Meillä kaksi narttua ovat alkaneet ottaa yhteen milloin mistäkin, ihmisille näkymättömästä syystä. Toinen on 7v ja toinen 1,5v.
Tappelut ovat sitä luokkaa, että pelottaa koirien hengen puolesta. Molemmat ovat luonteeltaan lyhytpinnaisia ja periksiantamattomia. Pääosin koirat elelevät sovussa, tappelevat n. kerran kuussa, joskus useammin tai harvemmin, mutta silloin tapellaankin sitten henki pois-meiningillä. Nyt on mieleen alkanut hiipiä pelko, että mitenköhän kauan meillä jatkuu hyvä tuuri, ja tappeluista selvitään ilman hengenvaarallisia vammoja.
Toisesta koirasta luopuminen on siis edessä.
Mietin koirien eristämistä toisistaan, mutta se olisi käytännössä aika hankalaa, ja lisäksi stressaavaa niin koirille kuin ihmisillekin.
Nuoremmasta en luovu, syistä joita en tässä jaksa alkaa selittää. Vanhempi on tullut meille aikuisena vuosi sitten.
Tämän vanhemman kohtalo nyt sitten mietityttää. Meille tullessaan se oli ollut jo kahdessa kodissa, joista ensimmäisessä kokenut kaikenlaista. Mielestäni neljäs koti alkaisi jo olla liikaa. Jo nyt koira ulvoo yksinjäädessään (vähentynyt meilläoloaikana), ja saattaa pissata sänkyyn, ja nuo ongelmat eivät varmaankaan helpottaisi jos koira taas kerran "hylättäisiin". Se on myös pahasti allerginen tyyliin puolelle maailman asioista. Siedätyshoito siitepölyihin on aluillaan. Allergiat on todettu tämän vuoden aikana kun koira on ollut meillä, mutta oirehtinut se on koko ikänsä, joten arvata saattaa, että se ei ole kovin hyvässä kunnossa. Allergioiden hoito vaatisi siis aika paljon myös uudessa kodissa.
Tuntuu niin kovin pahalta ajatella viimeistä piikkiä, mutta olisiko se kenties paras ratkaisu?
viimeinen piikki?
17
280
Vastaukset
- Hmm.
Itse kun otin nuoren aikuisen koiran, niin periaate oli että kunnes kuolema(luonnollinen) meidät erottaa... Meillä tosin on vain tämä yksi, joten vaikea tietysti kuvitella tilannettanne. Kuitenkin kuvittelisin että vaikka koira olisi kärsinyt ensimmäisessä kodissaan, niin se hengissäpysymisen halu on kuitenkin suurempi kuin halu kuolla.
Toivottavasti nyt löydät jonkin ratkaisun... - koirakuisk.
Hankala tilanne.
En itse veisi piikille vaan koettaisin mieluummin etsiä koiralle uuden kodin, siinä sitten saakin olla tarkkana että löytää kodin, jossa jaksetaan panostaa koiraan (tämä ei viittaus teihin, tilanteenne on hyv hankala). Ilmoitukseen kannattaa laittaa selonteko koirasta ja vaatimukset uudelta kodilta. Ja voihan kokeilla laittaa ilmoa esim. Rekku Rescuen kautta tms, en tiedä miten asia tuossa toimii, mutta siellä näkee myös suom.koiria etsimässä uutta kotia.
Sitten toisenlainen ratkaisuvaihtoehto olisi se, että vielä koettaisi hoitaa asiaa kotona. Ongelmakoirakouluttajaan yhteydenotto olisi yksi juttu ja esim. jos nuorempaa ei ole sterilisoitu, niin sitten sekin voi auttaa (tämä tosiaan vain "saattaa"-tasolla). Tuntuvat koirat ottavan tuossa valtataistoa toisistaan, nuorempi oli tavallaan alkujaan ensimmäisenä teillä, mutta sitten vanhempi koira ei tätä arvojärjestystä niele, monasti koirista vanhempi on pomo mutta tuossa kun saapumisjärkät on vielä noin, niin nyt sitten selvitellään järjestyksiä.
