Miten muut ihmiset ovat suhtautuneet raskauteesi?
Itse olen 23-vuotias, mutta näytän nuoremmalta - joidenkin mielestä jopa 16-vuotiaalta. Raskauteni ei vielä näy, mutta sitten kun näkyy tiedän saavani monenlaisia kommentteja ja paheksuvia katseita. Olin pari vuotta sitten lastenhoitajana eräässä perheessä ja liikuin paljon ihmisten ilmoilla perheen vauvan kanssa ja voi helkkari soikoon varsinkin joittenkin mummojen ilmeitä! Kerran jouduin sanomaankin yhdelle mummolle että mä olen vaan tän vauvan hoitaja. Ja mummohan vastas siihen että "no niin minä jo vähän ajattelinkin, että et sinä mitenkään voi olla vielä äiti!" Sitten olisikin tehnyt jo mieli sanoa että miksipä en vois, olinhan kuitenkin 21-vuotias silloin...
Tiedän kyllä, ettei todellakaan kannattais ajatella mitä muut ihmiset ajattelee, varsinkin kun on kyseessä ihanin asia koko mun elämässä! Mutta ärsyttää jo etukäteen ne tulevat katseet ja kommentit... Saan jo muutenkin kuulla tarpeeksi siitä että näytän huomattavasti nuoremmalta kuin olen, mutta että kohta olisin jo "teini-äiti"! (Kaikella kunnioitukselle teiniäitejä kohtaan, mutta itse en vain koe enää olevani teini.)
Pitääkö se sit alkaa vaan tuikituntemattomille ihmisille kertomaan, että anteeksi vain mutta olen aikuinen vaikka näytän nuoremmalta... Tuntuis sekin aika typerältä.
Itse olen 23-vuotias, mutta näytän nuoremmalta - joidenkin mielestä jopa 16-vuotiaalta. Raskauteni ei vielä näy, mutta sitten kun näkyy tiedän saavani monenlaisia kommentteja ja paheksuvia katseita. Olin pari vuotta sitten lastenhoitajana eräässä perheessä ja liikuin paljon ihmisten ilmoilla perheen vauvan kanssa ja voi helkkari soikoon varsinkin joittenkin mummojen ilmeitä! Kerran jouduin sanomaankin yhdelle mummolle että mä olen vaan tän vauvan hoitaja. Ja mummohan vastas siihen että "no niin minä jo vähän ajattelinkin, että et sinä mitenkään voi olla vielä äiti!" Sitten olisikin tehnyt jo mieli sanoa että miksipä en vois, olinhan kuitenkin 21-vuotias silloin...
Tiedän kyllä, ettei todellakaan kannattais ajatella mitä muut ihmiset ajattelee, varsinkin kun on kyseessä ihanin asia koko mun elämässä! Mutta ärsyttää jo etukäteen ne tulevat katseet ja kommentit... Saan jo muutenkin kuulla tarpeeksi siitä että näytän huomattavasti nuoremmalta kuin olen, mutta että kohta olisin jo "teini-äiti"! (Kaikella kunnioitukselle teiniäitejä kohtaan, mutta itse en vain koe enää olevani teini.)
Pitääkö se sit alkaa vaan tuikituntemattomille ihmisille kertomaan, että anteeksi vain mutta olen aikuinen vaikka näytän nuoremmalta... Tuntuis sekin aika typerältä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Aikamoinen asenne, että heti olet aivan varma että saat arvioivia katseita jne. Luulen, että tuntemattomia tuskin edes kiinnostaa koko homma, mutta vaikutat aika lapselliselta,että en ihmettele että sinua nuoremmaksi luullaan. Itse sain esikon 22v. eikä mua kukaan oo mitenkään kattellut tai en ole ainakaan seurannut, ei mua kiinnosta vaikka olisikin, niin mitä sitten. En ole enää niin lapsellinen, että muiden tietämättömien ajatukset mua oikeesti mietityttäis.
