Valtiomme ei kannusta opiskelijoita...
Täytyy sanoa, että näin opiskelijan näkökulmasta kummastuttaa, että työtön saa kelalta enemmän tukirahoja kuin opiskelija. Opiskelijahan sentään tekee pitkät päivät työtä koulutuksensa eteen, jotta voisi tulevaisuudessa maksaa valtiolle veroja tuloistaan.
Onko todellakin näin, että yhteiskuntamme arvostaa enemmän joutenoloa kuin opiskelua!? Työtönhän voi halutessaan makoilla kotona sohvalla ja nauttia olostaan ja maksetuista korvauksista. En toki väitä että näin olisi, mutta se on ainakin näin teoreettisella tasolla mahdollista. Kelan tuki työttömälle on sen verran "hyvä", että matalapalkkaisen työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Miksi tehdä töitä kun saa saman rahan tekemättä mitään?! Eikä työttömän tunnu kannattavalta opiskella, koska toimeentulo on parempi työttömänä eikä koulutus takaa työpaikkaa. Työttömällä ei siis todellakaan ole välttämättä kovin suurita motivaatiota etsiä töitä.
Opiskelijat todellakin tekee töitä tukiensa eteen. Kelahan käsittääkseni edellyttää tukien maksamisen perustaksi tietynmäärän opintoviikkoja. Täten esittäisinkin valtiomme päättäjille kysymyksen: eikö olisi järkevää nipistää hiukan työttömien tukirahoista ja panostaa ne rahat valtakuntamme uusiin toivoihin - opiskelijoihin?
Tällä siirrollahan saataisiin useitakin hyötyjä. Ensinnäkin opiskelijoiden toimeentulo paranisi, mikä omalta osaltaan auttaisi varmasti lyhentämään opiskeluaikoja korkea-asteella. Koska opiskelijat voisivat vähentää ylimääräisen työn tekemistä opiskelun ohella toimeentulon heikkenemättä. Toisekseen kun työttömän tuki olisi hiukan pienempi, kannustaisi se varmasti etsimään työtä aktiivisemmin ja ottamaan empimättä vastaan mahdollisen työtarjouksen. Luulisi, että kun työssäkäymällä olisi mahdollisuus tienata jokseenkin enemmän kuin työttömänäolemisella, motivaatio ja aktiivisuus työelämän suuntaa työttömienkeskuudessa paranisi.
Eihän opiskelu valitettavasti todellakaan takaa työpaikka, mutta luohan parempi koulutus aina paremmat mahdollisuudet työelämässä. Yhteiskuntammehan luulisi tukevan opiskelua enemmän, sillä korkeasti koulutetuilla on yleensä matalammin koulutettuja parempi palkka ja näin paremmin koulutetut maksavat enemmän verotuloja. Eli mitä nopeammin opiskelijat valmistuisivat, sitä nopeammin valtio saisi omansa takaisin.
Itsekkin olen opiskelija ja uskoisin että ainakin osa korkea-asteen opiskelijoista yhtyy mielipiteeseeni!
www.sunpoint.net/~aeweb
Täytyy sanoa, että näin opiskelijan näkökulmasta kummastuttaa, että työtön saa kelalta enemmän tukirahoja kuin opiskelija. Opiskelijahan sentään tekee pitkät päivät työtä koulutuksensa eteen, jotta voisi tulevaisuudessa maksaa valtiolle veroja tuloistaan.
Onko todellakin näin, että yhteiskuntamme arvostaa enemmän joutenoloa kuin opiskelua!? Työtönhän voi halutessaan makoilla kotona sohvalla ja nauttia olostaan ja maksetuista korvauksista. En toki väitä että näin olisi, mutta se on ainakin näin teoreettisella tasolla mahdollista. Kelan tuki työttömälle on sen verran "hyvä", että matalapalkkaisen työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Miksi tehdä töitä kun saa saman rahan tekemättä mitään?! Eikä työttömän tunnu kannattavalta opiskella, koska toimeentulo on parempi työttömänä eikä koulutus takaa työpaikkaa. Työttömällä ei siis todellakaan ole välttämättä kovin suurita motivaatiota etsiä töitä.
