Miksi nykyään jokaiseen pieneenkin purkkariin väen vägällä laitetaan rattiohjaus viemään tilaa avotilan perältä. Ruoripinna on joka suhteessa parempi ratkaisu mutta sellaista ei saa vaikka haluaisi ja jos saa on avotila kuitenkin suunniteltu älyttömän ratin ehdoilla.
Toinen asia purjeveneiden avoitiolissa joka puristaa päätäni on takaa avoimet avotilat. Mitä järkeä tässä ratkaisussa on. Jossakin VOR purressa ratkaisun ymmärtää kun suunnittelulähtökohtana on jatkuvasti keulan yli vyöryvät aallot, mutta eihän tälläisen pitäisi olla lähtökohtana tavallisen matkapurren suunnittelussa. Takaa avoin avotila yhdistettyä välikannettomaan hytin sisäänkäyntiin niin susi on valmis.
Näille ratkaisuille en löydä mitään muuta järkevää selitystä kun että ne näyttää satamassa hyvältä ja muodikkaalta kun vene en kiinnitetty perä edellä laituriin.
Toinen asia purjeveneiden avoitiolissa joka puristaa päätäni on takaa avoimet avotilat. Mitä järkeä tässä ratkaisussa on. Jossakin VOR purressa ratkaisun ymmärtää kun suunnittelulähtökohtana on jatkuvasti keulan yli vyöryvät aallot, mutta eihän tälläisen pitäisi olla lähtökohtana tavallisen matkapurren suunnittelussa. Takaa avoin avotila yhdistettyä välikannettomaan hytin sisäänkäyntiin niin susi on valmis.
Näille ratkaisuille en löydä mitään muuta järkevää selitystä kun että ne näyttää satamassa hyvältä ja muodikkaalta kun vene en kiinnitetty perä edellä laituriin.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Missä mielessä pinna on joka suhteessa parempi?
Itsellä ruori toimii hyvin enkä keksi, miksi pinna olisi aina parempi. Ruori lienee jopa helpompi joissain tapauksissa, kun suunta pysyy kohtuullisen hyvin vaikka ei pitäisi koko aikaa siitä kiinni ja rantautuessakin voi välillä touhuta muuta kuin ohjata. Ei tarvitse kikkailla pinna jalkojen välissä tvs. :)
Avoin avotila on mielestäni hyvä. Helpompi kulkea ja lastata tavarat sisään kuin keulasta huterilta tikkailta. Kansikin pysyy puhtaampana kun ei tarvitse kävellä aina veneen päästä päähän. Lisäksi uimataso on ihan käyttökelpoinen.
Mitä tarkoitat välikannettomalla hytin sisäänkäynnillä?
Pinna on toimintavarma ja tunnokas eikä se ratti venettä saa suoraan kulkemaan, kyllä se on kiinni balanssista. Pinnan saa myös helposti lukittua köydellä. Neljäs asia miksi kaipaan pinnaa on se että sen saa satamassa käännetyä pois tieltä häiritsemästä.
Voi olla että satamamänöövereissä ruori on parempi, en ajatellut asiaa tuolta kantilta, mutta silti kyllä minä sitä pinnaa kaipaan ja mielummin valitsisin sen ohjaustavaksi.
ruori on oltava, ilman sitä jollaa suuremman veneen ohjaileminen on varsin työlästä :-)
Ratissa ja pinnassa on mielestäni kummassakin puolensa.
Ratin monimutkaisempi mekanismi voi vikaantua, mutta eipä pinnan katkeaminenkaan tavatonta ole.
Pinnassa tuntee&näkee paineen, ratin kanssa monesti joutuu katsomaan kääntökulman.
Pinna vie purjehtiessa tilaa avotilasta koko liikealueensa, ei sinne väliin ketään voi istuttaa. Ratti vie satamassakin sen oman tilansa.
Ruorin lukitseminen rattiratkaisulla onnistuu askartelematta, koska yleensä lukitus on valmiina akselilla tai autopilotin avulla. Autopilotti on myöskin ratin kanssa aina valmiina käytettävissä.
Perhe-/matkapurjehduksessa istudun siis ratin viereen sivukannelle ja jätän 'niukan' avotilan muun miehistön käyttöön.
Se välikansi on ehkä maailman surkein keksintö veneessä.
Ei se toimi missään, siksi kai sitä ei enää tehdä.
Mitä veneiden rakentamiseen tulee, niin ne tehdään asiakkaiden ehdoilla, sitä tehdään mitä enemmistö haluaa.
