Aloitetaanpa keskustelu itse olennaisesta eli palstan linjan mukaan: Keskustele paniikkihäiriön oireista ja hoidosta. Teksti on päiväkirjamuotoinen.
Myönnän että olen syylllistynyt ylilyönteihin tällä palstalla.
Miten aloittaisin? No annan tekstin viedä enkä tee korjauksia edes kirjoitusvirheisiin.
Haluan painottaa että tämä teksti on minulle hankala kirjoittaa.
Sain ensimmäisen paniikkikohtauksen Vic20/commodore64:sen aikakautena ja se oli tietysti järkyttävä kokemus.
Harrastin silloin basic-ohjelmointia ja syntax error näytti siirtyvän koneelta aivoihini.
(olen muuten varma että saan ph:n tästä muistelusta mutta nyt on paperipusseja)
Kohtaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta monitorin ääressä. Luulin etten pysty hengittämään ja kammottavin pelkoni on aina ollut tukehtuminen. Kohtauksen rajuus oli jotain mitä nuori skidi ei pystynyt käsittämään varsinkaan kun ei tiennyt mistä on kysymys ja äitini lähti viemään minua päivystykseen.
Äitini oli myös hätääntynyt ja kertoi jälkeenpäin että ajoi 180km tunnisssa. Olisi ehkä pitänyt tilata lanssi.
Minulla on sivuääni sydämessä joka oli tiedossa ja lääkärien mukaan vaaraton mutta tuohon aikaan meillä ei ollut tietoa mistä oli kysymys.
Minulle kerrottiin että menin tajuttomaksi matkalla päivystykseen ja sitähän en voi muistaa. Muistan vain näköhäiriöt ja äitini huudon että älä kuole. Sain myös nenäverenvuodon matkalla ja kun nokka vuosi paineella verta minut otettiin tehotapauksena kun pärstä oli veressä. Eihän ne tk:päivystyksessä osanneet kuin tamponoida nenän ja passitus keskussairaalaan ja tällä kertaa lanssilla. Äiti ajoi perässä ja kertoi että itki koko ajan. En muista myöskään lanssikyydistä kuin sen että pillit oli päällä.
(siis voi vittu voin pahoin tästä muistelusta mutten ota diapamia vaan pidän pienen tauon)
Päädyin teholle ja olin jo varma että nyt se on menoa. Muistan että ajattelin että miksi minä ja taisin myös rukoilla. Teholla aivastin tukitun nenäni ja sen perkeleen tukon ulos ja hoitaja sai osan verestä naamalleen.
Minut kärrättiin pikatapauksena teholle jossa otettiin tietty ekg ym. kokeet. Olin tietty paniikissa edelleen kun se kaikki hässäkkä oli ympärillä ja kämmeneen laitettiin neula. Muistan sen koska tärisin niin paljon ettei meinannut osua oikeaan kohtaan. Kai laskimoyhteys avataan normimenetelmänä?
(nyt vittu pidän taas tauon koska tämä ei perkele ole helppoa)
Fyysinen puoli saatiin selvitettyä kuin teholla on mahdollista. Ekg, verensokeri normaalit ja minut sedatoitiin tiedottomaksi kun varmistuttiin että kestän sen. Muistan vain piipparin ja kiskoin senkin irti ranteesta ja sekin aiheutti hälyn. Nykyään se on se sormineppari joka tarkkailee pulssia.
Olin vrk:n teholla ja siirrettiin osastolle että muihinkin verikokeisiin saadaan tulokset ja epäiltiin myös leukemiaa kai sen nenäverenvuodon vuoksi koska kyseessä ei ollut pelkkä tiputtelu vaan taisin luovuttaa tehon lattialle ainakin litran.
(nyt otan rauhoittavan)
Minut laitettiin sisätautiosastolle jossa lääkäri ronkki persettäni ja se vitutti.
Olin siellä viikon ja onneksi ne sedatoi minua edelleen muuten olisi palanut päreet mutta silloin potilaat otettin vakavasti toisin kuin nykyään. Mitään vaivaa ei löytynyt kuin se sivuääni sydämen rytmissä.
