Taas se alkoi.... pahempana kuin ehkä koskaan. Luulin jo päässeeni eroon masennuksesta, mutta ei.
Vuodenpäivät meni suhteellisen hyvin, elämän laatu parantui, avioliitossa meni todella hyvin( syvän rämpimisen jälkeen) eikä taloudellinenkaan ahdinko tuntunut niin pahalta vaikka kusessa olenkin.
Nyt en saa enää nukutuksi yöllä, vaikka valvoisinkin useamman vuorokauden. ja päivät olen hyvin väsynyt ja ärtyisä, tahtoisiin vaan olla sängyssä ja olla tekemättä mitään. Aikaisemmin minulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja jopa yrittänyt, mutta epäonnistunut. Nykyään kun käyn nukkumaan ja heti päässä alkaa mietintä miten itseltäni elämän lopetan ja nään jopa unia(silloin kun nukun) kuinka elämäni päättyy, jota tällä hetkellä toivon kovasti, mutta itseltään hengenriistäminen on niin vaikeaa.
Niin siis olen 24 vuotias poikanen, jolla on on vaimo, poika ja tytär. Monen mielestä elämän pitäisi olla kunnossa kun on perhe ja kaikkee.... Mut kun ei se aina mene niin. Olin 16 vuotias kun tapasin vaimoni ja 17 kun saimme pojan. rakastan lapsiani todella paljon, mutta mutta... oon vaan niin väsynyt, ei jaksa enää.
Terapiaa olen myös miettinyt, kynnys menemiseen on niin korkea.
Miten täältä pääsisi pois vaivattomasti ja helposti???
Vuodenpäivät meni suhteellisen hyvin, elämän laatu parantui, avioliitossa meni todella hyvin( syvän rämpimisen jälkeen) eikä taloudellinenkaan ahdinko tuntunut niin pahalta vaikka kusessa olenkin.
Nyt en saa enää nukutuksi yöllä, vaikka valvoisinkin useamman vuorokauden. ja päivät olen hyvin väsynyt ja ärtyisä, tahtoisiin vaan olla sängyssä ja olla tekemättä mitään. Aikaisemmin minulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja jopa yrittänyt, mutta epäonnistunut. Nykyään kun käyn nukkumaan ja heti päässä alkaa mietintä miten itseltäni elämän lopetan ja nään jopa unia(silloin kun nukun) kuinka elämäni päättyy, jota tällä hetkellä toivon kovasti, mutta itseltään hengenriistäminen on niin vaikeaa.
Niin siis olen 24 vuotias poikanen, jolla on on vaimo, poika ja tytär. Monen mielestä elämän pitäisi olla kunnossa kun on perhe ja kaikkee.... Mut kun ei se aina mene niin. Olin 16 vuotias kun tapasin vaimoni ja 17 kun saimme pojan. rakastan lapsiani todella paljon, mutta mutta... oon vaan niin väsynyt, ei jaksa enää.
Terapiaa olen myös miettinyt, kynnys menemiseen on niin korkea.
Miten täältä pääsisi pois vaivattomasti ja helposti???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos käytät kofeiinia, se saattaa olla oireiden aiheuttaja. Kofeiinin pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa osalle kroonisen myrkytyksen, joka voi oireilla juuri noin.
http://qmies.blogit.fi/
Voi, voi neuroosin piirteitä exällä.
Kuule, kaikki ihmiset ovat välillä väsyneitä ja mieli maassa. Kaikki tai ainakin ne jotka ajattelevat liikaa tai kokevat liikaa (pienillä lapsilla varmaan harvoin) saattaa alkaa masentaa ja kyllästyttää. Minua masensi ja kyllästytti kovasti joskus neljä vuotta sitten. Mietin siis lähes kokoajan: mitä järkeä tässä elämässä on? entä jos en saa unta? en jaksa enää. jne. Ajattelin liian järkevästi asioista ja myös liian tunteellisesti. Luulen että ne liittyivät jotenkin sisäiseen kasvamiseen: kasvaa ulos siitä lapsen mielestä ja alkaa miettiä asioita ihan muulla tavalla.
Elämässä tulee vastaan kaikenlaisia kokemuksia, jotka joskus masentavat täysin ja vaikuttavat syvästi itsetuntoon. Elämässä on kuitenkin paljon muutakin tarjolla kuin omat elämäänkyllästyneet ajatukset ja niissä rämpiminen. Ne muunlaisia tunteita antavat asiat pitää vain löytää. Itselläni etsimisessä auttoi ja auttaa usko Jumalan johdatukseen ja armoevankeliumiin. Elämä siis koostuu monesta asiasta, ei pelkästään itsestä ja omista ajatuksista: on usko, muut ihmiset, lähimmäiset: tärkeimpinä varmaan perhe ja ystävät, työ, luonto & ympäristö jne. Tärkeätä varmaan on olla tyytyväinen itseensä, muihin ja elämään kaikkine huolineen päivineen :)
Pitäisi alkaa hälytyskellot soida, kun tulee itsetuhoisia ajatuksia. Psykoterapia saattaisi helpottaa ja ei ole yhtään pelottavaa kuin saattaisi luulla. Lääkäri saattaa tarjota lääkitystä heti ensimmäisenä turhan helposti, mutta ei kannata siihen suostua. Ne sopivat paremmin vaikeamman masennuksen hoitoon.
D-vitamiinilisä , esim 10-20 mikrog/pv on ehkä välttämätöntä näillä leveysasteilla. Sitten tuossa joku rummutti kofeiinista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kahvin poisjättäminen ja korvaaminen kokonaan teellä laskee stressitasoa merkittävästi ja selkeyttää ajatustenkulkua. Teessä on teaniinia, jolla on rauhoittava vaikutus. Teaniinia saa myös ravintolisänä. Teaniinikapseli pari tuntia ennen nukkumaanmenoa rauhoittaa mukavasti ja tulee sikeät unet.
Lääkkeenä saa nykyisin myös melatoniinia, joka on kehon oma pimeähormoni. Sitä kannattaa kysyä lääkäriltä ja se lienee lääkkeistä turvallisimmasta päästä, kun sitä saa jopa ravintolisänä, mutta lääkkeenä siis voimakkaampina pitoisuuksina.
Myös MSM ravintolisän olen kokenut hyväksi. Eipä juuri mikään keljuta, kun sitä syö. Enemmänhän sitä käytetään kivunlievitykseen, mutta vaikuttaa myös mielialaan. (oma kokemus) Sitä pitää vaan syödä joka päivä ainakin 600-1200 mg.
Nämä nyt on lievimmästä päästä ehdotuksia miten voi olotilaansa koittaa kohentaa. En nyt ala ehdottelemaan mitään "oikeitä lääkkeitä", mutta ei välttämättä kannata sulkea poiskaan, jos on ihan seinävastassa. Eihän ne oikeasti sitä masennuksen syytä poista tai vie pois vaikeasta elämäntilanteesta. Ne on vähä kuin särkylääkkeitä; turruttavat kivun, mutteivät poista sen syytä.