Opiskelijat todellakin tekee töitä tukiensa eteen. Kelahan käsittääkseni edellyttää tukien maksamisen perustaksi tietynmäärän opintoviikkoja. Täten esittäisinkin valtiomme päättäjille kysymyksen: eikö olisi järkevää nipistää hiukan työttömien tukirahoista ja panostaa ne rahat valtakuntamme uusiin toivoihin - opiskelijoihin?
Tällä siirrollahan saataisiin useitakin hyötyjä. Ensinnäkin opiskelijoiden toimeentulo paranisi, mikä omalta osaltaan auttaisi varmasti lyhentämään opiskeluaikoja korkea-asteella. Koska opiskelijat voisivat vähentää ylimääräisen työn tekemistä opiskelun ohella toimeentulon heikkenemättä. Toisekseen kun työttömän tuki olisi hiukan pienempi, kannustaisi se varmasti etsimään työtä aktiivisemmin ja ottamaan empimättä vastaan mahdollisen työtarjouksen. Luulisi, että kun työssäkäymällä olisi mahdollisuus tienata jokseenkin enemmän kuin työttömänäolemisella, motivaatio ja aktiivisuus työelämän suuntaa työttömienkeskuudessa paranisi.
Eihän opiskelu valitettavasti todellakaan takaa työpaikka, mutta luohan parempi koulutus aina paremmat mahdollisuudet työelämässä. Yhteiskuntammehan luulisi tukevan opiskelua enemmän, sillä korkeasti koulutetuilla on yleensä matalammin koulutettuja parempi palkka ja näin paremmin koulutetut maksavat enemmän verotuloja. Eli mitä nopeammin opiskelijat valmistuisivat, sitä nopeammin valtio saisi omansa takaisin.
Itsekkin olen opiskelija ja uskoisin että ainakin osa korkea-asteen opiskelijoista yhtyy mielipiteeseeni!
www.sunpoint.net/~aeweb
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun ne rahat pitää varata meidän ulkomaisille moniosaajillemme:
http://pappa.20m.com/somali.htm
Voisitko perustella miksi ne pitäisi? Onkä tämä teidän tapanne hyökätä maahan? Tulette pieninä ryhminä pakolaisiksi itseänne mainostaen. Sitten kun tarpeeksi on tullut, alatte vaatia suomalaisia elättäämään teidät ja yhä enemmän oikeuksia ja rahaa. Vähitellen valtaatte koko maan ja laitatte alkuperäisen väestön tekemään työt ja itse nautitte vieraanvaraisuudesta. Tämä on kyllä loistava valloitusidea. Ei aseita, ei verisiä yhteenottoja. Muutamassa vuosikymmenessä maa on valloitettu ja alkuperäiset asukkaan saatu palvelijoiksi. Tämäkö on taktiikkanne vai olenko nyt ymmärtänyt aivan väärin tämän osaamisenne?
Työttömien elämä
================
Etpä näytä tietävän työttömien elämästä mitään. Tutustuhan työttömyysturvalakiimme niin huomaat, että työtön ei saa tehdä mitään jos aikoo saada jostakin elantonsa.
Jos työtön tekee tunninkaan työtä tai saa euronkaan tuloja, työvoimatoimistolla on oikeus lopettaa työttömyystuen maksaminen jopa kahdeksi vuodeksi. Kyllä siinä moni työtön mietti kaksi kertaa ennen kuin alkaa tekemään työtä.
Jos tarjottava työ on hiukankaan epävarma, on paljon kannattavampaa keksiä jokin syy ja yrittää kieltäytyä työstä, kuin ottaa se vastaan ja huomata kuukauden päästä olevansa työtön ja karenssissa.
