Viime vuonna se sitten tuli lapsen hankinta ajankohtaiseksi. Kaverit, joilla on lapsia, varoittelivat alusta asti että siinä sitä sitten on 20 vuotta kiinni, yöunet menee, harrastukset jää, kavereita ei näe, rahat loppu jatkuvasti, eukko pahana väsymyksen takia jne. jne. Kenellään ei ollut muuta kuin kritiikkiä koko projektia vastaan. Oikein hirvitti mitä tuleman pitää.
Kävi ilmi, että he olivat monesta asiasta oikeassa. Yöunet ovat painuneet todella vähään, rahat on loppu, kavereita ei tosiaan näe, ulkona kävin viimeeksi heinäkuussa (silloinkin selvin päin) jne. Mutta! Illalla kun saa painaa pään tyynyyn ja katsella kun tyttö tuhisee vuoteessaan, niin voi että kun sitä osaa olla onnellinen.
Minua on siis huijattu, tämähän on aivan helvetin mahtavaa hommaa :D En ole kaivannut mitään rientoja (enkä varmaan jaksaisikaan istua kuin kymmeneen illalla), koska päivät ovat niin täynnä kaikenlaista kivaa. En ole ikinä ennen kokenut näin aitoa välittämistä toista kohtaan :) Paljon meni, mutta tuplaten tuli tilalle :D Miksi tästä puolesta ei informoitu minua, perhanan tollot. Olisin hommannut lapsia jo aiemmin, jos olisin tiennyt mitä se tuo tullessaan.
Mutta nyt jatkamaan kävelyharjoituksia tytön kanssa :) Piti vain kirjoittaa, koska itse olisin halunnut kuulla tästä puolesta ennen omaa lapsenhankintapäätötä :)
Kävi ilmi, että he olivat monesta asiasta oikeassa. Yöunet ovat painuneet todella vähään, rahat on loppu, kavereita ei tosiaan näe, ulkona kävin viimeeksi heinäkuussa (silloinkin selvin päin) jne. Mutta! Illalla kun saa painaa pään tyynyyn ja katsella kun tyttö tuhisee vuoteessaan, niin voi että kun sitä osaa olla onnellinen.
Minua on siis huijattu, tämähän on aivan helvetin mahtavaa hommaa :D En ole kaivannut mitään rientoja (enkä varmaan jaksaisikaan istua kuin kymmeneen illalla), koska päivät ovat niin täynnä kaikenlaista kivaa. En ole ikinä ennen kokenut näin aitoa välittämistä toista kohtaan :) Paljon meni, mutta tuplaten tuli tilalle :D Miksi tästä puolesta ei informoitu minua, perhanan tollot. Olisin hommannut lapsia jo aiemmin, jos olisin tiennyt mitä se tuo tullessaan.
Mutta nyt jatkamaan kävelyharjoituksia tytön kanssa :) Piti vain kirjoittaa, koska itse olisin halunnut kuulla tästä puolesta ennen omaa lapsenhankintapäätötä :)
Vastaukset 76
Vanhimmat
Ihanaa lukea välillä tuollainenkin kommentti :-) Meillä miehellä meni melkein 3 vuotta ennenkuin suostui ehkäisyn poisjättämiseen. Pelkäsi niin kovin isyyttä ja vastuuta. Yhdessä ollaan oltu 6 vuotta. Jos hänen kaverit olisivat tuoneet tuon puolen isyydestä esille niin ehkä meilläkin yritys olisi alkanut jo reilusti aikaisemmin. Suomalaiseen luonteeseen kuuluu valittaminen. Positiivisista ja iloisista asioista ei saa ääneen sanoa, ettei vaan kaverit tule kateellisiksi. Myös nämä palstat tuntuvat yleensä olevan täynnä vihaisia ja katkeria kommentteja, että oikein vihaksi pistää. Se on niin helppo vit..lla nimimerkin varjolla ja painaa toisten mielipiteitä lyttyyn.
Lisää aloituksen kaltaisia positiivisia viestejä tänne! Ja oikein mukavaa joulun alus aikaa sinulle ja perheellesi.
"Miksi tästä puolesta ei informoitu minua.."
Koska miehet eivät ole nähneet tätä hyvää puolta lapsen saamisessa! Heille lapsi on todellakin riippa ja rasite, mutta sellainen "tavara" heidän pitää kuitenkin saada statuksen ja mieskunnon näyttämisen takia.
Hyvä juttu sinulle vaimollesi ja ennen kaikkea lapsellesi, että osaat iloita lapsesi olemassaolosta!
Jaksamisia teille iskä ja äiskä, sekä ihania hymyjä pikkuiselta vanhemmille.
Todellinen Joululahja. Ihanaa joulun odotusta
Me saatiin vaimon kanssa poika ja kuviteltiin että kauheeta on jne mutta ei ollutkaan. Meillä on ollu yllättävän löysää ja poikanukkuu 9 h ja suhde menee hyvin. Toinen lapsi tulossa, tää on ollu aivan ihanaa!
(nyt arvaan että moni sanoo, että odotas kun se toinen syntyy... mutta sanokoon, niin ne sano ensimmäisekin kanssa ;;)))
Jatkoja!
"aivan ihanaa!"
- sanat kuin suoraan lomanin teuvvon tau uotisen jorman suusta.
Sinun kannattaa varmaan jutella tuosta ongelmasta jonkun luottohenkilön kautta. Esim. väestönsuojeluliitolla on psykologeja, joiden avulla voi tutustua itseensä tarkemmin ja syvemmin. Kun saat ongelmasi ratkottua, niin kyllä se elämä hymyilee sinullekin, ehkä jonkin karskean norjalaisen turskankalastajan rinnalla - rakkauttahan on monenlaista.
Sillä välin voit jatkaa noiden mainitsemiesi homoikonien (joiksi heidät kirjoittamasi pohjalta ymmärrän) elämän seuraamista.
