Arvon ammattilaiset, vaikuttaako mittaustulokseen kytketty tariffinohjauslaite? Asennusta tehdessä kun meggaa jokaisen ryhmäjohdon kytkiessä erikseen niin ääretöntä näyttää jokaisessa - mutta annas olla kun kaikki on kiinni niin ei sit millän vaadittua arvoa koko asennuksesta. Miittaako sähkölaitos eristystilan pelkästä pääkeskuksesta sen jälkeen kun ovat käyneet mittaroimassa ja pitäisikö ne tulokset olla saatavissa? Meinaan esim tällaista tonttikeskustapausta jossa ei mittaroitaessa ole kytketty mitään lähtöjä kiinni.
Tariffinohjauslaite ja eristystilan mittaus
AsennustapaXXB
112050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ainakaan Tampereella Veran asentajat eivät mittaa mitään asennettuaan myymänsä tonttikeskuksen. Kiertosuunnan taitavat ehkä tarkastaa. Minkäänlaisia pöytäkirjoja ja mittaustuloksia niiltä on aivan turha kysellä - eivät ole sellaisista kuulleetkaan.
Nämä käyttööottotarkastusta koskevat säännöt eivät kaiketi koske sähkölaitosten asennusosastoja tai -yhtiöitä.
Jostain syystä sähkölaitosten pitää vielä laittaa sen tariffinohjauslaitteensa nollajohdin kaikkien mahdollisten sinettien alle, ettei urakoitsijan eristystilan mittaus vaan onnistuisi.
Sitten, kun menet murtamaan ne sinetit, mittaat ja soitat sinne, että tulkaa sinetöimään uudelleen, että nyt vasta olisi sen sinetöintihomman aika, niin tulee kauhea urputus ja vittuilu.
Kauheen vaikee mitata sitä ryhmäjohton eristysvastusta silloin, kun olet kytkemässä sitä keskukseen. Siis silloin, kun päät on vielä irti. Hieman kekseliäisyyttä kiitos.
että kun mittaat jokaisen ryhmän omineen niin jokainen näyttää >500M ja kun päät on kiinni niin koko asennuksen arvo ei täyty enää millään. Täytyis sille sähkölaitoksen kytkemälle mittauskeskukselle ja syöttökaapelillekin joku mitattu arvo löytyä?
Huom. pidä johdonsuojat auki asennossa tai tulpasulakeet pois pesästä ja mittaa sitten. Ei eristys resistanssia tarvi mitata keskuksesta koska laitevalmistaja on sen tehnyt puolestasi. Sinä tarkastat vaan oman työsi osuuden...
Jos keskuksen nollan ja pe liittimen yhdistys tekee ongelmia niin irroita ryhmäjohdon nolla tai nollakiskoon pen-liittimeltä tuleva nolla. Nollakisko on sinetittömässä tilassa.
Minä en nyt ihan ymmärrä ongelmaa...
mitatessa keskuksen eristysresistanssia. Vaikka keskusvalmistaja on keskuksen jo mitannut tuotantohihnalta luovuttaessaan, se on mitattava uudelleen asennuspaikallaan, kun kaikki ryhmäjohdot on kytketty siihen. Siinä vaiheessa keskus on jo usein mittaroitu. Voihan tulla jokin vika asennusvaiheessa, kun lisäillään johtimia ja mahdollisia komponentteja.
Keskuksia on monenlaisia, joko mittari on pääsulakkeiden jälkeen ennen pääkytkintä tai pääsulakkeiden, sekä pääkytkimen jälkeen. Elektroniset mittarit häiritsevät mittaustuloksia, kun se on näiden kaikkien jälkeen. Joskus auttaa mittarin nollajohdon irroitus PEN-kiskosta tai irrottamalla syötönpuoleiset PE- ja N-johtimet kiskoistaan.
Mittarin kaikki vaiheet ja nolla ovat yhteydessä toisiinsa piirilevyllä. Tämän takia mittarit aiheuttavat joskus selittämättömiä pääsulakkeiden palamisia. Silloin useimmiten on numeronäyttö pimeä, vaikka virta kulkee jo "ilmaiseksi".
Siitä seuraa ennemmin tai myöhemmin kulutuksen arviolasku, jossa joko voittaa tai häviää.
Lopuksi totean, etten ole koskaan nähnyt mittariasentajalla mittaavan keskuksen eristystä. Korkeintaan liittymä kaapelin mittaavat, jos sitäkään. Perustelevan sysäämällä urakoitsijan vastuulle nämä mittaukset.
Käyttöönottotarkastuksessa tuo mittaus on yksi toimenpide. Käyttöönottotarkastukseen kuuluu silmämääräinen tarkastus sekä toiminnalliset kokeet että dokumentointi.
