Ei kavereita, ei tyttöystävää, ei duunia, ei opiskepaikkaa... Mikä voi enää mennä enemmän mettään? klo 4 sunnuntai aamuna kyhjötän koneella ja mietin onks missään enää mitään järkee. Ei sen elämän tällast pitäny olla....
Nuoruus menny päi helvettiä
8+6
2307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koneella tässä itsekin kyhjötän sunnuntaiaamuna klo 4 vaikka olen jo iäkkäämpi. Joskus minäkin olen ollut nuori ja yrittänyt räpiköidä opiskelu- ym. kuvioissa, vaikka masennukseni luultavasti alkoi jo lukioaikana, vaikken ymmärtänyt sitä silloin. Mutta kyllä elämä on säästöliekilläkin sujunut, ei pidä vertailla sitä toisten elämään, vaan elää niillä pelimerkeillä, jotka on annettu. Ei saa liikaa vaatia itseltään. Pikku hiljaa askel askeleelta tätä elämän polkua on kuljettava. Jos on kokenut vakavan tuskaisen masennuksen ja vähänkin toipunut, ymmärtää, että ankeakin paskaelämä on ylellisyyttä. Minä rakastan tasaisen harmaata mitätöntä elämää - mieleni näet tekee tästä "riemuhypähdyksiä" joskus, esim. joulun alla. Joulun lähestyessä (vietän jouluni ypöyksin - se on ihanaa; en missään nimessä halua kenenkään sukulaisten nurkkiin jouluksi lojumaan ja yhteisyyden juhlaa pakkoviettämään!) alan saada ihania, valoisia ajatuksia. Ostan pieniä, mutta huomaavaisia lahjoja muutamalle sukulaiselle, niihin pitää sisältyä viesti. Niiden rahallinen arvo on mitätön, mutta vakuutan, että paketit ovat viimeisen päälle kauniiksi värkätty. Askartelen pakettejani kuin noita-akka, joka keittää taikaliemiään nauraa kiherrellen ja kattinsa kanssa höpötellen...
Kylläpäs minussa onkin nyt tätä jouluvirtaa... Mut hei, ENSIMMÄINEN ADVENTTI! Ihanaa!
Terve, älä vaivu epätoivoon. Varmasti jostain löytyy sinulle sopiva opiskelupaikka. Hae tarpeaksi moneen niin varmasti jonnekin pääsee! Opiskellessa tapaa väkisinkin uusia ihmisiä, voi saada uusia kavereita ja ehkä tyttöystäväkin löytyä. Ja mahdollisuudet työpaikkaan tietysti paranevat.