Ei se välikansi hyvä ratkaisu ole mutta jos perä on avoin pitäisi välikansi olla. Perästä avoimessa välikannettomassa veneessä varalaita on usein vain noin pulen metrin luokkaa, jos läpivienti pettää on peli menetetty siinä vaiheessa kun vesi tulee perästä sitlootaan ja siitä vauhdilla sisälle, vene uppoaa ja mitään ei voi tehdä.
Nuoista asiakkaiden ehdoilla tekemisestä. Harvempi pursi taidetaan nykyään tehdä täysin tilaustyöna asiakkaan toiveiden mukaan enkä edes usko että venemallit perustuisi muuhun kuin musta tutuu pohjaisiin markkinatutkimuksiin. Kyllä se on muotitrendit jotka ohjaa tusinapursien muotoilua. Jos joku multimiljonääri haluaa Swaninsa VOR purren näköisenä niin pian liuta sarjatuotantopursia tehdään saman mallin mukaan ja oletetaan että tätä asiakkaat ahluavat.
Miksi läpiviennin pettäminen tekisi perästä avoimesta veneestä jotrnkin riskin?
Eihän läpikuljettavassa edes ole postovesiputkia.
Siäänkäynti taasen on näissä veneissä kyllä sellaisen 200 mm. kynnyksen takana, eli ei ihan suoraa yhteyttä.
Jos veneessä on niin paljon vettä jo sisällä että perä on painunut 500 mm alemmas, jotta vesi pääsee istuinaukkoon, tarkoittaa se että keula on metrin alle vesirajan, sillon peli on muutenkin jo menetetty.
Jos et ole ollut kokemassa, niin veneet ovat yleensä keulapainoisia, ja kun vene alkaa täyttyä vedellä tuppaa keula painumaan ensin alas.
Asiakkaan ehdoilla tarkoittaa juuri tuota muotia jatrendiä.
Kyllä isot firmat tekevät markkinointitukimusta aktiivisestikin, ja asiakkaat messuilla ja muualla kertovat mitä veneisiinsä haluaisivat.
Vaikka suomessa ei asiakkaita kuunneltaisi, niin se ei tarkota ettäkö maailmalla kaikki olisivat samanlaisia, toiset osaavat markkinointipuolen. Ja sitten suomalaiset tekevät samalaisia veneitä pikku viiveellä.
Hyvä esimerkki on Jeanneau DS malli, johon tuli asiakkaiden pyynnöstä perä kahdella kajuutalla.
Ei se avoin perä varalaitaa mihinkään muuta. Onhan suljetussa perässäkin itsetyhjentyvä avotila, joka muuttuu itsetäyttyväksi, kun vene alkaa upota.
Jos vene tehdään avomerivaatimusten mukaan, pitää sisäänkäynnin alalaidan olla aika varalaidan korkuinen tai ainakin se pitää olla nostettavissa sille korkeudelle (esim. 2-osainen luukku).
Luukun alareunan on syytä olla selvästi avotilan lattiatasoa korkeammilla kaikissa tapauksissa. Muuten avotilaan osuva aalto vie paljon vettä sisälle, jos luukku sattuu olemaan auki.
Pinnan vaihtuminen rattiin jo ~30 jalan kokoluokassa on selkeä trendi. Suurin osa purjeveneilijöistä ei ole jollataustaisia pinnaan tottuneita, vaan moottorivene- tai autotaustaisia rattiin tottuneita. Varsin useat uskovat myös ratin kuuluvan "kunnon jahtiin".
Onneksi on myös yllättäviäkin poikkeuksia, kuten HR, joissa ratti tulee vasta 37-jalkaisessa ja pienempien avotilatkin on suunniteltu puhtaasti pinnalle. Samoin uusi Dehler 32 näyttäisi olevan puhtaasti pinnavene.
Nykyisissä yli 33-jalkaisissa ratti on jo ihan purjehduksenkin kannalta perusteltu vaihtoehto.
kommentointia Joakimilta. Mielestäni alle 30' veneisiin sopii paremmin pinna. Itselläni on nyt 35' vene ratilla ja joissakin tilanteissa kaipaan vanhan 26' veneen pinnaa. Peräsinpaineen tuntuma, rantautumiset joissakin tilanteissa (ohjauskäskyt huomattavasti nopeammin ja tarkemmin pinnalla). Ja tuo perän avonaisuus on pelkästään muotiseikka. Ainoa perusteltavissa oleva asia on peräkiinnitys, jota Suomessa ei juuri käytetä toisin kuin Välimeren maissa.
on sitlooran penkit, jotka tekevät avotilassa touhuamisen hankalaksi purjehtiessa ja vievät perähytin korkudesta tilaa. Siksi meitin jod 35 onkin loistovalinta perheveneeksi.
että siitä on pääasiassa etua, ei tarvita erillisiä sitlooran tyhjennysputkia, sitloraa putsaantuu sateella perusteellisesti joka nurkasta ja veneeseen kapuaminen peräkautta kesällä (samalla uimataso) ja talvella on helppoa. Vanhassa veneessä on iso perälaatikko, jossa on hyvä säilyttää ankkurit, mela ja fendarit. Nyt piti jodissa miettiä proseduureja vähän uusiksi, koska ankkuri on keulassa ja fendarit sidomme peräkaiteeseen. Lisäksi aina voi ostaa tai tehdä irtolaatikot avoimeen perään.