Homot eivät yleensä perusta perheitä naisten kanssa. En ole homo enkä lesbo, mutta minulla on ihania homoystäviä, tosi ystäviä. Jäin yksinhuoltajaksi pienen tyttäreni kanssa kun hän oli alle yksivuotias. Homoystäväni olivat valtava apu lapsen hoidossa ja muussakin arjen pyörittämisessä kun lapsi sairasti runsaasti korvatulehdusten vuoksi. Nyt tämä tytär on 28-vuotias, äiti itsekin, ja nämä homot ovat edelleen meidän ja heidän rakkaita "perheenjäseniä". Kukaan meistä ei koskaan mieti mitä he tekevät sänkykamarissaan, toivottavasti hekään eivät mieti.
että mitä ne siellä oikein tekee.. kukaan ei vaan kehtaa tunnustaa miettivänsä.
Mikäs se sellainen väestönsuojeluliitto on, en ole kuullutkaan? Onko se sama kuin Suomen Pommihautayhdistys?
sanottu, varsinkin tuo viimeinen lause. Jos alkaisivat miettimään, varmasti lopettaisvat koko touhun.
"Kukaan meistä ei koskaan mieti mitä he tekevät sänkykamarissaan, toivottavasti hekään eivät mieti."
Sama täällä! Meillä vuoden ikäinen tyttö. Toinen tulossa nyt talvella ja kaikki tuntuu vaan piruilevan, et sit olette tiukilla! Ollaan tai ei olla, hetkeäkään en vaihtais, oikein innolla odotan toisen syntymistä! Mut eihän niistä positiivisistä asioista ja puolista puhuta, yritetään vain järkyttää mieltä mahdollisimman paljon! Itse olen kyllä maailman onnellisin, kohta kahden lapsen äiti!
Ihanaa, kun osataan nauttia lapsista! Kaupassa käydessä tulee hyvälle mielelle, kun katson lastaan hoivaavia nuoria vanhempia. Noin sen pitääkin mennä.
Mahtavaa lukea jotain tuollaista. Itse oikeasti KATEELLISENA katson joidenkin tuttava perheiden eloa joissa siä oikeasti välittää perheestään ja on sitä tahtonut. Itselle kun on käynyt ihan toisin ja pelkkää paskaa vaan saanut niskaansa siitä että kumi mennyt kaksi kertaa rikki.. Olisi kait pitänyt harkita aborttia kuin tätä perhe helvettiä..
Mutta onne asinulle ja perheellesi! Ihanaa!!
ihan tiedoksi, että kukaan ei voi ennustaa onko se lapsi syntyessään sairas, koliikkilapsi, muuten vain huonouninen, ei osaa rentoutua ilman vanhemman läsnäoloa..
se on ihan varmasti ns. helvettiä, jos lapsi sattuu olemaan koliikkilapsi. siinä kuule valvot niin yöt kuin päivät!
sulla on sattunut ehkä käymään hyvä tuuri..
joten vaikka teillä menee hyvin, älä yritä sanoa että kaikilla pitäisi mennä yhtä hyvin kun sinä nautit.
olen muutes nainen BTW, jos joku yrittää tekstini perusteella mollata minua "miesten kapeakatseisuudesta".
Meni _täysin_ valvoessa. Tyttö oli aika helkatin kipeä ja hänet leikattiin kesään mennessä kaksi kertaa (hän syntyi alkutalvesta) ja kaiken hyvän päälle sain keväällä lähdön töistä.
Minulle tyttö kuitenkin antaa energiaa vaikka onkin ollut vaikea tapaus. Nyt on tosin jo helpottanut, mitä nyt hampaiden kanssa on ollut oma vaivansa nyt syksyllä. Vielä kun töitä saisi eikä tarvisi roikkua löyhässä hirressä paskanakkihommien kanssa.
"sulla on sattunut ehkä käymään hyvä tuuri.."
Juu, tuuri alkoi jo siitä että sai lapsen. Sinun mielestäsi pitäisi ilmeisesti istua käpy pyllyssä ja voivotella kaikkien muiden tapaan, koska aina on joku jota harmittaa...
en meinaa että "pitäisi ilmeisesti istua käpy pyllyssä ja voivotella kaikkien muiden tapaan, koska aina on joku jota harmittaa... "
vaan että kaikille se lapsi ei välttämättä ole se "ikuisen onnen salaisuus"tai "rakkaudenhedelmä"..
joistakin saattaa tuntua jossain vaiheessa että koko lapsen olisi voinut jättää tekemättä.
tuo nyt on minun mielipiteeni, jos se loukkaa sinun onneasi niin ei voi mitään.
eivät kaikki vain tule onnellisemmaksi lapsen myötä, sillä lapsi voi rasittaa sitä parisuhdettakin, ja kun parisuhteessa toinen osapuoli lakkaa jaksamasta, niin yleensä jompikumpi lähtee ns."etsimään elämää".
naisille voi myös tulla se surullisen kuuluisa raskauden jälkeinen masennus, silloin ei ole kellään kivaa.
näitä asioita ei ole minulle tapahtunut, mutta huomautan vain että vaikka joku on onnellinen perheellisenä, ja on saanut onnekseen ns."helpon lapsen", ei pitäisi silti olettaa että jokainen saa sen "helpon lapsen" jos oikein paljon toivoo, tai sanoo sen "ei meidän lapsesta tule tuollaista"taikalauseen.
jos odottaa näinkin isoissa asioissa kuten perhe, liikaa, niin voi sitä pettymyksen määrää, kun kaikki ei menekään niin onnellisesti kuin toivoi.
tuo sama pätee lähes kaikkeen. mitä vähemmä odotat hyvää, sen vähempi petyt.
"joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa"..
Meillä 2 lasta, molemmilla ollu pahemman luokan koliikki ( eka heräs parisenkymmentä kertaa yössä ekat pari vuotta)ja silti ne on parasta mitä tiedän, on ollu ekasta hengenvedostaan lähtien :) Ainoa asia mikä noissa on helvettiä ollut oli se kun ei voinut auttaa kun toinen huutaa 22h/vrk, muuten se on kaikkea muuta kun helvettiä. Se riippuu isästä, ei siitä lapsesta ja lapsen "hankaluudesta". Ei taida teikäläisellä olla lapsia tai sitten kadut niiden hankkimista.. Ainakin tekstistä päätellen...
