Tässä keväällä kyselin kokemuksia routaeristeiden lisäämisestä tuloksetta, mutta kerron niitä nyt itse, eli toteutin suunnitelmani. Vuonna 75 rakennettu ja vuosi sitten ostamamme, pääosin tiilirunkoinen rivitaloasuntomme "falskasi" lattioista kylmää ssisälle ja lämpöä pihalle kun viime talven ensipakkaset alkoivat vaikuttamaan. Rakenteet tehty suhteellisen hyvin senaikaisesti, mutta seinänvierustoilla maat painunut osin 30 cm ja kallistukset kaikki väärään suuntaan, eli sokkelieristeet loppuvat jo maanpinnan yläpuolelle. Asunnon pari entistä omistajaa olivat myös valitelleet kylmistä lattioista. Muissa talon viidessä huoneistossa villasukkia oli riittänyt ja "kaikki hyvin" vaikka lumi sulaa seinustoilla keskitalvellakin.
Keväällä sitten lapio käteen ja seinänvierustat auki, sokkelin pintaan pystysuuntaan sitten 50 mm Finfoam tyyppinen umpisolumuovieriste, eli sokkelin anturan alapintaan saakka ja yläreuna 30 cm tiilipinnan alapuolelle, eli ajatellun uuden sorastukasen ja kivetyksen alapuolelle. Vaakasuoraan asensin seinustan pohjoispuolelle vielä metrin verran styrox eristettä 2 x 50 mm eli yhteensä 10 cm. Suojaisamman etupuolen jätin pelkän pystysuoran Finfoamin varaan koska seinustalla on myös noita vanhempia istutuksia eikä kaikkea haluttu häiritä ja hävittää, kaadot tietysti oikaistiin. Sisääntulon laatoitus uusittiin ja samalla myös eristettiin 50 cm Finfoamilla 6 metrin. Kivetyksen toisella reunalla oli naapurin seinusta, ja ajattelin "lämmittää" muös hänen tilojaan, mutta kuitenkin halusin tehdä koko homman kunnolla ja sitten tein senkin.
Koko homman tarvikkeet maksoin 380 euroa ja kyseessä oli 130 neiön asunto joka edustaa noin 24 % koko talon pinta-alasta. Siinä sitten tuli samalla kukkaistutukset uusittua ja sinustat siistittyä. Tekemättä jäi naapurin pihan puolella oleva noin 6 metriä seinustaosa, mutta pahin nurkka tuli omalta puolelta korjatuksi.
Siinä sitten huvipuolelle kirjautui naapurien kommentit, "älä tee kun pihat menvät piloille, aina lumi sulaa seinustoilla, muut päättäneet etteivä tee, ja naapuri nauroi melkein väärällään kun on meille ja muille kehunut hyvää taloa" jne.
Nyt meillä on kuitenkin lämpimät lattia, tänään ulkona vain - 5 astetta ja ilman sukkia astellaan. Huoneistomme sisälämpötila on säädetty 21 - 22 asteen lämpötilaan. Huippupakkasia vielä odotellaan. Huonelämmöt hyvinkin tasiaset. Tiedän säästäväni omalta osaltani lämpökustannuksia noin 20 % ja koko talyhtiön lämpökustannuksia noin 4 - 5 % joskin kaukolämmön kustannus meillä on noin 5,8 centtiä KWh kaikkine kuluineen.
Mikäli koko taloomme tehtäisiin sama homma niin lämmityskustnnuksemme pinenevät noin 25 % luokkaa, eli säästä vuodessa reilut 1000 euroa.
Eikö tämä ole nyt sitä päästöjen kuriin laittamista josta nyt sitten Kööpenhaminassa keskustellaan. Lapiolle olisi kyllä nyt töitä ja minä tein kaiken käsin ja vielä eläkeläisenä. säästötavoite 25 % on vain "korvienvälistä" riippuvainen.
Suuri merkitys routaeristeillä on myös siinä, että maalämmön patja "levenne" ja lämpötila nousee koko asunnon alapuolella, kun vastaavasti maaniinan painuminen ja routaeristeiden puuttuminen päästää pakkaset talon alle. Nyt puhutaan myös maalämmöstä ilman suuria investointeja.
Totean myös, että sijoittamalla rahaa oikeaan paikkaan säästää lämpökuluja suoraan, eikä tarvita noita "kompuroita" ym. kun olosuhteet paranevat vähemmälläkin. Mitäs tähän sanotte viisaat keskustelijat.
Keväällä sitten lapio käteen ja seinänvierustat auki, sokkelin pintaan pystysuuntaan sitten 50 mm Finfoam tyyppinen umpisolumuovieriste, eli sokkelin anturan alapintaan saakka ja yläreuna 30 cm tiilipinnan alapuolelle, eli ajatellun uuden sorastukasen ja kivetyksen alapuolelle. Vaakasuoraan asensin seinustan pohjoispuolelle vielä metrin verran styrox eristettä 2 x 50 mm eli yhteensä 10 cm. Suojaisamman etupuolen jätin pelkän pystysuoran Finfoamin varaan koska seinustalla on myös noita vanhempia istutuksia eikä kaikkea haluttu häiritä ja hävittää, kaadot tietysti oikaistiin. Sisääntulon laatoitus uusittiin ja samalla myös eristettiin 50 cm Finfoamilla 6 metrin. Kivetyksen toisella reunalla oli naapurin seinusta, ja ajattelin "lämmittää" muös hänen tilojaan, mutta kuitenkin halusin tehdä koko homman kunnolla ja sitten tein senkin.
Koko homman tarvikkeet maksoin 380 euroa ja kyseessä oli 130 neiön asunto joka edustaa noin 24 % koko talon pinta-alasta. Siinä sitten tuli samalla kukkaistutukset uusittua ja sinustat siistittyä. Tekemättä jäi naapurin pihan puolella oleva noin 6 metriä seinustaosa, mutta pahin nurkka tuli omalta puolelta korjatuksi.
Siinä sitten huvipuolelle kirjautui naapurien kommentit, "älä tee kun pihat menvät piloille, aina lumi sulaa seinustoilla, muut päättäneet etteivä tee, ja naapuri nauroi melkein väärällään kun on meille ja muille kehunut hyvää taloa" jne.
Nyt meillä on kuitenkin lämpimät lattia, tänään ulkona vain - 5 astetta ja ilman sukkia astellaan. Huoneistomme sisälämpötila on säädetty 21 - 22 asteen lämpötilaan. Huippupakkasia vielä odotellaan. Huonelämmöt hyvinkin tasiaset. Tiedän säästäväni omalta osaltani lämpökustannuksia noin 20 % ja koko talyhtiön lämpökustannuksia noin 4 - 5 % joskin kaukolämmön kustannus meillä on noin 5,8 centtiä KWh kaikkine kuluineen.
Mikäli koko taloomme tehtäisiin sama homma niin lämmityskustnnuksemme pinenevät noin 25 % luokkaa, eli säästä vuodessa reilut 1000 euroa.
Eikö tämä ole nyt sitä päästöjen kuriin laittamista josta nyt sitten Kööpenhaminassa keskustellaan. Lapiolle olisi kyllä nyt töitä ja minä tein kaiken käsin ja vielä eläkeläisenä. säästötavoite 25 % on vain "korvienvälistä" riippuvainen.
Suuri merkitys routaeristeillä on myös siinä, että maalämmön patja "levenne" ja lämpötila nousee koko asunnon alapuolella, kun vastaavasti maaniinan painuminen ja routaeristeiden puuttuminen päästää pakkaset talon alle. Nyt puhutaan myös maalämmöstä ilman suuria investointeja.
Totean myös, että sijoittamalla rahaa oikeaan paikkaan säästää lämpökuluja suoraan, eikä tarvita noita "kompuroita" ym. kun olosuhteet paranevat vähemmälläkin. Mitäs tähän sanotte viisaat keskustelijat.