No tarkastus tulee tehdä rakennettavalle laitteistolle. MAinitsemasi keskus kuuluu myös siihen. Tuo mittauskeskus on tarkastettu valmistajan toimesta ryhmäsulakkeille asti. Tehty syöksyjännitet testit ja eristysresistanssi mittaukset. Ei sitä tarvitse uudestaan mitata. Siitä keskuksen mittauksesta on tehty todistus joka tulee keskuksen mukana.
Suorita mittaukset vain oman työn osuudelle käytä alle 500V AC piireissä mittausjännitettä 500VDC ja jos mittaustulos on 1 Mohm tai suurempi voit hyväksyä tuloksen . Ei asennuksen tarvitse saavutta 500 Mohmin tulosta.
siitä mistä aita on matalin, itse vaadin uusista asennuksista sen 500Mohmia, jos ei täytä sitä, niin on elektroniikkaa perässä, tai mahdollisesti asennusvirhe ja oma ammattitaito ei anna sen "vian" jäädä epäselväksi, vaan omasta mielestäni asia tulee selvittää.
Ja mittari on helppo ottaa verkosta pois. oli se missä tahansa pääkytkimeen tai sulakkeisiin nähden, niin mikä sen irtikytkennässä on ongelma? Nykyään monet laitteet omaavat elektroniikkaa ja usein käyttöohjeessakin sanotaan että laite tulisi poistaa verkosta ennen mittausta ja tässä voi olla yksi syy miksei mene mittaukset läpi, vaikka erillisenä mittauksena toimisikin.
missäkohtaa aita on matalin. 1 kg painaa vähemmän kuin 500 kg. Samoin 1Mohm on vähemmän kuin 500Mohm. Tämä opetettiin jo ala asteella:)
Mikä asennusvirhe on kysymyksessä jos eristysresistanssin arvo on vain 2 Mohm? Paljonko vuotovirtoja silloin on?
Miksi kaikkien asennusten eristysresistanssi pitää olla yli 500Mohm? Perustuuko vaatimuksesi muuhun kuin omaan mielipiteeseesi.
Eikö tuo eristysresistanssi kerro miten sähkölaitteistossa esiintyy vuotovirtoja? Virrallisiet johtimet -->suojajohdin.
Jos 230 voltin jännitteessä eristysresistansii on 1 Mohm eikö vuotovirraksi tule 0,0023 A.
Sähkölaitteille sallitaan seuraavia vuotovirtoja:
Suojausluokan 0 ja III laitteet 0,0005 A = 0,5mA
Suojausluokan II laitteet 0,00025 A = 0,25 mA
Suojausluokan I siirrettävät laitteet 0,00075 A = 0,75mA
Suojausluokan I kiinteät laitteet 0,0035 A = 3,5 mA
Suojausluokan I kiinteät laitteet, joissa on lämpövastus 0,75 mA tai 0,75mA/kW, enintään 5mA
Kuten huomaat maadotetuilta kiinteiltä sähkölaitteistoille sallitaan "vain" 3,5 mA vuotovirrat niin eikö 2,3 mA ole tätä vähemmän. (Turvallinen)
on vaikeuksia saada ääretöntä eristystä ulkotiloissa oleville asennuksille. Esim. pihavalotolpat, autolämmitysrasiat, ulkoseinäpistorasiat... riippuu aina milloin mitataan, eli millaiset keliolosuhteet vallitsevat. Talvella tuppaa kosteutta tiivistymään johtimien ja liittimien ympärille. Myös silmin havaitsematonta. Eristykset ovat tällöinkin megaohmeista kymmeniin, ellei satoihin, mutta ei ääretön.
Eristystä mitatessa tietää asennuksissa olevan kosteutta, kun mittaustulos "soutelee" edestakaisin ennen vakiintumista johonkin kelvolliseen arvoon. Jos alle megan, niin silloin voi olla myös selvästi märät liitokset. Kytkennät tehty vesisateessa...
Asennetuista kiukaistakin voi joskus löytää "eristysvikaa", joka johtuu vain kiukaan varastoinnista ennen asennusta. Säilytetty pihalla kosteassa ilmassa. Vastuksiin tiivistyy kosteutta, joka poistuu kiuasta lämmittettäessä. Kosteutta tiivistyy myös kylmässä saunatilassa, jossa on normaalistikin kosteutta. Tämän kiukaan "ominaisuuden" takia sitä ei saa kytkeä vikavirtasuojan perään. Luonnollinen vuotovirta.
1 Mohm riittää kun mittaat eristysvastuksia, mittausjännitteenä voi käyttää myös 250VDC jos tekee mieli. EN kyll ymmärrä miten te edes saatte sen tariffimittauslaitteen mukaan mittaukseen. Yleensähän pääkytkin laitetaan nollille Pe-N erotus poistetaan ja sit mitataan äärijohtimimen L/N-PE ? Vai ?. Muistaakseni en ole nähnyt tähän päivään asti suojamaadoitusta mittarilla, vain potentiaalitasauksia. Yleensä kun vuotoja tulee, johtuvat laitteesta joka vuotaa, mutta jos laitteet ovat ehjät ne pitää näyttää yli 1Mohm.