ILTAHARTAUS 17.8.2007
Seppo Lohi
kirkkoherra
Simo
Olemmeko fariseuksia?
Mokomakin fariseus! Näin sanomme ihmisestä, joka mielestämme ei ole oma itsensä vaan teeskentelee, on itsekäs, omahyväinen, tekopyhä ja ulkokullattu.
Fariseuksesta on tullut aikaa myöten kielteinen käsite, joka on saanut merkityksensä Uudesta testamentista. Alkujaan sanalla oli myönteinen kaiku. Sana merkitsee eristäytymistä. Fariseuksilla oli kaunis tavoite: pysytellä erillään turhanpäiväisistä riennoista, elää Jumalalle ja noudattaa Hänen tahtoaan. Fariseusten joukosta nousi lahjakkaita kirjanoppineita, jotka omistivat elämänsä Pyhien Kirjoitusten tutkimiseen.
Se juutalaiskansallinen herätysliike, jonka kohtaamme evankeliumeissa farisealaisuutena, oli kuitenkin jähmettynyt kaavamaiseksi lakiuskonnoksi, kiertynyt vanhetessaan erilaisten normien ympärille. Lukuisat määräykset ja pitkät syntiluettelot pitivät sitä koossa ja tekivät siitä vahvan ja selkeän: "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa" (Kol. 2:21). Näiden rajojen vetämiseen he kuluttivat aikaansa. Nuoruudesta vanhuuteen, aamusta iltaan ihmistä seurasi erilaisten määräysten kuristava kaava. Mitään ei jätetty vapaan harkinnan varaan.
Evankeliumit piirtävät elävän kuvan Jeesuksen ajan fariseuksesta, joka rohkeasti viitan tupsut huiskien astelee näkyvälle paikalle harjoittamaan hartauttaan. Otsassaan ja käsivarressaan hän kantaa levein nauhoin sidottuja raamatunlausekoteloita.
”Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin”, Jeesus sanoi.
Hänen mielestään farisealaisuus ei ollut harmitonta. Omilla säännöillään he tekivät tyhjäksi Jumalan sanan. He eivät tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan ja estivät myös muita pääsemästä sinne. Sanalla sanoen: Jeesukselle farisealaisuus näyttäytyi uskonasioissa samalta kuin tämän päivän maanmiehelle taudin tuhoama viljapelto - pystyyn kuolleelta.
Voisi kuvitella, ettei ainakaan uskon näytteille asettaminen ole oman aikamme akuuteimpia vaaroja. Ovathan kristilliset tavat yleisesti heikentyneet. Ongelmana on pikemminkin se, miten ihmiset saadaan ylipäätään kiinnostumaan Jumalan sanasta. Kysymys on kuitenkin meistä. ”Tule tänne takapenkkiin, täällähän me nykyajan fariseukset istumme”, sanotaan. Hengellisen elämän surkastuminen ei ole meidän aikanammekaan tuntematonta. Itsestämme havaitsemme, että iän myötä kehomme fysiikka alkaa rapistua ja olemuksemme muutenkin pöhöttyä, ellemme pidä kunnostamme huolta. Eikö sama päde myös hengelliseen elämään? Fariseus voi hyvin ja istuu tukevasti harteillamme. Silloin kun emme orjaile toisiamme, mielemme valtaakin näyttämisen halu. Mitähän ihmiset minusta ajattelevat?
Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”. Näistä ihmisten ”käskyistä ja opeista” Paavali - entinen fariseus - lausui: ”Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä” (Kol. 2:22–23).
Vapahtajamme ei kehota meitä sättimään fariseuksia. Hänen sanojensa kärki ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään toiseen ihmiseen, ei yhteenkään ulkopuoliseen - ei silloin eikä nyt. Jeesuksen sanat kohdistuvat oman sielumme ytimeen.
Mitä tehdä, kun löydämme itsestämme fariseuksen?
