Olen hankkinut 200 litraisen akvaarion(on vielä tyhjillään).Tässä olisikin muutama kysymys:Oletetaan, että raana-vesi on pH:lta noin 7.1 ja akvaarion veden pH on kantojen ja hiilidioksidin lisäyksen ansiosta on noin 6.9, eli pitääkö minun alentaa pH ennen veden vaihtamista kun kyse on esim. neontetroista ja taistelukaloista? Kuinka paljon kyseiset kalat kestävät pH:n vaihtelua?
Kypsyttämisen olen ajatellut tehdä tuolla varmalla ja halvalla tavalla, mutta haluaisin tietää, että ovatko nuo kaupalliset kypsytysaineet kuten tetraAqua safestart ja Prodibio bio digest toimivia?
Miten lääkityksen kanssa, oletteko hankkineet yleisimpien sairauksien varalle lääkkeitä?
Olisiko tälläinen kalasto sopiva: noin 20-25 neontetraa, taistelukalahaaremi ja pohjalle partamonni? Tuleeko ahdasta? Pojalle kenties jotain pienempää?
Mikä olisi toimiva hiilidioksidin-levitin, kun rahaa käytössä noin 40e? Itse en viitsisi rakennella.
Kiitos vastauksista.
Kypsyttämisen olen ajatellut tehdä tuolla varmalla ja halvalla tavalla, mutta haluaisin tietää, että ovatko nuo kaupalliset kypsytysaineet kuten tetraAqua safestart ja Prodibio bio digest toimivia?
Miten lääkityksen kanssa, oletteko hankkineet yleisimpien sairauksien varalle lääkkeitä?
Olisiko tälläinen kalasto sopiva: noin 20-25 neontetraa, taistelukalahaaremi ja pohjalle partamonni? Tuleeko ahdasta? Pojalle kenties jotain pienempää?
Mikä olisi toimiva hiilidioksidin-levitin, kun rahaa käytössä noin 40e? Itse en viitsisi rakennella.
Kiitos vastauksista.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Veden happamuutta ei tarvitse säädellä jos se kerran CO2 lisällä laskee alle seiskan. Millä keinolla aiot toteuttaa tuon pHn alentamisen.... aah... no, mulla olis edee tohon budjettiin...
Neontetroille antasin kuitenkin kaikesta huolimatta viileämpää vettä 24C, muut neontetravärimuodot taas viihtyvät samoissa lämpötiloissa kuin esim. tuo taistokin, kardinaalitetra samoin :)
Kypsytykseen suosittelen tuota jakamaani jr.jonesin saitilta löytyvää ohjetta, akva kypsyy taatusti ja saa biologisen toimintansa noilla ohjeilla satavarmasti, ja on HALPA.
Lääkkeitä ei kannata hankkia säästöön, kun perehdyt hoitamaan kalojasi kunnolla ... KVG aquahoito saitti ... niin ei ongelmiakaan tule, itse olen ollut lääkkeittä nyt yli kymmenen vuotta ;/ kopkop.
Partamonnia et välttämättä tarvitse... onhan sulla ulkosuodatin siihen akvaasi, ehdottomasti ton kokoinen vaatii jo sellaisen !!! AKVAN SYDÄN
Minkälaista hiekkaa aattelit, raekokoa meinaan... nykyään hiekka hankitaan rautakaupasta, raekoko puhallushiekkaa 0,5-1,2mm; Lännen tai Kauniston hiekkaa on suosittu :)
40€ budjettiin suosittelen hankkimaan nestemäistä hiiltä... sekä PMDD kasviravinnetta ja Satekin ravinne palasia, akvaariotekniikka.
Mitäs pienempää pojalle ???
Muista että taistelukala koiraat ovat kaupan myynti altaissa jo parivuotiaita ja eivät elä omassa akvassasi kuin sen muutaman vuoden lisää... naaraat ovat yleensä nuoria, jotka elävät sen 4-5 vuotiaiksi.
Ulkosuodatin on hankinnassa. Hiekan olen jo hankkinut, raekokoa en muista, se on bilteman puhallushiekkaa, eli aika pientä. Kasveiksi olen suunnitellut lähinnä keihäslehtiä.
Minkälaista kalasto itse suosittelisit?
Kieppases vielä paikkakuntasi akvaliikkeet läpi ja tee favorite listaa ... katellaan siitä sitten sopivaa kalastoa. Akvan voit kyllä laittaa kypsymään heti kun tuon suodattimen oot hankkinut, EHEIMin PRO sarjalaiset olis se mun suositus, tai uudet 3 sarjan ulkosuodatin.