Ja vielä lisäkeinona, muttei ollenkaan vähäisempänä vaan aika oleellisenakin, se että pomo koettaa vielä pistää koiria ruotuun.- voi helpottua, ehkä.
Oikeasti ätevälle koouluttajalle minäkin veisin, ei kelle tahansa koirakurssien pitäjälle. Minusta olisi julmaa päättää ottaa toiselta henki, etsisin uuden kodin, jonka etsintään panostettava todella, jos ei koulutukseen lähtö onnistu.
- ap
Ongelmakoirakouluttajaan on jo oltu yhteydessä, sinne mennään kunhan taisteluhaavat on saatu paranneltua. Ongelma vain on se, että en tiedä uskallanko sen jälkeenkään kokeilla enää että tuleeko tappeluita lisää. Syyllisyydentunne siitä, jos jommalle kummalle käy pahasti, olisi taatusti suurempi kuin syyllisyys siitä, että luovuin toisesta koirasta tavalla tai toisella. Kai nyt jokaisella on periaatteena, että kunnes kuolema meidän erottaa, mutta joskus vain voi olla kaikille parempi luovuttaa ajoissa.
Vanhempi on menossa steriloitavaksi, että hormonitoiminta ei pahenna allergiaa. Olen kyllä kuullut useammaltakin taholta, että narttujen kohdalla sterilointi voi jopa pahentaa tappeluongelmaa.
Koirat saa ruotuun jos niitä komentaa kun meneillään on vasta pientä jäykistelyä ja tuijottelua. Viime aikoina ennakkomerkit ovat menneet niin nopeasti ohi, etten ole ehtinyt reagoida. Yritän olla tarkkana, mutta on sula mahdottomuus, että pystyisin koko ajan tuijottamaan vain koiria nähdäkseni koska kenties alkaa tappelu. Se ennakkomerkki voi olla esim. tietynlainen viiksikarvan värähdys, ja jos vilkaiset sekunnin toiseen suuntaan, se jää näkemättä. ap kirjoitti:
Ongelmakoirakouluttajaan on jo oltu yhteydessä, sinne mennään kunhan taisteluhaavat on saatu paranneltua. Ongelma vain on se, että en tiedä uskallanko sen jälkeenkään kokeilla enää että tuleeko tappeluita lisää. Syyllisyydentunne siitä, jos jommalle kummalle käy pahasti, olisi taatusti suurempi kuin syyllisyys siitä, että luovuin toisesta koirasta tavalla tai toisella. Kai nyt jokaisella on periaatteena, että kunnes kuolema meidän erottaa, mutta joskus vain voi olla kaikille parempi luovuttaa ajoissa.
Vanhempi on menossa steriloitavaksi, että hormonitoiminta ei pahenna allergiaa. Olen kyllä kuullut useammaltakin taholta, että narttujen kohdalla sterilointi voi jopa pahentaa tappeluongelmaa.
Koirat saa ruotuun jos niitä komentaa kun meneillään on vasta pientä jäykistelyä ja tuijottelua. Viime aikoina ennakkomerkit ovat menneet niin nopeasti ohi, etten ole ehtinyt reagoida. Yritän olla tarkkana, mutta on sula mahdottomuus, että pystyisin koko ajan tuijottamaan vain koiria nähdäkseni koska kenties alkaa tappelu. Se ennakkomerkki voi olla esim. tietynlainen viiksikarvan värähdys, ja jos vilkaiset sekunnin toiseen suuntaan, se jää näkemättä.Sterilointi on todettu joissain tapauksissa olevan hyväksi iho-ongelmaiselle,koska hormooniheilahtelut jokusella pahentaa tilannetta.Ja jos siellä hormoonipuolella on jotain häikkää,niin se voi joskus yksistään olla oireita tekevä.