Luulen kans, että kommentoija on vain katkeroitunut (ehkä syystä, mahdoton sanoa). Yleisesti kuitenkin näitä palstoja lukiessa väistämättä tulee mieleen, että ihmiset ovat yksinkertaisesti liian velttoja ja helpolle tottuneita. Toisessa ketjussa valitetaan, että "en rupea tiskaamaan puurokattilaa joka ilta, koska on parempaakin tekemistä" yms. aivan käsittämätöntä.
Omalle kohdalle on sattunut vastoinkäymistä niin paljon, että osaan jo nauttia täysin rinnoin lapsen tuomasta ilosta. Työlästähän se tietenkin on, mutta elämä on pitkälti työtä.
ai että olen katkera, kun en kirjoittele mitään "ai kun on ihanaa"- juttuja...
kyl kyl..
ihmiset eivät halua nähdä realiteetteja lapsessa, vaan juuri sen kaiken ihanuuden.
kuule, olen elämässäni kokenut niin paljon pahaa, etten ihan senkään takia "kuuseen kurkottele".
olen ollut koulukiusattu, niin opettajan kuin oppilaitten puolelta, tätä kiusaamista jatkui ala-asteelta ammattikouluun asti. kiusaamisesta kerrottiin mutta kukaan ei tehnyt mitään.
olen suht köyhästä perheestä, mutta rakkautta löytyi sitäkin enemmän, mutta salaa toivoin että olisi edes vähän enempi rahaa, niin voisi nauttia enempi asioista, sen sijaan että 10 penniä venyy markaksi.
me lapset teimme varmasti enempi kotitöitä silloin kuin ikätoverimme, ja emme saaneet viikkorahaa, koska sellaiseen ylellisyyteen ei ollut varaa.
tästä kaikesta huolimatta, meidät kasvatettiin hyville tavoille.
samaa ei voi sanoa nykyajan lapsista, jotka saavat hillua ulkona yömyöhään ja tehdä mitä lystäävät, koska äiti ja isi "rakastavat" lastaan niin paljon että tälle on myönnetty "yksilönvapaus" olla ja tehdä mitä haluaa.
vanhempani eivät ole eronneet, meidän perheessä ei ole ollut alkoholismia, meitä lapsia ei hakattu.
joku kuitenkin vetoaa noihin.
nykyään on lähes muodikasta että miehillä ja naisilla on rakastajia, olivat he yhdessä tai ei.
joten jo tuonkin seikan takia perheet ovat tuhoon tuomittuja, koska "vaimo on lihonnut raskauden myötä, mies on niin tylsä ja huono rakastaja, perhe-elämä rasittaa, kaivataan hellyyttä, elämä on jumittunut vain lapsen asioihin"...jne.
se lapsi on ihana alussa, mutta entäs 10, 15, 20 vuoden päästä...?
asioita pitää pystyä miettimään kauaskantoisemmin.
tottakai lähes jokainen on innoissaan uudesta perheenjäsenestä.mutta miten on asian laita muutaman kuukauden päästä jos lapsi onkin hankala.
lasta kun et voi pistää nurkkaan lelulaatikkoon kun ei enää kiinnosta.
En ymmärrä miksi muuten haluaisit nähdä asioista huonot puolet. Se, että muut ovat kykeneviä nauttimaan elämän iloista ja sinä vain haudot siellä mahdollisia surkeita skenaarioita kertoo jotain.
Epäonnea on minunkin elämässä ollut. Perintövelkaa, yrityksen alasajoa jne. Nytkin ponnistan alusta 35 vuotiaana ja yritän uuden koulutuksen myötä saada töitä, mutta tällaista se joskus on. Minulle aiempi raskas elämä antaa erittäin hyvän syyn nauttia pienemmistäkin iloista ja jatkaa työskentelyä, katkeroituminen olisi vain kasvattanut kävyn pyllyyn ja silloin näkee vain huonot puolet....
On paljon ihmisiä, jotka ovat onnellisia (sinun mukaasi->) "ongelmalapsiensa" kanssa, ja veikkaan myös että synnytyksen jäkeiset masennukset ovat ihmisestä kiinni, en usko sen olen mikään synnytyksestä tarttuva viirus.
Mutta tiedoksi sinullekin että onnellinen voi olla pää kainalossakin, ei se aina täydellisyyttä vaadi, ollakseen onnellinen! Onni koostuu niin monista pienistä asioista ja positiivisesta ajattelutavasta ja asenteesta ja elämän myönteisyydestä ja paljon paljon muusta, jokaisella siihen kuitenkinn on mahdollisuus, on koliikkilapsen vanhempi tai ei!!!!
Mutta lapsiin se ei liity, lapsi ei ole siihen tyhmyyteen syyllinen, lapsi ei tuo ongelmia, ne ovat jo siellä!
Olet ihana, onnea perheellesi! Pidä heistä hyvä huoli ja hanki paljon lapsia!
Meille syntyy ensimmäinen lapsi, poika, vuodenvaihteen tienoilla ja täytyy sanoa, että olen kyllä jo nyt täysin myyty ja hullaantunut tuohon pikkukaveriin, vaikken vielä ole nähnyt kuin ultrakuvia!
Ennen pelkäsin isyyttä juuri sanomiesi syiden takia, mutta nyt kun se on tulossa en malta odottaa, että saan elää nuoruuden ja maailman ihmeet uudelleen tuon pienen kanssa ja kautta!
En ole koskaan tuntenut itseäni niin tärkeäksi kuin nyt:
ollaan ostettu hoitopöydät, vaunut, vaatteita, vaippoja, pinnasänky jne., olen kasannut lipastoja ja muuta. Käytiin synnytysosastolla tutustumassa ja näimme siellä vuorokauden ikäisen vauvan. Meinasin sulaa siihen paikkaan. En olisi ikinä uskonut, että voi tuntua yksinkertaisesti NÄIN USKOMATTOMAN UPEALTA tulla isäksi.