Kertoisitko miten penkit vievät perähytistä tilaa? JODissakin on "penkit", mutta selkänojat puuttu. Lisäksi JODin perähytti ei taida mennä lähellekään perää.
Näppärää pilata sporttisen veneen ominaisuudet sijoittamalla ankkuri keulaan ja fendarit peräkaiteeseen.
penkeissä lattian pohja on alempana kuin jod35:ssä. Esim X-35:ssä ei ole takana kerrosänkyjä kyljillä kuten Jod 35:ssä. Perähytti jodissa menee noin metrin päähään vinon peräpeilin alareunasta. Tuo metrin tila on säilytystilaa, johon by default on pääsy sisäkautta, mutta jokut ovat rakentaneet pinnan alle luukun.
Jod35:n kokoisessa veneesä ei ole mitään vaikutusta ominaisuuksiin ankkuriboksin 15kg ankkurilla. Koska siellä keulassa sellainen boksi on, niin sitä käytämme. Jos fendareita ei halua sisälle, ainoa järkevä paikka on peräkaiteessa, eikä sekään vaikuta mitenkään purjehdusominaisuuksiin.
Meillä onisot tilat penkkien alla, muta ei sitä takahytissä huomaa.
Nimim. Baltic 120.
olen kanssasisamaa mieltä tuosta talvisäilytyksen näppäryydestä. Veikkaankin, että seuraava askel kehityksessä on juuri kohti näppärämpää talvisäilytystä. Veneet aletaan suunnittelemaan nimenomaan talvisäilytyksen ehdoilla.
120 jalkainen baltic ei ole pieni vene.
Toisille 120 on pieni toisille iso.
http://www.balticyachts.fi/Yachts/Panamax/index.shtml
Ei kerrota jalkojen määrä, mutta yli 100 on.
Näitähän on suomessa puolella porukkaa.
Eihän oita ole yhtäkään vielä tehty.
Olen kyllä käynyt kyseistä venettä muutaman kerran katselemassa, ihan kiva se on.
Niin ja se pituus, se on 202 jalkaa.
Varmaan moni olisi kiinnostunut yksilöllisistä purjeveneistä, kuten Hansebootin yleisömenestys Scalar 34 http://www.scalaryachten.de/cms/de/news/news osoittaa. Mutta kun on aika laittaa sentit jonoon, useimmille saa massatuotantovene kelvata. Niissä on hyvä hintalaatusuhde.
pappavene, eikä mikään kunnon purjevene itämerelle. Jopa uudet delphiat ovat rungoltaan parempia purjeveneitä, mutta purjea-alaa voisi olla vähintään tuplat.
et joku jaksaa innostua parikymmentä vuotta vanhasta kehäraakki JOD-35. Okei ihan ok vene mutta jotain limiittiä tohon hehkutukseen. Ja sit sä kysyt tietenkin että tunnenko edes koko veneen niin joo-o! Tuli purjehdittua pari vuotta toisessa niistä kahdessa joka uutena suomeen tuotiin silloin. Innostu ny jostain oikeesti mielenkiintoisesta....
josta olisi vakavasti otettava kilpailija 17 vuotta vanhalle JOD 35:lle. Hintaa ilman purjeita itämeren rannalla saisi olla alle 80 000 eur, joten X-35 ei kelpaa. Flying tiger 10 taas on sisustaltaan 24 jalkaisen tasoa.