Vastaukset 47
Vanhimmat
järkevälle, noin asia varmasti on, säästön määrä lienee kuitenkin kohteesta riippuvainen, elikkä miten paljon lattioista falskaa. Niin ja ei kyseiset toimenpiteet mitenkään estä niitä "kompuroita", lisänä ne ovat silti näissä "lämpötalkoissa".
Olivat pääosin tuota kovavillaa betonin välissä jotakin 3 tuuman vahvuudella ja syvyyttä lattia pohjaeristeistä luokkaa ehkä noin 60 cm jolloin maapinnan alle mentiin siitä vain noin puolet. Siinä sitten pakkanen pääsee talon perustuksiin ja kun vielä pinnat ovat painuneen alaspäin, niin kylmä on "selvää pässinlihaa".
Löysin Tampereelta TTKK:n professorin joka kertoi maanvaraisia lattioita tutkitun kolmessakin kohteessa ja oikealla eristyksellä maan lämpötila nouseen laatan alla jopa 14 asteen lämpötilaan, ei osannut tarkalleen kertoa syytä, mutta näin oli mitattu ja ilmeisesti kyse oli maan lämpötilan ominaisuuksiata. Syy ei ollut talon lämmitystavassa.
Noita "kompuroitakin" ajatellen ensin pitää tietysti tukkia lämpövuodot ovissa ja ikkunoissa routaeristeiden lisäksi, ei ei kannata energiaa hukata omaa tyhmyyttään ja huolimattomuuttaan. Sitten meillä kun tuo kaukolaämpö maksaa 5,8 centtia kWh niin ei noilla pumpilla enää paljon säästä jos lämpö muuten riittää.
Tuossa naapurin vanhapoika kuitenkin miettii vielä "kompuroita" vaikka lämpötila on säädetty jo 26 asteeseen, talvella kun lattiat kylmenee samasta syystä kun meillä ennen eristyksiä. Sitten vielä kesällä asunto lämpenee hieman liikaa osin ilmeisesti eristeiden puutteen johdosta, eli tapansa kullakin. Routaeristyksen 100 m2 asunnon naapuri tekisi noin 200 eurolla ja kompurat maksaa muutaman kerran enemmän. Kyllä nuo kompuratkin ovat paikassaan hyviä, mutta nuukat naapurit joutuisivat rivitalossa maksamaan itse säkönsä eli lähelle 10 centtiä kWh. Ensin kuitenkin pitää hoitaa nuo lämpövuodot kuntoon ja sitten lisää pelejä jos tarvitaan.
Tosin yhdessä laitoimme ulko-oviin myös uudet eristeet tuolla Fifoamilla ja tiivistimme suuremmat raot ovipielissä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Monessa tapauksessa noita kompuroita ei olisi tarvittu ollenkaan jos huomio kohdistettaisiin siihen mistä tuo lisälämmön tarve kulloinkin johtuu. Sukulaistyttö laittoi asuntoonsa katonrajaan tuollaisen ilmalämpöpumpun ja ihmetellään miksi lattianrajassa tuntuu viileältä. Sama homma tuossa toisessa talossa kun käyttäjä kiroilee noiden jääpaakkijen määrää. Molemmat talot on rakennettu myös tuolla 70 luvulla ja ilmeisesti nuo routaeristeet puuttuu. Vähän niinkuin "hölmölässä lyhennetään mattoa toisesta päästä ja jatketaan toiseen päähän". Viisauttakin tarvitaan.
niin siinä tapauksessa kyllä, mutta monilla kuten meillä, on kyseessä korvaavasta lämmöstä, siis halvemmalla lämmittämisestä. Eikä se halvemmalla lämmittäminen mitenkään pois sulje lisäeristämistä, tai toisinpäin!!!!!
Kiitos kertomuksesta. Olen ajatellut tekeväni omaan taloon samanlaista eristysremonttia. Päivitä tätä sivua vielä, kun tulee kovemmat pakkaset ja kerro, mikä on tilanne sitten.
Tuossa kompurafani on täysin oikeassa, eli jos lämmitetään vaikkapa sähköllä tai muulla kalliimmalla tavalla, on hyvä kun energialaskua halutaan myös näillä kompura keinoin alentaa. Säästetty energiaraha jää aina omaan taskuun keinolla millä hyvänsä. Monille "kompurafanille" nuo pumput tuntuvat vain olevan kuitenkin itsetarkoitus ja taivas, säästötoimet jäävätkin sitten pääosin siihen. Olen myös joskus tuonut julki mielipiteeni, että jos kompura olisi ikiliikkuja niin kyllä sähkön tuottajat olisvat ne jo kaikki omineet kun pakkasesta ja lumihangesta lämpöä tehdään.
Tässä haluankin tuoda esille ja että ei ole millään keinolla järkevää sulattaa lunta seinänvierustoilla, ei kompuroilla eikä millään muullakaan tavalla. Tuo routaeristäminen on kuitenkin kohtalaisen helppo ja edullinen tapa pienentää energialaskua ja parantaa asuinviihtyvyyttä. Uusissa taloissa tuo lienee jo pakollistakin.
Noita selityksiä sitten miksi ei kannata tehdä on paremminkin ensin laiskuus, kukkapenkit ja muut istutukset seinustoilla estää tekemiset, mutta kaikki hoituu kun vain osaa ottaa käteensä lapion ja vierelle kottikärryt ja eikun hommiin. Varsinainen eristeen laitto kaivuutöineen noin 30 metrin mitalla kesti minulta pari kolme päivää. Muutama peräkärryllinen hiekkaa ja koristekivet kivet suoraan montulta 5 euroa kärrykuorma ja tietysti otti joitakin tunteja päälle. Peräkärryllä siksi, että pääsin tuomaan rivitalon takapihalle tavaran lähemmäksi, niin kärräysmatka lyheni pariinkummeneen metriin. Tuota lisähiekkaakin tarvittiin lähinnä siksi, että nuo painumat piti saada korjatuksi ja kallistukset oikeaan suuntaan. Siinä sivussa sitten tuli nuo parikymmenen vuoden takaiset kukkaistutukset peratuksi ja uuteen paikkaan ja taas uuteen loistoon. Ja kyllä nuo seinänvierustat pitää olla kukkapenkeistä pääosin vapaana ja laittaa vaikka sitten nuo kivetykset tilalle.
No mitäs muuta tapahtuu, ensin naapurien vastustus, sitten selitetään että ei meillä mitään ongelmia ole ja kyllä lumi sulaa aina seinustoilla. Sitten iskee tuo hillitön kateus lieveilmiöineen kun piha on kunnassa ja näytät tyytyväiseltä. Toisin sanoen, älä pyydä talkoisiin, ei mitään ehdotuksia muille, ei penniäkään yhtiön rahoista, eikä liikaa kehumisia, niin kyllä ne sitten puolessa vuodessa rauhoituu ja alkaa pyytelemään lisää yhtiövastiketta muuhun mukamas tärkeämpään käyttöön. Pyydä vain päätös, että et osallistu muiden mahdollisiin erityshommiin yhtiön kautta, tehkööt muutkin omillaan.
Pihalla nyt - 5 astetta - celsiusta, lattialla voi kävellä ilman sukkia ja sisällä tasaisesti 22 astetta ja tuntuu kodikkaalta. Kerron lisää kun pakkaset kovenee. Tuossa vain toteaisin, että jos lisäeristys ei auttaisi, niin miksi sitten niitä ollenkaan käytetään rakentamisessa. Kertokaa se minulle.