Vaiva todettiin psyykkiseksi lukuisten lääkärien diagnooseilla ja se oli hankala hyväksyä koska minulle sanottiin hienovaraisesti että olen hullu. Tämän vaikutelman minä sain nuorena ja se oli hankalaa aikaa.
Anyway aloin olemaan lanssien kanta-asiakas ja luulen että paniikkipotilaille on oma koodinsa LP-5
Tiedätte varmaan tarinan pojasta ja sudesta mutta miten helvetissä nuori voi tulkita oman hätänsä kun kaikki on muutenkin epäselvää murrosiässä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa?
Pieni tauko on paikallaan ja 5000 merkkiä ei riitä.
Myönnän että olen syylllistynyt ylilyönteihin tällä palstalla.
Miten aloittaisin? No annan tekstin viedä enkä tee korjauksia edes kirjoitusvirheisiin.
Haluan painottaa että tämä teksti on minulle hankala kirjoittaa.
Sain ensimmäisen paniikkikohtauksen Vic20/commodore64:sen aikakautena ja se oli tietysti järkyttävä kokemus.
Harrastin silloin basic-ohjelmointia ja syntax error näytti siirtyvän koneelta aivoihini.
(olen muuten varma että saan ph:n tästä muistelusta mutta nyt on paperipusseja)
Kohtaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta monitorin ääressä. Luulin etten pysty hengittämään ja kammottavin pelkoni on aina ollut tukehtuminen. Kohtauksen rajuus oli jotain mitä nuori skidi ei pystynyt käsittämään varsinkaan kun ei tiennyt mistä on kysymys ja äitini lähti viemään minua päivystykseen.
Äitini oli myös hätääntynyt ja kertoi jälkeenpäin että ajoi 180km tunnisssa. Olisi ehkä pitänyt tilata lanssi.
Minulla on sivuääni sydämessä joka oli tiedossa ja lääkärien mukaan vaaraton mutta tuohon aikaan meillä ei ollut tietoa mistä oli kysymys.
Minulle kerrottiin että menin tajuttomaksi matkalla päivystykseen ja sitähän en voi muistaa. Muistan vain näköhäiriöt ja äitini huudon että älä kuole. Sain myös nenäverenvuodon matkalla ja kun nokka vuosi paineella verta minut otettiin tehotapauksena kun pärstä oli veressä. Eihän ne tk:päivystyksessä osanneet kuin tamponoida nenän ja passitus keskussairaalaan ja tällä kertaa lanssilla. Äiti ajoi perässä ja kertoi että itki koko ajan. En muista myöskään lanssikyydistä kuin sen että pillit oli päällä.
(siis voi vittu voin pahoin tästä muistelusta mutten ota diapamia vaan pidän pienen tauon)
Päädyin teholle ja olin jo varma että nyt se on menoa. Muistan että ajattelin että miksi minä ja taisin myös rukoilla. Teholla aivastin tukitun nenäni ja sen perkeleen tukon ulos ja hoitaja sai osan verestä naamalleen.
Minut kärrättiin pikatapauksena teholle jossa otettiin tietty ekg ym. kokeet. Olin tietty paniikissa edelleen kun se kaikki hässäkkä oli ympärillä ja kämmeneen laitettiin neula. Muistan sen koska tärisin niin paljon ettei meinannut osua oikeaan kohtaan. Kai laskimoyhteys avataan normimenetelmänä?
(nyt vittu pidän taas tauon koska tämä ei perkele ole helppoa)
Fyysinen puoli saatiin selvitettyä kuin teholla on mahdollista. Ekg, verensokeri normaalit ja minut sedatoitiin tiedottomaksi kun varmistuttiin että kestän sen. Muistan vain piipparin ja kiskoin senkin irti ranteesta ja sekin aiheutti hälyn. Nykyään se on se sormineppari joka tarkkailee pulssia.
