Tästä on varmasti jo keskustelu, mutten äkkiseltään löytänyt... Eli kun aloitatte uuden seurustelusuhteen, vaaditteko toista osapuolta käymään sukupuolitautitesteissä? Pohdin tässä vaan, että kuinka yleistä se on. Luotatteko siihen, että toinen sanoo olevansa terve, vai tuleeko asia puheeksi ylipäätään ollenkaan? Itse en suostuisi mihinkään suojaamattomaan, en tuntemattoman enkä tutun kanssa, edes suihinottoihin puolin tai toisin, ellen tietäisi, että kumppani on täysin terve. En myöskään kokisi loukkaavana sitä, että minulta vaadittaisiin ns. puhtaita papereita, enkä ymmärrä miksi monet tuntuvat vetävän siitä herneen nenään, eikös se ole molempien parhaaksi. Myös ajatukset tyyliin "no ei tollasella ihmisellä mitään tautia voi olla" tai se, että monet vaativat kortsun käyttöä mutta harrastavat silti suuseksiä ilman suojaa, tuntuvat vähän oudoilta.
No mutta, mitä mieltä?
No mutta, mitä mieltä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suurin osa ihmisistä ei vaadi. Onhan se tietty ihan sinänsä fiksua, ja miksei, mutta tietty: kaikki taudit ei näy, ei näy heti tai ollenkaan.
Mutta tietty riippuen kuinka aikaisin hyppää sänkyyn, sehän on nykyään, että kun heti monet hyppää. Mutta jos seurustellaan, tietty pitäisi voida luottaa, siis seurustellaan jo, eli suhdetta on jatkunut enemmän kun pari viikkoa, eli vaikka tapaillaan ja sitten seurustellaan pari kuukautta, niin kyllä siinä jo pitäisi olla rehellinen ja tulla asia puheeksi. Että jos koskaan ei testeissä ole käynyt/seksielämä on kovin vilkasta niin pitäisi käydä.
Mutta kuitenkin luottamus on seurustelun pohja, eli ei se loukkaavaa sinänsä ole, sehän on hyvä, jos molemmat käy testeissä, mutta mitä jos osoittautuu, että jotain on? Mitä jos sitä ei voi parantaa? Joo, kiva juttu, mutta tää oli nyt tässä, että pärjäile... En siis tiedä, mietin vaan. Toisaalta itse käyn testeissä joka tapauksessa aina säännöllisesti, epäilin eli en.
Ja ihmisen suhteeseen lähteminen perustuu ylipäätään luottamukselle. On todella törkeää, että jotkut rikkoo, mutta jos toinen sanoo olevansa terve ja että on testeissä käynyt, siihen on oikeus luottaa...
Joo, aika yllättäen sillai monitahoinen kysymys... Hyvähän se olisi kaikkien testauttaa itsensä säännöllisesti, eniveis, ilman suhdettakin. Ei pelkästään muitten vaan jo itsensä takia.
Säännöllinen testeis käyminen osottaa vastuullisuutta, ei sitä että ois ilman suojaa kenen tahansa kanssa. Sukupuolitaudit voi olla piileviä vuosiakin, eli kannat niitä muttet saa oireita mutta kuitenkin voit tartuttaa niitä eteenpäin.
En ole koskaan voinut ymmärtää seuraavia miesten mietteitä:
- ei mulla oo mitään! (tyyppi joka ei tiedä mitää sp-taudeista)
- onks sulla sitten jotai ku kysyt???? (ks edellinen)
tai klassisin:'
- ei mulla oo ollut kuumetta, kutinaa, näppyjä tms joten tietenkään mulla ei oo sp-tauteja, kyl mä tietäisin jos ois!
Eli pointtini: kantsii testata. Ja muistaa että esim hiv:in jos testaa viikko sen jälkeen kun on ollut suojattomas yhteydes/kortsu pettänyt tms. niin se ei viel kerro koko totuutta.....
julkinen ei testaa kuin klamydian, tippurin ja HIV:n, sen sijaan se jättää testaamatta hepatiitit, kupan, oireettoman herpeksen jne.
Eli jos niitä puhtaita papereita kaipaa niin osoite on sitten yksityinen labra, setille tulee hintaa n. 200 euroa
Siis kait sinä aloittaja tiesit että herpes voi olla vuosikymmeniä oireeton ja silti viruksenkantaja tartuttaa kumppaninsa. Ja kondomi ei suojaa juuri laisinkaan herpeksen ollessa kys.
Joo, ensimmääiseksi:"Ja kondomi ei suojaa juuri laisinkaan herpeksen ollessa kys"
Kyllä suojaa todella hyvin, mikäli aktiivisena oleva alue peittyy kokonaan. Tosin kuka hullu harrastaa seksiä kun se on aktiivinen? Todellakin ehdoton ei, herpes tarttuu siis kihelmöintivaiheesta (kun mitään ei näy) paranemiseensa todella helposti, silloin ei olla yhdynnässä eikä räpältä!!!