Kun odotin meille ensimmäistä, oli 19-vuotias, nyt odotan kolmatta ja olen 27. Mielestäni muiden katseet/puheet olivat samoja kuin nytkin. Olin myös erittäin nuoren näköinen, mutten muista, että oisin saanut erityisesti katseita tai palautetta. Vauvamasuhan aina herättää tunteita, miltein kaikissa, mutta itse muistaisin, että nuorempanakin katseet olisivat olleet ns.hyviä/ihailevia. Ja olit vanha tai nuori, raskaana tai et -saat silti pahoja katseita, jos jollain sattuu olemaan huono päivä. Nyt vaan nenä pystyyn ja kourallinen lisää itseluottamusta.
Huomaa kyllä heti,kun joku ei ymmärrä mistä on niin sanotusti kysymys. Elikkä edellä vastanneet eivät selvästi ole kokeneet, miltä tuo tuntuu kun ihmiset kohtelee ja puhuttelee kuin teiniä. Kun on kuitenkin ihan aikuinen ja joka puolelta tulee kommenttia sen mukaisesti kuin olisit joku 16 vuotias niin kyllä se alkaa kyrpiä ja sillä hyvä!
Mua luullaan aivan joka paikassa todellakkin kymmenenkin vuotta nuoremmaksi parhaimmillaan.Junassa sun muissa kysellään ikää, että olisko tullu lapsi allennus ja olen nyt 7. kuulla menossa ja maha todellakin näkyy silti tuota ikää aina kysytään ja joka paikassa päivitellään kun on niin nuorennäköinen, ettei kyllä uskos millään..ja kyllä ihmiset katsovat joskus pitkään ja arvostelevasti mikä on ärsyttävää ja kun tiedän tasan mistä tuo mulkoilu johtuu.
Sitten... auta armias kun menin käymään äitiyspolilla ensimmäistä kertaa. Sattu olemaan paljon porukkaa just sillon ja vähän vanhempia äitejä vielä tai siis minua vanhempia, niin apua sitä töllöttämistä. Alkoi oikein ahdistaa ja hävettää, vaikkei mitään syytä ollutkaan. Samoin neuvolassa aina joku kyylä sattuu paikalle mulkoilemaan.
kaikenlasia tyhmiä kommenttejakin on saanut kuulla...mietin vaan mitä sitten kun liikun lapsen kanssa joka paikassa,niin siinä saa varmaan kans joka mummolta vinkkiä. Esimerkiksi uimahallilla monesti ennen raskauttakin aina joku muori tullut tytöttelemään ja kommentoimaan jotain mitä nyt teinilikalle voi sanoa. Kerran ajoin kainalot suihkussa niin joku muori alkoi huutaa minulle että minusta tulee aikuisena sitten karvainen kuin apina!XD
Käytöksellä voi paljon vaikuttaa asiaan, niin kuin teksteistäsi ilmenee, käytöksesikin on aika teinimäinen. Aikuistu ja käyttäydy kuin aikuinen niin ehkä muutkin uskovat että olet AIKUINEN muutoinkin kuin iältäsi.
öh, mutta mistä sinä nyt puhut. Onko junalla matkustaminen tai uimahallissa hygieniastaan huolehtiminen teinimäistä kenties? Ethän sinä tiedä mitään miten minä käyttäydyn? En tarkoittanut mollata teiniäitejä, enkä ymmärrä mitä se muille kuuluu jos hommaa lapsia nuorena, mutta kun siitä on jo kuiteskin tuo kymmenen vuotta aikaa niin ei kyllä oo kiva kun luullaan noin nuoreksi ja usko pois se on ihan ulkonäöstä eikä käytöksestä johtuvaa todellakaan.
Sitä minäkin mietin, että miksihän noi "teinimasu" ja "ennustaa..." luulevat tietävänsä miten me "nuoremman näköiset" käyttäydytään? Kyllä minä ainakin käyttäydyn niin kuin normaalit aikuiset ihmiset, satun vain olemaan pienikokoinen ja sirorakenteinen (mistä olen ylpeä) eikä naamakaan ole pahemmin vielä päässyt rupsahtamaan. Itse asiassa en ollut edes 15-vuotiaana ns. pissis, vaan päinvastoin. Olen aina ollut enemmän rauhallista ja hiljaisempaa tyyppiä, ainakin vieraitten ihmisten seurassa.