Oikein tuntuu idioottimaiselta se oma aikaisempi nuoren miehen asenne, kun ei millään voisi vauvaa tehdä kun muka menettää niin paljon. Nyt tuntuu, että tulen saamaan paljon enemmän kuin muuten tässä elämässä voisin ikinä saada enkä mistään hinnasta vaihtaisi pois, vaikka kuolisin ennemmin.
Työtressi jää taka-alalle, kun jo mietin niitä iltoja kun se pieni tuhisee makkarissa: miten sitä itse edes malttaa mennä nukkumaan kun voisi vaan istua ja katsella!
Antaa itkeä ja huutaa, rikkoa tavaroita ja pulautella sohvalle. Se on minun poika, oma rakas lapsi. Ei se synny tänne elämään minua varten, vaan minä elän sitä varten.
Menisipä nämä viimeiset odotusviikot nopeasti niin saisin tämän pikkusankarin syliini!
MAHTAVAA!
muuten hieno aihe mutta pakko takertua yhteen asiaan. Lapsia ei "hommata" niitä saa jos saa
T: Pariskunta joka menossa koeputkihedelmöitykseen
Entäpä 5-10 vuoden kuluttua,kun siitä ihqusta vaimosta on erottu ja makselet niitä elatusmaksuja,vieläkö silloinkin jaksat hehkuttaa? Kaikki tällaisetkin seikat kannattaa ottaa huomioon,kun niitä tenavia aletaan väsäämään,toiset luonnonmenetelmällä ja toiset putkiloita apuna käyttäen.
Ihanasti kirjoitit ja kerroit omasta kokemuksesta! Oli ihana lukea ja tuli kyynel silmään! (=
on aina sanonu että vaikka akka onki ollu iha perseestä nii meitä lapsia se ei oo päivääkää katunu :)
sadan vuoden päästä olet kuollut, etkä muista mitään..kannattaa ottaa tämäkin huomioon
Pitäisikö nyt jo onnellisen perheen alkaa miettimään" mitä jos erotaan".Etkö tiedä että elämää pitää elää päivä kerrallaan ja nauttia joka hetkestä.Jokaisen elämässä on huonoja hetkiä ,mutta myös onnellisia.Nauttikkaa tästä hetkestä ja iloitkaa lapsistanne kaikki.Jospa kaikki huolehtisivat lapsistaan yhtä hyvin,olisi lasten asiat hyvin tässä maassa. Onnellisista pienokaisista kasvaa tasapainoisia aikuisia jotka pitää teistä huolta kun olette itse vanhempana avun tarpessa. Onnea jatkoon ja Hyvää joulua kaikille lapsiperheille!
Näitä on. Meillä onnisti hormonihoidon avulla, vaikka luottamus siihenkin oli mennä ja menikin. Lopetettiin moiset aineet. No sitten se ihme tapahtui ja meidän poika ilmoitti tulostaan. Kuukautta ennen syntymää tiesimme sukupuolen, ihan vain siksi, kun tiesin pojan virtsaputken..
Odotustiedon selvittyä tuntui olo lentävältä. Siinä oli monta mutkaa, joilla varmistettiin tilanne.
Ihmisen elämän kaksi suurta asiaa on puolison valinta ja siinä onnistuminen (toivottavasti) ja lapsen, lapsien syntymä. Niin se vaan on.
Eli ei meilläkään lasta "hommattu", vaan saatiin Jumalan lahjana. Välttämättä tie ei ole helppo, mutta antoisa se on aina. Monta rukousta on mennyt, monta vastausta tullut ja monta jäänyt tulematta.
Hyvyyden voima on suuri! Hyvää jatkoa teille nuoret vanhemmat!
On helppo kertoa niistä vaikeuksista jotka liittyvät isyyteen tai äitiyteen. Paljon vaikeampaa on kuvata kaikkea sitä positiivisuutta mitä lapsiin liittyy.
Ensimmäiset kolme kuukautta on pelkää katasrtofia, seuraavat kaksi vuotta työläitä, mutta jokainen viikko tuo mukanaan positiivista kehitystä ja helpotusta työmäärään. Palkkioksi tästä kaikesta saa vilpittömän ja luottavaisen ystävän. Isi tietää kaiken, isi auttaa, isi pelastaa, isi on mukava. Muistan läpi elämäni kun kerran vaunuihin kurkistaessani sieltä sain vastaani leveän hymyn - ensi hymy! Hän tuntee ja osoittaa iloaan - sinä tulit!
Elämä lasten kanssa on ollut rikasta. Nyt he alkavat olla jo omillaan. Vaikeinta on ollut ne hetket, ts. ne päivämäärät, jolloin on joutunut toteamaan tästä alkaa erkaantumisemme. Tämän jälkeen meillä on vain tilapäisiä hetkiä yhdessä. Opiskelun alku toisella paikkakunnalla on tälläinen paalu - mutta ei loppu. Itsehän olen heitä valmentanut elämään itsenäisesti ja ilman apuani. Tähän on tyydyttävä. Nopeasti ovat nuo vuodet menneet ja rikkaita ne ovat olleet.
Kaikille ei ehkä isyys tai äityis sovi. Itsekin aluksi pelkäsin: Osaanko olla isä - eihän minua ollut siihen missään valmennettu. Jos oma etu ja mukavuus tuntuvat tärkeämmiltä kuin lapsen etu ja kyky sitoutua "projektiin" pitkäksi aikaa - niin pitkäksi, että sen kuluessa omat arvot, elämäntapa ja vaatimukset muuttuvat, niin ehkä et silloin ole vielä kypsä isäksi/äidiksi. Mutta milloin sitten? Sittenkö kun mahdollisuudet ovat jo ohi.
Jos mahdollisuudet ovat ohi lastenhankinnasta, niin parempaa puuhaa keksii kyllä.
Jos ei ole hankkinut niitä, niin tuskin niitä kaipaakaan !