Sen sijaan oireettomana kyllä, mutta erittäin harvoin, suurin osa "oireettomista" tartunnoista johtuu siitä, että kumppani ei ole tunnistanut oireita. Tai välittänyt niistä: ja silloin se on 99%:sti mies, joka tartuttaa (ei tunnista, ei välitä, ei kiinnosta..).
Mutta totta, sukupuolitaudit voivat olla todella oireettomia vuosia ja kaikki eivät näy testeissä helposti. Mikään ei ole 100%:n varmaa,silti kannattaa käydä säännöllisesti. Koska osa aiheuttaa lapsettomuutta, osa kohdunkaulan syöpää, osa ehkä vain virtsaputken tulehduksen, mutta esim. hiv on lopullinen, tuhoava sairaus ja siihen on saatava lääkkeet!
Sillä tavalla kyllä kanttaa aina välillä käydä ja pyytää kaikki kokeet, julkinenkin testaa kyllä hepatiitin ja kupan, kun esittää, että ne voi olla: eli siis sanoo, että vahvasti epäilee ja niitä pelkää.
Herpestä ei todellakaan, mikä on todella veemäistä, koska miksei? Montako saataisiin hoitoon ja ehkäistyä, jos testattaisiin ajoissa..?
Mutta yksityinen on todella kallis ja tietty, rahalla saa, se testaa kaikki. Mutta jos jotain epäilee, ja julkinen ei toimi (tässäkään asiassa, niinkun yleensä ei toimi), niin kannattaa se pari sataa uhrata, koska terveys on kuitenkin niin tärkeää!
Ihminen kantaa monia viruksia oireettomina tietämättään, sukupuolitaudit eivät ole ainoita, esim. syylävirukset tai muita ikäviä seuralaisia, saattaa tulla matkaan. Ei kannata luottaa oireisiin, vaan hoitaa ne kaikki pois, mitä hoidettua saa.
Joo, käykää testeissä säännöllisesti, käyttäkää kortsua pitkälle vakkarisuhteeseenkin!
Kannattaa käydä testeissä! Ja jos toinen sanoo käyneensä jo testeissä, kannattaa kysyä, mitkä taudit testautti, koska joissakin paikoissa testataan esimerkiksi vain klamydia. Julkisella puolella testataan nihkeästi, tyyliin: "tule, jos sinulla on joitakin oireita", mikä ei oikein estä levittämästä tauteja eteenpäin.
Sukupuolitautien poliklinikalla voi päästä ihan kunnon tutkimuksiin.
En luota enää, jos tulen koskaan seurustelemaan enää. Sain vakisuhteesta herpeksen "oireettomalta" tartuttajalta, mihin en siis todellakaan usko: olen kysynyt ja kysynyt ja kyllä, oireet voivat olla todella lievät, mutta oireettomana ei tartu. No, joo, että eihän se pettämiseltä pelasta, mutta en suosittele luottamaan: nykyään kyllä haluan testit, itselläni ei muuta ole ollutkaan, enkä tätäkään nyt olisi halunnut. Suosittelen siis testejä, mutta en hysteeristää suhtautumista, koska jos on kovin ihastunut ja entäs kun sillä toisella onkin jotain? Onko se syy tietää, hoitaa, varautua vai jättää? Tuomita vai ymmärtää?
Tää sen sijaan on todella outo kommentti: ..."edes suihinottoihin" Jaa että edes? Se on outoa, että jotenkin siis on helpompaa tunkea toisen osapuolen sukuelimet suuhunsa, vaikka ihan yhtä intiimiä se on, ja ihan samat riskit. Se että edes suihin ottoa, on mun mielestä omituista, koska mun mielestä se osa tulee just vasta ajan kanssa. Näin olemme erilaisia!
Mulla on ajatukset vaihtuneet tämän herpeksen myötä aika tavalla. Siinä mielessä kasvattava kokemus. Lisäksi tuomitsemiseen ei ole varaa enää. Pelottaa todella paljon kertoa, jos ketään uskaltaa tapailla niin, koska se torjunta ja tuomitseminen voi johtua tästä. Ihan hyvin. Hieman tuntuu, että vaikka ihmisenä mä olen kaikkea muuta, ja että herpes ei siis todellakaan vaikuta elämääni juurikaan, se vaikuttaa juuri sillä herkimmällä osa-alueella. On vaikeaa sanoa että on sukuelinherpes, se on häpeällistä. Tuntuu huonommalta, kuin muut. Vaikka kaikkea muuta voi tehdä ja olla, niin pelkää, että mitä sitten jos... Ja kun se kortsukin. Niin, tästä lähtien se muistuttaa siitä, että minua pitää varoa, minä olen tautinen, minä olen sairas, minä olen... Niin, en tiedä, pystynkö enää koskaan vapautumaan seksissä. Koko ajan takaraivossa tämä asia. Siksi suosittelen, että huolehtikaa etukäteen siitä kortsusta, ja testeistä (tosin herpekseltä ne testit ei pelasta, mutta...) koska sitten kortsuun on tottunut ja se edustaa seksiä ja jotain kivaa. Nyt se edustaa vain epäonnistumista ja pettymystä. Seksissä se on huono juttu.