Uudistuminen alkaa nöyrtymisestä ja nöyrtyminen itsetutkistelusta, joka tapahtuu Jumalan ehdoin. Omin keinoin farisealaisuuden ehkäiseminen ei onnistu. Itsekkyys ja omahyväisyys, tekopyhyys ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä. On kuitenkin olemassa yksi lääke kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan: se on avoin lähde Herran Siionissa (Sak. 13:1). Evankeliumi Jeesuksesta on Jumalan voima, joka huuhtoo kaiken oman - pahuutemme ja pyhyytemme. Se on Jumalan voima, joka kykenee siirtämään myös uskosta osattoman ”Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen” (Room. 8:21). Sen varaan saat jäädä myös tänään ja uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Amen.
Seppo Lohi
kirkkoherra
Simo
Olemmeko fariseuksia?
Mokomakin fariseus! Näin sanomme ihmisestä, joka mielestämme ei ole oma itsensä vaan teeskentelee, on itsekäs, omahyväinen, tekopyhä ja ulkokullattu.
Fariseuksesta on tullut aikaa myöten kielteinen käsite, joka on saanut merkityksensä Uudesta testamentista. Alkujaan sanalla oli myönteinen kaiku. Sana merkitsee eristäytymistä. Fariseuksilla oli kaunis tavoite: pysytellä erillään turhanpäiväisistä riennoista, elää Jumalalle ja noudattaa Hänen tahtoaan. Fariseusten joukosta nousi lahjakkaita kirjanoppineita, jotka omistivat elämänsä Pyhien Kirjoitusten tutkimiseen.
Se juutalaiskansallinen herätysliike, jonka kohtaamme evankeliumeissa farisealaisuutena, oli kuitenkin jähmettynyt kaavamaiseksi lakiuskonnoksi, kiertynyt vanhetessaan erilaisten normien ympärille. Lukuisat määräykset ja pitkät syntiluettelot pitivät sitä koossa ja tekivät siitä vahvan ja selkeän: "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa" (Kol. 2:21). Näiden rajojen vetämiseen he kuluttivat aikaansa. Nuoruudesta vanhuuteen, aamusta iltaan ihmistä seurasi erilaisten määräysten kuristava kaava. Mitään ei jätetty vapaan harkinnan varaan.
Evankeliumit piirtävät elävän kuvan Jeesuksen ajan fariseuksesta, joka rohkeasti viitan tupsut huiskien astelee näkyvälle paikalle harjoittamaan hartauttaan. Otsassaan ja käsivarressaan hän kantaa levein nauhoin sidottuja raamatunlausekoteloita.
”Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin”, Jeesus sanoi.
Hänen mielestään farisealaisuus ei ollut harmitonta. Omilla säännöillään he tekivät tyhjäksi Jumalan sanan. He eivät tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan ja estivät myös muita pääsemästä sinne. Sanalla sanoen: Jeesukselle farisealaisuus näyttäytyi uskonasioissa samalta kuin tämän päivän maanmiehelle taudin tuhoama viljapelto - pystyyn kuolleelta.
Voisi kuvitella, ettei ainakaan uskon näytteille asettaminen ole oman aikamme akuuteimpia vaaroja. Ovathan kristilliset tavat yleisesti heikentyneet. Ongelmana on pikemminkin se, miten ihmiset saadaan ylipäätään kiinnostumaan Jumalan sanasta. Kysymys on kuitenkin meistä. ”Tule tänne takapenkkiin, täällähän me nykyajan fariseukset istumme”, sanotaan. Hengellisen elämän surkastuminen ei ole meidän aikanammekaan tuntematonta. Itsestämme havaitsemme, että iän myötä kehomme fysiikka alkaa rapistua ja olemuksemme muutenkin pöhöttyä, ellemme pidä kunnostamme huolta. Eikö sama päde myös hengelliseen elämään? Fariseus voi hyvin ja istuu tukevasti harteillamme. Silloin kun emme orjaile toisiamme, mielemme valtaakin näyttämisen halu. Mitähän ihmiset minusta ajattelevat?
Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”. Näistä ihmisten ”käskyistä ja opeista” Paavali - entinen fariseus - lausui: ”Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä” (Kol. 2:22–23).