Olin vrk:n teholla ja siirrettiin osastolle että muihinkin verikokeisiin saadaan tulokset ja epäiltiin myös leukemiaa kai sen nenäverenvuodon vuoksi koska kyseessä ei ollut pelkkä tiputtelu vaan taisin luovuttaa tehon lattialle ainakin litran.
(nyt otan rauhoittavan)
Minut laitettiin sisätautiosastolle jossa lääkäri ronkki persettäni ja se vitutti.
Olin siellä viikon ja onneksi ne sedatoi minua edelleen muuten olisi palanut päreet mutta silloin potilaat otettin vakavasti toisin kuin nykyään. Mitään vaivaa ei löytynyt kuin se sivuääni sydämen rytmissä.
Vaiva todettiin psyykkiseksi lukuisten lääkärien diagnooseilla ja se oli hankala hyväksyä koska minulle sanottiin hienovaraisesti että olen hullu. Tämän vaikutelman minä sain nuorena ja se oli hankalaa aikaa.
Anyway aloin olemaan lanssien kanta-asiakas ja luulen että paniikkipotilaille on oma koodinsa LP-5
Tiedätte varmaan tarinan pojasta ja sudesta mutta miten helvetissä nuori voi tulkita oman hätänsä kun kaikki on muutenkin epäselvää murrosiässä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa?
Pieni tauko on paikallaan ja 5000 merkkiä ei riitä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Fyysinen puoli selvitettiin ja sain tutustua lukuisiin psykiatreihin ja heidän resepteihin.
Pahin lääke oli anafranil ja taisi olla myös busbar...
Rauhoittavat oli minun aikana helppo "saada" ja muistaakseni koktailini oli oxepam, peratsin, imovane, tenox, diapam ja anafranil.
Sanoin että helppo saada siihen aikaan mutta minulle suorastaan tyrkytettiin nuo kamat ilman mitään varoituksia.
Okei jouduin tietty lääkekoukkuun ja tutustuin myös kuningas alkoholiin ja matka helvettiin oli varma kun en edes tiennyt sekakäytön vaaroista.
(miten uskaltaisin jatkaa)
Minun rikosrekisterini on ainakin mailin verran mutta olen säästynyt ehdonalaisella vaikka kyseessä on myös kaksi tapon yritystä. Ehkä minun olisi pitänyt joutua kiven sisään?
Muotoseikat "pelastivat" minut mutta olen poliisien jyvällä vieläkin.
Tutustuin kipulääkkeisiin ja varsinkin opiaatteihin ja erehdyin luulemaan että ne ovat parempia kuin rauhoittavat. Panacod, Temgesic ja subutex tulivat varsin tutuiksi ja pian huomasin olevani diileri ja säätely alkoi olemaan arkipäivää.
Poliisit eivät vieläkään usko että säätelyt on minun kohdalla loppu.
(nyt en kirjoita enempää tai tulen todellakin hulluksi)
Muistatko sen epänormaalin EKG:n löydöksen, olisiko se ollut sinusarytmia?
Mikä oli verenpaineesi polilla ensimmäisessä mittauksessa?
Todettiinko sinulla natriumtasapainossa hyponatremiaa?
Entä munuaisten toimintahäiriötä?
On vaikeaa muistella mennyttä aikaa.
Sim, ta sin-rytmi on minulla synnynnäinen häiriö mutta verenpaineesta en muista., On minulla potilaskertomukset tallella mutten nyt jaksa etsiä niitä, ja... en oikeastaan halua etsiä.
Eiköhän ne tutkineet kaiken koska se labramuija tuli lypsämään minulta verta joka päivä. Ei se raukka osunut koskaan suoneen.
Voisitko selventää mikä tuo natrium, hypo ja munuaisjutut tarkoittaa?
En aikonut kertoa tästä mutta olen ollut kahdeksan kertaa vieroituksessa päihdeklinikallla. Niitä neljän viikon jaksoja.
Ei siis mitään hyötyä ja saakeli siihen aikaan kamaa liikkui päihdeklinikalla enemmän kuin siviilissä. "Plussana" olivat uudet kontaktit underworldiin joka johdatti opiaatteihin ja siihen aikaan ei otettu kusitestejä.