Minulle tulee tuosta mieleen enemmänkin Vindö. Sen sijaan tässä http://www.vilm.de/?pageID=11 on todellinen HRkopio. Delphiasta puheen ollen, sen suomalainen edustaja on näköjään perunut purren fantastiset hirmumyrskyominaisuudet.
eihän tohon hintahaarukkaan äkkiseltään.... jaksa ees katella.....
delphiaa ole tehtyy myrskyihin, masto seisoo kannella. Laadukas harkenin heloitus anyway muuten.
joten se siitä miksei jod35:stä voisi yhä innostua. Itsekin skabasin sellaisella viikon ranskassa ysikyt luvun alussa. Tässä meitin joukkue näkyy, 1 min 38 sec kohdalla jiippaamme:
http://www.youtube.com/watch?v=gb_hnm3NNvk
Seisoo se masto ainakin pienempien HR:n kannella...tosin tukevan putken päällä. Tästä on muuten kahdenlaista näkemystä alan kirjallisuudessa: toiset pitävät kölin päällä seisovaa mastoa avomeriveneen edellytyksenä, toiset kannella seisovaa mastoa parempana (kannen tiiviyden takia).
x-yachts tiedä, missä maston kannattaa avomeripurressa seisoa.
Taitaa HR olla kuitenkin suosituin vene valtameripurjehtijoiden keskuudessa...
Kannella seisovaa mastoa puoltaa myös paremmat hätärikausmahdollisuudet. Toki tällaisen maston pitää olla erittäin tukevasti tuettu alapuolelta. En tiedä miten Delphioissa ym. tämä on hoidettu...
"Kannella seisovaa mastoa puoltaa myös paremmat hätärikausmahdollisuudet."
Kuinkas noin? Maalaisjärjellä ajatellen heinäseiväs olisi helpompi pystyttää maahan iskettyyn reikään kuin sileälle kalliolle.
'"hr suosituin valtameripurjehtijoiden keskuudessa"
esim mini transat 650:ia on paljon...
http://www.minitransat650.com/html/promo.html
mini transat purjehtija on enemmän purjehtija kuin joku hr:llä koneella ajava papparainen
Oli miten oli on aika älytöntä verrata uutta ja vanhaa toisiinsa hinnassa. Ton ikäisiäset C/R-veneet maksavat n. puolet uusista ja raasereiden hinta on tippunut paljon enemmän.
Mitä tarkoitat vakavasti otettavalla kilpailijalla? Nopeampi, tilavampi ja perheystävällisempi sekä huomattavasti uudempi 80 k€ vene on esimerkiksi Bavari 35 Match. Tietysti hiukan erityylinen. Jos ne saman verran maksaisivat minä en miettisi hetkeäkään noiden kahden välillä. Sitten kun JOD on puolet halvempi, joutuisi jo miettimään.
Jos Bavaria arveluttaa (miksi arveluttaisi Jeanneauta enempää???), saa ~80 k€:llä myös vaikkapa alkupään First 36.7:, mahdollisesti myös 34.7:n.
80 k€:llä saa myös erilaisia IOR/IMS/ILC-raasereita, joissa voi hyvinkin olla JOD-tasoinen sisustus.
Jos X-35 on sulle unelmien täyttymys, saa niitäkin selvästi alle tuon 140 k€:n käytettynä.
Olitko TKK:n joukkueessa opiskelijakisassa?
tuossa naapurin täti haaveili perheelle purkkaria kun näki meitin jodin. Kerroin puusisustasta ns. perheveneissä ja hän, siis venettä omistamaton 4 lapsen äiti totesi saman tien, että se puusisusta olisi sotkussa saman tien.
Mulla motiivi välttää puuta veneessä on paino ja ylläpito. Jodia melkein voisi jo putsata sisältä painepesurilla.
Jodilla retkeilee miltei yhtä vauhdikkaasti kuin X-35:llä ja jää 100 000 eur muuhun elämään.
Tuo yhtlasku kuva muuten bugaa ja pahasti, mulla nyt näkyy 15 15, mutta jos kuva tallettaa erikseen niin lasku onkin 5 7 ja se toimi
Asutteko velattomassa ok-talossa? tämä on hauskaa.
Jos masto tulee alas, niin kannella seisova masto tekee todennäköisesti vähemmän vahinkoa kannelle ja on helpompi saada pahan paikan tullen irti veneestä. Kölissä kiinni olevan maston irrottaminen sen vääntäessä sivuun on hankalampaa, ja aiheuttaa helpommin vaurioita kannelle. Yhtälöön lisää veneen yli vyöryvät aallot, niin ei ole kivaa. Jos käyttää esim. spinnupuomia hätärikaukseen, niin kannella olevaan mastonjalkaan viritettynä siitä saa enemmän hyötykäyttöön, kuin että puolet sujahtaa kannen alle. Lisäksi vioittuneen maston läpiviennin tiivistäminen ei ole helppoa. Siinä muutamia syitä. Epäilemättä löytyy myös syitä, jotka puoltavat kannen läpi menevää mastoa, joten kait tämän takia molempia näkyy käytettävän ihan laatuveneissäkin.