Kertoilee eläkeläinen (67) ja keskustelua kehiin, miten muilla menee.
kukaan sinua vastaan väitä tuossa lisäeristysasiassa! Jos naapurisi ovat jotenkin ymmärtämättömiä, niin ei se ole meidän palstalaisten vika? Niin ja ei ilmalämpöpumppu tee lämpöä lumesta eikä pakkasesta, ilmalämpöpumppu vain siirtää lämpöenergiaa ulkoa sisälle, myös pakkasesta. Vähän "rivien välistä" olin tulkitsevinani ettet usko, tai luota kyseiseen tekniikkaan?
Tuossa huumoria silmäkulmassa "hieman ärsyttelen" keskustelua, kun noilla ilmalämpöpumpuilla luvattaan melkein mitä tahansa keskitalvellakin ja kansa uskoo. Tiedän kyllä näiden olevan tietyissä olosuhteissa varsin hyviä laitteita, eli syys- ja kevätaikaan ja sähkökustannuksia säästyy, pakkasilla hyötysuhde tietysti heikkenee merkittävästi. Toinen tekijä on tietysti nuo laatukysymykset kun tuo hintakilpailu astuu kuvioon ja laitteita tuodaan näillä perusteilla melkein mistä tahansa. Pelkään pahoin noita tulevia huoltotarpeita ja ehkä romukasoja noiden halpatuontien suhteen, jota taas monet "tietämättömät" ostavat hyvässä uskossa. Korostan näiltäkin osin myyjän pätevyyttä ja osaavaa asentajakuntaa.
Jos vielä jatkan tätä "filosofiaani" niin kyllä säästetty energia on on halvinta energiaa. Seuraavaksi tulevat aurinko- ja maalämpö jotka laitteiltaan muodostuvat muodostuvat hieman kalliiksi, mutta lämpö onkin jo edullista. Pelletti on myös edullinen energia, mutta meillä Suomessa noita järjestelmiä ei oikein osata tehdä kunnolla. Uusrakentamisessa tulevat sitten nuo sähkö- ja lämpöpumppuyhdistelmät joissa varalla löytyy vaikkapa puutakka ja hurjimmilla vielä aurinkolämpö, eli "hybridit".
Näissäkin perusajatuksena on tuo energian säästäminen eri keinoin, eli lämmön talteenottaminen joka sellaisenaan oli taas sitä parasta. Tässä myös nuo kompressorit alkavat olemaan parhaimmillaan kun ne toimivat oikeissa olosuhteissa. Näissä ilmeisesti on jo mukana nuo alan ammattilaiset omalla kokemuksellaan, mutta köyhä kansa ostelee postimyynnistä ennakkomaksua vastaan "ilmavesilämpöpumppuja" ym ja kysellään sitten näillä palstoilla "onko hyvää".
Toisin sanoen "pumppu hyvä" kun osataan käyttää oikein, itse olen mielipiteitten esittäjä "kantapään kautta" mutta en suinkaan mikään ammattilainen.
Routaeristeitten asentamisest nimittäin jälkikäteen kun tuo kaikki tuntuu niin järkeenkäyvältä nuo kompuratkin mukaanlukien. Onko niin, ettei näitä ole paljoakaan asenneltu ja sitten vain tohotettaan läpimät pihalle.
Tein vastaavanlaista projektia keväällä erillistaloon, jonka rakensin itse 1976. Nyt syynä ei ollut niinkään eristys, vaan vesiasiat. Tarkoitus oli laittaa paremmat rännivesien putkistot ja tarkastaa salaojien kunto. Muusta yhteydestä epäilin, että liian lähelle istutettujen puiden juuret ehkä ovat tukkineet salaojia.
Hommasin pienen kaivukoneen ja kuorman (20 tonnia) ns. salaojasoraa ja toin pienen traktorin massojen vaihtoa varten.
Toteamuksia:
Omenapuut olivat liian lähellä n. 2-3 metriä seinästä ja niiden juuret olivat levinneet kohti taloa, mutta eivät sentään viihtyneet siellä sorakerroksissa. Korvasin wanhat 50 mm tiiliputket 100 mm muoviputkilla.
Samoihin kaivantoihin putkitin umpisysteemin rännikaivoilta. Onneksi laskua on riittävästi tontin alalaitaan. Ja kaivantoihin runsaasti sitä lajiteltua soraa.
70-luvulla oli hartiapankkirakentajille muodikasta ostaa jostakin pikkukauppiaalta styrox-liuskaa eli tehtaan hylkäämiä eriste-eriä. Ja sitäkin oli vaatimattomat kerrokset perustuksen routaeristyksenä. Talo on kyllä pysynyt paikoillaan, kiitos asiallisen pilari-sokkelipalkkirakenteen. Nyt laitoin uutta styroxia 100 mm vahvasti sokkelia vasten ja samoin vaakasuoraan noin 80 cm etäisyydelle. Eli lämmön eristys siihen suuntaan tuli olennaisesti entistä parempi.
Silti en kovin suuria odota sähkönkulutuksen paranemisen suhteen, mutta voihan se hieman pienentyä. Ilmalämpöpumppu on ollut toista vuotta ja seurantani mukaan 12 kk kulutus on pudonnut 2000 kWh, nyt noin 12 000 kWh.
Itse tehden tuli kohtuullisen halvaksi, kiitos kaivinkoneen lainaajan.
Oli tuo Sinun säästösi sitten kuitenkin 16,6 % arvoinen jos vielä tuo lämpöpumppusi ole asennettu jo ennen noita routaeristeitä. Kertomastasi Kompressorin asennuksesta on kuitenkin puolitoista vuotta ja nuo eristeet puoli vuotta sitten. Itse tein myös ulko-oven eristeet uusiksi, eli umpisolumuovia heikkojen villojen tilalle, samoin takaovelle tehtiin, ovet oikaistiin ja tiivisteet uusittiin. Siksi kuvittelen säästöjeni olevan 20 % luokaa vuositasolla, kuitenkin ilman kompressoria.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla miten lämpöä on kulunut nyt sitten kevääseen mennessä kun eristeet ovat olleet vuoden paikoillaan ja kompressori kaksi, vai oiliko kyse samasta rakennuksesta.
Olisiko tuossa sitten mahdollista yli 30 % säästö kun ensin arvoit, että routaeristeet säästäisivät 20 prossan luokkaa ja sitten tuo lämpöpumppu tulee apuun pienevällä osuudella. Kerro Eläkeläinen68 mihin tasoon mennään koko homman suhteen säästöpuolella.
"Pyydä vain päätös, että et osallistu muiden mahdollisiin erityshommiin yhtiön kautta, tehkööt muutkin omillaan."
Yhtiövastiketta peritään niin kuten yhtiövastikkeessa lukee ja siitä poikkeaminen on laitonta.
Hommahan menee niin että kun muut taloyhtiössä huomaavat että sokkelin lisäeristys on hyvä juttu, niin yhtiö päättää tehdä sen kaikkiin asuntoihin ja silloin myös tämän jutun aloittaja maksaa saman mitä muutkin.
En voi lakata ihmettelemästä ihmisiä jotka asuu yhtiössä kuin omakotitalossa....
Kirjautin yhtiökokouksessa juuri esittämäsi päätöksen ja mittasin vielä seinustojen pituudet koko taloyhtiössä ja sitten vielä tekemäni osuuden joka oli peräti 25 % koko seinäpituudesta asunnon koon ollessa 24 %. Tähän sisältyi vielä naapurikämpänkin seinää noin 6 metriä kun laitoin sisääntulon laatoituksen alle eristeet.
Naapurit olivat kuitenkin "puskakokoukssissaan" päättäneet, että muut eivät tee eristeitä, eivät saaneet eristettyä edes takaoven lautaosaa, vaikka eriteet olivat valmiina ja tein kaikille valmiit laudat käteen, vaan nauloja puuttui, vaikka niitäkin lupasin antaa, eli kyllä luontoakin löytyy vastustajilta.
