Seurasin maanantain Aamu-Tv:stä, kun siellä olivat Akt:n puheenjohtaja ja Tiehallinnon joku päällikkö nimeä en muista keskustelemassa tästä Konginkakankaan turmasta. Tämä Tiehallinnon herra väitti silmät suurina että, "Tiehallinto ei ole koskaan tinkinyt teiden talvikunnosspidosta". Olenpa asiasta hiukan eri mieltä.
Olen viimeisen 25 vuoden aikana ajellut vuosittain n.30000-70000 km. Teiden talvikunnossa pito on huonontunut melkeimpä vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana. Kulunut talvi täällä Keski-Suomessa on ollut mielestäni pohjanoteeraus. Lunta saa sataa n. 3-5 cm ennen kuin aurauskalusto lähtee liikenteeseen. Näin keväisin tiet ovat enemmäm tai vähemmän sohjoisia.
Teitä ei suolata vasta ku on ihan viimeinen pakko. Tiekarhut ovat sukupuuttoon näköjään kuolleet. Teitä lananataan talvella kuorma-autojen alla olevalla "raapimella", jolloin raiteita pääsee syntymään. Syynä lieneen teiden kunnossapidon heikkenemiseen on Tiehallinnon viimeiset n. kymmenen vuotta käyttämä tapa kilpailuttaa vuosittain eri tieosuuksien kunnossapito. Se saa homman aina vuodeksi joka halvimmalla tekee. Ja kun hinta lasketaan mahdollisman alas että homma saadaan, niin teiden kunnossapito pysyy minimitason tuntumassa. Olen jopa kuulluut huhuja, että joissain tapauksissa urakoitsijat pahoina talvina lopputalven joutuvat itse kustantamaan kunnospidon ku urakkahinta on ollut liian alahainen.
Tosin täälläkin valtatiet pidetään hiukan paremmassa kunnossa, mutta kun niiltä sivuun poiketaan niin surkeata on. Yksi tosi surullinen esimerkki oli tämä Konginkankaan suuronnettomuus johon mielestäni suurin syy oli tien huono kunnossapito, koska se oli niin liukas ettei jalkamies tahtonut pystyssä pysyä.
Osanottoni turmassa menehtyneiden omaisille ja muille asianomaisille.
Vaimoni veli ajaa työkseen rekkaa. Hän n. 3-viikkoa sitten soitti myöhään illalla tienpäältä kun keli oli tosi liukas ja sanoi "Pitääköhän täällä tienpäällä sattua jotain tosi pahaa ennen kuin näitä teitä ruvetaan pitään kunnossa" ja reilu pariviikkoa meni niin sattui jotain todella pahaa.
Mutta kesähän on tulossa ja kelit teilläkin paraneen.
Olen viimeisen 25 vuoden aikana ajellut vuosittain n.30000-70000 km. Teiden talvikunnossa pito on huonontunut melkeimpä vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana. Kulunut talvi täällä Keski-Suomessa on ollut mielestäni pohjanoteeraus. Lunta saa sataa n. 3-5 cm ennen kuin aurauskalusto lähtee liikenteeseen. Näin keväisin tiet ovat enemmäm tai vähemmän sohjoisia.
Teitä ei suolata vasta ku on ihan viimeinen pakko. Tiekarhut ovat sukupuuttoon näköjään kuolleet. Teitä lananataan talvella kuorma-autojen alla olevalla "raapimella", jolloin raiteita pääsee syntymään. Syynä lieneen teiden kunnossapidon heikkenemiseen on Tiehallinnon viimeiset n. kymmenen vuotta käyttämä tapa kilpailuttaa vuosittain eri tieosuuksien kunnossapito. Se saa homman aina vuodeksi joka halvimmalla tekee. Ja kun hinta lasketaan mahdollisman alas että homma saadaan, niin teiden kunnossapito pysyy minimitason tuntumassa. Olen jopa kuulluut huhuja, että joissain tapauksissa urakoitsijat pahoina talvina lopputalven joutuvat itse kustantamaan kunnospidon ku urakkahinta on ollut liian alahainen.