Niin Swan, Baltic, Najad, HR...kaikki ovat luotettuja veneitä maailman merillä. Pointtini ei ollut se, että HR:n ratkaisu olisi mielestäni parempi kuin vaikka Swanin. Pointti oli tuoda esiin asioiden eri puolet. Sinä julistit totuutena, että kannella seisova masto ei sovellu avomeriveneisiin. Tästä olen vaan hieman eri mieltä. Sinä et tosin vaivautunut millään perustelemaan totuuksiasi...
Useimmiten kannen läpi menevä masto menee poikki alimpien saalinkien yläpuolelta, jolloin hätärikausta varten jää käytettäväksi tukevasti kiinnitettyä mastoa. Toisaalta 3 neliödesimetrin aukko veneen korkeimmalla kohdalla ei ole kovinkaan iso ongelma. Se on helposti tukittavissa.
Toisaalta maston katketessa saalinkien kohdalta riskinä on, että alimpien saalinkien korkeudelta roikkumaan jäänyt maston yläosa runtelee pahasti venettä, ja maston heivaaminen mereen ei onnistukaan kovin helposti. Kannella seisova masto tulee todennäköisesti alas siistimmin, ja voidaan tarvittaessa helpommin heittää mereen hinaukseen.
Joku jo kertoikin, että molemmilla rikityypeillä on kannattajansa maailman foorumeilla, eikä selvää absoluuttista totuutta ole vielä löydetty. Monet ovat kuitenkin saaneet kohtuulisen hyvän hätärikauksen aikaiseksi nimenomaan kannen läpi menneen maston pettäessä. Minulle on täysin uusi tieto, että joku uskaltaisi hinata mastoa perässään. Itse antaisin hyödyttömät palat ahdille mahdollisimman nopeasti.
kysy Sparkman&Stephensiltä, German Frersiltä, Niels Jeppensiltä, Edvind Stillitä, Daniel Andreulta ...
http://www.andrieudesign.com/cms/rubrique-7-revue_de_presse.html
Sekä Jeppensen että Andreu ovat mulle ystävällisesti ja nopsasti vastanneet vanhoja veneitäni koskeviin kysymyksiin.
Kannen läpimenevä masto saadaan pysymään pystyssä vähäisemmällä tuella. Se, että masto menee kannen läpi ei tee siitä vielä vahvaa. Kannella seisova masto voi olla paljon vahvempi. Monissa vanhemmissa skandeissa on käytetty kannen läpimenevää mastoa juuri siksi, että halvempi putki saadaan pysymään pystyssä ja vielä vähäisemmällä tuella. Lisäksi kannen läpimenevä masto asettaa vähemmän lujuuvaatimuksia veneen rakenteille maston alueella.
Monissa "urheilullisissa" veneissä (X 37) käytetään kannen läpimenevää mastoa, koska veneeseen on haluttu laittaa notkea ja trimmattava masto. Tällaisen pystyttäminen kannelle on lähes mahdotonta. Sitävastoin monissa oikeissa valtameriveneissä on kannella seisova tukeva masto. Mastoa ei ole tarkoitus juurikaan taivutella ja se voidaan tehdä sellaisesta profiilista, että pysyy pystyssä.
btw. German Frersin piirtämissä HR:ssä masto seisoo kannella - itse asiassa myös kaikkein suurimmissa HR:ssä. Joten mainitsemasi nimet vain todistavat, että asiasta ei ole yksimielisyyttä venesuunnittelussa, toisin kuin alussa julistit.
Jos halutaan satsata purjehdusominaisuuksiin, kannatattaa vene suunnitella kannen läpi menevällä mastolla.
juttu, pääosin vain täyttä puppua.
kun mastoa taivutetaan taaksepäin, jos masto seisoo kannella. Ai niin, teikäläisten uppotukeissa on sellaiset jöötit, jotka ei taivu milliäkään ja painaa 500kg.
Vaihtelee ne tuulet valtameriläkin ja trimmattavasta rikistä on hyötyä esim siinä, ettei tarvitse reivata niin aikaisin, kuin jossain suorassa toppirikissä.
Joku hr on muutenkin ihan kökkö vene, ei kiihdy puuskissa ja joka paikkaan on kovassa kelissä hirveät väännöt. Kevyt avomeripursi plaanaa puuskissa, eikä kynnä aaltoja.
Jos olet niin masokisti, että kryssit uppotukilla itämerellä 11 m/s tuulessa siitä vaan, mutta älä tyrkytä masokismiasi muille. Finsku matkapurjehtia etenee rennosti ilman kryssiä, matalapaineet liikkuvat vauhdilla itämeren yli ja tuulta usein ei tarvitse venata kuin päivä, niin saa myötäistä osakseen.
valtamerihuvipursi pitäisi olla raskasrakenteinen ja huonosti trimmattava. Huvipurjehtijan ei tarvitse kryssiä, siksi kannataa panostaa veneen avotuuliominaisuuksiin.