Huokaa helpotuksesta, kun yövalvominen, haistattelun kuuntelu ja rahanmeno jää pois.
Ystävien perheen keromuksissa saa näitä kuulla tarpeeksi. Lisäksi kouluvaikeuksista ym.
Ihan kuin muuta ei elämässä olisi, kuin LAPSET, nuo nänniä imevät pirulaiset. Hehheh teille henkuttajat.
Kyllä se tuosta tuo nuoren isän innokkuus pikku hiljaa häipyy ja tilalle tule arki.
Mulla 10- ja 7-vuotiaat, joten joka ilta ei enää tule taivasteltua isyyden ihanuutta. Mutta joskus sitä pysähtyy miettimään, miten onnekas sitä onkaan ollut. Entisestä vaudikkaasta poikamiselämästä en kaipaa yhtään mitään.
välttämättä minnekkään häivy. Meiltä löytyy noita mukeloita jo viisi ja kovasti taas nuorinmmainen sulatti isänsä sydämen ja sama hehkutus jatkuu ja jatkuu kuinka on hienoa olla isä:) Kyllä lapsista täytyy nauttia todenteolla kun ovat vielä pieniä, ja meillä kyllä vanhinkin on vielä "pieni" vaikka onkin jo 12 v.
Meillä on monesti ihmetelty, miksi aikoinaan niin monet valistivat kuinka kamalaa aika tulee olemaan ennenkuin lapset lähtevät kotoa. En ole vielä asiaa kyllä huomanut, kamalaa ei ole. Vastoinkäymisiä kylläkin, mutta ei kamalaa. Hienoa että muutkin huomaavat nämä hyvät asiat, eivätkä tiedota pelkistä negatiivisistä asioista. Jos lapset tekisivät elämästä kamalaa, tuskin meidänkään perheessä niitä olisi enempää kuin yksi. Tosin lapsiluku täynnä, mutta ehkäpä vielä joskus 10 vuoden päästä saamme iltatähden:)
Haisevat, meluavat, kitisevät ja se vauvan itku.... voiko saatana olla ärsyttävämpää ja riipivämpää ääntä!!!
Ja entä teini-ikä! varsinkin kun nykyisin pennut kasvaa aivan kieroon, moraalittomia, ei käytöstapoja. Täälläkin hehkutatte lapsia ja hankitte niitä vaikka ette osaa kasvattaa vaan niistä tulee tälläisiä epäsikiöitä:
http://www.iltalehti.fi/helsinki/2009121010753648_hi.shtml
sinä olet ärsyttävä..... meluat ja kitiset!!!
ärsyttävämpi ja haisevampi kitisijä ja päänaukoja...Sinä, taidat olla kateellinen isoveli-junnu.
"Ja entä teini-ikä! varsinkin kun nykyisin pennut kasvaa aivan kieroon, moraalittomia, ei käytöstapoja."
Voisiko tässä olla se syy nykyajan nuorison ongelmiin? Vanhemmat vain odottavat, että lapsista kasvaa kunnollisia, sen sijaan, että he kasvattaisivat lapsistaan kunnollisia. Ihan varmasti kasvavat kieroon, jos vanhemmat eivät tee selväksi mikä on oikein ja mikä väärin.
tähän maailmaan? Ole onnellinen, että iskäsi otti, ja äitisi antoi! Muuten olisit yksi niistä miljoonista siittiöistä, jotka tukehtuivat. Jokainen voi katsoa itseään peilistä ja miettiä sitä, että - voihan vide, miksi just mulle kävi niin hyvä tuuri että täällä olen ja voin.
" Ole onnellinen, että iskäsi otti, ja äitisi antoi! Muuten olisit yksi niistä miljoonista siittiöistä, jotka tukehtuivat."
pelkän nussimisen ilon lopputuotos ei ole mitään kaunista ja hyvää, lasta täytyy myös kasvattaa ja ohjata. Moni lapsi kasvaa kieroon kun ovat vain nussimisen tuloksia vailla rakkautta. Minä en ole isäihminen enkä edes yritä ja olen aina omat jälkeni hoitanut niin ettei ei-toivottuja syntyisi. Te joilla on lapsia ottakaa vastuunne nussimisistanne!!!!
Isäni ja äitini olivat hyvä, en olisi onnellinen jos he eivät olisi minua hallunneet ja minun kasvuun aikaa pyyteettä uhranneet! En haluaisi olla vain yksi siittiöistä kuten sinä kylmäsydäminen asian kuvaat... kukaan lapsi ei ole vain yksi siittiöistä jumalauta!
...renttupaska kertoi totuuden.
Minulla:
18v.tyttö, 16v. Poika, 13v.Poika, 6v. tyttö., Uusperhe: mä 41v. ns. puoliso 45, sillä tai siis hänellä 21v.poika, 18v. tyttö ja 15v. tyttö ja narut poikki. Mulla narut poikki. Entinen häntämies, ainakin noin 30:naisen kanssa joskus reissuhommissa koittanut mäntää sylinteriin... Eronnut kerran, luojan kiitos ettei lapsia uusioperheessä. Ai niin, ja kolme koiraa vielä... - nekin on muuten kaikki leikattuja, omistajien vaatimuksesta!
Olen 41 ja sitä mieltä että oikeesti vaan ja pelkästään skidien hyvää ajatellen pitäisi laissa olla joku pykälä, joka vaatisi suorittamaan lisenssin ennen kuin saa synnyttää. Eli keskenkasvuiset ja elämääkokemattomattomat (parit)ei voisi tehdä lapsia, ennenkuin on saanut jonkun viisaamman antaman luvan.
Ainoat ketkä siinä kärsii, on ne iloisen yhdynnän lopputulokset. Kaikki ei vaan pysty suoriutumaan vastuullisesta vanhemmuudesta. En väitäkään olevani vastuullinen ja multa olisi pitänyt kieltää pentujen teko kokonaan. Kaikkien kannalta olisi ollut parempi, että Poliisi olisi viennyt minut heti Vasektomiaan Intin jälkeen vaikka sitten käsiraudoissa...