Työn tekemisestä
================
Etkä näytä tietävän mitään myöskään työstä ja työttömyydestä. Kuvitteletko tosiaan, että työpaikkoja syntyy sillä, että hakee ahkerammin töitä? Ei, yhtään työpaikkaa ei synny työtä hakemalla. Ahkerampi hakeminen vaikuttaa vain hakijan mahdollisuuteen työllistyä, vapaana olevasta työpaikasta käydään vain kovempi kilpailu. Vain yksi pääsee töihin ja muut jäävät työttömiksi. Sillä ei ole väliä työllisyyden kannalta kuka siihen työpaikkaan pääsi.
Työpaikkoja syntyy sillä, että poistetaan työn tekemisen rangaistukset. Silloin ne, joilla olisi töitä tarjolla (kuten minulla olisi), voisivat synnyttää työpaikkoja ja työttömille riittäisi töitä. Nykyisen lain voimassa ollessa ei kenenkään kannata luoda työpaikkoja, koska siitä rangaistaan ja tuntuvasti.
Yliopisto-opiskelusta
=====================
Yliopistojen kustannukset ovat noin 1.3 miljardia vuodessa. Vuosittain valmistuu noin 21 000 opiskelijaa. Tämä tekee yhtä opiskelijaa kohden 62 000 euroa. Opiskelijoita on noin 170 000, joten yhden opiskelijan opiskeluaika on 170 000/21 000 = 8 vuotta.
Lisäksi opiskelijat saavat opintotukea opiskeluajaltaan keskimäärin 416 euroa kuukaudessa yhdeksän kuukauden ajalta vuodessa. Tästä kustannuksia kertyy 8 x 9 x 416 = 30 000 euroa. Kustannus opiskelijasta yhteiskunnalle on siis 92 000 euroa eli 11 500 euroa vuodessa. Jos tämä jaetaan työssä olevien kesken, se tekee 780 euroa vuodessa eli jokainen työssä käyvä maksaa yliopisto-opiskelijoiden opiskelusta 65 euroa kuukaudessa.
Työttömyyden vaikutus
=====================
Työttömyys vaikuttaa opiskeluaikaa siten, että osa opiskelijoista on opiskelemassa muuten vain, ettei tarvitse olla työttömänä. Muussa tapauksessa he olisivat työelämässä ja maksaisivat veroja.
Opintotuen pienuus
==================
Opintotuen riittämättömyys taas vaikuttaa opiskeluun siten, että opiskelijat joutuvat opiskelemaan pari ylimääräistä vuotta, koska joutuvat kuluttamaan osan opiskeluajasta ansaitakseen elantonsa. Tämä on kallista yhteiskunnalle.
Kuten tuosta havaitaan, koululaitos maksaa joka vuosi 7 750 euroa opiskelijaa kohti, opiskeli opiskelija tai käy töissä osan ajasta. Kun tämän pakollisen työn vuoksi opiskelija joutuu olemaan opiskelemassa kaksi ylimääräistä vuotta, lisäkustannus on 15 500 euroa koulusta sekä lisäksi 7 500 euroa opintotukia eli yhteensä 23 000 euroa turhaa kustannusta.
Samaan aikaan kun opiskelijalle maksetaan tämä 7 750 euroa turhaan, opiskeljat vievät työpaikan työttömältä, jolle myös pitää maksaa se 500 euroa kuussa eli 6 000 euroa vuodessa. Siis yhteensä jo 35 000 euroa opiskelijaa kohti ylimääräistä vain sen vuoksi, että opintotuki on liian pieni. Säästö siis vuodessa yhtä kansalaista kohti olisi 300 euroa yksinkertaisesti nostamalla opintotuki nykyisestä 416 eurosta 574 euroon kuussa.
Lomillahan opiskelijat ovat työelämässä, mutta harvoin silloin vievät työpaikkaa työttömältä koska he ovat silloin harjoittelemassa ammattiinsa. Opintotuki olisi siis riittävä päätoimiseen opiskeluun ja valmistumisajat olisivat keskimäärin 6 vuotta.
Järkevä toiminta
================
Jos siis toimittaisiin järkevästi, opiskelijoiden opintotuki nostettaisiin vastaamaan kustannuksia, jotta opiskelijat voisivat opiskella opintonsa kuudessa vuodessa ja työttömät pääsisivät tekemään työtä kun opiskelijat vievät veisi työpaikkoja.