Jos maapallloa kiertää itään, sa osakseen myötäisiä. Tämä näkyy esim VOR ja Vende Globe veneiden suunnittelussa.
Jos Suomessa kryssii 11 m/s tuulessa on aika yksin, muut ajavat koneella ja joku harva ehkä tosiaan odottelee sitä avotuulta. Eipä ne Itämeren tuulet oman kokemuksen mukaan aivan noin kääntyviä ole. Jos pitää/haluaa jonnekin päästä, voi tulla pitkä odotus, jos ei kelpaa kryssi eikä koneella-ajo.
Kuinkas kauan kestää tyypillisillä kesätuulilla Helsinki-Tukholma matka, jos ei kryssi eikä aja koneella?
Avotuulilla mikä tahansa vene on aika nopea. Kryssillä erot ovat suuremmat matkan edistymisen kannalta.
Kyllä masto taipuu kannella seisovanakin, mutta parempi on, ettei hirveästi taivu, jotta etustaagi pysyy kireänä. Siksihän profiilit tehdään nykyään jäykiksi.
etteä arvon vastaajat myös hieman perustelisivat. Minulla on ollu 2 suomivenettä ja 3 skandia (Ruotsalaisia).
VOR veneet eivät sovellu cruisailuun vaikkapa pariskunnalle, kilpaveneisiin on muutenkin turha referoida, niitä ei ole tehty kestämään, vaan ne pidetään kasassa miehistön voimin.
Taitaa kustannuskysymys olla niitä viimeisiä vaikuttimia maston rakennetyypin valinnassa. Käymättä sen enempää kohta kohdalta läpi, todettakoon, että Bavarian mastot on stepattu kannelle. Eikä se yhtiö ole ainakaan tunnettu kalliimpien vaihtoehtojen valitsemisesta tuotannossa, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
perusteella väitän, että noissa suomi/skandiveneissä joita itsekkin olen omistanut juuri rakenteen yksinkertaisuus on ollut merkittävin syy laittaa kannen läpi menevä masto. Saadaan helposti ja halvalla kestävä ratkaisu.
Bavariassa on varmaan myös haluttu masto pois salongisata. Bavariaa minulla ei koskaan ole ollut, joten omakohtaista kokemusta ei niistä ole.
Tuo väitteesi pinnan ylivoimaisuudesta ei todellakaan ole mikään absoluuttinen fakta. Sinä ehkä pidät pinnaa luontevampana, samoin moni kevytveneillä aloittanut. Mutta esimerkiksi minä ja lukuisat muut vasta aikuisiällä purjeveneisiin siirtyneet koemme ruorin täysin ylivoimaiseksi ja luontevammaksi. Ja on siinä ihan väistämättä tietty fiiliskysymyskin, turha sitä on kiistää.
Väitän minäkin, että veneidenvalmistajat pyrkivät tuottamaan sitä, mitä asiakkaat haluavat. Jos heillä olisi syytä olettaa, että enemmistö potentiaalisista veneenostajista inhoaa ruoria yhtä syvästi kuin sinä, niin eivät he niitä valmistaisi vaan panostaisivat pinnaohjaukseen.
Avoperästä sen sijaan olen varsin samaa mieltä kanssasi. Satamassa se on käytännöllinen, jos kiinnittyy perä laituriin, mutta merellä koen sen epämukavaksi ja suorastaan turvattomaksi. Vesi on silloin aivan liian lähellä. Sitäpaitsi minä ajan venettä oikeinpäin eli ruorin takana istuen aina, kun se vain suinkin on mahdollista.
Summa summarum: ruori vastaa nykyaikaisen perheveneilijän tarpeisiin, avoperä taas ei.
uppotukilla koneella ajava huonkuntoinen keski-ikäinen tai vanhempi. Rullapurjeet pitää olla. Spinaakkerivarustus puuttuu. Jääkaappi, sisäkone ja ankaroliinakela must.
Mitä sitten? Sinua taitaa harmittaa, kun ei ole varaa kunnolliseen ja kunnolla varusteltuun veneeseen. Ja se, että olet auttamatta vähemmistössä, marginaaliveneilijä.
