En tykkää kahvista

-Mitäs sais olla?
-Kahvi... mukkaan.
-Jahas, onko se Mikkoki vihdoinki opetellu juomaan kahvia?
-En ole opetellu, mutta ei kehtaa ennää olla juomattakkaan....
-Vai ei kehtaa... Yhen euron.
-Niin kato... tuossa... joka paikasa kyselivät että ottaako kahvia. Aina sanoin etten juo ja sitten tyrkytettää jotain hiton teetä.
-Mutta eksie tykkää teestä?
-No tykkään tietenki, mutta ei sitä aina viitti vaivata ihmisiä erikseen. Eine mielellään ala sitä teetä kuiteskaan tekemään vaikka kuinka väittäisivät.
-Niin no, pittäähän sitä vieraile kuites jotaki tarjota
-Joo, no sitten mie päätin että juon sen kahvin vaikka väkisin. Ettei aina tartte kysellä.
-No mutta mitä sitä väkisellä. Ekkö muka tykkää?
-No en.
-Mikset pistä maitoa sekkaan niin menis sitten helpommin alas?
-No sitähän mie aattelin ensin, mutta sitten päättelin juua aina mustana ku on vain mahollista. Mietin että jos tarpeeksi juon niin totun makkuun. Ei tehe niin pahhaa sitten jos vaikka ei maitoa ollekkaan tarjola.
-No tuohan kuulostaa viksulta. Mutta et ole vielä tottunu?
-No en. Pahhaa tekkee vieläkin.
-Kauanko sie olet nyt sitten kahvia juonu?
-Kohta vuen verran, ei tähän taia tottua ikinä.
-Olet sie vain tyhmä mies. Otahan kupistas ennenkö jäähtyy.
-Hyh, sammaa paskaa ko aina ennenkin.
-Hah hah! Mihis olet sitten menosa ko piti ihan mukkaan ottaa?
-Tuonne rantaan mennään poikien ja tyttärien ja kanssa. Joku kesäpäivän piknikki tai en mie helvetti tiiä mitä ne on keksiny.
-No en mie vain tajua, oisit euronki säästäny iliman.
-No eihän sinne helevetti viitti iliman mennä! Tinkaisivat muuten koko ajan ja tyrkyttäisivät koko ajan.
-Noh niin kai sitten. Noh, piä hauskaa ja nauti kahvista!
-Ja paskat. Palataan.
-Palataan.