Vapahtajamme ei kehota meitä sättimään fariseuksia. Hänen sanojensa kärki ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään toiseen ihmiseen, ei yhteenkään ulkopuoliseen - ei silloin eikä nyt. Jeesuksen sanat kohdistuvat oman sielumme ytimeen.
Mitä tehdä, kun löydämme itsestämme fariseuksen?
Uudistuminen alkaa nöyrtymisestä ja nöyrtyminen itsetutkistelusta, joka tapahtuu Jumalan ehdoin. Omin keinoin farisealaisuuden ehkäiseminen ei onnistu. Itsekkyys ja omahyväisyys, tekopyhyys ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä. On kuitenkin olemassa yksi lääke kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan: se on avoin lähde Herran Siionissa (Sak. 13:1). Evankeliumi Jeesuksesta on Jumalan voima, joka huuhtoo kaiken oman - pahuutemme ja pyhyytemme. Se on Jumalan voima, joka kykenee siirtämään myös uskosta osattoman ”Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen” (Room. 8:21). Sen varaan saat jäädä myös tänään ja uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Amen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”."
Asiat ovat joidenkin hoitajien osalla edelleen hoitamatta ja korjaamatta. Hoitajat ovat traumatisoineet itsensä omilla väkivallanteoillaan niin syvästi, että he pitävät edelleen kynsin hampain kiinni niistä keksimistään perättömistä ja täysin valheellisista fiktioista, joiden perusteella he ihmisiä kiusasivat ja pilkkasivat heidän omiatuntojaan. Harhojen puolustamiselta näyttää tällä hetkellä katoavan "pohja" eikä valhetta voi äärimmäisyyksiin puolustaa, vaan se paljastuu ajan myötä joka tapauksessa.
Se teko se vasta teolta maistaa, kun itsensä omassa rasvassa paistaa. (Goethe)
farisealaisuus = vanhollislestadiolaisuus = fundamentalistinen uskonto
http://maailmasta-ja-kirkosta.blogspot.com/2008/03/fundamentalismi-ei-kuulu-uskontoon-vaan.html
niin ehkä heidän syntinsäkin tunnustetaan -henkinen ja hengellinen väkivalta vihdoinkin vääräksi ilmoitetaan. Nykyinen johtohan on pääosin hoitomiesveteraaneja, jotka kynsin hampain pitävät tekojensa oikeudellisuudesta kiinni ja salaavat vääryydet!
salaamaan: kaikki on selvillä tekoja ja paikkoja sekä nimiä myöten!
ootellaan vain srk:n sisäistä selvitystä jotta saamma nauraa koko hempiäuskoiselle lahkolle ja paljastaa raaan totuuden koko kansalle
Ovat laittaneet jopa lyylerin ja pakkulan tänne puolustamaan harjoittaamaansa henkistä ja hengellistä väkivaltaa. Melko julkeaa touhua.
Onko olemassa kaksi Seppoo Lohi nimistä ? Saman niminen piti suviseura-alustuksen suurperheistä uskon merkkinä.
"Avioliiton tarkoituksena ei ole yksin puolisoiden persoonallisen nautinnon ja mukavuudenhalun tyydyttäminen, vaikka Jumala itse totesikin, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin. Avioliiton varsinaisena tehtävänä on suvun jatkaminen."
http://freepathways.wordpress.com/2009/07/15/seppo-lohen-perustelut/
Nautintohan on hekuman synti. Pitää vaan siittää. Siitähän sana siitin tulee. Seppo tietää. EWi nautintoa -vain siittämistä!
siä on useampiakin, mutta kyllä se oli tämä sama tohtorismies ja Sinon kirkkoherra, jokma piti alustuksen suviseuroissa.
Harvoin kuultua että puhuja rinnastaa farisealaiset ja vl-hoitomiehet.
...ja nöyrtyminen itsetutkistelusta, joka tapahtuu Jumalan ehdoin. Omin keinoin farisealaisuuden ehkäiseminen ei onnistu. Itsekkyys ja omahyväisyys, tekopyhyys ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä."
...ja alistamisenhalu eivät lähde hevillä."