TYKA malli
==========
Näin se on hoidettu TYKA mallissa. Monta muutakin asiaa on hoidettu kuntoon. Työttömyyttä ei ole, sillä TYKA mallissa on ensimmäinen kohta, jossa poistetaan työn tekemisen kielto kaikilta kansalaisilta, jolloin kaikille riittää työtä.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
Työttömien elämä
================
olen kyllä vierestä työttömiä seurannut! lakipykäliin en kyllä ole tutustunut. mutta kyllä tiedän esille tuomasi pointtisi... enkä väitäkkään että asiat olisivat työttömien kannalta hyvin. mielestäni tulisi myöskin toki poistaa työn vastaanottamisesta koituvat haittatekijät.
Työn tekemisestä
================
liennet sinäkin seurannut aikaasi ja työttömyysministerimme puheenvuoroja viimeisen vuoden ajalta... otappas selvää niin ymmärrät ehkä pointtini.
mutta lausahdustasi "Työpaikkoja syntyy sillä, että poistetaan työn tekemisen rangaistukset. " kyllä kannatan!
Yliopisto-opiskelusta
=====================
mielestäni koulutukseen kannattaa panostaa... uskonkin sen luovan nokian kaltaista osaamista suomeen, mikä taasen autaa takuu varmasti koko valtiota! et ilmeisesti kannata koulutusta...?
Työttömyyden vaikutus
=====================
sentään jotain aktivointia!
Opintotuen pienuus
==================
toi 574€ esittämäsi summa kuullostaa jotakuinkin järkevältä. tuo summa opintotukena olisi mielestäni riittävä suurissakin kaupungeissa opiskeleville. olet laskelmoinut taitavasti... suuri arvostus sille... ottaisivatpa päättäjät sinusta mallia!=)
opintotuen korottamisesta siis olimme samaa mieltä.. entäs se askarruttava kysymys, mitstä moiseen varat? joltainhan se on aina pois. esitin vain yhden näkökannan siihen, mistä rahat/osa rahoista siihen voitaisiin saada. En toki kannata työttömyyskorvausten rajua laskua, mutta hienoista kylläkin.
Työttömien elämästä
===================
Monelle, kuten sinullekin on iskostunut mieleen sellainen ajatus, että työtä vain vastaanotetaan. Toki näinkin tulee olla, mutta meillä Suomessa ei ole ollenkaan sallittua tehdä itsenäistä työtä. Eli siis vanhanaikaisesti sanottuna perustaa yritys. En käytä kuitenkaan sanaa yritys tai yrittäminen, koska sille on muotoutunut myös oma, vääristynyt kuva maassamme.
Tämän mielikuvan vuoksi monikaan ei edes ajatuksissaan osaa kuvitella että jokainen kansalainen voisi olla työnantaja koska se on nykyisen työttömyysturvalain mukaan rangaistavaa. Koska rangaistuksista on vain haittaa (suurtyöttömyys ja köyhyys), ei ole mitään järkevää syytä rangaista niitä, jotka työllistäisivät. Jokainen voi työllistää, jos se olisi luvallista.
Kuten TYKA mallista voit lukea, sen merkittävin muutos nykyiseen tilanteeseen on työttömyysturvalain laajentaminen koskemaan kaikkia kansalaisia. Se on pieni askel päättäjille, mutta suuri askel kansakunnalle. Jos tuo pieni lakimuutos tehtäisiin, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikille olisi työtä, työttömyys poistuisi.
Kun näin käy, tulee tietenkin veronmaksajia kolmanneksen enemmän ja heidän nykyisin elättämiseen kuluvat varansa vapautuisivat eli yhteiskunnan kustannukset laskisivat.
Työn tekemisestä
================
Olen seurannut mitä ministerimme on sanonut ja tehnyt. Hän on pyrkinyt lisäämään työttömyyttä ja työttömien työnhaun osaamista. Siinä on onnistuttu niin hyvin, että jos työpaikka johonkin ilmestyy, se on täytetty keskimäärin tunnin ja kolmentoista minuutin kuluttua. Valitettavasti vain näitä uusia työpaikkoja syntyy erittäin harvoin.