Itseäsikö meinaat tällaisella epäsikiöllä?
KOTONA NE TAVAT OPITAAN!
Jos lapsissa on mielestäsi jotain moitittavaa, kato vaan peiliin.
Kontrasti ero kasvatuksen tasossa näkyy hyvi täällä Mikkelissä ainakin kun asut ensin vaikkapa Lehmuskylä nimisessä lähiössä, siellä lapset on varovaisen hiljaisia ja ujon oloisia, pukeutuvat siististi ja vaikuttavat kaikin puolin kivoilta lapsosilta.
Sitten muutat toiselle puolelle Mikkeliä Peitsari nimiseen lähiöön niin huomaatkin miten hirveitä lapset voivat olla. Kaikkien lasten vanhemmat siellä ovat alkoholisteja/narkomaaneja ja lapset ovat kuin pienoismalleja heistä. pukeutuvat epäsiististi pilottiin/nahkatakkiin ja resuisiin reisitaskuhousuihin ja karjala lippikset tietenkin vielä kruunaa ilmestyksen.
Ei se mitään että lapset näyttävät rumilta mutta kun ne vielä polttaa tupakkaa, syleksii ihmisten jaloille ja kiroilevat ku mitkäkin rekkakuskit ja huutelevat ihmisille hävyttömyyksiä niin... alkaa sitä vähän miettimään pitäskö tietyt ihmiset kastroida heti syntyessään ettei maailmaan tule enempää pystyyn paskannettuja lapamatoja.
"kukaan lapsi ei ole vain yksi siittiöistä jumalauta! "
Ei se jumala auta, mutta näin se vaan on tieteellisesti ;) Jos olet kaksonen, kolmonen ym. niin sitten on ollut muutama tosi sitkeä sissisiittiö, jotka taistelivat loppuun asti :-D
kirjoita ensin, mieti sitten.... ;)
Hei, moniraskaus tuleekin vaimon munasolujen määrästä... Siitä se riippuu, ei miehen siittiöistä muuten, kuin kumpaa lajia tulee.
Kaksostyypit
Samanmunaiset kaksoset eli identtiset kaksoset kantavat samaa geeniperimää. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakautua muodostaakseen alkion. Samanmunaisilla kaksosilla munasolu jakautuukin kahdeksi eri alkioksi, jolloin raskauden onnistuessa syntyy kaksi varsinkin lapsuudessa toisiltaan näyttävää lasta, geneettisesti toistensa klooneja. Identtisiä kaksosia käytetään kaksostutkimuksissa. Toisiinsa kiinnittyneet kaksoset (siamilaiset kaksoset) ovat aina samanmunaisia.
Erimunaiset kaksoset ovat kehittyneet kahdesta eri tsygootista ja saattavat siksi olla eri sukupuolta ja hyvinkin erinäköisiä siinä missä muutkin sisarukset. Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli äiti on ollut yhdynnässä kahden eri miehen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri miestä on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.
Ensin kehuit äö:llä vaikka et osannut lukea aloitusta ja kritisoit ihan puuta heinää, nyt vastaat viestiin suoralla copy-pastella wikipediasta vaikka juuri edellä osoitit tietämättömyytesi asiasta :D
Toivottavasti voit nyt mennä nukkumaan mairea hymy naamallasi.
Ja sinäpä jäit kiinni siitä, että tiedät lainanneeni wikipediasta tuon kirjoituksen. Enkä muuten kritisoi ihan puuta heinää. L u e k i rj o i t u s l o p p u u n a s t i ! !
"Ei se jumala auta, mutta näin se vaan on tieteellisesti ;) Jos olet kaksonen, kolmonen ym. niin sitten on ollut muutama tosi sitkeä sissisiittiö, jotka taistelivat loppuun asti :-D"
"Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli äiti on ollut yhdynnässä kahden eri miehen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri miestä on kumpikin hedelmöittänyt _yhden munasolun_. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä."
lääkkeet jääny ottamatta?
Kiinnitti huomioni tuo 20 vuotta kiinni. Mitähän sitten tapahtuu? Onko lapset aikarajoitteisia? Räjähtävät vähintään, kun tulee 20 vuotta kelloon!? Mulla on parikymppinen tytär, ja rahaa hän vie yhä edelleenkin. Muistan kun hän oli pikkuinen. Se oli suuri juttu sukulaisille, koko kaupunki sen sai kuulla. "Tyttö tuli".
Sama tyttö pyörii yhä mun ympyröissä, ei se taida ollakaan sellainen selästä narusta vedettävä, oho!?
Lapset kasvaa ja aikuistuu, mutta yhä edelleen hän on se sama pikkutyttö, joka oli reilut 20 vuotta sitten.
Kyllä vanhemmuudessakin on puolensa. Sanakoot kuka tahansa mitä haluaa, tai blä blä blää.
Olen teidän kanssa vaikka meilläkin vauvana lapsi heräsi 2-3 tunnin välein syömään niin ei se mitään haittaa ja kun puoliso niin kyllä sitä omaa aikaakin saa että kerkiää vaikka kuntosalilla tai lenkillä käymään ja ei ne harrastuksetkaan jää kun ei jätä niintä. Itsellä tyttö jo 15v ja kivaa on ollut kun lapsi kasvaa ja nyt hyvä koulussa ja ensisyksynä lukion aloittaa ja pystyn avustamaan tyttäreni koulutus niin paljon että saa hyvän ammatin ja kunnon palkan. Ei siitä lapsesta aina niitä huonoja kokemuksia kannata kuunnella koska se johtuu siitä että ei ole valmis vanhemmaksi. Itsellä se hyvä puoli että tulin isäksi 34 vuotiaana ja juoksut oli juostu ja oli toinen vaihe elämässä.