Anteeksi mutten voi jatkaa koska joutuisin ottamaan lisää sinisiä enkä halua.
"Respiratorinen sinusarytmia on normaalin sinusrytmin kaltainen normaali sydämen rytmi, jossa pulssi taajuus vaihtelee säännöllisen epäsäännöllisesti. Potilaan pulssi taajuus vaihtelee säännöllisesti hengityksen mukaan. Sisäänhengitettäessä pulssi taajuus nousee, uloshengityksen aikana pulssi taajuus laskee hieman. "
Sinusarytmia, kohonnut verenpainen, natriumtason lasku ja akuutti munuaisten vajaatoiminta viittaavat keskushermoston ylikiihtyneisyyteen. Munuaisten vajaatoiminta aiheutuu kohonneiden stressihormonien vaikutuksesta luustolihasten solujen natriumpumppuihin, jotka pumppaavat natriumia verestä soluihin. Tämän vuoksi syntyy hyponatremia, ja kun solua ympäröivän nesteen natriumväkevyys on alhaisempi kuin solunsisäisen, sitoo solunsisäinen natrium solunulkoista nestettä, solu turpoaa ja hajoaa. Hajonneista soluista vereen vapautuva myoglobiini pilkkoutuu ja siitä irtoavat porfyriinit ovat myrkkyä munuaisille, ja voivat aiheuttaa pitkään jatkuneessa myrkytyksessä pysyvän munuaisvaurion.
Nämä oireet ovat yleisiä keskushermostoa kiihdyttävien päihteiden yliannostapauksissa. Elintoimintoja ylläpitävä hoito perustuu bentsoihin ja propraliin.
Se, että hoitsu ei tahtonut osua ränniin, viittaa perifeeriseen vasokonstriktioon, ääreisverenkierron verisuonia ympäröivien sileiden lihasten kramppiin, joka supistaa verisuonia ja nostaa siten verenpainetta. Oire johtuu kohonneesta adrenaliinitasosta, ja sitä esiintyy myös näiden kiihdyttävien päihteiden käytön yhteydessä. Itselläni kofeiinivieroituksen aikana suonet katosivat kokonaan ihon alle langanohuiksi sinisiksi viivoiksi, ja verenpaine oli pahimmillaan 245/165. Lukemat tarkoittavat hypertensiivistä kriisiä, jonka seuraava taso on adrenerginen myrsky. Seuraavaksi mennäänkin kellariin.
Minun on pakko kysyä, oletko ihminen vai robotti?
Voit soitella numeroon 044-9376600 ja todistaa sen.
Tiedätkö että tuot mieleen nimimerkki psykopatologian ja hänkin kuulostaa robotilta.
Ja hemmetti kuka vain voi soittaa. Kyseessä r-kiskalta ostettu prepaid-kortti ja pidän sitä pari tuntia päällä.
Tuleeko sinulle usein voimakas tunne, ettet tiedä, onko keskustelukumppanisi robotti vai ihminen?
Varsinkin kun sinä osallistut keskusteluun.
En puhu alaikäisten kanssa kuin vanhempienne luvalla. Ensin se faija tai mutsi luuriin ja voin puhua.
Anteeksi Jaana.
Ehkä se johtuu siitä, että käytän kirjakieltä (yleensä), ja juttuni on loogista ja rationaalista. Meillä on vain erilainen ajattelu- ja ilmaisutapa. Koet asiallisesti ja koherentisti keskustelevat roboteiksi, koska oma ajatusmaailmasi ja ulosantisi on "all over the place".
Olet nauttinut minun seurastani aika paljon koska vastaat minulle.
Sinä olet ihminen etkä robotti mutta nyt suljen sinut pois.
Sorry mutta nyt mulla on duunia ja dead-line painaa päälle.
Olin varma että saan vain häiriösoittoja ja anteeksi epäilyni.
Kun et uskaltanut soittaa...
http://www.youtube.com/watch?v=ofqA8g2eVGI
Tässä sinulle viesti.