Todellakin se nuoremmaksi luuleminen ainakin minun kohdallani johtuu vain ulkonäöstä. Miten hemmetissä joku tuntematon voisi tietää mitään minun luonteestani tai käyttäytymisestäni, jos kaikessa rauhassa lykkään lastenvaunuja kaupungilla?? Tai jos töissä ihan normaaliin tapaan täytän hyllyjä, silloinkin on joku pappa saattanut pölähtää viereen ja tokaista että "miten sinä tyttöpieni saat olla jo töissä, eikö sinun pitäs olla koulussa vielä?" Tai jos bussilippua ostaessa minulta kysytään että lastenlippuko? Jonka yläikäraja on 14...
Ymmärrän kyllä, että sellaisten ihmisten joilla ei ole samaa ongelmaa, on vaikea ymmärtää miten pahalta tuntuu kun tässä iässä luullaan 10 vuotta nuoremmaksi. Tai sitten vain halutaan jostain syystä ihan tahallaan loukata ja liioitella sitä kuinka nuoreksi luulee. (Kateuttako?) Ei se varmaan 10 vuoden päästä enää haittaa, mutta en nyt kuitenkaan millään voi olla otettu siitä että mua luullaan 14-vuotiaaksi äidiksi.
osat voivat vielä vaihtua.Nauti nyt nuoruudesta ja etenkin nuoresta ulkonäöstäsi. Se ei ehkä ole pysyvä ominaisuus.
Minulla on ystävätär, joka on pieni ja laiha, ja joka nuorena näytti niin nuorelta, että vielä kolmikymppisenä kysyttiin pappereita, kun hän meni ravintolaan. Nyt olemme 60-vuotiaita. Minä olen isokokoinen ja täyteläinen, nuorena minua luultiin ikäisekseni tai vähän vanhemmaksi. Nyt kuusikymppisenä minulla on hyvin säilynyt vartalo ja rypyttömät kasvot, joten on minun aikani olla nuoren näköinen. Ystäväni on taas laiha ja ryppyinen. Hänellä on ruttuiset mummomaiset kasvot, joten häntä luullaan 70 kymppiseksi. Hänelle tuli aikaiset vaihdevuodet ja hän rupsahti tosi nopeasti . Minulla oli myöhäinen menopaussi, ja siksi olen nyt nuoremman näköinen kuin oikeasti olen.
ole kukaan kommentoinut ikääni mitenkään raskauteen liittyen. Olen nyt 24-vuotias ja usein luullaan nuoremmaksi. Kyllä oikeastaan kaikki kommentit vanhemmiltakin ihmisiltä on ollut mukavia ja positiivisia tyyliin "no sehän on oikein mukavaa".
olen 19, pian 20 ennen esikoiseni syntymää. Olen viikoilla 32 5, ja mahani todellakin näkyy. On näkynyt jo pitkään. =)
En ole saanut mitään kummeksuvia katseita, vaikka en ainakaan omasta mielestäni mitenkään huomattavasti vanhemmalta näytäkään. Ainut keneltä olen saanut outoja katseita on neuvolatäti (tai siis tämä lastenneuvoja tms.)
Tietysti varmasti sellaista on ilmassa joskus, että vanhemmat ihmiset ajattelevat minun olevan kamalan nuori jne.. Mutta en jaksa päätänin sellaisella vaivata, se on heidän mielipiteensä. Vauvani on kuitenkin ihan haluttu ja harkinnalla olen tähän tilaan tullut, heh. =)
neuvolan hoitajasta piti vielä sen verran sanoa, että hän on itse vanhempi ja olen huomannut monesti miten hän katsoo minua. Ikäänkuin halventavasti. Se on melko häiritsevää, mutta en ole tosiaan jaksanut välittää. Sanon aina vaan hei kun hän kävelee vastaan, mahtaa ärsyttää :D
Jotkut tuntuu peilaavan omaa kelpaamistaan toisten katseista...muistuttaisin että ne katseet ja kalseat suhtautumiset saattavat johtua monesta muustakin seikasta kuin iästä. Esim kun joku kirjoitti neuvolan terveydenhoitajan katsovan jotenkin inhottavasti, hän voi katsoa kaikkia asiakkaitaan samalla tavalla. Tai kyseessä on tosiaan jokin muu seikka kuin ikä.
