juuri nyt... Erosimme miehen kanssa n. 3 kk sitten. Hän löysi uuden naisen.
Alkuun oli aivan kamalaa, ja on vieläkin. Ihmettelen nyt miten olenkin selvinnyt nämä kuukaudet.. no hengissä ainakin:)
Välillä on ollut jopa parempia päiviä, hetkiä ainakin.
Nyt vain tuntuu taas kamalan yksinäiseltä.. sunnuntai päivä eikä mitään tekemistä. Olen muutenkin ujo ja arka, eikä ole montaakaan kaveria (ja heidänkin kanssaan näemme tosi harvoin).
Pitänee lähteä vaikka ulos kävelylle.. ajatukset kun tuppaa nyt menemään vain exään ja hänen uuteen naiseensa:( kuvittelen miten he varmaan nytkin ovat yhdessä...
osaisikin olla ajattelematta! vaikeaa on..
mitä te muut teette jos yksinäisyys vaivaa ja ajatukset pyörii epämiellyttävissä asioissa???
Alkuun oli aivan kamalaa, ja on vieläkin. Ihmettelen nyt miten olenkin selvinnyt nämä kuukaudet.. no hengissä ainakin:)
Välillä on ollut jopa parempia päiviä, hetkiä ainakin.
Nyt vain tuntuu taas kamalan yksinäiseltä.. sunnuntai päivä eikä mitään tekemistä. Olen muutenkin ujo ja arka, eikä ole montaakaan kaveria (ja heidänkin kanssaan näemme tosi harvoin).
Pitänee lähteä vaikka ulos kävelylle.. ajatukset kun tuppaa nyt menemään vain exään ja hänen uuteen naiseensa:( kuvittelen miten he varmaan nytkin ovat yhdessä...
osaisikin olla ajattelematta! vaikeaa on..
mitä te muut teette jos yksinäisyys vaivaa ja ajatukset pyörii epämiellyttävissä asioissa???
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäkin tarvitsen ihan samoja vinkkejä, erosta vajaa vuosi ja silti tahtoo ottaa välillä niin koville. Itsesääliä ja syyttämistä, jotenkin vaan virtaa ei löydy.
Ja ikäkriisi, kohta mittarissa 30 ja muilla on lapset perheet, ystävät ja tuttavat, meikäpoika vaan haihattelee omaa kurjuutta.
Kannattaa yrittää esimerkiksi pitää päiväkirjaa tunteistaan. Itselle se on tuonut apua.
Eli siis aina kun tuntuu pahalta, yksinäiseltä tai surulliselta, niin kirjoita se sen päivän alle johonkin pieneen kirjaseen.
Myös puhuminen ja tunteistaan kertominen toisille, vaikkakin netissä, auttaa myös. Livenä tosin paljon enemmän, koska silloin kuuntelija pystyy auttamaan paljon enemmän. Suosittelen kyllä että livenä puhuminen täytyy suunnitella niin, ettei puhu aivan kelle tahansa syvimmistä tunteistaan ja suruistaan. Jos nimittäin puhuu väärille henkilöille, voi käydä huonosti.
Mutta niin, tunteitaan ei saa padota sisälleen, vaan ne täytyy saada muodossa tai toisessa ulos :)