Narttujen kohdalla pahentaminen tai parantaminen riippuu mistä roikkuu.Jos puhutaan pelkästään koirasta (ei omistaja vaikutuksesta),niin siinä tapauksessa voi pahentaa,jos kyse on osaltaan myös siitä,että nartulla uroshormoonia on jo alunperin reippaasti.Eli kun narttu steriloidaan,niin uroshormoonin osuus entisestään lisääntyy,joka taas voi saada aikaan sen,että "täpäkkyys" lisääntyy.- paljon julmempaa
voi helpottua, ehkä. kirjoitti:
Oikeasti ätevälle koouluttajalle minäkin veisin, ei kelle tahansa koirakurssien pitäjälle. Minusta olisi julmaa päättää ottaa toiselta henki, etsisin uuden kodin, jonka etsintään panostettava todella, jos ei koulutukseen lähtö onnistu.
laittaa sairas ja käytösongelmainen koira kiertoon????
Vaikea tilanne,ja tietty jälkiviisaana voi ajatella,miksi ottaa toisen koiran,joka on lyhytpinnainen ja periksiantamaton,kun jo toinen sellainen on ja samaa sukupuolta...
Se ei oikein ole hyvä aloitus yhteiseloon,varsinkaan kun on kyse samoista sukupuolista.
Rodut voisi myös mainita tällaisissa tilanteissa,niin voisi sanoa,kuinka suuri todennäköisyys on saada yhdessä toimimaan,varsinkin kun tilanne on jo kärjistynyt.
Jos nyt rodut ei ole pahimmasta päästä ,niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin pätevään koiraihmiseen,ongelmakoirakouluttajaan tai ym.joka voisi katsoa,mättääkö siellä narun toisessa päässä,ja jos mättää,niin pystyykö asialle tekemään ehkä niin,että koirat saisi edes sietämään toisensa.
Jos vaihtoehdot realistisemmin olisi vanhempi piikille tai uuteen kotiin,niin uusi koti mielestäni vain silloin,jos varmasti löytyy koti,joka ymmärtää koiran tilanteen ja jolla mieluiten olisi kokemusta,millaista on,jos koiraa joutuu työstämään ylipäätään kunnolla.Muussa tapauksessa tuo ikävämpi vaihtoehto voisi olla parempi koiraa ajatellen.- ap
Pystykorva ja mäyräkoira ovat rodultaan, ja vanhempi on mäyräkoira.
Mäyräkoira ei tarvitse mitään työstämistä, vaan aikaavievää ja sitovaa hoitoa allergioihinsa. Olettaen että tarkoitit työstämisellä koulutusta ym.
Luonteeltaan mitä mukavin kaveri, mutta ei nyt vain satu tulemaan toimeen tämän meidän toisen koiran kanssa. Edellinen omistaja ei paljon osannut kertoa koirasta, ei ollut koiraihmisiä, eikä luonteesta niin kovin paljon nähnyt koiraa muutaman kerran tapaamalla. Aluksi tulivat nuoremman kanssa ihan hyvin juttuun.
Ongelmakoirakouluttajalle tosiaan ollaan menossa.
Ja viimeinen piikki siis vaihtoehtona juuri sairastelun ja kiertolaisuuden takia, ei luonteen takia tippaakaan. ap kirjoitti:
Pystykorva ja mäyräkoira ovat rodultaan, ja vanhempi on mäyräkoira.
Mäyräkoira ei tarvitse mitään työstämistä, vaan aikaavievää ja sitovaa hoitoa allergioihinsa. Olettaen että tarkoitit työstämisellä koulutusta ym.
Luonteeltaan mitä mukavin kaveri, mutta ei nyt vain satu tulemaan toimeen tämän meidän toisen koiran kanssa. Edellinen omistaja ei paljon osannut kertoa koirasta, ei ollut koiraihmisiä, eikä luonteesta niin kovin paljon nähnyt koiraa muutaman kerran tapaamalla. Aluksi tulivat nuoremman kanssa ihan hyvin juttuun.
Ongelmakoirakouluttajalle tosiaan ollaan menossa.
Ja viimeinen piikki siis vaihtoehtona juuri sairastelun ja kiertolaisuuden takia, ei luonteen takia tippaakaan.Okei,no mäykyissä kyllä löytyy aika täpäkkiäkin tapauksia,ja sitkeyden puuteesta niin tuskin voi moittia...