Kyllä parikymppinen on jotain ihan muuta jo kuin teiniäiti, ja mitä pahaa olisi siinäkään jos lapsensa hoitaa ja huolehtii. Tottakai nuoren ihmisen ajatukset ja kommentit kuulostavat naiiveilta vanhempien korvissa, mutta jokainen on elänyt sen vaiheen ja jos vielä perheenkin perustaa silloin, luulisi aikuistumista tapahtuvan väistämättä. Olen 35v. ja kuuntelen junassa ym. paikoissa noin 18-25-vuotiaiden juttuja jo melkoisella tätiasenteella, mutta hei, ihan samanlainen olin itsekin, vaikka kuvittelin olevani niin aikuinen. Tod. näköisesti 55-vuotiaana kuuntelen 30-35-vuotiaiden juttuja samanlaisella nolouden sekaisella kaihomielellä "tuollainen minäkin olin joskus".
Ymmärrän että nuorekas ulkonäkö voi tuntua taakalta, mutta eikös se ole näinä aikoina hemmetinmoinen valtti...kun ihmiskunta tahtoo olla young forever. Ja jos hieman sarkasmia sallitaan, niin luulisi yövalvomisten ja lapsiperhearjen hoitavan sellaista pulmaa kuin liian nuorelta täyttäminen ;)
Aina on riski että joku katsoo nenän viertä pitkin, itse olen ollut vuosien mittaan liian lihava, liian blondi, liian nuori, liian vanha (huoh, etenkään naisena ei ole helppoa). Mutta kun on sinut itsensä kanssa, muut saa ajatella mitä lystää. Varsinkin jotkut satunnaiset vastaantulijat.
Ps. Niin ja olen itsekin katsonut varmasti kadulla pitkään nuoren näköistä äitiä. Mutta en ole koskaan ajatellut että mitä tuokin on mennyt lapsen hankkimaan...sen sijaan olen ajatellut "auts! noinkin nuoren näköinen on jo äiti, kuinkas vanhan se minusta tekeekään..." :)
Olen pian 27 vuotias ja odotan kolmatta lastani nyt rv 34. Mun itsetuntoon käy nuo huomauttelut en voi mitään. Mulle on tultu sanomaan kun liikuin lasteni ja oman liki 50 vuotiaan äitini kaa, että milloinkas mun äiti on noin monta lasta ehtiny tehdä (tarkoittavat mua ja kahta lastani...Ja alkoivat nauraa, että ei nuo voi mun lapsia olla, lapsi vasta itsekkin=(
Sitten höösätään ja aletaan huolehtii, siis tuntemattomat, että taian ekaa oottaa,eihän mulla mitenkään voi olla kolmas! Mitenkähän pärjään vauvan kanssa, kun olen niin nuori jne...Tuntuu se vaan pahalta, kun hyvin on elämässä asiat ja aikuinen nainen olen ja pärjätty on ja hyvä mies on jonka kanssa elää ja olla, hirveen rankat elämänkokemukset oon käynyt läpi nuorena ja ei oo tosiaan kultalusikka suussa syntynyt, ja vastuun oon oppinu jo pienestä pitäen asioissa kantamaan...Se että vähätellän toista paheksuen jne siksi että on nuoren näköinen ja ei sitten kunnolla edes uskota kun kertoo että anteeksi olen 27 vuotias ja odotan kolmatta....
27-vuotias ja vieläkin luullaa niin nuoreksi ettei muka voisi äiti vielä olla? Varmasti kamalaa... mutta toisaalta helpottavaa tietää etten ole ainoa. Ihmiset varmaan haluaa oikeesti ihan tahallaan loukata, niinkuin aikaisemmin mainitsin - voisko olla kateutta? Jos itse on jo niin rupsahtanut, että ärsyttää nähdä nuoren näköisiä ihmisiä, joilla kuitenkin on jo lapsia tai ovat raskaana. Vai minkä muun syyn takia pitää mennä aukomaan ihan mitä sattuu.
