Veronmaksajien velka nousee 30 biljoonasta 45 biljoonaan kahdessa vuodessa, kirjoittaa Taloussanomien toimittaja H. Jurri.
Maailman valtioiden yhteenlaskettu velka oli pankkikriisin kriisin alkaessa syksyllä 2008 käsittämättömät 30 biljoonaa, so. 30 000 miljardia dollaria.
Parin vuoden kuluttua tuokin velkataakka tuntuu jo pieneltä, sillä vuonna 2011 eri maiden veronmaksajien piikissä on jo 45 biljoonan dollarin velat.
Talouslehti The Economist on arvioinut ns. länsimailla olevan parin vuoden kuluttua julkista velkaa keskimäärin 150 prosenttia vuotuisesta kansantuotteesta (-tulosta).
Velkaantumisaste on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Yhdysvaltojen veronmaksajat ovat velkaa kaikki tänä vuonna tienaamansa dollarit (=100%).
Japanin julkinen velka voi jo ensi vuonna nousta yli 200 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta, ts. he ovat velkaa paitsi tämän vuoden myös ensi vuoden tulonsa.
Kukaan ei tiedä, miten tuo velka voidaan maksaa takaisin. Vaihtoehtoja on pelkistäen kolme:
- innovaatiovetoinen rivakka talouskasvu;
- inflaatio tai;
- jättää velat maksamatta.
Lähteenä Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/12/01/vippikierre-uhkaa-kaataa-maailmantalouden/200924722/12
Maailman valtioiden yhteenlaskettu velka oli pankkikriisin kriisin alkaessa syksyllä 2008 käsittämättömät 30 biljoonaa, so. 30 000 miljardia dollaria.
Parin vuoden kuluttua tuokin velkataakka tuntuu jo pieneltä, sillä vuonna 2011 eri maiden veronmaksajien piikissä on jo 45 biljoonan dollarin velat.
Talouslehti The Economist on arvioinut ns. länsimailla olevan parin vuoden kuluttua julkista velkaa keskimäärin 150 prosenttia vuotuisesta kansantuotteesta (-tulosta).
Velkaantumisaste on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Yhdysvaltojen veronmaksajat ovat velkaa kaikki tänä vuonna tienaamansa dollarit (=100%).
Japanin julkinen velka voi jo ensi vuonna nousta yli 200 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta, ts. he ovat velkaa paitsi tämän vuoden myös ensi vuoden tulonsa.
Kukaan ei tiedä, miten tuo velka voidaan maksaa takaisin. Vaihtoehtoja on pelkistäen kolme:
- innovaatiovetoinen rivakka talouskasvu;
- inflaatio tai;
- jättää velat maksamatta.
Lähteenä Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/12/01/vippikierre-uhkaa-kaataa-maailmantalouden/200924722/12
Vastaukset 3
Vanhimmat
noita rahasummia ei ole koskaan oikeastaan ollutkaan paitsi paperilla, eli raju pörssiromahdus on odotettavissa.
Siis mihin ne rahat on hävinnyt ? Katainen paukutti viime kesänä vielä henskeleitään, kun kertoi suomen olevan rikkaampi kuin koskaan. Pörssikaupassa ei koskaan rahat häviä muualle kuin joidenkin taskuun,siis ei
häviä ilmaan Ja aina kun joku voittaa niin jotkut häviävät juuri saman summan. Jos nyt kaikki valtiot ovat velkaa niin kuka on luottoa pystynyt antamaan ?
Veroministeri Kataisen ei tarvitse kertoa kansalaisille edes paljonko velan otto maksaa. Kuinka sitten hänen tarvitisi kertoa mihin hän rahamme pistää. Luultavasti kansainvälinen valuuttarahastolle IMF:lle menee suurin osa. Suuri osa menee myös muille valtiolisille luottolaitoksille kuten maailmanpankille ja EBRD:lle.
IMF jakaa sitä sitten talousvaikeuksissa oleville maille kuten Ukrainalle, Unkarille, Baltian maille, Islantikin saa ienen osansa... Ja näin nämä maat pystyvät maksamaan velkansaa niitä lainoittaneille suurpankeille.
- Mikä on korko?
Jos minä mene pankista ottamaan velkaa, niin ensimmäinen kysmys pankille on: Millä hinnalla sitä velkaa saa, mikä on korko?