30.11.2009 15:08:00
Hampaattomasta laista ei tarvittavaa tukea äidinkielelle
Oikeus äidinkielentukeen esikoulussa on nostettu valmisteilla olevaan koululakiin. Lakiehdotus on kuitenkin niin ympäripyöreä että sen vaikutukset voivat jäädä pieniksi. Tukholman kaupungissa esikoulujen äidinkielenopetuksesta vastaava Britt Hübner ei usko että laki parantaa tilannetta.
Raha ratkaisee
- Epäilen, sillä kyse on yhä taloudesta, sanoo Britt Hübner.
Loppupelissä raha ratkaisee ja siksi esikoulujen äidinkielentuki ei parane huolimatta siitä, että se on mukana uudessa koululaissa, arvelee tukea Tukholmassa organisoiva Britt Hübner. Lakiehdotuksen tämänhetkinen muotoilu on niin ympäripyöreä, että esikoulut ja kunnat voivat tulkita sitä miten tahtovat. Äidinkielen pedagogia tai kaksikielistä opettajaa se ei takaa:
- Monet vanhemmat epäilevät, että lapsella on oikeus saada äidinkielenpedagogi esikouluun. Näin ei ole.
Lakiehdotuksen mukaan esikoulujen tulee osallistua siihen, että lapsella on mahdollisuus äidinkielen kehittämiseen. Osallistumistavat on jätetty hyvin avoimeksi. Laissa mainitaan ympäristö, työtavat ja materiaalit, mutta myös että lapsen vanhemmat ovat tärkeitä resursseja. Kaksikieliset opettajat ja pedagogit mainitaan vain mahdollisena lisänä muille toimille. Britt Hubner myöntää että esikoulu voi ääritapauksissa vedota lakiin ja sälyttää vastuun äidinkielestä jopa vanhemmille. Ratkaisu tilanteeseen olisi korvamerkityt rahat juuri äidinkielentukeen:
- Lapsen kannalta uskon, että korvamerkitty raha on parempi, mutta tänä päivänä en usko siihen, poliitikot eivät halua sitä.
30 vuotta päiväkotilasten kanssa työskennellyt Dorita Finell on nähnyt äidinkielentuen ala- ja ylämäet. Viime aikoina on menty huonompaan suuntaan, mutta se että tuki on kirjattu lakiin voi hänen mielestään olla askel eteenpäin:
- Jos vanhemmat ovat tietoisia ja pystyvät osoittamaan että heillä on oikeus siihen niin se voisi toimia.
Eli se vaatii aktiivisesti siihen vetoamisen?
- Kyllä ja ihmisiä jotka on kiinnostuneita ja halukkaita todella tekemään työtä tämän eteen.
SR Sisuradio/Pasi Myöhänen
Hampaattomasta laista ei tarvittavaa tukea äidinkielelle
Oikeus äidinkielentukeen esikoulussa on nostettu valmisteilla olevaan koululakiin. Lakiehdotus on kuitenkin niin ympäripyöreä että sen vaikutukset voivat jäädä pieniksi. Tukholman kaupungissa esikoulujen äidinkielenopetuksesta vastaava Britt Hübner ei usko että laki parantaa tilannetta.
Raha ratkaisee
- Epäilen, sillä kyse on yhä taloudesta, sanoo Britt Hübner.
Loppupelissä raha ratkaisee ja siksi esikoulujen äidinkielentuki ei parane huolimatta siitä, että se on mukana uudessa koululaissa, arvelee tukea Tukholmassa organisoiva Britt Hübner. Lakiehdotuksen tämänhetkinen muotoilu on niin ympäripyöreä, että esikoulut ja kunnat voivat tulkita sitä miten tahtovat. Äidinkielen pedagogia tai kaksikielistä opettajaa se ei takaa:
- Monet vanhemmat epäilevät, että lapsella on oikeus saada äidinkielenpedagogi esikouluun. Näin ei ole.
Lakiehdotuksen mukaan esikoulujen tulee osallistua siihen, että lapsella on mahdollisuus äidinkielen kehittämiseen. Osallistumistavat on jätetty hyvin avoimeksi. Laissa mainitaan ympäristö, työtavat ja materiaalit, mutta myös että lapsen vanhemmat ovat tärkeitä resursseja. Kaksikieliset opettajat ja pedagogit mainitaan vain mahdollisena lisänä muille toimille. Britt Hubner myöntää että esikoulu voi ääritapauksissa vedota lakiin ja sälyttää vastuun äidinkielestä jopa vanhemmille. Ratkaisu tilanteeseen olisi korvamerkityt rahat juuri äidinkielentukeen:
- Lapsen kannalta uskon, että korvamerkitty raha on parempi, mutta tänä päivänä en usko siihen, poliitikot eivät halua sitä.
30 vuotta päiväkotilasten kanssa työskennellyt Dorita Finell on nähnyt äidinkielentuen ala- ja ylämäet. Viime aikoina on menty huonompaan suuntaan, mutta se että tuki on kirjattu lakiin voi hänen mielestään olla askel eteenpäin:
- Jos vanhemmat ovat tietoisia ja pystyvät osoittamaan että heillä on oikeus siihen niin se voisi toimia.
Eli se vaatii aktiivisesti siihen vetoamisen?
- Kyllä ja ihmisiä jotka on kiinnostuneita ja halukkaita todella tekemään työtä tämän eteen.
SR Sisuradio/Pasi Myöhänen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä tuo suomenkieli on vaikea asia ruotsalaisille. Ei pienintäkään tukea haluttaisi antaa.
Kuka suomalainen haluaisi omata pohjoismaisen identiteetin?