Ymmärrän siinä mielessä pointtisi, että työttömyyden tukemiseen suhtaudutaan innokkaasti mutta opiskeluun ei. Mutta itse en mieti asioita tuolla tavalla, vaan kokonaisvaltaisesti. Jos jokainen vain vaati itselle lisää, ei se kokonaisuus järjestäydy järkevästi vaan tulee tämä meidän hölmöläismalli käyttöön.
TYKA mallissa katsotaan kokonaisuutta ja laitetaan se kuntoon. Silloin jokaiselle tulee lisää, keneltäkään ei viedä mitään. Olen jokaisen ryhmän kanssa joutunut erimielisyyksiin sen vuoksi, että ihmiset eivät osaa kuvitella elämää silloin kun kaikilla on töitä ja hyvä toimeentulo.
Esimerkiksi suhteellista verotusta vastustetaan mahdottomasti, kun ei ymmärretä että TYKA mallissa se otettaisiin käyttöön vasta siinä tilanteessa kun nykyiset köyhätkin olisivat jo suurituloisia. Olen yrittänyt selittää asiaa, mutta huonolla menestyksellä, ihmiset eivät pääse irti nykyisestä tilanteesta joka on kymmenien vuosien aikana luotu. Ihmiset itse haluavat olla köyhiä, siihen tulokseen olen tullut. He eivät halua pienempiä veroja ja töitä jokaiselle.
Olen nyt vuoden tuonut esille työttömyysturvalain laajentamista. Kukaan ei ole osannut kertoa, miksi tarvitsemme nykyisen lain työn tekemisen rankaisemista ja työpaikan luomisen rankaisemista.
Siitä huolimatta kaikki ovat vastustaneet sen laajentamista, vaikka kaikki tietävät että työttömyysturvalain laajentaminen poistaisi työttömyyden ja kasvattaisi jokaisen nettotulot vähintään kaksinkertaisiksi.
Yliopisto-opiskelusta
=====================
Kannatan koulutusta, se ei vain ilmennyt tekstistäni, jossa vain tarkastelin kustannuksia nyt ja miten niistä saadaan säästöjä nostamalla opintotukia (joka lyhentää opiskeluaikaa kun ei tarvitse tehdä niin paljon töitä). Kun luet TYKA sivuilta maamme menestyksen avaimista, huomaat sieltä, että korkea koulutustaso on elinehto maamme menestymiselle. Kun/jos työn tekeminen vapautetaan, suurin osa uusista tuottavista työpaikoista syntyy korkeasti koulutettujen toimesta.
Työttömyyden vaikutus
====================
Niin, mutta kansalaisten, joita ei kiinnosta itse oppiminen, vaan vaihtelu, tuhlaavat turhaan yhteiskunnan varoja. Koulujärjestelmän ylläpito ei ole halpaa ja se voi viedä opiskelupaikan joltakin sellaiselta joka tosiaan haluaisi opiskella. Kun jokaiselle löytyy töitä, silloin nämä työttömyysopiskelijat olisivat työelämässä ja maksaisivat veroja yhteiskunnalle.
Opintotuen suuruus
==================
"opintotuen korottamisesta siis olimme samaa mieltä.. entäs se askarruttava kysymys, mitstä moiseen varat? joltainhan se on aina pois. "
Jos opintotuen nostaminen lyhentää opiskeluaikaa ja päästää työttömiä töihin ja säästää valtion menoja, eikö ne rahat tule jo sieltä? Juurihan esitin edellisessä kommentissa, että opintorahan nostaminen säästäisi 300 euroa jokaiselta työssä olevalta kansalaiselta eli veronmaksajalta.