200 litrasessa vois kuvitella jotakin suurta parvea pikkutetroja ;) .. kääpiörihmakala lajia (suklaa...) pohjalle paria lajia monnisia.
Tetrat n. 2€kpl -> 20 kpl
Rihmakalat 4€kpl (haaremi/parvi) lajista riipuen
Monniset 6-10€kpl .. parvi ainakin 6-8 päätä
Kangasalta lähin akvaarioliike on varmaan tuo Tampereen Viherkala. Vaikka melko lähellä niin Tampereella tulee aikas harvoin käytyä.
Ulkosuodattimeksi varmaan pro 2, kolmonen on vähä liian kallis.
Kaloiksi mietin suklaarihmakalahaaremia ja mustaneon-tai kardinaalitetroja.
Mikä monnis-laji sopisi kooltaan ja vesioloiltaan?
Mikä loisteputkimalli olisi hyvä?
Sylvania Aquastar?
JEP, AquaStar ( tai jokin 9000kelvininputki) ja vaikka grolux kasviputkeksi.
Täpläpyrstö- sekä jaguaarimonnisia, ovat kyllä herkkiä veden laadulle mutta menestyvät kun veden typenkierto on toimiva, eli kypsytys on onnistunut hyvin ja hallitusti :)
Noita aquastareja oli kahdenlaisia: kylmä-ja lämminpäivänvaloputki. Mitä eroa näillä on?
Aquastarin sävy on nimen omaan aikas laaja jossa on lähes koko spektrin väriskaala sävy, warm white on se kellertävä ja cold taas valkoisempi sävy... jos tuolta viherkalasta niitä kyselit niin siellä ei kyllä nyt mielestäni oltu ajantasalla valonlaaduista ;/
Jäi vielä vähän auki tuo kysymykseni pH:on liittyen: hanaveden pH on se 7.1 ja akvan 6.9, koska on kantoja jne.Siis onko siitä kaloille haittaa,että tapahtuu pH:n vaihteluja aina vedenvaihdon yhteydessä?
Entäs tuon kypsytyksen kanssa, kun kasveja löytyy, mutta lannoitukseen on käytetty substralia.
Voikohan tuo olla haitallista?
Paljonko fish king maksoit eheim pro kakkosestas(eikös sulla semmonen ollu)?
Täällä niitä myydään päälle satasen kalliimmalla kuin akvaarioon.fi sivuilla pro kolmosta: http://www.lemmikkiexpress.fi/product_details.php?p=1040
Kysymyksiä piisaa, mutta tulevat aina silloin tällöin mieleen(kiitti fish king kun olet vastaillut).
Tarvitsisin nyt selvennystä kh:n ja gh:n kanssa, kun googlesta en gh:ta löytänyt.
kh siis tarkoittaa karbonaattikovuutta eli veden puskurointikykyä, siis kuinka helposti veden pH vaihtelee?
Entä sitten gh?
Sieltä osviittaa ...
GH = kokonaiskovuus
Veden happamuus eli pH taso vaihtelee jos akvaarion veteen lisätään jotain emäksistä tai hapanta ainetta, kts. aquahoito.org .. siellä se on selitetty tarkkaakin tarkemmin jos et tajua, voin koittaa vääntää rautalangasta ;)
Joo, nyt ymmärsin.
Eli kalat välittävät veden pH:sta, GH:sta ja lämpötilasta, ei karbonaattikovuudesta?
Löysin sivut: http://www.akvaariokala.fi/index.php?page=shop.product_details&product_id=56&flypage=flypage.tpl&pop=1&option=com_virtuemart&Ite...
Miksi tuolla puhutaan sopivasta KH:sta leopardimonniselle?
veden puskurointi kyky koostuu karbonaattikovuuden sisältämistä suoloiista, natrium-, kalium- ja vetykarbonateista sekä kokonaiskovuuden joka ilmaisee taas ionien määrän vedessä; kalsiumsulfaatti ja natriumkarbonaatti joita kala tarvitsee kidustensa ja rakenteesa (ruodoston) kunnossa pitämiseen.
Siksi ei pitäisi vähätellä kovan veden tropiikin kalojen hoitamista kovassa vedessä vaikka jotkut joskus toisin saattavat väittää, niin usein kuitenkin itse olen nähnyt kieroon kasvaneita miljoonakaloja sekä repaleisia kiduksia .. kuvia ei valitettavasti ole mutta eiköhän netistäkin niitä jostain löytyne.
Hammaskarppilajeja pitäisin mielelläni silti kovassa vedessä.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php .. kun tuota lukee muutaman kerran, tajuaa miten se menee ;)
Esim. suositus KH: 1-4.
Siis mitä?
En ole vähätellyt mitään, vaan halusin tietää, että vaikuttaako tuo karbonaattikovuus kaloihin??
