tiivistyvä taloudellinen yhteistyö Ruotsin kanssa korostaa sekin ruotsin kielen merkitystä suomalaisille.
Murheellisten oppimistuloksien vuoksi ruotsin opetuksen on pakko muuttua. Koulussa ei ole varaa hukkatyöhön, vaan kaikki tunnit on käytettävä tehokkaasti hyväksi.
Jos ruotsi ei yksinkertaisesti kiinnosta puhtaasti suomenkielisten kuntien kaikkia koululaisia, heille on annettava mahdollisuus jonkun toisen, kiinnostavamman ja tarpeellisemmalta tuntuvan aineen opiskeluun.
Esimerkiksi Itä-Suomessa on vaadittu toistuvasti venäjän kieltä ruotsin rinnalle tai tilalle. Kaivattua muutosta ei ole vielä tullut, mutta ehkä opetusviranomaisten olisi viimeistään nyt aika tehdä oikeat johtopäätökset tässä asiassa.
"Pakkoruotsin" poistaminen ylioppilaskirjoituksista ei ole lopettanut keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomen kouluopetuksessa. Tuoreet selvitykset maan yläkouluista osoittavat, että monellekin koululaiselle pakolliset ruotsintunnit ovat hukkaan heitettyä aikaa.
Erityisesti pojat tuntevat suurta vastenmielisyyttä toista kotimaista kohtaan. Vuosia kestäneestä muodollisesta uurastuksesta huolimatta joka viidennes heistä ei käytännössä osaa ruotsia lainkaan. Ruotsin tunnit ovat näin pelkkää näennäisopetusta, josta ei ole todellista hyötyä ja iloa enempää oppilaille kuin heidän opettajilleenkaan.
Ruotsin kieli on ollut suomalaisille historiallisesti tärkeä yhteys länteen, ja sellaisena sitä pitää arvostaa myös edelleen. Jatkuvasti tiivistyvä taloudellinen yhteistyö Ruotsin kanssa korostaa sekin ruotsin kielen merkitystä suomalaisille.
Murheellisten oppimistuloksien vuoksi ruotsin opetuksen on pakko muuttua. Koulussa ei ole varaa hukkatyöhön, vaan kaikki tunnit on käytettävä tehokkaasti hyväksi.
Jos ruotsi ei yksinkertaisesti kiinnosta puhtaasti suomenkielisten kuntien kaikkia koululaisia, heille on annettava mahdollisuus jonkun toisen, kiinnostavamman ja tarpeellisemmalta tuntuvan aineen opiskeluun.
Esimerkiksi Itä-Suomessa on vaadittu toistuvasti venäjän kieltä ruotsin rinnalle tai tilalle. Kaivattua muutosta ei ole vielä tullut, mutta ehkä opetusviranomaisten olisi viimeistään nyt aika tehdä oikeat johtopäätökset tässä asiassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näin on , tilalle vaikka liikuntaa, kansanterveyden kannalta sekin on parempi kuin täysin hukkaanmenevät ja kalliit ruotsin tunnit!
Ruotsinkieli historiallisesti yhteys länteen? Niin oli ehkä ennen, mutta ei todellakaaan enää. Kyllä muut kielet, etupäässä englanti, ovat paljon tärkeämpiä yhteydessä länteen nykyään.
Talousyhteistyö Ruotsin kanssa ei voi enää pahemmin tiivistyä ja siten ruotsinkieltä ei tarvitse enää enempää korostaa. Nykyään talousyhteistyö tiivistyy ennenkaikkea EU:n kanssa ja sen suuria kieliä pitäisi alkaa korostamaan- Kiinasta puhumatttakaan.
Siis hieman pitää Savon Sanomienkin hyvitellä pakkoruotsittajia uskaltaakseen kirjoittaa kriiittisesti.
Suuri on vielä pelko Suomen eliitissä....