Iltalehti arvioi demarien "vaihtoehtobudjettia" siitä, että vaihtoehtobudjetti lupaa antaa sen, mitä demarit eivät ole hallituksessa ollessaan "raaskineet" antaa... Tukea väitteelleen Iltalehti hakee kirkon diakoniatyön johtajalta Heikki Hiilamolta, jonka mukaan demarien vaihtoehtobudjetilta syö uskottavuutta, että demarit ovat olleet vuosikausia itse tekemässä samaa politiikkaa, jota nyt haukkuvat "edesvastuuttomaksi".
Stakes julkaisi tutkimusraportin "Suomalainen hyvinvointi" 2008, jonka sanoma on kaksijakoinen: "Ensinnäkin väestö voi entistä paremmin. Terveys on parantunut kaikissa sosioekonimissa ryhmissä, elintaso on noussut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta samanaikaisesti väestön sisäiset erot ovat kasvaneet."
Demarit laativat "sisäisten erojen kasvamisen vuoksi" ennen vuoden 1997 vaaleja vaaliohjelman, jonka mukaan tulisi keskittyä työelämän ulkopuolella olevan väestön aseman parantamiseen ja toisaalta henkilökunnan lisäämiseen julkisissa palveluissa. SDP lupasi 2,4 miljardia euroa lisää rahaa näihin tarkoituksiin. Demareiden vaaliohjelma ei saanut kannatusta, valitettavasti. Kepun maatalouspolitiikka ja jättisuuret maataloustukiaiset sekä sen mukanaan tuoma ylituotanto saivat kannatusta, samoin kuin toivo-talkoista tuli lama-talkoot ja Isänmaan Toivo -puolueesta toinen päähallituspuolueista.
Koska yksinomaan demareita syytettiin ja syytetään yhä edelleen niistä leikkauksista, joita valtiovarainministeri Sauli Niinistö toteutti porvarienemmistöisen Eduskunnan aikana.
Eduskunta käyttää budjetti- ja lainsäädäntövaltaa Suomessa, hallitus tekee esitykset.
Kun katsotaan Eduskunnan voimasuhteita ja eri hallitusten kokoonpanoja alkaa syyt ja seuraukset selvitä oikeassa valossa.
Esko Ahon hallitus 1991-1995 (lamahallitus)
Eduskunta: oikeisto 133 kansanedustajaa, vasemmisto 67 kansanedustajaa
Hallitus: porvarihallitus (Kepu 8, kok 6, RKP 2, SKL 1 ministeri)
Paavo Lipposen I hallitus 1995-1999 (elvytyshallitus)
Eduskunta: oikeisto 115 kansanedustajaa, vasemmisto 85 kansanedustajaa
Hallitus: vasemmisto 9, oikeisto 9 ministeriä (1 ammattiministeri, maa- ja metsätalousministeri),
Iiro Viinanen (kok) ensimmäisen vuoden valtiovarainministerinä ja sen jälkeen Sauli Niinistö (kok) valtiovarainministerinä
Paavo Lipposen II hallitus 1999-2003 (elvytyshallitus, EU-kuntoon laitto)
Eduskunta: oikeisto 129 kansanedustajaa, vasemmisto 71 kansanedustajaa
Hallitus: vasemisto 8 ministeriä, oikeisto 9 ministeriä, 1 ammattiministeri (maa- ja metsätalousministeri)
Oikeistoenemmistöinen hallitus, jossa Sauli Niinistö valtiovarainministerinä.