.. niitä jotka ottavat kovan veden vaativia kaloja hoitaakseen eivätkä tiedosta niiden vaatimuksia kovassa vedessä tai puutteita pehmeässä vedessä :)
KH 1-5 (GH 1-10) voidaan pitää pehmeänä karbonaattikovuudeltaan, yleensä maamme raanavesi on juuri tätä.
KH 6-9 (GH 11-15) on keskikovaa
KH 10-15 (GH 16-25) kovaa
KH 16... (GH 26...) erittäin kovaa johon kala reagoi eri tavoilla jos se on tottunut elämään tuhansia vuosia joko pehmeässä vedessä tai kovassa vedessä
Kovassa vedessä elämään tottunut kala voi vaurioittaa kiduksiaan, limakalvojaan, silmiään, ruodostoaan jos se joutuu elämään pehmeässä vedessä.
Pehmeässä vedessä elänyt kala joka asutetaan äkisti kovaan veteen voi elämänsä aikana saada ruodostoonsa epämuodostumia ja sen hengitys elimet vaurioituvat pysyvästi veden kovuuden takia.
Eli kun ostan vesitestejä, niin ostanko molemmat(GH ja KH)?
Kuten fish KING kirjoitti, Suomen vedet ovat pääsääntöisesti pehmeää tai puolikovaa vettä.
Kun et osta kovanveden kaloja, etkä koveta vettä keinotekoisesti, tiedät veden olevan korkeintaan puolikovaa. Esimerkiksi Turun vesijohtovesi on kovuudeltaan noin 6. Silloin voit vahvasti olettaa, että vesi on kaloillesi sopivan pehmeää. Jos epäilet, ota näyte akvaariosi- ja raanavedestä ja testauta akvaarioliikkeessä.
Niin kuin tulkkari tossa jo tulkitsikin.. kun pitäydyt pehmeän veden kaloissa, et tiettävästi välttämättä tarvitse KH/GH tippatestereitäkään ellet sitten halua niiden kanssa pläträtä ;)
Tuosta suklaarihmasta vielä, että mitä teen kun huoneen lämpötila meillä normaalisti on noin 19 astetta, jos kerran ei saisi kauheasti olla eroa lämpötilan välillä?
Tarvitseeko käyttää humusaineita jne.?
Jos akva on n. 200l, lämmitin voisi olla n. 75-150W .. suurempi lämmitin lämmittää veden nopeammin ja näin ollen rasittaa itseään vähemmän aikaa.
Lämmittimen lämpötila kannattaa kalibroida joko digi ulkotilalämpötilamittarin tai akvaario tarkoitukseen olevalla lasiputki mittarilla, vältä erittäin epätarkkoja tarralämpömittareita.
26..28C
Humus aineita ei tarvita
Tavarataloista saa sisä/ulkolämpömittareita alle 10 € ja ovat erittäin tarkkoja. Ulkoanturi akvaarioon ja johto mittariin niin pelittää. Voit kattoa myös alimman lämpötilan.
Ite löysin jostain halppiksen lasten osaston laarista tollaset muksujen veden lämpötilan ja korkeuden mittaukseen tarkotetut vesitiiviit ulkoanturilla olevat mittarit alle kolmella eurolla, meritähden mallinen ja imukupilla kiinnitettävä, kätevä.
Noista tippatesteistä vielä, että ovatko seran testit luotettavia?
niin ja montako niitä suklaarihmoja sitten kannattaisi hankkia?
Siis onko sukupuolijakaumalla väliä?
Kaikki tippatestit ovat luotettavia, ainoa ongelma on tulkinnan tarkkuus, varsinkin NO2 tulos pitää pystyä tulkitsemaan tarkasti.
Liuskatestit eivät ole tarkkoja, koska liuskat ovat voineet olla kylmässä tai kosteassa, jolloin ne ovat pilalla.
Ongelmana on, ettei piloille menneitä liuskoja erota kunnossa olevista jollei ne ole värjääntynet kosteudesta.
4-8kpl parvi, sukupuoli jakaumalla ei ole väliä
Olisiko kongonkeihäslehti ja kääpiökeihäslehti sopivia kasveja?
Kuinkas tuo kasvien peseminen, liuotan ensiksi alunassa, mutta kuinka ne saisi sitten hellävaraisesti huuhdeltua?
Itse käytän huuhteluun astiaa, jossa sopivan lämpöistä vettä. Kasvin otan juurista kiinni ja "huljutan" sitä vedessä. Kasvit ovat aika kestäviä, kunhan juuret ovat kunnossa. Juuria kannattaa leikata lyhemmäksi istutettaessa.