Säästöä syntyy siis opiskeluajan lyhentymisestä ja työpaikkojen vapautumisesta enemmänkin, mutta mallissani osa niistä ohjataan opintotukien korottamiseen. Esittämälläni säästömallilla siis syntyy säästöä huomattavasti enemmän kuin siitä aiheutuu kustannuksia. Keneltäkään ei siis tarvitse ottaa mitään. Se ei ole keneltäkään pois. Ei tarvitse mietti mistä rahat otetaan. Toki vähän tarvitaan lainaa, muutamaksi kuukaudeksi, mutta sitten opiskelijat siirtyvät opiskelemaan ja työttömät vapautuviin työpaikkoihin (kunhan ensin vapautetaan työn tekeminen niin, että myös työttömät saavat mennä töihin eli laajennetaan nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia).
"esitin vain yhden näkökannan siihen, mistä rahat/osa rahoista siihen voitaisiin saada. En toki kannata työttömyyskorvausten rajua laskua, mutta hienoista kylläkin. "
Työttömyyskorvaus on liian pieni nykyään elämiseen. Sen laskemiseen ei ole mahdollisuuksia. TYKA mallissa työttömyystuki riittää nykyiselläänkin sen vuoksi, että työttömyyden poistuessa verot puolittuvat ja myös tuotteiden ja hyödykkeiden hinnat laskevat. Nykyisen 500 euron työttömyysturvalla siis pärjää huomattavasti paremmin silloin. Sama tilanne on myös opintotuen suhteen. Kun vuokrat ja ruoka halpenevat, tuo reilun 500 euron opintotuki vastaa nykyisessä tilanteessa lähes 1000 euron kuukausituloja myös opiskelijoille. TYKA mallissa työttömän perustuki on siis hieman pienempi kuin opiskelijan. Molemmat saavat kuitenkin saman verran suunnilleen, sillä opiskelijalla on opiskelustaan kuluja, jotka pitää myös rahoittaa tuella.
Ja kaikki tämä saataisiin aikaan jos toteutettaisiin TYKA malli. Aikaa siihen menee toki muutamia vuosia, ei se yhdessä päivässä tapahdu. Mutta jo ensimmäisenä vuotena, jolloin saadaan laajennettua nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia, työttömyys helpottuu huomattavasti ja verot laskevat ja elintaso kasvaa. Yhden hallituskauden aikana on mahdollista jo saada työttömyys pois kokonaan (työttömyys alle 2 %).
Siitä siis vaan kertomaan kaikille opiskelijoille ja kaikki opiskelijat ja muut vaatimaan nykyisen työttömyysturvalain laajentamista koskemaan kaikkia kansalaisia. Olit kuka hyvänsä, ministeri, opiskelija, duunari, eläkeläinen, virkamies, koululainen, kotiäiti, aina TYKA mallin käyttöönotosta on sinulle hyötyä. Kun katsot minkä verran sinne tilillesi tuli euroja viime vuoden aikana, voit kuvitella millaista olisi jos TYKA malli olisi käytössä. Silloin sinne tilillesi olisi tullut vähintään kaksinkertainen määrä niitä euroja. Mieti mitä voisit tehdä jos kaikki eurot, mitkä sinne tilillesi tuli viimevuonna, olisivat nyt käytettävissäsi.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
työttömällä ei ole ollut varaa edes opiskella, kuten sinulla, eliitin pullapersepaviaani
- kaikki eivät opiskele. opiskelu on kallista.
euroopan maista monessa on kaikilla siihen varaa, suomessa ei, täten opiskelijoina ovat ne joilla oli siihen varaa, eivät parhaat.
teille joilla siihen ei muuten ole varaa on tarkoitettu opintolaina. heikkopuolihan tässä lienee kuitenkin se, että lainan takaisinmaksu heikentää aikanaan ostovoimaasi!
Pakolla kouluun
===============
Pakottaminen ei ole kivaa. Sitä tapahtui aikaisemmin ainakin itänaapurissa. Jos ihminen on paras ja lahjakkain, häntä ei saa pakottaa sen perusteella opiskelemaan.
Opiskelu
========
Opiskelu Suomessa on mahdollista kaikille. Tittelin saamiseen liittyy joitakin rajoituksia. Varattomuus ei ole este opiskelulle, vaikkakin se rajoittaa opiskelun valikoimaa.