Vanhanen I hallitus 2003-2007
Eduskunta: oikeisto 128 kansanedustajaa, vasemmisto 72 kansanedustajaa
Hallitus: Kepu 8, SDP 8, RKP 2 ministeriä
Oikeistoenemmistöinen hallitus, varallisuusvero kumottiin 1.1.2006 HE 91/2004
Vanhanen II hallitus 2007--- (lamahallitus)
Eduskunta: oikeisto 138 kansanedustajaa, vasemmisto 62 kansanedustajaa
Hallitus: Kepu 8, KOK 8, RKP 2 ja vihr. 2 ministeriä
Porvarihallitus, kuten 1990 alun Esko Ahon lamahallitus
Eduskunnassa oli Lipposen hallitusten aikana oikeistoenemmistö (115 / 85 ja 129 / 71). Ei ole kovin vaikeaa arvata, kumpi hallituspuolueista, SDP vai KOK saivat esityksensä porvarienemmistöisessä Eduskunnassa läpi, ja kumpi hallituspuolueista joutui tekemään kompromissejaä. Lipposen hallituksen "köyhyyspaketti" vesitettiin porvarienemmistöisen Eduskunnan johdolla ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön esityksestä.
Vanhanen I -hallituksen aikana Eduskunnassa oli porvarienemmistö (128 / 72), Kepu oli päähallituspuolue 55 kansanedustajallaan. Varallisuusvero kumottiin 1.1.2006.
Heikki Hiilamo, Iltalehden käyttämä asiantuntija, syyttää demareita - ei Kokoomusta tai Kepua, jotka ovat olleet hallituskumppaneita tuloerojen kasvattamisesta. Pitäisikö arvostella Eduskuntaa, joka tuolloin porvarienemmistöllään tuki porvaripuolueita hallituksessa.
Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta veisaa samaa virttä Paavo Lipposen hallituksista ". Karjalaisen kannattaa tutkia Eduskunnan voimasuhteita ja hallitusten kokoonpanoja Lipposen sinipuna-hallitusten aikana ennen arviointiaan. Ehkä kannattaa myös tarkastella vuoden 1993 veroreformia tuloerojen kasvun lähteenä.
Nykyinen hallitus toteuttaa "rikkauspakettia" eli omia intressiryhmiään suosivaa hallituspolitikkaa täysin häikäilemättömästi, mikä pitkittää ja syventää lamaa. Paljon hyödyllisempaa tutkijoiden olisi tutkia nykyhallituksen "rikkauspaketin" vaikutuksia esim. kuntien kurjistamiseen ja kansan kahtiajakautumiseen kuin tehdä vaalityötä porvareiden hyväksi.
Stakes julkaisi tutkimusraportin "Suomalainen hyvinvointi" 2008, jonka sanoma on kaksijakoinen: "Ensinnäkin väestö voi entistä paremmin. Terveys on parantunut kaikissa sosioekonimissa ryhmissä, elintaso on noussut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta samanaikaisesti väestön sisäiset erot ovat kasvaneet."
Demarit laativat "sisäisten erojen kasvamisen vuoksi" ennen vuoden 1997 vaaleja vaaliohjelman, jonka mukaan tulisi keskittyä työelämän ulkopuolella olevan väestön aseman parantamiseen ja toisaalta henkilökunnan lisäämiseen julkisissa palveluissa. SDP lupasi 2,4 miljardia euroa lisää rahaa näihin tarkoituksiin. Demareiden vaaliohjelma ei saanut kannatusta, valitettavasti. Kepun maatalouspolitiikka ja jättisuuret maataloustukiaiset sekä sen mukanaan tuoma ylituotanto saivat kannatusta, samoin kuin toivo-talkoista tuli lama-talkoot ja Isänmaan Toivo -puolueesta toinen päähallituspuolueista.
Koska yksinomaan demareita syytettiin ja syytetään yhä edelleen niistä leikkauksista, joita valtiovarainministeri Sauli Niinistö toteutti porvarienemmistöisen Eduskunnan aikana.
Eduskunta käyttää budjetti- ja lainsäädäntövaltaa Suomessa, hallitus tekee esitykset.
Kun katsotaan Eduskunnan voimasuhteita ja eri hallitusten kokoonpanoja alkaa syyt ja seuraukset selvitä oikeassa valossa.