Tuossa nyt vain mietiskelen, että eikö voisi nyt pyytää yhtiövastikkeeseeni pientä hyvitystä kun olen ainut joka lämpöä säästtää. Laskeskelin 5 % säästön yhtiön lämpökustannuksiin tekevän noin 250 euroa, eli yhden yhtiövastikkeen varran, niin eikö olisi kohtuullista pyytää pientä hyvitystä. Seuraan nyt koko yhtiön kokonaiskulutusta ja kehitystä näkyykö "piiruakaan" vähennyksenä.
Suurin ilomme kuitenkin on, että lattiat ja koko kämppä on lämmin, eli asuttavan tuntuinen. Vain keittiön puolella yksi seinä, joka kohdistuu naapurin pihalle, lattia tuntuu kylmemmältä noin 1,2 metrin leveydeltä. Muutoin keraamisen laatan päällä keittiössäkin viihtyy nyt jopa ilman sukkia.
Operointini kannattavuus tuntuu kyllä täysin oikealta ja tuossa pari naapuria alkaa hieman "kypsymään" lisäeristyksille. Kylmää on turha valittaa ja maksaa vielä siitä ylimääräistä rahaa.
Kirjoitin vahingossa väärin... Vastieketta peritään niin kuin yhtiöjärjestyksessä lukee.
Yhtiökokous ei voi vapauttaa ketään vastikkeen maksusta ei kä määrätä ylimääräistä maksettavaa.
Päätös siitä sinun ei tarvi myöhemmin osallistua kustannuksiin, jos vastaavaa remonttia tehdään muille, on periaatteellisesti laiton ja jos joku haluaa sen riitauttaa, niin sinä maksat. Ellette sitten muuta yhtiöjärjestystä ja lisää tuollaista eriste-ehtoa sinne.
Niin tuo teoriassa saattaa mennä, mutta yhtiölaissa määritetään myös tuo "tasapuolisuus kaikkia kohtaan" eli lakinsa löytyy molemmin puolin. Kellään osakkaalla ei ole tilinkäyttöoikeutta omaan tiliini, eli voin kyllä jättää osuuteni maksamatta jos tiukalle menisi. Siinä sitten pitää jonkun toisen osakkaan haastaa minut oikeuteen eikä yhtiö ja siellä päätetään tuo tasapuolinen kohtelu myös minua kohtaan.
Tietysti tämä on enemmän teoriatasolla kun muut ovat sitä mieltä, että "villasukat on keksitty" eli mitään ei kannata tehdä lämpöolosuhteiden parantamiseksi ja säästöjen aikaan saamiseksi. Pari muuta asukasta saattaa lähteä kuitenkin minun linjoilleni ja silloin yli 50 % on rivissä minun kanssani kuuden perheen taloyhtiössä.
Itselleni on kuitenkin tärkeintä, että omat lattiani ovat lämpimiä ja olen tehnyt osuuteni myös lämmön säästämiseksi. Nuo muutamat tuossa kateuttaan "kärvistelevät vastaan" kun eivät itse halua mitään tehdä. Ollaan kuitenkin niskan päällä ja tämäkös muita lähinnä harmittaa. Taitaa mennä lähinnä aikuiskoulutuksen puolelle koko homma. Eikö tämä ole normaali tilanne pienessä taloyhtiössä kun yksi haluaa tehdä jotakin jopa järkevää hommaa ja muut haraavat vastaan.
Jos teet yhtiöön omin päin töitä, niin niitä ei lueta eduksesi. Sori.
Jos jätät vastikketa maksamatta, niin sinut heitetään pihalle ja asuntosi otetaan yhtiön haltuun.
Yhtiöisä on aina niitä jotka eivät tajua systeemin toimintaa....
Tietysti yhtiön kulut pitää kattaa yhteisellä yhtiövastikkeella, mutta jos pakkanen tulee sislle seinien vierustoilta, niin en minä kyllä toimettomaksi jää tämän suhteen kävi kuinka hyvänsä. Tietysti olisi voinut alkaa vaatimaan yhtiöltä toimenpiteitä asian suhteen mutta otin itse lapion käteen tein homman suositusten mukaan ja vielä kohtuuhintaankin 380 euroa.
Tuskin näillä euromäärillä pitää kämpästään lähteä, mutta lämpöä kyllä riittää. Ja tiedän myös, että eivät nuo naapurit kyllä saa aikaan päätöstä jolla maksattaisivat minulla routaeristeet kahteen kertaan, hyvä jos saavat joskus oman osuutensa aikaan. Malli on nyt homma tehty ja kokeiltuna valmiiksi.
Tuo vain näyttäisi olevan niin, että kyllä tuo hölmöyskin tiivistyy porukassa, mutta kyn käyttää omaansa niin saa jotakin aikaankin. Jos sitten kuntelee liikaa naapureita ja kaikkia lakipykäliä, niin tässäkin nyt kirjoiteltaisiin jalat kylmänä ja kiroilisin porukan saamattomuutta, ehkä kirjoittaisin juuri siitä.
Ja kyllä tuo energian säästäminen tulee olemaan muidenkin asukkaiden ja taloyhtiöitten toimenpiteitä, eli tulkaa vaikka katsomaan mallia miten hommaa hoidetaan ja raha se on joka ratkaisee.
Noin minäkin olisin toiminu, mutta tietoisena siitä että voin vielä joutua maksamaan naapureiden eristyksiä.
Kyllä minä ainakin luottaisin taloyhtiöni porukkaan ja uskon heidän olevan lupaustensa takana kun kerran näin on päätetty, eli rehtiä porukkaa. Kirjautin tuon osllistumispäätöksen juuri siksi, että voi nuo osakkeenomistajat vaihtuakkin, eli ei näissä mitään takuuta ole.
Kirjasimme myös myöhemmin päätöksen jonka mukaan maksoin itse pesutilojen kosteuseristykset kaakelointien uusinnan yhteydessä, periaatteella että muut sitten maksavat omansa jos myöhemmin tekevät. Tässä on vielä suurempi riskinsä sitten jos tulee vesivahinkoja jollekin asukkaalle, eli silloin ollaan taas maksumiehenä kaikesta huolimatta. Laki selkeästi määrittää, että kosteuseristeet kuuluvat taloyhtiölle, mutta poikkeuksiakin päätetään.
Tämä on nyt tätä "hyvänahkaisuutta" eli en halua maksattaa muilla asukkaille omia remonttejani kun yhtiöllä pyritään pitämään muutoin tarkkaa tsloudenpitoa. Ostimme asunnon reilu vuosi sitten ja nyt olemme remontoineet sisäpuolen kokonaan ja sitten nuo routaeristeet juuri lattian kylmyyden takia, jotka osittain taas liittyivät myös piha-alueiden uudistamiseen. Jos tehdään jotakin niin tehdään se sitten kunnolla.
Oma tavoitteeni on tehdä asunnostani itselle asuttavan ja samalla nostaa arvoa näillä operaatioillani. Asunnossa asui ensinnä kaupunginjohtaja, sitte rahakas apteekkari ja nyt sitten minä pienituloinen yrittäjä/ eläkeläinen. Nuo "alkuasukkaant" onnettomat olivat kaikki valitelleet kylmiä lattioita, mutta minä en kauaa valittele, vaan teen itse kykyjeni mukaan, toiset kutokoon puolestaan sukkia. Onhan tuo muille järkytys kun yksi hoitaa oman osuutensa kuntoon ja muut tietysti kehuvat omia lattioitaan "hampaat irvessä". Sanoin kyllä naapureille, että "voivat sanoa minua hulluksi, mutta en minä tyhmä ole".
Jos ja kun joku sen aikanaan riitauttaa, niin sinä itket ja maksat.
Vastikkeet ja kulut maksetaan just niin kuin yhtiöjärjestyksessä lukee, eikä niitä pelkillä yhtiökokouksen päätöksillä muuteta. Muutokset pitää viedä yhtiöjärjestykseen.
1- Rahat ei riitä muuten ryyppäämiseen.