Keihäslehdet ovat vahvoja kasveja, mutta erikoisuutena on otettava huomioon, että ne kiinnitetään kantoon tai kiviin tms. Joten ottaa lannoitteen vedestä.
- saavat helposti levää lehtiinsä, tarkka ravinnon annostelu
Keihäslehdet ottavat juurillaan ranvinteita ja ne voidaan tartuttaa myös kannon reunaan kiinni, aluksi kumilenksun avulla... lopulta juuret pitävät kasvin tiukasti kannossa kiinni
Yleensä samankaltaiset lajit ovat vaikeasti tunnistettavissa ellei niissä ole tukkurin jäljiltä omaa nimike kilpeä, ole tarkkana jos aiot hankkia molempia lajeja.
Itse pesen miekka ja keihäs- lehtisiltä kasveilta lasten hammasharjalla (SOFT) lehdet puhtaiksi. Lehden molemmat puolet.
Siis taakse tulisi noita (kongon)keihäslehtiä.
Mitäs helppohoitoisia ja pieneksi jääviä kasveja sitten eteen?
Jäi vielä vähän auki tuo kysymykseni pH:on liittyen: hanaveden pH on se 7.1 ja akvan 6.9, koska on kantoja jne.Siis onko siitä kaloille haittaa,että tapahtuu pH:n vaihteluja aina vedenvaihdon yhteydessä?
Entäs tuon kypsytyksen kanssa, kun kasveja löytyy, mutta lannoitukseen on käytetty substralia.
Voikohan tuo olla haitallista?
Paljonko fish king maksoit eheim pro kakkosestas(eikös sulla semmonen ollu)?
Täällä niitä myydään päälle satasen kalliimmalla kuin akvaarioon.fi sivuilla pro kolmosta: http://www.lemmikkiexpress.fi/product_details.php?p=1040
Missä kohtaa veden pH pitäisi pyrkiä pitämään?
No, etu alan kasveja itse voisin miettiä jotain pientä herttalehti lajia, kääpiövallisneriaa, anubiasta reunoilla ... mielikuvitus rajana mutta istuta vasta kun akva on oikeesti kypsä muuten levien esiinymisen vaara on olemassa (kasvien kuihtuminen/sulaminen).
Ph saakin olla tuolla alle seiskassa niin noi levätkin pysynee loitolla :)
Ite maksoin kamun kautta ostettuna 140€ ketale noista suodattimista .. http://www.petshop.fi/aquarium_accessories/filters_and_accessories/external_filters/eheim_professionel.html .. Pro kakkosta ei enää taida kauheesti saada mistään... toi ykkönenkin on ihan hyvä ulkosuodatin!!
Ja jos akva on alle kolmesataa litranen, ei toi kolmos sarjalainenkaan enää niin pahoissa hinnan kiroissa olekaan .. http://www.petshop.fi/aquarium_accessories/filters_and_accessories/external_filters/eheim_professionel_3_2071.html .. TOIMAREINEENKAAN.
Tuosta sitten vaan kilpailuttamaan paikkakunnan akvaliikkeet läpi, näin laman aikana voi ihan hyvinkin saada suodattimen kohtuu hinnalla kun osaa (lue, kehtaa) vaan tingata ;)
Kasvit ovat parhaillaan juuri alle seiskan pH pitoisuuksissa.
Kalat valitaan vallitsevien vesi arvojen mukaan, ei vettä lähdetä mielellään säätämään kaloille sopivaksi, aina hankalampi tie :)
No mitäs sitten, kun meillä hanavesi on pH:lta suunnilleen 7.1-7.2?
Yleensä maamme raana vesi on pHltaan seiskan ja puolikkaan välimaastossa.
Runsaalla mangrove kannosto koristelulla veden pH saadaan laskemaan hallitsemattomasti alhaiseksi mutta tätä kestänee vain muutamia kuukausia, vuosia korkeintaan. Alhaisen pHn vaativa kalasto vaatinee turvelisäystä ja/tai hiilarilisää joka laskee myös veden happamuutta.
Siis ovatko nuo suklaarihmat jne. sopivia?
Miten saan pidettyä pH:n tasaisena?
pH on se mitä on ja sen muuttamiseen on keinonsa mutta paras tapa on hankkia kalasto vesi arvojen mukaan; happamuus, kovuus säätelevät vahvimmin tätä, lämpötilaa voi aina säädellä mutta yleensä kesä helteillä vesi tuppaa väkisin lämpenemään joten kalasto kannattaa valita 26.. 28C välille ellei sitten ole valmis satsaamaan ja pähkäoilemään veden lämpötilankin alentamiseksi jotain keinoa, niitäkin löytyy :)