Ja pystiksissäkin,riippuu enemmän rodussa.
Noi on aina vähän hankalia juttua,jos kodinvaihtajasta ei saa nimenomaan tarkkaa tietoa.Se kun on niin oleellista kotiuduttamisen kannalta.
Työstämisellä tarkoitin sekä kodinvaihtajan mahdollisten ongelmien työstämistä (jos niitä on) ja myöskin halukkuutta työstää sitä terveyspuolta.Se kun saattaa allergiatapauksissa viedä niin rahaa,kuin joskus "vaivaakin".Hyvä puolihan on,että sanomasi mukaan mäykyllä on muuten luonne ihan ok :)
Mutta kuten sanoin,jos kaverille löytyy oikea paikka,niin mikä ettei,mutta muussa tapauksessa toinen vaihtoehto on ihan inhimillinen.
Mutta toisaalta,jotenkin teidän juttunne ei kuulosta niin pahalta,ja kun rodut nyt ei ihan "pahemmasta" päästä ole,niin voi olla,että pätevän koiraihmisen avulla saatte vielä homman toimimaan.
Joten peukkuja teille :)
- maarit P
Otat toisen koiran vaikka vanhempi ei hyväksy muita koiria. Ehkä olis kannattanut miettiä vähän tarkemmin pystytkö tarjoamaan sille vanhemmalle koiralle loppuelämän kodin vai et. Ja sekin ois paljon auttanut jos olisit valinnut ton nuoremman koiran ,joka ei ole niin lyhytpinnainen yms. Haloo.
Mua vaan ärsyttää joidenkin ihmisten tyhmyys.- ap
Siis missä kohtaa olen kirjoittanut, että vanhempi ei hyväksy muita koiria?? Molemmat näistä tulevat kyllä muiden koirien kanssa toimeen, mutta keskenään nähtävästi eivät.
Nuorempi oli talossa ensin, ja sen luonne kyllä oli tiedossa. Olisiko minun pitänyt valita pehmopentu, kyeten ennustamaan että taloon tulee myöhemmin jääräpää sille kaveriksi?
Vanhemman edelliset omistajat eivät tienneet paljonkaan koirista, ja se tuli meille kuvauksella kiltti. Eipä sitä muutaman kerran tapaamalla muuta kuvaa saanutkaan, ja aluksi nuo näyttivät tulevan juttuun ihan ok.
Ja siis mietiskelyt vanhemman kohtalosta eivät liity mitenkään sen luonteeseen, vaan sairasteluun ja siihen että se on jo ollut kiertolaisena.
Muakin ärsyttää joidenkin ihmisten tyhmyys, ja sisälukutaidon puute.
- niilo42
on vain yksi elämä ja sen eteen kannattaa tehdä työtä..antaisin pois nuoremman koska on iältään helpompi sijoittaa.
mutta jos sillä on ongelmakäytöstä joka estää etenpäin annon niin etsisin vanhemmalle koiralle uuden kodin. Rotuyhdistykseen kannattaa laittaa ilmoitus siellä rodun tuntevia enemmän. Koiran koulutuspaikkoihin viidakkorumpua etc
kärsivällisyyttä uuden kodin etsimiseen aikaa vie koska kyse vanhemmasta koirasta jolla ongelmia.
ja kuitenkin ensisijassa kannattaisi ehkä mennä ongelmakouluttajan luo vinkkejä koulutukseen hakemaan...ensin kun on kaikkensa tehnyt voi lähteä uutta kotia koiralle hakemaan..ns.ladon takana ampuminen eli kauniimmin piikki nykyaikana ei ole ratkaisu minusta. :(- ap
Jospa ihmiset lukisi viestejä ennen kommentoimista.
Nuorempaa en voi antaa pois, syistä joita en edelleenkään ala kertomaan.
Ongelmakoirakouluttajalle ollaan menossa, mutta sinne ei voi mennä ennen kuin koirat ovat taas fyysisesti kunnossa.
