Odotan ensimmäistäni ja synnytys tietysti jännittää aika lailla. Kaikkea tietoa ei löydy netistä, joten kyselisin vähän kokeneemmilta.
Haluaisin alatiesynnytyksen jos vaan mahdollista ja olen ajatellut että epiduraalipuudutus voisi olla hyvä, kun ilokaasukaan ei sovi minulle (olen saanut siitä pahoinvointia leikkauksissa). Kaksplussan sivuilla oli tällainen maininta: "Tehokkain kivunlievitysmenetelmä synnytyksessä on epiduraalipuudutus, mutta sen voi antaa vasta, kun kohdun suu on avautunut 3 – 4 senttiä, jotta synnytys ei pysähtyisi". Kuinkahan kauan ajallisesti tuo 3-4 cm:n avautuminen mahtaa viedä? Se on tietysti yksilöllistä, mutta jotain vinkkiä olisi kiva saada.
Luin yhden synnytyssairaalan ohjeista, että kun äiti tulee synnytysosastolle, hänelle annetaan peräruiske. Minusta se tuntui vähän erikoiselta, kun ensisynnyttäjällä synnytys saattaa kestää vaikka kuinka kauan (kahdella siskollani on mennyt yli vuorokauden), niin siinä ehtii varmasti tulla jo uutta tavaraa, vaikka peräsuoli olisi tyhjennetty heti synnärille saavuttua:o Jossain luki myös, että mitään syötävää ei anneta, mehua vain. Siinä on varmaan jokseenkin puhti poissa, jos joutuu synnyttämään vaikka 18 tuntia pelkän mehun voimin:o
Ajellaanko alapää puliksi synnyttämään tullessa?
Tässä nämä vähän raadolliset kysymykset, kiitos etukäteen vastauksista:)
Haluaisin alatiesynnytyksen jos vaan mahdollista ja olen ajatellut että epiduraalipuudutus voisi olla hyvä, kun ilokaasukaan ei sovi minulle (olen saanut siitä pahoinvointia leikkauksissa). Kaksplussan sivuilla oli tällainen maininta: "Tehokkain kivunlievitysmenetelmä synnytyksessä on epiduraalipuudutus, mutta sen voi antaa vasta, kun kohdun suu on avautunut 3 – 4 senttiä, jotta synnytys ei pysähtyisi". Kuinkahan kauan ajallisesti tuo 3-4 cm:n avautuminen mahtaa viedä? Se on tietysti yksilöllistä, mutta jotain vinkkiä olisi kiva saada.
Luin yhden synnytyssairaalan ohjeista, että kun äiti tulee synnytysosastolle, hänelle annetaan peräruiske. Minusta se tuntui vähän erikoiselta, kun ensisynnyttäjällä synnytys saattaa kestää vaikka kuinka kauan (kahdella siskollani on mennyt yli vuorokauden), niin siinä ehtii varmasti tulla jo uutta tavaraa, vaikka peräsuoli olisi tyhjennetty heti synnärille saavuttua:o Jossain luki myös, että mitään syötävää ei anneta, mehua vain. Siinä on varmaan jokseenkin puhti poissa, jos joutuu synnyttämään vaikka 18 tuntia pelkän mehun voimin:o
Ajellaanko alapää puliksi synnyttämään tullessa?
Tässä nämä vähän raadolliset kysymykset, kiitos etukäteen vastauksista:)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Epiduraali on hyvä. Mutta totta on, ettei sitä kannata antaa ennen aikojaan, tai se vain pidentää synnytystä tunneilla.
Itseasiassa ajattelin kolmannen kohdalla, että mielummin ilman, jotta olisi nopeammin ohi.
Samoin toinen juttu on sitten kalvojen puhkaiseminen, jos ne ovat kestäneet, niin niitä ei kannattaisi mennä puhkokmaan noin hoitohenkilökunnan puolesta. Itseltäni puhkottiin kun oli avautunut 8 senttiä. Kas kummaa, kun puhkomisen jälkeen luukku pläjähtikin kiinni, noin 4 senttiin, ja sitten odoteltiinkin 6 tuntia uutta avautumista. Kyllä rassas.