Nyt kun on raskaana, niin tunteet on muutenkin herkässä eikä tosiaankaan paranna oloa jos tullaan lapseksi sanomaan, vaikka kyllä mulla ainakin on barbileikit jäänyt jo reilu 10 vuotta sitten...
Jokaisella meillä on niin sanonut omat pisteemme mikä ärsyttää ja loukkaa, toisia ärsyttää jos arvostellaan painoa, pituutta tms. Ja joskus kommentit vain jää takaraivoon kun niitä kuulee liikaa ja alkaa nähdä punaista. On se toisaalta hyvä, että sitten kun on vanha, niin voidaan tulla sanomaan että voi et sinä sataa vuotta vielä voi olla vasta seitenkymppinen!!! Mutta kyllä minusta ihmisillä jotain käytöstapoja saisi olla, pientä varovaisuutta, jos ei halua tietoisesti loukata toista...aikuisen pitäisi osata kyllä peittää hämmästyksensä kun joku sanoo olevansa jo 27 vuotias parin lapsen äiti, eikä jäädä silmät ja suu auki tuijottamaan ja toistelemaan että ei voi olla totta.... kun en itse kovinkaan nuorelta mielestäni näytä kellertavine hampaineni, otseryppyineni ja hampsottavinen hiuksineni kahden lapsen jäljiltä ja kolmatta odottaessani. Naiset on raskausaikana muutenkin herkillä, varsinkin jos elää jo muutenkin kiireistä ja raskasta arkea kahden pienen kanssa kotona. Ei se oo arvostettua tuo äitinä oleminen suomessa, sitä aikuisena naisena arvostamista kaipaa todella paljon...Harvoin mieskään jaksaa sanoa mitään positiivista, tuhahtelee vaan jotain ja elämä on arkista ja lapsiin suuntautunutta...siinä jää itse helposti vaille mitään huomion osoituksia, ja jos sitten menee ihmisten ilmoille ilman lapsia ei ole edes aikuinen nainen muitten silmissä, ja lapsineen on niitten sisko tai hoitaja, mutta ei äiti. Auts! Mutta kyllä mä ymmärrän tasan, että se tuntuu ikävältä...Eri asia olisi jos se sanoja olisi joku komea mies =), eikä pahantahtoinen naispuolinen jatkuvasti...en itsekkään mene arvioimaan kommentoimaan tai kyselemään toisten ikiä ja sitä onko lapsen äiti, sisko vai hoitaja... Mitä se tuntemattomille edes kuuluu! Ja kyllä se itsestä paremmalta tuntuu jos rouvaksi puhutellaan jos vaikka kutsutaan vastaanotolle, kuin neidiksi. En tiedä sitten viidenkymmenen vuoden päästä miltä tuntuisi =) Mutta mukava olla nuoren näköinen, vaikka miesten mielestä sitä mieluummin olisin, enkä naisten GRRRHHH!
huomaa ettet todellakaan ole aikuinen kun pitää miettiä ja oikein pohtia et mitähän muut ajattelee.Itse olen tullut äidiksi teininä eikä olisi voinu vähempää kiinnostaa mitä muut ajattelee :D Nyt kolmas tulossa ja ikääkin vasta 21vuotta eikä vieläkään voisi tuntemattomien ihmisten mielipiteet kiinnostaa enkä edes jaksa kiinnittää huomiota että kuinka ja miten jotkut katsoo päälle...et joopa joo.Eiköhän siinä lapsen tekemisessä ja kasvatuksessa ole ihan jotkut muut asiat tärkeitä,eikä kaikista edes tule hyviä äitejä omalle/omille lapsilleen eikä se ole iästä kiinni vaan joillekkin äitiys on paljon luonnollisempaa kuin toisille.Joten se on ihan sama onko se ensisynnyttäjä sen 41v vai 18v kunhan vain on vastuuntuntoinen aikuinen.
sinä olet ollut teiniäiti.On ihan eri asia olla teiniäiti ja että sinua luullaan teiniäidikis vaikket ole. Katsos kun kaikki eivät välttämättä ole halunneet teininä äidiksi samoin kaikki eivät halua vanhempana enää lapsia.Et sinäkään pitäisi taatusti siitä jos sinua luultaisiin keski-ikäiseksi äidiksi ja arvosteltaisiin sen mukaan, vaikket ole. Ei sillä ole väliä onko vanha vai nuori, mutta jokainen haluaa tulla varmaan kohdelluksi oman oikean ikänsä mukaan.