Tai ehkä korkeintaan tuo huonokuntoisuus, muut on ihan jees. Kaikille lapsipurjehtijoille tiedoksi, perässä tulette, kunhan tuosta uhmäiästänne kasvatte ulos.
keep it simple, stupid, meinaan sitä purjevenettäsi, niin homma on hauskempaa.
et ole mua kuin 6 vee vanhempi:-)
Mennääks leijapurjehtimaan lumilaudalla?
Tosin eipä ole meikäläinenkään vielä päässyt Kitewing:in kanssa jäille tänä syksynä.
Arvaan kyllä, -kitewing on mielestäsi ihan papparaisten systeemi. Minulle onkin ihan sama miltä se sinusta tuntuu, minusta se on pirskatin mukavaa, jopa haastavan vaikeaa.
enemmän tuulta koska se on niin alhaalla. Sitten se on kömplempi kuskata kuin leijapurje, joka menee pieneen reppuun.
6 m2 leijapurjeella kulkee 8 m/s tuulessa 100 kiloinenkin ja hintaa moisella on kolmisen sataa ja sillä koolla on hyvä itsekunkin aloittaa. Spinnukankainen on parempi talvella kuin pumpattava, koska se kestää paremmin esim alastulon. Spinnukankaista taas ei voi käyttää kesällä, koska vesistartti ei onnistu.
pankkien ja duunin orjat lähtivät töistä kotiin:-)
http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/liittokokous/keskusteluasiakirja/
"Kun kirjoitat kommenttia, niin pari vinkkiä
- kirjoita lyhyesti ja ytimekkäästi
- pysy asiassa, jota kommentoit
"
Asiaa voi vielä katsoa toiselta kantilta: vanhemmat veneet eivät yleensä olleet niin kantavia perästään, eikä perässä muutenkaan ollut hyvä istua, joten ne varustettiin pinnalla. Sen avulla ohjaaja istuu hieman kauempana peräpeilistä, ehkä jopa paremmin suojassa. Nykyveneet ovat varsin kantavia perästä ja lisäksi leveitä, josta syystä ratti sopii paremmin. Joissakin kaksi rattia, kun leveyttä on enemmän.
"perässä muutenkaan ollut hyvä istua, joten ne varustettiin pinnalla"
"varsin kantavia perästä ja lisäksi leveitä, josta syystä ratti sopii paremmin"
Ei herranjuma sentään mitä soopaa. Nimenomaan ruorin voi laittaa vapaasti ihan mihin paikkaan vaan riippumatta peräsimen paikasta. Ruorin voisi venesuunnittelija laittaa vaikka keulakannelle ja vetää välitykset vaijereilla tai hydrauliikalla peräsimelle. Pinnassa perämiehen paikan täytyy sen sijaan pakosti olla hieman peräsimen edessä.
Pienissä perheveneissä ruori on pääasiassa muotijuttu, väittäköön koko mitä hyvänsä.
eikä sellaisia saa tehdä ? Eiköhän jokainen saa hankkia sellaisen veneen kuin haluaa ja itse pitää tarpeisiinsa sopivana.
tästä keskustelusta tulee mieleen jotenkin samanlainen väittely huoneistosaunoista. Nykyäänhän lähes kaikkiin uusiin asuntoihin rakennetaan huoneistokohtaiset saunat eikä enää talosaunoja lainkaan. Suurin osa ihmisistä pitää siitä, että on oma sauna käytettävissä silloin kun haluaa. Mutta on olemassa pieni "saunaoppositio", joka joko ei kaipaa saunaa ollenkaan tai sitten haluaisi mieluummin talosaunan huoneistokohtaisten sijasta. Heilläkin on kantansa tueksi argumentteja, jotka ainakin heidän omassa arvioinnissaan ovat hyvinkin painavia, ihan niinkuin pinnauskovaisilla omassa asiassaan.
Mutta markkinat ratkaisevat, sitä tehdään, mikä menee kaupaksi. Kaupaksimenevä ei tietysti läheskään aina ole absoluuttisesti paras ja järkevin ratkaisu, mutta ei yleensä myöskään käyttökelvoton. Pinna vs. ruori -kiistassa nyt ainakin voi sanoa, että ruori ei missään tapauksessa ole kelvoton ratkaisu ja, kuten monet ovat kokemuksensa perusteella sanoneet, ei edes pinnaa huonompi. Paljolti on kiinni siitä, mihin on tottunut ja mitä haluaa.
Eiköhän silloin ole asiat hyvin, kun jokainen on tyytyväinen omaansa. Kaipa sekin porukka joka täällä antaa ymmärtää, että veneitä vaihdetaan muodin mukaan, on samaa mieltä.