2- Peukalo keskellä kämmentä.
3- Harmittaa kun en itse hoksannut ensin tehdä.
4- Vituttaa liian kätevä naapuri.
5- Ei ole työkaluja.
6- Perisuomalainen kateus
7- Laiskuus.
8- Villasukat on halvemmat.
9- Syitä löytyisi vaikka kuinka paljon.
Kyllä se on niin, että herrasmiesten ja naistenkin välillä sovitut asiat pitää, eikä siinä riitoja tarvita. Ja kyllä noissa remonteissa asioista pitää sopia osakkaiden kesken muutoinkin, ei niitä kaikkia tarvitse yhtiösopimuksiin viedä.
Mielestäni yhtiövastikkeella katetaan normaalit käyttökustannukset ja pienemmät remontit juuri yhtiösopimuksen ja yhtiölain määrittämällä tavalla, tämä lienee päivänselvää.
Nuo suuremmat investoinnit sovitaan sitten erikseen, muutta ei niitäkään tietämäni mukaan yhtiöjärjestykseen viedä.
Sitten löytyy myös laikohta jonka mukaan voidaan soveltaa joissakin tapauksissa, esim. huoneistolukumäärän mukaista kustannusjakoa. Sellainenn oli meillä mm veneen osto ja toista hommaa suunnitellaan, eli autotallin ovien vaihtoa. Siinä on mahdollista, että jokainen kustantaa oman ovensa koska hyöty on autotallikohtainen.
Ja kyllä järjen käyttökin on aina sallittu ja sanotaan "ei itku auta markkinoilla", mutta en vielä ala itkemään kun kukaan ei ole riitauttanut asioitani ja jalat ovat lämpimät.
Ja ei siinä muuta tarvita kun on ostettu hyvä asunto, niin ei sitä pirä koskaan myöntää, että tuli ostettua P....aa. Naapurikin ja sukulaiset siinä nauramaan väärällää, eli mitäs minä sanoin. Minulla on vain tuo paha vika, että viat kannattaa korjat jos kerran osataa, Naapurikateus siinä vain kasvaa, "meillä pyyhkii hyvin". Minulla vain ei nyt satu olemaan mitään valittamista, mitähän keksisi..
Kunnon väki noudattaa sääntöjä.
Sun kuuluisi muutta omakotitaloon.
Osakeasuminen on niille joilla on peukalo keskellä kämmentä ja aivot narikassa, tai sitten ihan vitusti rahaa.
Mitä "Sinä osaaja" olet sitten tehnyt omakotitalossasi lämmön säästämiseksi vai menevätkö rahasi tuon omakotitalon lämmitys kustannuksiin, kun noin päästelet osakeasukkaista. Kun nyt pääset hieman parempaan ikään niin katso uudestaan missä asut vai oletko jossakin hoitolaitoksessa. Itse olen kokeillut kaikkia asumisen muotoja, eikä valittamista kun nyt kaikki hommat lämpöineen hoituu 130 m2 asunnossa 250 euroa kuukaudessa ja ikkunassa hieno jokimaisema, ei tarvitse silti peukaloita pyöritellä. Tässä vain välillä "tilttasi" kone välillä.
Talon on 2000 luvulla tehty, eli se on minimivaatimuksillakin melko hyvin eristetty.
Lämmitykseen käytetty sähkö on vain tonnin vuodessa, neliöitä 200.
Kaikki asumiskulut alle 350€/kk. Lainaan 1400€/kk, joka on nykyisillä koroilla lähes pelkkää lyhennystä. Asuminen lainan kanssa maksaa siis yhteensä 21.000€ perheen kahden uudehkon auton pitäminen maksaa saman verran.
Laske siitä kuinka paljon kannattaa uhrata lämmityskustannuseten alentamiseen.
Huomioinet, että asuntomme on rakennettu 1975, ilman routaeristeitä ja lattiat kylmenee kun pakkaset nousee. Olisi hieman tyhmää jos mitään ei tekisi, eli halunsa kullakin. Tuo 380 euron investointi pelkästään siihen, että lattiat saa lämpimäksi ja samalla yhtiökin säästää rahaa vaikka vain 200 euroa vuosi, niin kyllä tuo mielestäni hyvikin kannattaa. Ja tietysti meilläkin löytyy pari uudehkoa autoa pihassa, mutta ei niitäkään säästämättä maksella, eikä näihinkään löydy energiaa ilmaiseksi.
Nuo uudet talot ovatkin sitten oma juttunsa kun ostohinta lienee saman kokoisesta asunnosta suunnilleen viisinkertainen ja maisemat ovat kuitenkin usein paljon huonommat. Näissä uusissa taloissa lienee nuo routa- ym eristeet kunnossa ja siinä sitten vain maksellaan lainoja pois.
Minulla kun oli ideana ostaa asunto paikkakunnan hienoimmalta tontilta edulliseen hintaan ja sitten oikeita asioita kohtuuhintaan kunnostamalla nostaa kokonaisuuden hinta tuplalukemiin, eli mikä sitten olikaan pielessä ?? kyselen minä. Reilu vuosi asuttu talossa ja 25 % arvonnousu on jo vähintään tiedossa, mutta ei ole myynnissä ja kunnostetaan lisää.
Mitenkä muutamassa vuodessa rivitalon neliöt ovat noin kasvaneet?
Nyt tehdään posket punaisina lisäroutaeristyksiä, ja patolevytyksiä maanvaraiselle laatalle rakennettujen talojen sokkeleiden ulkopintoihin, tukkimalla sokkelin ulospäin hengittävyys.
Maanvaraisen lattian alla olevan maan kosteus pyrkii sen jälkeen purkautumaan lattian läpi, vaarana on pidemmällä aikavälillä lattioiden homehtuminen.
Kosteuden pitäisi vapaasti päästä purkautumaan sokkelin ulkopinnasta, samoin mahdollisen radonin, ellei erillistä radon eristystä ole tehty.
-70 luvun taloissa on käytetty kyllä styroksia lattiaeristeinä, eikä kovavillaa, niin kuin edellä joku mainitsi. Patolevy asennetaan sokkelin hengitävyyden ylläpitämiseksi, patolevy on muovia ja kondensoi sisäpintaansa kosteutta, jonka olisi tarkoitus purkautua profiilimuodosta johtuen patolevyn yläpinnasta.
Aikaa myöden patolevyn rakenne tukkeutuu roskasta ja maa-aineksesta, sekä esim muurahaisten toimesta. Maan ylöspäin pyrkivä kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan vesipisaroiksi ja valuu sokkelirakenteen alle aiheuttaen osaltaan lisäkosteusriskin.
Lattiapinnan sisäpuolinen tiivistäminen seinien ja laatan välisen sauman osalta elastisella tiivistemassalla, nurkkavuotojen poistaminen tiivistämällä. Ikkuna ja ovivuotojen poistaminen, ja oikea lattiamateriaalivalinta antavat hyvän lopputuloksen. Asentamalla maanvaraiseen taloon laminaatin (ohut muovilevy) sijasta sentin paksuisen parketin ( puuta ) lattia on taatusti jalalle paljon miellyttävämpi.
Kukkapenkit ja istutukset talon seinustalta kosteutta keräämästä äkkiä pois, samoin liian lähellä talon seinustoja olevat puut ja pensaat ja villiviinit rikkomasta talon rakenteita.
Suurin osa talon lämpöhuksata purkautuu tunnetusti ja tutkitusti yläpohjan ja ikkunoiden kautta, niiden lämpökertoimeen ja tiiviyteen kannattaa siis kiinnittää enemmän huomiota.
Myös riittävästä hallitusta ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia, hapeton ilma sitoo huonosti lämpöä.