Älä sä taas sitten ala itteäs vanhemmille ihmisille sanomaan että "sä et ole aikuinen"! Se ei susta tee yhtään sen aikuisempaa kuin muut, vaikka sulla ois jo viis lasta.
Nuorena näyttäminen on valttia ja katkerat rupsahtaneet kotiäidit on vain kateellisia!Hyvä YMaMMa ;D
Säälittävää sakkii.. xD Nuoren näköinen äiti myös ja ylpeä siitä :))
Luin täs koko ketjun , ja hohhoijjaa et joitakin jaksaa kiinnostaa mitä joku ajattelee minkäkin takia ja kuka on aikuinen ja kuka ei...mulla ei edes ole lapsia ja kyllä muakin joku on pahasti katsonut ja tulee katsomaan koska joillakin ku ei ole omaa elämää tai sit jotkut jotka vetävät herneen siitä kyttäämisestä nenään ni get a life..ja säki nuoren näkönen niin seuraavan kerra jos joku alkaa kyylää niin heitä oikein veemäisyyttäs jotain "teinimäistä" takas ,luulkoon sitten ja päivitelkööt saitpahan jonkun elämälle hetkellistä sisältöö...mut onnee vaan kaikille äideille ja tuleville ,ihanaa ku täytätte tän maan ,koska mä toivon ettei mun tarvis tehä lapsia never (never say never)
ite olin 22 ku ootin ekaa. En huomannu kenenkään kattovan mitenkään erikoisesti. Useimmat vaan hymyili, jos huomasivat ollenkaan. Eipä miulla kyllä käyny mielessä tämmöset ollenkaan ku mielestäni olin oikein sopivan ikänen saamaan lapsia. Ehkä itekki kiinnitän enemmän huomiota sellasiin vähän vanhempiin raskaanaoleviin kun nuoriin.
Ymmärrän sinua täysin. Itse olen 25v. ja nuoren näköinen. Se ei sinänsä minua haittaa, mutta enemmänkin ulkonäköni tuntuu haittaavan muita. Tällä siis tarkoitan näitä päivittelyjä, että et voi millään olla 25v. ja sinullako muka lapsi?!? Onpa minulle kerran tullut eräs setä sanomaan, kun ajelin farmari-Avensiksellamme, että sanohan isällesi, että hänen autossaan on toinen etuvalo pimeänä. Tälle sedälle ystävällisesti tokaisin, että ai onko isänkin autossa valo pimeänä, katsos kun tässä meidänkin autossa on. Kerron kyllä isälleni terveiset.
Joskus tekisi mieli näille ihmisille kertoa juurta jaksaen oma elämäntilanteeni: olen naimisissa oleva, asunto- ja autovelallinen yhden lapsen äiti.
Inhottavaa kohtelua ei voi muuta sanoa.. Itse olen 21v ja 17. viikolla mennään. Aluksi jännitti ihan hirmu paljon että mitä esimerkiksi yliopistolla opettajat ym. suhtautuvat, heille kun jouduin kertomaan todella aikaisin rajun pahoinvoinnin takia. Turhaan pelkäsin, kaikki ovat suhtautuneet tosi positiivisesti ja onnitelleet. Eipä ole tullut yhtäkään poikkinaista sanaa :) Neuvolatätikin sanoi että minähän olen juuri hyvän ikäinen lasten hankintaan. :D
Mua on sen sijaan ottanut päähän joidenkin sukulaisten vihjailut ja kyselyt lasten hankinnasta, tämä alkoi jo nelisen vuotta sitten(??). Mitä meidän yksityiselämä ihan oikeasti kenellekään ulkopuoliselle kuuluu?