""Piti vain kirjoittaa, koska itse olisin halunnut kuulla tästä puolesta ennen omaa lapsenhankintapäätötä :)"
Olet siis uusavuton, jonka pitäisi siis etukäteen kuulla muiden kommentteja siitä, pitääkö tehdä lapsia vai ei? Ei hitsi soikoon. Jos tuhansia vuosia sitten olisi noin ajateltu, ei sinua olisi edes olemassakaan! Miettikääpä nyt tytöt ja pojat -> alle 30-vuotiaat pennut, tehkää miltä tuntuu - ei sitä miltä toisista tuntuu. Käyttäkää sitä ja olkaa onnellisia, jos se toimii. Oli kyse naaraista tai koiraista.... :D
"jonka pitäisi siis etukäteen kuulla muiden kommentteja siitä, pitääkö tehdä lapsia vai ei?"
Siinähän seisoo, että olisi halunnut kuulla noistakin puolista ennen omaa päätöstä.
Lukutaito hakusessa vai oletko vain tyhmä?
äo 130 - 147 riippuen testistä. Ja nyt joku fiksu vetää ne milleihin... heh heh ;)
mutta armeijassa sain - valitettavasti - numeron 9 palikkatestissä.
En ole ylpeä en, koska tiedän sen
että elämässä tässä, voi käydä ässä
mutta myös pirupaholainen,
eikä hän ole mustalainen.
Vaan julma saatana,
joka kaiken on saatava.
Ulosottomies, tai mainen
itse pääpiru...
ulosottonainen
Naisena en ymmärrä ihmisiä jotka hankkivat lapsia ja ehkä lisää lapsia. Eikö sen oman naisen tai kumppanin pitäisi olla tärkein asia maailmassa melkein. Sen sijaan ajatellaan vain lasta ja lasta ja..lasta. Minne se kumppani unohtui ja hänestä välittäminen.
"En ole ikinä ennen kokenut näin aitoa välittämistä toista kohtaan :)"
...sekä / että. Jos kirjoittaa lastensa ihanuudesta, ei se suoraan tarkoita etteikö kumppanikin olisi tärkeä.
Jos lastaan kohtaan tuntee syvemmin kuin kumppaniaan kohtaan, tarkoittaako sekään vielä sitä ettei kumppanilla olisi suurta merkitystä? Musta ainakin on ihan luonnollista että lapsi menee kaikkein tärkeimmäksi, syvien tunteiden osalta. Rakkaus ja kiintymys kumppaniin on todella tärkeää, mutta siitä huolimatta kumppani voi kadota rinnalta elämän melskeissä, lapsi harvemmin eroaa vanhemmastaan ja vaihtaa innoissaan toiseen äitiin/isään. Lapsen kiintymys ja tarve minun rakkauteen on aina suurempi kuin toisen aikuisen.
Niistä, joille oma kumppani on tärkeämpi kuin oma lapsi, minulla on vain huonoja esimerkkejä kerrottavana. Eräskin avomies pahoinpiteli monin tavoin lapsipuoliaan - ja tästä huolimatta puoliso valitsi miehen, ei lapsiaan.
Olen lukenut tämän saman tuhat kertaa. Olen silti eri mieltä.
Hö. Tietysti huomataan kumppani eli vihitty puoliso, toivottavasti. Se hoituu siinä ohi mennessä ja kahvien keitoilla ums. mistä toinen pitää. Mutta lapsi on sen yhteisen rakkauden hedelmä ja siksi ihana.
mulle ainakin oma poika on maaaailman tärkein ihminen,siinä jää kumppanikin takavasemmalle,vaikka rakas on hänkin...
että mulla on lapsia viiden eri naisen kanssa.
aina on joku raskaana minulle.siis tosi ihanaa. tammikuussakin yksi naisistani synnyttää pojan minulle.
en malta taas odottaa että saan pienen syliini, ja pääsen kasvattamaan ja rakastamaan uutta lastani.
10 muuta lasta ovat koulussa.
KAIKKI NAISET OVAT VITTUA JAKAVIA HUORIA JOTKA KOETTAA SAADA MIEHET NALKKIIN!!!!!!
Et ole varmaan kertonut näille naisille toisistaan?? Vai miten se menee.
Joo isyys on todella hienoa ja kun hommat hoitaa mallikkaasti ja vaimo kehuu ja ylpeilee kuinka hieno isä lapsillani on.........MUTTA jos ero tulee niin isästä syntyykin hirviö.........näin kävi mulle....sitten käräjillä ratkottiin asiat.......sossussa aina isä noi suunnilleen murhamies kun ovesta astu sisään.........nykyään lasteni kanssa asuu rikollinen jolla rikosrekisteriin mahtuu ratteja , naisten pahoinpitelyjä, petoksia jne linnasta vasta päässy alkoholisti.......ei ollut mitään mahdollisuutta saada lapsia takaisin entiseen kotiin ittelläni ei mitään ongelmia ollut elämässä mutta syyllinen kaikkeen äidin mielestä HYVÄ SUOMI JA TASA-ARVO
Minä olin isä, jopa exän tyttärelle, joka ei ollut minun. Uskomatonta, mutta 9-vuoden avoliiton aikana hän ei koskaan kertonut kuka on hänen tyttärensä oikea isä! Siis kyllähän nyt jumalauta pitäis sen verran olla pokeria, että kertoo kuka on se isä hänen ensimmäiselle lapselle??
No meillä on nyt välit totaalisesti poikki. Siis minu ja exän, ja meillä on siis yhteinen lapsi tämän em. lisäksi. Ette voi uskoa miten nainen (äiti) voi käyttää omaa lastaan pelinappulana. Se on NIIN väärin!! Itse yritän tulla toimeen ja nähdä lastani, mutta en tiedä mitä te ajattelette esim. siitä, että lapseni äiti laittaa tekstareita, että minun tulee itse sopia lapseni tapaamisesta. Tytär on 8-vuotias! Kyllä mä sanon, että äidillä pitäis olla myös hieman tuota järkeä päässä ja osata keskustella tapaamisista.
Juu, ollaan käyty kaksi kertaa sossussa lapsen tapaamisoikus- ym. asioissa. Mutta ihan samaa paskaa sataa iskän niskaan. Yritin selittää heille ja jopa näytin exän txt-viestejä (aika provosoivia), mutta ei niitä kiinnostanut.