Tosin täälläkin valtatiet pidetään hiukan paremmassa kunnossa, mutta kun niiltä sivuun poiketaan niin surkeata on. Yksi tosi surullinen esimerkki oli tämä Konginkankaan suuronnettomuus johon mielestäni suurin syy oli tien huono kunnossapito, koska se oli niin liukas ettei jalkamies tahtonut pystyssä pysyä.
Osanottoni turmassa menehtyneiden omaisille ja muille asianomaisille.
Vaimoni veli ajaa työkseen rekkaa. Hän n. 3-viikkoa sitten soitti myöhään illalla tienpäältä kun keli oli tosi liukas ja sanoi "Pitääköhän täällä tienpäällä sattua jotain tosi pahaa ennen kuin näitä teitä ruvetaan pitään kunnossa" ja reilu pariviikkoa meni niin sattui jotain todella pahaa.
Mutta kesähän on tulossa ja kelit teilläkin paraneen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heikki Koivisto, Tieliikelaitoksen toimitusjohtaja.
Tieliikelaitos on valtion liikelaitos, urakoitsija. Tieliikelaitos on voittanut tähän mennessä valtion kilpailluista hoitourakoista n. 75%. Loput on YIT:llä (esim Hyvinkää, Pihtipudas), Skanskalla ym. Hoitourakoita on koko maassa vajaa sata. Niihin kuuluu yleensä noin 1000 km tiestöä. Kesto on 3 - 7 vuotta. Isoilla urakoitsijoilla on käytössä omia resursseja ja aliurakoitsijoita.
Tänä keväänä käydään urakkakilpailu, jonka jälkeen koko valtion hoito on kilpailutettu.
Tämä kovista faktoista, muihin kirjoituksessasi esittämiisi asioihin en ota kantaa.
Anteeksi maalaisuuteni ja kiitoksia korjauksesta.
Eikä mikään yllätys että et ota kantaa, eihän tien kunnossapitäjät ota mitään kantaa näköjään tien kunossapidosta käytänössäkään.
Etkä suinkaan ole ainoa, jolle nämä vastuukysymykset ovat hieman epäselviä.
Konginkankaasta en voi enkä saa sanoa mitään, ennen kuin asia on tutkittu.
Muuten kunnossapidosta uskaltaa varmaan sen verran sanoa, että aika hankala on tasapainoitella äänekkään, suolausta eri syistä vastustavan porukan ja toisaalta liikenneturvallisuuden välissä.
Liukkaudentorjunta on sellainen taiteenlaji, että ei se aina onnistu. Jossain on aina välillä liukasta. Ja se on ainakin tähän asti hyväksyttykin. Sääennusteet eivät aina pidä, ja joskus mikrosää yllättää: voi tulla yllättävä sadekuuro, tai pilvet voivatkin jossakin kohtaa haihtua päästäen tien kylmäksi.
nro 4 onnettomuushetkellä yhtä liukas vai liukkaampi vai pitävämpi, taisi olla kulunut aikaa jokin verran kolarista ennenkuin tämä hemmo jalkaisin liukasteli, kelihän muuttui nopeasti??
Ensimmäiset pelatusryhmät oli onnettomuus paikalla lehtitietojen mukaan muistaakseni 11 min hälytyksestä joten tuskin kovin paljon siinä ajassa keli muuttuu. Ja ensimmäiset kolaripaikalle tulleet olivat kertoneet myös että niin liukasta oli että pientareita pitkin piti kävellä jotta pystyssä pysy.
Tielaitos pitäisi tiet kunnossa jos sais
tarpeeksi rahaa. Fakta on tämä
Kyllä niillä rahhaa on .Mutta kun pittää tehä voittoa mahdollisemman paljon.Ei sitä tienpitoon laiteta vaan korkeintaan tehään jotain rumia patsaita liikenneympyröihin.