Yhtenä varteen otettavana seikkana kannattaa myös kiinnittää huomiota lintujen ruokintaan, lintulauta hyvää tarkoittavana ja miellyttävänä katsella saattaa tuottaa talosi rakenteille ikäviä yllätyksiä. Siemenet ja muut herkut houkuttelevet hiirulaisia, jotka sitten kipittelevät talosi rakenteisiin pesien eristevilloissa tehden niihin onkaloita ja pilaten ne ulosteillaan.
Samoin on tuo tuuheahäntäinen lintulaudalla vieraileva orava joka mieluusti pesii talosi yläpohjaan, siinä ei auta kattovuotojen etsiminen kun sisäkattoon ilmestyy oravanvirtsaläikkiä.
Ilmalämpöpumppujen hyötysuhdetta monin kerroin liioitellaan, säästöt saadaan näyttämään huikeilta. Aiemmassa talossani tulin sellaisen asentaneeksi eikä se ollut mikään ns. halpatuote. Hinta/hyötysuhde jäi mielestäni niin huonoksi, että nykyiseen talooni sellaista rumaa hilphalppua ei hurisemaan tule.
Minua huvittaa suunnattomasti asuntojen myynti-ilmoituksissa olevat hehkutukset: "lattiat laminaattia". Minusta se on huono korvike parketille, eikä lainkaan niin miellyttävä ja mukava kuin esim. hyvälaatuinen muovimatto. Sitä vastoin kupruilevine reunoineen se näyttää ja tuntuu kamalalta, on sähköinen ja ikävä putsattava. Kylmä ja kova jalalle. Hyvälaatuista laminaattia en ole vielä missään nähnyt, vaikka itsekin niitä joskus mennävuosina jonkin verran asentelin. Eikä ole nykyään mitenkään tavatonta että uusi omistaja kantaa laminaatit ensimmäisenä roskalavalle.
Tuossa tutkin taloyhtiömme rakennussuunnitelmia, hyvin tehty ja hyvin tallella seurakunnan teetämässä talossa. Tämä anturalaatta pohjalla tehty talo on paksun hiekka kerrostuman päällä, tosin osittain sitten pihat korotettuna viljelysmaan täyteaineilla. Salaojat toimivat mutta tietystä räystäätön tasakatto on silloisen suunnittelutavan ongelmia.
Tuo Pohjarakenne on kuitenkin ilmeisesti kokonaan ilman noita strox eristeitä ja kovavilla kahden betoni kerroksen välissä, eli ei mitään koolauksi. Käsitykseni mukaan 70 luvun puolivälissä oli tapana pietä nuo eristeiden alapuoliset pinnat koteuden pääsyn estämiseksi ylöspäin. Toisaalta päällä on kuitenkin pääosin parkettipinnat jotenka mikään ei estä kosteuden poistumista pien yläpuolisista rakenteista.
Sitten nuo routaeristeitten puuttuminen päästää nuo pakkaset ja kylmät menemään pohjarakenteitten alle ja tällöin on kysymys maalämpöominaisuuksien parantamisesta "patjaa" myös osittain leventämällä.
Sitten nuo 60 cm syvät umpisolumuovieristeet nojaavat suht kevyesti sokkelipintoihin ja laitoin juuri kuvaamistasi syistä yläpintaan vain eristeeksi muovikankaan, eli pienet kosteudet kyllä pääsee lähtemään ylöspän. Muutoin nuo eristeet menevät maan alle noin 40 cm luokkaa, eli valun alapintaan saakka, eikä noista näillä tiivistys mitoilla liian tiivistä saa kuin tosissaan yrittämällä. Syvemmät sokkelirakenteet on sitten oma lukunsa kuten asiaa kuvailetkin.
Tuo metri 50 mm styroksia sitten vaaksuoraan kahdessa kerroksessa osaltaan lisää tuota maalämmön patjan leveyttä erityisesti rivitalon leveyssuunnassa ja ilmarakonsa jää niihinkin käytännössä.
Minun kantani noihin ilmalämpöpumppuihin on, että ensin pitäisi selvittää energian muut säästökeinot ja sitten tehostaa muilla tavoin, mutta "jokainen tulkoon uskossaan autuaaksi".
Tärkeämpää on keskusutella avoimesti eri vaihtoehdoista ja pyrkiä vertaamaan tuloksia. Meillä tuo suht hyvälaatuinen tiilirakenteinen seinärakenne ja muutoin hyväkuntoinen tasakatto hieman rajoittaa laajempaa vaihtoehtotarkastelua.
Meillä vielä nuo kuuden asunnon yhtiön pinosakkeiden asukkaat ovat opetettu ajan saatossa ajatteluun, että pari suuremman asunnon omistajaa maksaa kuluista 45 % eli hällä väliä muilla jos joku haluaisi vähän säästääkin ja parantaa lämpö olosuhteita.
Neuvoa kyselin lähinnä tuolta rakennustarkastajalta joka oli kyllä kanssani pääosin samaa mieltä. Eristevalmistajat eivät kokemuksesta tietäneet sanoa juurikaan mittään mutta kehuivat kyllä kilvan omia tuotteitaan. Toisaalta olen kuitenkin sitä miltä, että alan tekijoitä kannattaa aina kuunnella, virheet kalliiksi tulee, mutta maalaisjärjelläkin on käyttöä. Minä sitten toisia kuunnellen päättelin itse mitä teen ja lapio heilumaan. Energiatalkoissa sitä ollaan ja katsotaan miten kävi.
Lisää kokemuksia pöytään.
Ei nuo laatat sokkelin lävitse käytännössä kuivu. Betonihan tunnetusti kuivuu sentin viikossa, joten tuosta voi sitten laskeskella kauan kuivuminen kestäisi keskeltä laattaa.
Kuivuminen tapahtuu laatan läpi maahan. Toisaalta tuon ajan taloissa aika usein on kosteusulku betonin päällä, jonka päällä on sitten eristeet. Tuonne sitten kosteus pakosta tiivistyy. Muutama tullut avattua tällaisia ja aivan märkiä ovat olleet.
Tuollaisella ulospäin hengittävyydellä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Se, että radonin kulkua jotenkin sokkelin muovinen patolevy estäisi on kyllä aika tuulesta temmattu.
>> Myös riittävästä hallitusta ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia, hapeton ilma sitoo huonosti lämpöä.
Mikähän tämä on?
Muuten kirjoituksesi kanssa erittäin samaa mieltä.
Ensin tehdään hiekkapohjaan salaojat ja sitten kasa hiekkaa lähes metri ylöspäin ja valut päälle. Kait ne kirvesmiehetkin silloin osasivat katsoa, ettei pikeä levitellä märän pohjan päälle, eli noin 10 cm kuivattavaa.
Toisaalta mitä mädäntyvää siellä hiekassa pohjassa voisi olla. Aikaa on kulunut tällä tontilla pian 35 vuotta, eikä mitään kosteusongelmia ole näkynyt. Sitä en tiedä laitettiinko siihen aikaan jotakin muoveja betonivalun alle, mutta pikeä ainakin laitettiin hyvinkin huolella omassa toisessa rakennuskohteessani vuonna 78 ja samaa jo vuonna 70.
Tuo minua jäi kuitenkin myös imetyttämään kun nuo professoritason asiantuntijat Tampereen seudulla väittävät mitatun, että lattiavalujen ja eristeiden alla pohjan lämpötila nouseen reipaasti yli 10 asteen (14) ja vielä, että kyse on maalämmöstä, eikä rakenteiden lämpöhukasta.