Voisin kirjoittaa tästä vaikka kuinka pitkään, mutta nyt on pakko lopettaa. Voisi mennä liiankin yksityiskohtaiseksi.
ugh
Joo kyllä ollaan huomattu että ISÄ ei sossun silmissä ole mitään muuta kun paskakasa ja mitä tahansa isä tekee tai sanoo on isän todistettava väitöksensä oikeiksi jos taas äiti jotain kirkkain silmin sanoo kaikki uskotaan alkaa niin vituttaa toi ädin paskanpuhuminen että en yhtää ihmettele isejä jotka paiskaa hanskat tiskiin kun miehellä ei mitään oikeuksia ainoastaan velvollisuuksia ja sekin vain ELATUSMAKSUN MAKSAJANA vaikka lapset asuis puolet ajastaan isällään........ Ihmeellisesti isällä ei silloin ole kuluja kun lapset on hänen luonaan kun taas äidillä ollessaan kuluja taas on jotka isä maksaa????????????? ei helvetissä asia voi olla näin !!!!!!!!!!!!!
Moro! Oon aivan samaa mieltä kanssassi, hienoa että fiksuja ihmisiä löytyy maailmasta!! Nautitaan elämästä! :)
itse olen maaliskuun lopulla tulossa isäksi, poikaa kovasti toivon ja ootan.. saas sit nähä miten Jumala viisaimmaksi näkee että kumman antaa.
Lapsia ei vielä mulla ole mut oon pitäny ihan itsestäänselvyytenä tuota asiaa että lapsen myötä se varsinainen "elämä" vasta alkaa ja tulee varmasti paljon fiksumpaa ja kivempaa sisältöä elämään ku mitä aijemmin on ollut. Turhanpäivästä kavereiden silmissä pätemistä ja viikonloppu kuosittelua, pinnallista paskaa.
En kaipaa mitään muuta taakse jäävästä elämästä kuin vapautta joka sekin on hyvin kyseenalainen vapaus, enhän minä koskaan edes käynyt missään.. Pietarissa, Viipurissa ja Tukholmassa olen päässyt käymään muuten oon viihtynyt täällä Suomessa ja vain harvoin käynyt yhtään missään.
Lapsi tuo siis varmasti kaipaamiani seikkailuja elämääni.
Miten te saittekin näin kauniista keskustelu aloituksesta taas näin ruman keskustelun aikaiseksi? Menkää ja hakekaa apua tuohon pahaanoloonne. tätätätttää:n aloitus oli kaunis tarina siitä miten joku isyyden kokee. Jos te olette tehneet lapsia väärän ihmisen kanssa eikä yhteiselo suju niin älkää purkako sitä syyttömiin. Kannattaisi vähän miettiä kenen kanssa sitä seksiä harrastaa ja pitää ne ehkäisy asiat kunnossa (tai pistää putket poikki), jos niitä lapsia ei itse halua. JA ANTAKAA TOISTEN NAUTTIA LAPSISTAAN JA PERHEISTÄÄN! Vai oletteko te vain kateellisia siitä, että jotkut osaavat olla onnellisia siitä mitä heillä on?
...onnen kätkeköön. Vanha sananlasku, joka tässä maassa pitää hyvin kutinsa.
Nämä täällä valittavat ovat hyväksi passattuja kermaperseitä, joille elämä on tullut kasvoille. Kaikki ei olekaan kivaa ja fantsua vaikka Frendeistä tällaisen kuvan sai...yhyy. Sitten kun kaupan kassa lyö jogurtin 9 kertaa oikean 8 sijaan, niin ollaan niin elämään katkeria ja vuodatetaan täällä muille. Töitä tuskin ovat tehneet päivääkään vaan menevät iskän pankkikortilla ja Kelan tuilla. Äiti peittelee joka ilta nukkumaan, hyvä ettei tule pyyhkimäänkin.
Jos noilta kieltäisi iltakaakaon, niin joutuisivat psykoosiin ja vaatisivat ihmistuomioistuimelta korvauksia huutavasta vääryydestä. Puheet pullamössösukupolvesta ovat totta, hävettää olla samaa ikäluokkaa näiden kanssa. Valitettava tosiasia vaan on, että nämä kermaperseet ovat sukukypsiä ja lisääntyvät :(
se menee. Mikään ei ole omaa lasta tärkeämpää, ei edes raha, kaverit, uni tai ryyppääminen. Sitä ei vain tiedä ennen lasta, että niitäkin parempia asioita on tiedossa. Itse olen nyt hoitovapaalla 1,5-vuotiaan kanssa ja vaimo töissä. Kohta tulee vuosi koti-isäilyä täyteen ja tavoittelen tätä sinne kolmivuotiaaksi asti. Nyt alkaa yötkin jo sujua, mutta aina voi ottaa lapsen kanssa päiväunet.
Ps. Vaimokin on tilanteeseen tyytyväinen.
Mieheni sanoi törmänneensä suomi24:n etusivun kautta kirjoitukseen, joka sai hänet miettimään. Kondomit katosivat vuosien jahkailun jälkeen roskikseen eilen :) Mies näytti minulle kirjoituksen, ja piti tulla näin jälkikäteen ihan asioikseen kiittämään!
Kyllähän ne päätökset, kuten joku tuolla kirjoittikin, pitää tehdä omien tuntemusten ja ajatusten eikä muiden mielipiteiden mukaan, mutta mistä ne omat tuntemukset ja ajatukset isyydestä muodostuvat jos ei muiden mielipiteistä ennen kuin pääsee itse kokeilemaan.
Hyvää jatkoa teille!
Voi että,tuli ihan kylmät väreet kun tuota luin,ihanaa :)
et vaan ole käynyt palstalla lukemassa asiasta http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383260#comment-12236818
Nyt on 2 poikaa, 5v ja 3v ja homma vaan paranee. Lapset aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä mielessä;)