TYKA mallissa ei lisätä opiskelun mahdollisuutta, pikemmin se kavenee. Näin sen vuoksi, että osa nykyisistä opiskelijoista valitsi mieluummin työn tekemisen kuin opiskelun. Mutta niinhän olisikin hyvä. Ne, jotka todella haluaisivat opiskella, saisivat opiskelupaikan ja ne, joilla on jo ammatti, pääsisivät töihin.
Opintotuki
==========
TYKA mallissa opintotuella pärjäisi taloudellisesti eli opiskelun voisi suorittaa kuka hyvänsä, varallisuudesta riippumatta, jos vai taitoja riittää opiskelun vaatimusten täyttämiseen. TYKA mallihan suosii vaatimuksia, eli opiskelutuen saa vain jos kykenee suoriutumaan tenteistä, riittävän nopeasti ja riittävällä tasolla. Jos ei, on siirryttävä työelämään.
Yhteiskuntamme tukee opiskelijoita todella paljon verrattuna lähes mihin tahansa muuhun maahan. Kun lasketaan tuet ja ilman korvausta annettava opetus noustaan huimaavaan summaan per opiskelija. Opetuksen osuus näyttää vain kaikissa vertailussa unohtuvan.
Voisimmehan tehdä päätöksen tukea elantoa ja periä opetuksesta todelliset kustannukset?
Opiskelusta historiassa
=======================
Opiskelu on elintärkeä keino pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten korkeammin koulutettujen ja tavallisten työntekijöiden palkoissa oli suuria eroja.
Akateemisen koulutuksen saanut saattoi saada kymmenkertaisen palkan lapiomieheen verrattuna. Silloin oli yksilönkin kannalta kannattavaa opiskella vaikka lainarahalla. Kaikki valmistuneet saivat hyväpalkkaisen työpaikan ja inflaation ja opintolainan alhaisen koron (valtion korkotuki) ansiosta lainat saatiin maksettua muutamassa vuodessa valmistumisen jälkeen.
Opiskelusta nykyisin
====================
Nykyisin ei enää ole näin. Yksilön kannalta nykyinen samanpalkkaisuus ei innosta opiskelemaan lainarahalla. Kuuden vuoden opiskelu ei kasvata tilipussia monellakaan prosentilla. Saattaapa olla, että ammattikoulusta valmistunut paperihenkilö saa parempaa palkkaa kuin kymmenen vuotta opiskellut tohtori.
Koska nykyisin yhteiskunta tarvitsee korkeasti koulutettuja henkilöitä, on silloin järkevää että se myös kustantaa pääosin opiskelun. Ilman korkeasti koulutettuja henkilöitä meillä ei olisi Nokiaa, eikä muitakaan korkean teknologian yrityksiä. Painisimme samassa sarjassa kuin Venäjä tulojemme suhteen. Meillä ei ole vara heikentää kansalaistemme koulutustasoa muuttamalla opetus opiskelijan maksettavaksi.
Kustannuksista
==============
Yliopistojen kustannukset ovat noin 1.3 miljardia vuodessa. Vuosittain valmistuu noin 21 000 opiskelijaa. Tämä tekee yhtä opiskelijaa kohden 62 000 euroa. Opiskelijoita on noin 170 000, joten yhden opiskelijan opiskeluaika on 170 000/21 000 = 8 vuotta.
Lisäksi opiskelijat saavat opintotukea opiskeluajaltaan keskimäärin 416 euroa kuukaudessa yhdeksän kuukauden ajalta vuodessa. Tästä kustannuksia kertyy 8 x 9 x 416 = 30 000 euroa. Kustannus opiskelijasta yhteiskunnalle on siis 92 000 euroa eli 11 500 euroa vuodessa. Jos tämä jaetaan työssä olevien kesken, se tekee 780 euroa vuodessa eli jokainen työssä käyvä maksaa yliopisto-opiskelijoiden opiskelusta 65 euroa kuukaudessa.