Oliko "kansantietäjillä" tähän jotakin käytännön kommettia vai "manalako" lähestyy.
meidän mökin piirustuksia, talopaketti vuodelta -77. Laattaperustus, savimaalla. Piirustuksissa huomautetaan erikseen sokkelin lämmittämisestä joko lämpöjohdon paluuputkella tai sähkökaapelilla. Meillä on laatan päällä 125 milliä villaa ja lastulevylattia, molemmat keskuslämmityksen, sekä meno että paluuputket menevät siinä eristetilassa, paitsi yhdellä "seinustalla" kun aikoinaan vuodon takia tehtiin asennukset "pintaan" kupariputkilla. Piirustuksiin on tosiaankin merkitty se sähkökaapeli ja putki.....tiedä näistä. Se sähkökaapeli on piirretty sen "anturan" alle jos nyt anturasta voi laattaperustuksessa puhua? Seinustat siis pysyivät pääosin sulana, paitsi nykyään kun on ilppi lisänä ja keskuslämmitysputkissa kiertää vain haalea vesi, tuleneeko sitten perustuksen kanssa muita ongelmia kun on nyt kylmempi, sitä en tiedä. Ainakin meillä on nuo lattiavillat vielä kuivia,mutta alkaako huonekosteus tiivistyä betonin pintaan jos kovin kylmäksi menee laatta? "höyrysulkuna" lastulevyn päällä on kaksinkertainen muovimatto, syystä että en jaksanut repiä vanhaa karvapohjaista kovin liimattua mattoa pois. Että tämmöisiä mietiskelyjä...niin ja routaeristeet kiertää (ainakin pirustuksessa) sokkelin, tiedä häntä onko ne siellä, en ole niin paljoa kaivellut, asuttu tässä kymmenkunta vuotta.
Tuon tyyppisissä taloissa taitaa olla perusideana ettei lämpö ei saa laskea liian alas talvisaikaan. Ainakin tiedän yhdessä kattolämmityksellä olevassa talossa käytetyn tätä pohjustusmenetelmää. Ongelmana kuitenkin saattaa tulla eräänlainen "paattilmiö" eli jos pakkanen pääsee tuon pohjarakenteen alle, niin seinät nousevat ylöspäin kuten vahoissa hirsitaloissakin tapahtuu, eli ei pitkään kylmillään. Hikoilu taitaa olla pienempiä murheita. Tosin ei työtekijäni tekemässä talossa mitään erikoista tapahtunut, se oli vain yksi tapa rakentaa siihen aikaan, kaikki eivät tosin uskaltaneet jättää perustuksia tekemättä.
Vanha kansa käytti lunta lisäeristeenä, ettei kylmä pääse menemään kivijalkojen alle ja toisaalta lämpö pysyi sisäpuolella. Näissä taloissa oli myös tuo "rossipohja" jossa ensin tuuletusluukut peiteettiin ja lunta sitten perään ulkopuolelle eristeeksi. Ja kyllä sen huomaa jos ulkoseinät alkavat nousemaan huoneessa ylöspäin. Saven päälle suoraan rakennetussa talossa tuo maapohjan lämpö tulee myös hyväksi käytetyksi, eivätkä nuo silloiset suunnittelijat aivan "pimpoja" olleet. Kuvittelisin silloin kyllä myös laitetun noita routaeristeitä, sillä muutoin "paattilmiö" olisi jo tapahtunut tosiasia.
Omakohtaista kokemustakin löytyy Lappiin rakennuttamastani hirsimökista jossa urakoitsija hieman fuskasi pojahiekkojen ja eristeiden laitossa. Kylmät kun tulivat niin seinät toisessa päässä rakennusta alkoivat nousemaan silmämääräisesti ainakin noin viitisen senttiä. Kyllä silloin tuli kiiren hankkimaan routaeristeitä ja lapiot käyntiin, ei siinä mietitty höyrystyykö joku ja nouseeko kosteudet pintaan. Mökki tosin myytiin ja jälkipuheita ei onneksi tullut.
joo kyllä talo on paikallaan pysynyt, ei ole routa nostellut. Jos on piirustusten mukaan tehty niin routaeristeet on. eristeen alle on muuten salaojat laitettu siihen aikaan 50 millinen tuplana, näin on piirustuksissa ja ihan oikeastikin, päät näkyvät tontin vieressä kulkevassa syvässä ojassa. näyttäisivät vielä jotenkin jopa toimivan.
Talopaketin on toimittanut vuonna-77 sellainen kuin PUUTALO helsingistä, nurkissa näkyy pulttien päitä, ilmeisesti on vedetty niillä seinät yhteen.....
oli työntekijälläni, eli muistini mukaan elementeistä tehtiin ja siinä sitten ihmeteltiin uutta tekniikkaa. Silloin ei noita routaeristeistä enemmälti puhuttu mutta nyt jälkikäteen voisi sanoa, että taisvat olla viisaammasta päästä suunnittelijoita. Tuo ulkopuolelle laitettu eriste lisää ja laajentaa tuota "maalämpöpatjaa" jollon pakkaset jää sinne mihin se kuuluu.
Tässä nyt sitten moni ihmettelee, että onko noista jälkikäteen laitetuista eristeistä mitään hyötyä, mutta aina noita epäilijöitä löytyy.
Kiinnostaisi velä tietää talosi koko ja miten käytännössä tuota energiaa kuluu, sekä tietysti millä energialla lämmität. Kun sitten laitoit ilmalämpöpumpun tuliko säästöjä.
Kerroin tuolla yllä routaeristysten ym uusimisesta. En tehnyt sitä lämmityksen vuoksi vaan sokkeleiden routimisen estämisen parantamiseksi ojitusten ohessa. Nyt arvioin että kyllä varmaankin paremmat eristeet katkaisevat kylmän pääsyä talon alle ja sitä kautta jonkun prosentin alentavat sähkön kulutusta. Jossakin näin nyt suositeltavan 200 mm alapohjan eristystä, minullakin on ne perinteiset 100 mm. Kyllä kai kylmät lattiat ovat eniten ulkoseinien vierellä.
Laskeskelin taas suorasähkölämmitetyn talon kulutusta. Kun oli 2 lasta vettä läträämässä ym, meni noin 20 000 kWh, kahden asuen ennen noin 14 000 ja nyt kun on ollut ilmalämpöpumppu niin noin 12 000 kWh, eli ei se ILP ihmeitä vaikuta, hankintakustannus oli 1500,-. Ja on polttopuiden kulutustakin ehkä hieman lisätty.
eipä varmaankaan ilppi säästä jos et sillä lämmitä (polttopuiden kukutustakin lisätty)???
Tuo 200 mm eristettä lienee uusien asuntojen suositus alapohjaan, mutta sehän ei onnistu vanhaan taloon. Tuo Sinun "perinteisesi" 100 mm on juuri mitä nykyään suositellaan jälkikäteen asennettavaksi vanhempaan taloon, näin minulle kerrottiin monelta suunnalta.
Oman käistykseni mukaan juuri kylmän pääsyn estäminen alapohjan rakenteisiin säästänee mielestäni varsin runsaasti kustannuksia ja veikkaisin sen olevan 15 - 20 % luokkaa. Tässä routaeristeen laitossa kyse lienee myös siitä, että ei lämmitetä sokkelin ulkopuolista pintaa lämmön karkaamisen muodossa, ja toisaalta luonnollisen maalaämmön merkitys kasvaa. Meillä kun tuon rivitalon reunoilla lumi sulasi koko talven ajan ja siinä ei ole mitää järkeä. Räystäällisissä taloissa tätä ei vain huomata, kyse on muutaman kymmenen asteen lämpöeri sisä ja ulkoilman välillä.
Nosta lippu salkoon jos ja kun pääset vaikka alle 10.000 kWh:n vuosi kulutusta.
Tuossa joku "ihmettelijä" kiinnitti huomiota puun käytön lisäämiseen, mutta kyllä noiden Ilppien silti pitäisi aina säästää kun ne kerran ovat käytössä. Tietysti puun käyttö ja routaeristeet molemmat luonnollisesti pienentävät ilppien suhteellista hyötysuhdetta, mutta tärkeintä kait on, että energian käyttö pienenee ja rahaa säästyy, tulipa se sitten millä tavalla hyvänsä. Routaeristeillä säästäminen ei kuitenkaa jatkossa tarvitse mitään lisäenergiaa.