Kyllä sitä huomauttelemista löydetään vissiin ihan kaikesta. Nyt jänskään millaisia kommentteja tulee masusta jahka alkaa kasvamaan..
Minä sain esikoiseni 19 vuotiaana. Raskausaikana en mitään kommentteja saanut yms. Mutta kun olin sitten kesällä äitini kanssa liikenteessä kävellen, luultiin lasta automaattisesti minun veljeksi. Kun sitten oikaistiin virhe, lähti se nainen kauhealla kyydillä pois. Kuukausi siitä täytin 20 vuotta.
Nyt 22, toinen lapsikin on jo tullut, enkä ole enää kokenut mitään erikoista :) Ennemminkin vanhemmat ihmiset höpöttävät muksuille ja onnittelevat yms. :) Viimeksi eilen saatiin mukava keskustelu kaupassa aikaiseksi.
Sain esikoiseni kun olin 17 vuotias. Silloin sain kummaksuvia katseita mutta en onneksi montaa. Nyt minulla on neljä rakasta lasta ja olen 22 vuotias. Haluaisin itse yhdeksän lasta, mutta mieheni ei haluaisi enempää. Hyvin on mennyt arki, vaikka olen vielä melko nuori. Mieheni on nyt 21 vuotias.
Vaimolla oli vähän sama ongelma. Eli näytti ja näyttää vieläkin ikäistään nuoremmalta. En kyllä muista että olisi koskaan valitellu että olsi sanottu liian nuoreksi äidiksi (ensimmäinen 22 vuotiaana).
Sen sijaan vaimo on ollu mielissään kun alkossa ja ravintoloiden ovilla on kyeselty papereita vielä yli 30 vuotiaana :)
Jos joku luulee sinua "liian nuoreksi" äidiksi, niin sehän on hänen mokansa, ei sinun. Ei noista kannata välittää.
oo ilonen et näytät nuorelta ku vanhempana muita vituttaa ku ei oo niin nuorekas kuin sinä!
Olin itse kaksikymmentä ku ekan sain.. Enkä koennut saavani ikäni vuoksi katseita.. :D nyt täytän kaksikymmentä viisi ja seuraava tulossa:D
Itse sain esikoisen vasta 27-vuotiaana mutta aiemmin jäi yksi juttu mieleen. Veljeni vauva syntyi kun olin 21-vuotias ja olin teettämässä jossain tunnin kuvassa valokuvia joissa monessa olin itsekin vauva sylissä. Sitten kun olin siitä lähdössä kuvat laukussa niin kuulin kun ne työntekijät supisi siellä jotain että "tuossa iässä lapsia tekemään..." Se oli kyllä aivan uskomatonta!! Eikö niiden työ olisi vain teettää kuvia eikä juoruta. Ikinä en enää kyseiseen liikkeeseen jalallani astunut. Ja kun kuitenkin olin jo 21-vuotias eli olisin aivan hyvin voinut olla itsekin äiti, en tiedä minkä ikäiseksi luulivat eikä se niille kyllä kuulu.
22-vuotiaana tuoreena äitinä katto synnytyssalissa pitkään vanhoja reilu 3-kymppisiä sisaria. Olivat outo näky. Seuraavan kerran taidan katsoa kadehtien nuoria synnyttäjiä.
Pyydän anteeksi kaikilta odottajilta ja äideiltä, jota tahaton mulkaisuni on loukannut tai tulee loukkaamaan. Kyseessä on puhtaasti kateus. Näin 23-vuotiaana, kun itsellä ei halusta huolimatta ole vielä lapsia, on helpompi keskittyä ajattelemaan nuoren näköisistä odottajista että niillä on varmaan koulutkin kesken (niin kuin se mikään synti olisi!) tai varmaan ihan paska mies kotona, tai liekö mies lähtenyt jo lätkimäänkin, tai varmaan vahinkoraskaus... Olen yleensä aika empaattinen ja hyväntahtoinen ihminen, mutta tämä asia on minulle tällä hetkellä sen verran kipeä että olen katkera lehmä, joka varmaan mulkoilee raskaanaolevia ohikulkiessaan, erityisesti nuoria sellaisia :(