Työn hinta
==========
Se, että meillä toistaiseksi on vielä töitä, tulee siitä, että meillä kehittäjien palkkakustannukset ovat suhteessa pienemmät kuin monissa muissa maissa, esimerkiksi USAssa tai Saksassa. Jos opetuksesta perittäisiin todelliset kustannukset, siis tuo 7750 euroa vuodesta, harva opiskelija enää opiskelisi peruskoulun jälkeen.
Jotta opiskelijat saataisiin taas opiskelemaan, täytyisi ensinnäkin taata hyväpalkkainen työpaikka opiskelun jälkeen. Hyväpalkkainen tarkoittaisi 62 000/4 euroa suurempaa nettopalkkaa kuin kouluttamattomilla. Jos kouluttautumaton ansaitsee 16 000 euroa vuodessa nettona, olisi koulutetun saatava 31 500 euroa vuodessa nettona. Tämä tarkoittaisi 65 000 euron (progressiivinen verotus) alkupalkkaa (5500 euroa/kk)yliopistosta valmistuneelle. Näinhän on monessa maassa, palkat vaihtelevat 70 000 - 100 000 euron tietämillä vuodessa.
Kun koulutettujen palkat ovat tässä suuruusluokassa, ei Suomi enää olekaan kannattava paikka kehittää ja Nokia ja muut siirtyisivät kiireesti muualle. Kun näin kävisi, ei tänne jäisi enää työtä muillekaan ja tilanteen voi käydä katsomassa vaikka tuolta itänaapurista.
Parannusta
==========
Kuten tuosta voit havaita, meidän kannattaa kouluttaa kansalaiset mahdollisimman hyvin ja järjestää asiat niin, että näiden koulutettujen ansiosta töitä syntyy kaikille.
Nykyisin tämä on vaikeaa meidän työttömyysturvalakimme vuoksi. Tilastoista katsomalla havaitsemme, että uusia yrityksiä perustavat vain vähän koulutetut kansalaiset. He eivät useinkaan tule laskeneeksi mitä yrityksen perustaminen tarkoittaa useimmat näistä toimivat muutaman vuoden tehden sitten konkurssin, mikä tulee erittäin kalliiksi yhteiskunnalle.
Jos haluamme, että korkeasti koulutetut perustaisivat yrityksiä, meidän tarvitsee vain laajentaa nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia. Koulutetuilla kansalaisilla on korkea ammattitaito ja he kykenevät perustamaan yrityksiä, jotka työllistäisivät suuret määrät muita kansalaisia ja yritykset olisivat myös kannattavia toisin kuin nämä perustyötä tekevät. On laskettu muissa maissa, että yksi korkeasti koulutettu työllistää keskimäärin 12 vähemmän koulutettua.
Meillä valmistuu vuodessa 21 000 korkeasti koulutettua, joten jo heidän työllistävyytensä on 250 000 kansalaista. Ainoa este tähän on meidän työttömyysturvalakimme, joka ei salli näin tapahtuvaksi.
Toimenpiteet
=========
Siis laajennamme työttömyysturvalakimme koskemaan kaikkia kansalaisia ja koulutus maksaa itsensä nopeasti takaisin ja poistaa myös työttömyyden. Onhan meillä ihmellistä, että me koulutamme kalliilla mutta emme sitten kuitenkaan anna näiden koulutettujen synnyttää uusia työpaikkoja. Kts. työttömyysturvalakimme.
Helpoimmin tämä tapahtuu kun jokainen kertoo TYKA mallista tuttavilleen sekä ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaansa, kertoen tälle että haluaa TYKA mallin käyttöön. TYKA malli sisältää tämän työttömyysturvalain laajennuksen, sekä muutamia muita toimenpiteitä, jolla saadaan nopeutettua työttömyyden poistumista.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
heitän tuon hatusta eli markkinahinnan tilanteessa jossa ei ole markkinoita lainkaan.
siihen päälle sitten tulee ne vähät käteiset mitä valtio antaa.
ammattikouluissa joissa on pienet ryhmät, kustannukset voivat olla tosi suuria.