Itse olen veneillyt vuosikymmeniä jo yhdellä ja samalla. Tyytyväisenä. Kokeillut olen toki muitakin.Mulla on pinna. Paatti on 12 m pitkä ja painaa 9 tonnia. Kukaan, joka on kokeillut, ei ole valittanut ratkaisua huonoksi. Tuntuma veneeseen ja purjehtimiseen on hyvä. Kyse on siitä, kuinka balanssit veneessä ja peräsinlavassa on toteutettu.
Kukin seilaa paatillaan. Makuasia.
pointti on pitää alus yksinkertaisena. Pinnaohjaus on selvästi yksinkertaismpi järjestelmä kuin ruoriohjaus, siksi alle 40 jalkaisissa todellakin kannattaa käyttää pinnaa, ettei pinna pala ruorivaijerien ja hydrauliikan kanssa painiessa.
Jossain dragonfly 35:ssä webin mukaan on huipputarkka ruoriohjaus (koska se menee 20 solmua), mutta sellaisen toteuttaminen on arvokasta. Pinnaohjaus alle 40 jalkaisesa yksirunkoisessa on yksinkertainen ja tarkka ohjausjärjestelmä, josta on apua, jos oikeasti haluaa oppia tuntemaan veneensä. Mitä monimutkaisemmin on matkaa kädestä peräsinlapaan, niin sitä epätarkempi tuntuma välittyy purjehtijalle.
Jos ei ole tyytyväinen omaan valintaansa, eikä ole lihaksia vaihtaa parempaa, hakee kompensaatiota arvostelemalla muita. Niinhän se menee.
yksinkertaisuus tai monimutkaisuus sinänsä, vaan järkevä tasapaino huollettavuuden, luotettavuuden ja käyttöominaisuuksien välillä. Ruoriohjaus ei ole siinä määrin monimutkaisempi, että se häviäisi merkittävästi noissa kahdessa ensimmäisessä ja kolmannen kohdalla se voittaa kirkkaasti hyvin monen veneilijän asteikolla.
En tosin voi varmuudella sanoa vaijeritoteutuksesta, koska minulla on kokemusta vain hydraulisella tai tanko-ohjauksella varustetuista järjestelmistä. Niissä en ole koskaan kohdannut mitään ongelmia.
Mitä tulee juttuusi ohjauksen tarkkuudesta, en näe, että sillä olisi perheveneilijälle mitään merkitystä. Kaikki ne kääntyvät sinne, mihin ruoria kääntää.
Äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa tuon hr-vastaisen fsdfsdsdfs tms. "nimimerkin" kirjoitukset. Hemmolla näyttää olevan joku hirvittävä kompleksi HR:ää vastaan. Tai itse asiassa arvelen, että hän haluaisi kovasti kyseisen paatin, mutta rahat eivät riitä.
Miten jollain (ai niin, nämähän ovat niitä nettipurjehtjoita) on munaa väittää, ettei HR:llä voi purjehtia ollenkaan, jos useammalla kyseisen merkin venetyypillä on menestytty sekä Itämeren että Pohjanmeren kisoissa? Aivan oikein! Sellaisella on munaa, jolla ei oikeasti ole!
Asia mitä nämä "mä tuun pyörii sun veneen ympäri" -tyypit eivät näytä ymmärtävän on, että se venevauhti on vaan yksi tekijä matkapurjehduksessa. Ja siis vaikka jätetään kaikki turvallisuus- ja mukavuustekijät huomiotta, ja keskitytään siihen etenemisnopeuteen. Tähän jo Joakim_ viittasi aiemmin, että aika kauan kestää Tukholman reissu, jos ei halua ajaa koneella tai purjehtia vastaiseen. Se että joku raaseri kulkee muutaman solmun kovempaa ei merkitse kovinkaan paljoa, jos niitä suotuisia olosuhteita pitää odotella taas päivätolkulla. Tyynessä ei viitsi perämoottorilla/huonosti äänieristetyllä sisämoottorilla jurruttaa ja kovempi avomerikryssi on muuten vaan turhan raskasta erityisesti perhemiehistölle. Saaristomerelle tällainen purjehdus sopii hyvin, kun aina löytyy kelille sopivan päivämatkan päästä satama. Mutta kuten on aikaisemmin jo todettu, vene kannattaa valita pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan.
Mutta oikeastaan se matkanopeuskin on toisarvoinen seikka purjehduksessa. Mielummin kolmen päivän purjehdus mukavasti kuin kahden päivän matka epämukavasti. Kyllä joku Volvo Ocean Race on ihan mukavaa katsottavaa kotisohvalta...mutta en välttämättä halua oman matkapurjehduksen olevan sellaista, että jokainen aalto tulee kannen yli, vaikka se telkkarissa näyttääkin hienolta.