"Patolevy asennetaan sokkelin hengitävyyden ylläpitämiseksi, patolevy on muovia ja kondensoi sisäpintaansa kosteutta, jonka olisi tarkoitus purkautua profiilimuodosta johtuen patolevyn yläpinnasta.
Aikaa myöden patolevyn rakenne tukkeutuu roskasta ja maa-aineksesta, sekä esim muurahaisten toimesta. Maan ylöspäin pyrkivä kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan vesipisaroiksi ja valuu sokkelirakenteen alle aiheuttaen osaltaan lisäkosteusriskin."
Ensimmäisen kerran kuulen että patolevy itsessään tuo lisäkosteusriskin. Ilmeisesti märkä maa-aines suoraan betonissa kiinni olisi parempi ?
Oikeaoppisesti asennettu patolevy ei tukkeudu maa-aineksesta tai roskista koska alhaalla painovoima pitää maa-aineksen poissa levyn ja seinä välistä ja ylhäällä patolevyn eläosaan asennettu reunalista pitää huolen että hiekkaa, käpyjä ja nuorison mopoja ei tipahtele sinne levyn ja betonin väliin.
Muurahaiset voi toki teoriassa tehdä pesiä minne vaan mutta enpä ole vielä kuullut että sokkelilevyn ja sokkelin väliin majoittuneet muurahaiset olisivat aiheuttaneet kosteusvaurioita kivijalkaan. Varmaan mahdollista mutta ei varmasti kovin yleistä.
"Maan ylöspäin pyrkivä kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan vesipisaroiksi ja valuu sokkelirakenteen alle aiheuttaen osaltaan lisäkosteusriskin."
Osa kosteudesta toki haihtuu vesihöyrynä pois patolevyn kanavia pitkin, mutta suurempi osa valuu alas ja salaojiin.
Patolevyn takoitus on jättää vedelle tilaa ja poistaa maanpaine seinältä. Jos Jos levy on tiiviisti seinää vasten, niin veden paine on sama kuin maanpaine ja se ei pääse seinästä ulos, vaan menee sisälle.
Ymmärtäisin tuo patolevyn tarkoituksena olevan nimenomaan estää kosteuden pääsy sokkelirakenteisiin, silloin kun kysessä on kellarityyppiset rakenteet ja nimenomaan homeiden muodostuminen seinärakanteisiin. Tuo nystyräpinta vielä tuulettaa välitilaansa sopivalla tavalla. Tällöin lämpöeristämisen kannalta voisi olla oikein, että ensin kuivattua sokkelia vasten laitetaan lämpöeristeet ja sen päälle sitten tuo kosteutta estävä patolevy ja tietysti yläreunan "mopoesteet" tuuletuksineen, näin minä ajattelisin. Tietysti kosteuksille pitää aina olla myös toimivat salaojat.
Minulla nuo routaeristeet tulivat osin maan päälle ja noin 40 cm maan alle ja sitten kaadot oikeaan suuntaan niin noita patoesteitä ei mielestäni tarvita, kun osin tehtiin myös noitaa vaakasuoraan olevia eristeitäkin ja hieman soraa vielä väliinkin. Mielestäni tuo umpisolumuovi täyttää osin tuon patolevynkin tarkoitustakin kun kyseessä on vain tuo 60 cm kokonaiskorkeus ja alla pohjaton hiekkakerros. Oli nuo sokkelit kestäneen sadetta ja kuraakin vastaa jo yli kolmekymmentä vuotta.
Tietysti aina kannattaa miettiä mihin tarkoitukseen eristeitä laittaa ja mihin olosuhteisiin, ei näistä liian hyvää kuitenkaan tule, mutta säästö ja lämmin lattia kyllä näyttää toteutuvan, pakkaset kävivät jo yli - 20 asteen ja edelleen lattioissa ja sisällä lämmintä.
Mitenkäs lisäeristys toimi, kun oli kovat pakkaset?
Olen hieman hämmästellyt kuinka hyvin tuo eristäminen todella vaikutti. Ensinnäkin yhdellä seinustalla keittiön puolella, eli naapurin pihan suuntaan eristeet jäivät tekemättä, niin kylmävaikutus ulottuu noin 1 metrin leveydeltä sisäpuolelle, eli keittiön kaappien alta. Tämän huomaa selvästi kun aamuisin liikkuu ilman sukkia vaikka kahvin keittoon ja samalla muistuttaa mitä olikaan ennen eristyksiä. Lattiassa on keramiikkapinta ja eron huomaa selvästi, huomioinet myös, että liikun nyt lattialla ilman sukkia.
Muualla sitten lattia on tasalämpöinen oikeastaan ulkoseinästä alkaen kauttaaaltaan. Jossakin väliseinän nurkkauksessa tuntuu hieman viileämmältä, mutta uskoisin tämän johtuvan lähinnä seinien/sokkelin alkuperäisestä eristevahvuudessta tuossa lattiarajan korkeudella ja tietysti tiilinen väliseinä hieman jarruttaa lämmön ohjautumista ulkoseinärakenteeseen.
Mittasin pakkasten alakaessa huoneiden lämptilan ja säädin ne + 22 asteeseen kautta huoneiston ja termostaatit pitävät nuo tasalämpöisinä. Hieman sitten "vainoharhaisena" olen kokeillut lattian lämpötiloja erityisesti seinustoilla ulkopinnoissa ja yllätys, yllätys tasalämpö säilyy kaiken aikaa, eli termostaatit toimivat ja lämpö on edelleen kauttaaltaan tasaista. Uskon myös tuon "maalämpöpatjan" myötävaikutukseen kun eristämisaluetta laajennettiin.
Uskokaa tai älkää, mutta nyt tämä asunto tuntuu viihtyisältä kodilta ja ei tarvitse villasukissa ja Fällyjen alla kärvistellä. Pitää myös ihmetellä näitä huoneistojen aiempia ja taloyhtiön muita asukkaita, miksi 35 vuoden aikana ei kukaan ole älynnyt ryhtyä säästö- ja asunmisviihtyvyyden lisäämistoimiin näinkin yksinkertaisin toimin.
Tuossa tosinuuka ja varakaskin naapurin vanhapoika kyllä mainitsee joistakin kylmistä nurkista ja lattianrajoista, mutta hämpä onkin säätänyt sitten huoneiston termostaattien lämpötilankin + 26 asteen tasolle ja kuuleman mukaan pärjäilee. Kaikki on suhteellista, mutta minun perusvikani on säästäminen erityisesti turhissa mm lämpökustannuksissa, tietysti toinen mielenkiintoni on asunnon ja asumisen viihtyvyydessä. Ja kyllä minä vielä yritän saada nuo muutkin asukkaat innostumaan noista säästötoimista lämpöeristeitä lisäämällä, uskon noin 20 % säästöön lämmityskustannuksissa vuositasolla, joka on kymmenessä vuodessa tekee varsin paljon. Halukkaille annan myös yhteystietoni.
Lueskelin juuri jotakin tutkielmaa jossa todettiin että ulkolämpötila ulottuu 1,5 - 2 metrin etäisyydelle talon ulkoseinästä sisäänpäin jos routaeristeet puuttuvat, eli talon perustuksiin. Tämä selittää parhaiten tilanteen jos lattiat kylmenevät sisäseinustoilla metrin verran. Lumen määrä jossakin määrin vaikuttaa tietysti lämpöeristyksen tavoin, mutta tuo vaikutus etäisyys lienee kaikkineen totta lumineen tai ilman. Toinen totuus on, että vesiputket vaaditaan upottamaan yli 2 metrin syvyyteen riippuen hieman missäpäin suomea mennään.
Tuo eristämisen tarve vanhemmissa taloissa on täysin selvää ja rahaa säästyy omaan pussiin pienetyvissä lämpökuluissa.