Esko Ahon hallitus 1991-1995 (lamahallitus)
Eduskunta: oikeisto 133 kansanedustajaa, vasemmisto 67 kansanedustajaa
Hallitus: porvarihallitus (Kepu 8, kok 6, RKP 2, SKL 1 ministeri)
Paavo Lipposen I hallitus 1995-1999 (elvytyshallitus)
Eduskunta: oikeisto 115 kansanedustajaa, vasemmisto 85 kansanedustajaa
Hallitus: vasemmisto 9, oikeisto 9 ministeriä (1 ammattiministeri, maa- ja metsätalousministeri),
Iiro Viinanen (kok) ensimmäisen vuoden valtiovarainministerinä ja sen jälkeen Sauli Niinistö (kok) valtiovarainministerinä
Paavo Lipposen II hallitus 1999-2003 (elvytyshallitus, EU-kuntoon laitto)
Eduskunta: oikeisto 129 kansanedustajaa, vasemmisto 71 kansanedustajaa
Hallitus: vasemisto 8 ministeriä, oikeisto 9 ministeriä, 1 ammattiministeri (maa- ja metsätalousministeri)
Oikeistoenemmistöinen hallitus, jossa Sauli Niinistö valtiovarainministerinä.
Vanhanen I hallitus 2003-2007
Eduskunta: oikeisto 128 kansanedustajaa, vasemmisto 72 kansanedustajaa
Hallitus: Kepu 8, SDP 8, RKP 2 ministeriä
Oikeistoenemmistöinen hallitus, varallisuusvero kumottiin 1.1.2006 HE 91/2004
Vanhanen II hallitus 2007--- (lamahallitus)
Eduskunta: oikeisto 138 kansanedustajaa, vasemmisto 62 kansanedustajaa
Hallitus: Kepu 8, KOK 8, RKP 2 ja vihr. 2 ministeriä
Porvarihallitus, kuten 1990 alun Esko Ahon lamahallitus
Eduskunnassa oli Lipposen hallitusten aikana oikeistoenemmistö (115 / 85 ja 129 / 71). Ei ole kovin vaikeaa arvata, kumpi hallituspuolueista, SDP vai KOK saivat esityksensä porvarienemmistöisessä Eduskunnassa läpi, ja kumpi hallituspuolueista joutui tekemään kompromissejaä. Lipposen hallituksen "köyhyyspaketti" vesitettiin porvarienemmistöisen Eduskunnan johdolla ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön esityksestä.
Vanhanen I -hallituksen aikana Eduskunnassa oli porvarienemmistö (128 / 72), Kepu oli päähallituspuolue 55 kansanedustajallaan. Varallisuusvero kumottiin 1.1.2006.
Heikki Hiilamo, Iltalehden käyttämä asiantuntija, syyttää demareita - ei Kokoomusta tai Kepua, jotka ovat olleet hallituskumppaneita tuloerojen kasvattamisesta. Pitäisikö arvostella Eduskuntaa, joka tuolloin porvarienemmistöllään tuki porvaripuolueita hallituksessa.
Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta veisaa samaa virttä Paavo Lipposen hallituksista ". Karjalaisen kannattaa tutkia Eduskunnan voimasuhteita ja hallitusten kokoonpanoja Lipposen sinipuna-hallitusten aikana ennen arviointiaan. Ehkä kannattaa myös tarkastella vuoden 1993 veroreformia tuloerojen kasvun lähteenä.
Nykyinen hallitus toteuttaa "rikkauspakettia" eli omia intressiryhmiään suosivaa hallituspolitikkaa täysin häikäilemättömästi, mikä pitkittää ja syventää lamaa. Paljon hyödyllisempaa tutkijoiden olisi tutkia nykyhallituksen "rikkauspaketin" vaikutuksia esim. kuntien kurjistamiseen ja kansan kahtiajakautumiseen kuin tehdä vaalityötä porvareiden hyväksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.