Vanhemman koiran kohtalon miettimisessä ei ole kyse siitä, kuinka hankalaa koiralle olisi löytää mahdollinen uusi koti, vaan siitä, että onko koiran edun mukaista sijoittaa sitä taas uuteen paikkaan. - asiaa.
ap kirjoitti:
Jospa ihmiset lukisi viestejä ennen kommentoimista.
Nuorempaa en voi antaa pois, syistä joita en edelleenkään ala kertomaan.
Ongelmakoirakouluttajalle ollaan menossa, mutta sinne ei voi mennä ennen kuin koirat ovat taas fyysisesti kunnossa.
Vanhemman koiran kohtalon miettimisessä ei ole kyse siitä, kuinka hankalaa koiralle olisi löytää mahdollinen uusi koti, vaan siitä, että onko koiran edun mukaista sijoittaa sitä taas uuteen paikkaan.koiran kannalta, siis kuin olisit koira itse: olen elämäniloinen ja haluinen vaikka allerginen, haluaisinko päättää päiväni pelkästään sillä perusteella että saattaisin joutua kokemaan jotain negatiivista elämäni aikana vielä? Haluanko jo kuolla, vai haluanko sittenkin elää?
Jos mietit näin, johtopäätös pitäisi olla jo selvä: ETSI UUSI KOTI, ÄLÄ TAPA!!!!! - niilo42
asiaa. kirjoitti:
koiran kannalta, siis kuin olisit koira itse: olen elämäniloinen ja haluinen vaikka allerginen, haluaisinko päättää päiväni pelkästään sillä perusteella että saattaisin joutua kokemaan jotain negatiivista elämäni aikana vielä? Haluanko jo kuolla, vai haluanko sittenkin elää?
Jos mietit näin, johtopäätös pitäisi olla jo selvä: ETSI UUSI KOTI, ÄLÄ TAPA!!!!!samaa mieltä elämä on elämisen arvoista ja turhaa tappamista pitää välttää.
mielestäni kyllä narttujen kouluttaminen on mahdollista hyvän ongelmakouluttajan kera. Tee kaikkesi ensin ja mieti sitten vasta uudelleensijoitusta. - katsot, että koira
ap kirjoitti:
Jospa ihmiset lukisi viestejä ennen kommentoimista.
Nuorempaa en voi antaa pois, syistä joita en edelleenkään ala kertomaan.
Ongelmakoirakouluttajalle ollaan menossa, mutta sinne ei voi mennä ennen kuin koirat ovat taas fyysisesti kunnossa.
Vanhemman koiran kohtalon miettimisessä ei ole kyse siitä, kuinka hankalaa koiralle olisi löytää mahdollinen uusi koti, vaan siitä, että onko koiran edun mukaista sijoittaa sitä taas uuteen paikkaan."kärsinyt" liikaa kiertolaisuudesta ym. on vain sinun mielipiteesi. Mietihän uudestaan. Voitko ottaa yhteyttä koiran kasvattajaan? Toiseen ongelmakouluttajaan, jos tämä ei auta ja koulutuksessa käyntihän tulee viemään aikaa, tuloksia ei tule muutamissa viikoissa. Uuden kodin etsintä on varmasti rankkaa, mutta kun siihen tarpeeksi panostaa, niin voit löytää koiralle erittäin hyvän kodin. Nyt tapattaisit sen vain oman mielipiteesi perusteella, jonka katsot olevan ainoa oikea.
- tapauksessa
enää kiertoon! Ainoa oikea vaihtoehto tässä tapauksessa on piikille vienti! Ajattele vähän koiraraukkaa, teillä jo kolmannessa kodissa, käytösongelmia, allergiaa. Tuskin tulee koskaan saamaan pysyvää kotia. Apulat sun muut ovat väärällään kiertoon laitettuja ongelmakoiria, älkää te tehkö koirallenne moista! Maailmassa on aivan liikaa huonosti kohdeltuja koiria. Suurimman palveluksen koirallenne teette kun viette sen piikille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all472261Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin
Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j522213Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔611944Keskisarjan puheet
Onko kansanedustajan sopivaa puhua tuollai vai pitäisikkö potkia pois eduskunnasta?2921337- 791299
- 641236
- 581034
- 631012
- 25942
- 74881