Kyllä luonto puhkoo kalvot sitten kun sen aika on. Ei siihen hoitsua tarvita.
Peräruiske on hyvä, vaikkakin hieman groussi. Itse sain ensimäistäni 20 tuntia, eikä sinä aikana uutta tavaraa kyllä ilmaantunut...
ja puliksi ajeltiin. Helponpaa on sitten ommella haavat kiinni, ilman että on karvat välissä.
Vinkiksi vielä: imettäminen aiheuttaa jälkisupistuksia, jotka auttavat kohtua palautumaan kutistuneeseen muotoonsa, ja paranemaan nopeammin. Eli ne jälkisupparit ovat hyviä ja terveellisiä, vaikkakin tuntuvat keljuilta.
Ei muuta kuin onnea koitokseen.
synnytyksen aikana syödä, kas kun voidaan joutua tekemään hätäsectio ja narkoosi aiempi ruokailu on aina riski.
Kyllä sillä mehullakin pärjää, voihan se mehu olla vaikka sokeroitua. Itse join lemppariani, Valion grapemehua ja rypälemehua, hyvin jaksoin 36 tunnin synnytyksen.
Ja juu, ei sitä tavaraa sinne lisää tule, mistä sitä tulisi jos ei syö mitään? Kyllä se peräruiske aikas tehokas tyhjentäjä on.
Minua ei ajeltu. Kalvot puhkaistiin ja siitä synnytys sitten vauhdittui, onneksi.
ei ajeltu karvoja. Ruokaa tarjottiin mutta ei ollu kyllä yhtään ruokahaluja :) epiduraali auttaa tosi hyvin kipuun, mutta myös pidentää synnytystä. Niin eikä annettu peräruisketta,kysyivät kun sairaalaan saavuttiin että milloin viimeks oon isolla hädällä käyny ja olin käyny just ennen kun lähettiin sairaalaan joten eivät antaneet.
ja tollaset karvojen ajelut ja peräruiskeet on sairaalakohtasia. Synnytysvalmennuksessa tayssissa sanovat että nykyisin ei enää kielletä syömistä ja tosiaan siellä sairaalassa missä synnytin ihan tarjosivat aamupalaa ennen saliin lähtöä
Eli se voi myös nopeuttaa synnytystä.
Kivunlievityksenä epiduraalipuudutus on erittäin tehokas, mutta sillä on myös muutamia valitettavia haittoja ja sivuvaikutuksia, joista yksi on sen synnytyksen kestoa pidentävä vaikutus osalle synnyttäjistä. liian aikaisin laitettuna se voi jopa pysäytää syynytyksen. Jotkut synnyttäjät ovat auki jo 2-3 senttiä ennen kuin supistukset alkavat, toisilla ensimmäisten senttien aukeaminen voi viedä säännöllisten supistusten alkamisesta hyvinkin kauan, jopa yli vuorokauden ilman että kyse olisi mistään muusta kuin normaalista vaihtelusta. Yleisimmin kuitenkin synnyttäjät ovat auenneet tuon 3-4 senttiä 6 tunnin aikana säännöllisten supistusten alkamisesta. Aika monet synnytyttäjät ovat auennut tuon 3-4 senttiä sairaalaan tullessaan.
Suurimmalla osalla synnyttäjistä alkuvaiheen kivut ovat kohtuullisia ja hyvin siedettävissä olevia. Tässä vaiheessa supistusten kesto on myös lyhyempi ja välit huomattavasti pidemmät kuin synnytyksen loppupuolella. Joten monikaan ei tässä vaiheessa vielä kaipaa lääkkeellistä kivunlievitystä, vaan kokee liikkumisen, asentojen vaihtamisen, rentoutumisen, suihkussa käynnin jne. keinojen riittävän kivunlievitykseen. Jo synntyksen alkuvaiheessa voidaan käyttää tarvittaessa ainakin lihakseen pistettäviä kipulääkkeitä, jos kivut tuntuvat kohtuuttomilta.