...jotka pilkkasivat ja häpäisivat tarkoituksenhakuisesti sydämestään uskovaisia ihmisiä ja heidän omiatuntojaan.
elävät ja voivat hyvin SRK-laisessa uskonlahkossa.
Jokainen arkielämänkin pikkuasia on erikseen ohjeistettu. Joko luokiteltu syntiseksi (televisio, ehkäisy, parta jne..) tai julistettu kaikissa muodoissaan täysin synnittömäksi (tupakoiminen, internet)...
Harmaakuono listasi litanian kieltoja Mopin palstalla.
Ai niin, eihän sitä tietenkään ole mitään kieltoja. Eikä määräyksiä!
kuinkahan monta on jos listataan kaikki SRK:n listalla olevat?
on aina saarnattu, että fariseukset ovat kirkkouskovaisia. Seppo Lohi kuitenkin puhuu tässä tekstissä toisin:
"Vapahtajamme ei kehota meitä sättimään fariseuksia. Hänen sanojensa kärki ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään toiseen ihmiseen, ei yhteenkään ulkopuoliseen - ei silloin eikä nyt. Jeesuksen sanat kohdistuvat oman sielumme ytimeen."
Muistan, kuinka halveksivaan sävyyn tuli vl:ien suusta sana kirkkouskovainen, kun he arvostelivat joidenkin ihmisten uskoa. Jos oli liittynyt johonkin herätyslikkeeseen, oli sentään jotain, mutta kirkkouskovainen ei ollut yhtään mitään vl-mittapuulla!
Miten vl uskovaiset papit jotka itse saavat kuukausipalkkansa ev.lut kirkosta, halventaa muiden samaan kirkkoon kuuluvien vakaumusta ?
Kuinka vl pappi ylipäätään voi tehdä työtä kirkossa johon hän itse ei alkuunkaan usko?
http://www.kaleva.fi/plus/juttu694346_page0.htm
"Pääareenana tässä on ollut internet ja keskustelun ytimessä niin sanotut hoitokokoukset, rauhanyhdistysten kokoontumiset, joissa liikkeen jäsenten erilaisia havaittuja tai oletettuja syntejä käytiin julkisesti läpi. Näistä tilaisuuksista monella liikkeestä vapaaehtoisesti lähteneillä, sieltä ulos ajetuilla ja liikkeeseen jääneilläkin on karmaisevia muistoja."
Tämä alla olevakin on totuus ja karmea totuus. Sudet nousivat sisältä. Kysymys ei olekaan "ulosajamisesta", koska se kuka on uskovainen ja kuka taas ei - ei ole mitenkään verrannollinen kuka jäi ry:n "tiloihin" ja kuka taas ei.
"sieltä ulos ajetuilla"
Tuosta ei minu tyhymä pääni saanu mittään tolokkua. Mitä oikeestaan tarkotat sannoo?
Tähän tekstiin palaan aina uudelleen, se tuntuu aina uudelta ja tuoreelta.
ja kumppanit ovat ei-korvakoruja-uskovaisia, ei-TV-uskovaisia, ei-puuteri-uskovaisia, VAIN ME -uskovaisia...
= Tämän päivän omavanhurskaita fariseuksia.
SRK:n alamaisilleen laatimat syntilistat ovat suoraan farisealaisten isien perinnäissääntöjen kopioita.
Älä käytä korvakoruja, älä sauno sunnuntaina, älä meikkaa, älä lakkaa kynsiäsi, älä kasvata partaa, älä kuuntele epäuskoisen papin saarnaa, älä tervehdi epäuskoisia, muista tuomita, älä tunne empatiaa, jne jne...
Eipä S.Lohenkaan tarvitse kovin kauaksi lähteä farisealaisen löytääkseen!
"Jeesuksen ajan fariseukset eivät tyytyneet pelkästään ihmiskunniaan. He halusivat myös hengellistä valtaa. Tätä he käyttivät alistamalla ja hallitsemalla lähimmäistensä omiatuntoja. Jeesuksen sanojen mukaan he ”köyttivät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttivät ne ihmisten kannettavaksi”