Käytännöt peräruiskeen antamisesta vaihtelevat sairaaloittain. Aika monilla synnyttäjillä suoli tyhjenee itsekseen ennen synntyksen alkua tai synnytyksen alun aikana. Toisaalta, jos suoleen on kertynyt kovaa ulostemassaa se voi olla todellinen hidaste ponnistusvaiheessa. Monilla peräruike myös lisää supistuksia ja niiden tehoa jostain syystä, jolloin synnytyksen edistyminen nopeutuu. Useimmissa sairaaloissa kätilöt tarjoavat peräruisketta niille äideille, joilla suolessa tuntuu olevan paljon kovaa tavaraa (tämän kyllä huomaa sisätutkimusta tehdessä) ja eivät puhu muille asiasta mitään, vaan antavat ruiskeen vain pyydettäessä. Jos peräsuolessa on ulostetta ponnistusvaiheen alussa, se tulee ulos ponnistusvaiheen aikana. Useimmilla on hiukan riippumatta onko peräruiske annettu vain ei. Tosin jos peräruike on annettu vasta uloste on löysää "kuraa", jota on hankala siivota pois, jos taas peräruisketta ei ole annettu on uloste kiinteämpää helposti pois pyyhkäistävää.
jatkuu...
...jatkuu
Syötävän tarjoamisesta sairaalassa synnytyksen aikana on myös useampia mielipiteitä. Uusimmat tutkimukset antavat viitteitä, ettei kohtuullisesta syömisestä olisi haittaa synnytyksen etenemiselle vaan se voisi jopa nopeuttaa synnytystä. Myöskään keisarileikkauksen komplikaatio riskien kasvua ei pidetä kovin suurena, jos äisin maha ei ole aivan täynnä (eli esim. juuri lounaan jälkeen).
Monissa sairaaloissa on linja että synnyttäjille voiden synnytys on jo pidemmälle (odotetaan ponnistamisen alkavan esim. seuraavan 4h aikana) tai keisarinleikkausriski on todellinen ei anneta kuin nesteitä ja mahdollisesti puolikiinteää ruokaa (yleisimmin jugurtti), tarvittaessa verensokereitä ja nestetasapainoa ylläpidetään tipalla. Synnytyksen alkuvaiheessa olevat saavat syödä normaalisti ruokahalunsa mukaan. Monilla ei ole ruokahalua synnytyksen aikana ja osa tuntee, varsinkin enemmän syötyään myös pahoinvoitia supistusten aikana, joten useammin kätilön ongelmana on houkutella äiti ottamaan edes jotain syötävää/juotavaa, kuin rajoittaa syömistä.
Vinkkinä voisin sanoa, että synnyttämään kannattaaa ottaa mukaan synnytykseen suosikkki mehuaan (varsinkin jos on vähän nirso), synnärillä on yleensä tarjolla yhtä tai kahta laatua (tietenkin tarjouskilpailun voittanutta halvinta merkkiä). Monille hyvän nopeasti energiaa antavan, ei ihan niin yököttävän energian lähteen tuovat myös karkit ja suklaa. Nämä nostavat verensokeria nopeasti ja sulavat mahasta nopeasti. Myös muita omia suosikki evitä voi ottaa mukaan kohtuullisen määrän. Jos kätilö kieltää syömisen jossan vaiheessa synnytystä, koskee kielto myös näitä omia herkkuja. Syynkin voi tähän kätilöltä kysyä, mutta useimmiten syy liittyy synnytyksen etenemiseen, eli aletaan valmistautua ponnistamaan tai jonkun riskitekijän nousuun, jolloin varaudutaan keisarinleikkaukseen (huom. riskitekijän nousu ei ei vielä tarkoita, että kohta lähdetään leikkaussaliin ja kiireellä, vaan että on suurempi mahdollisuus kun vielä tunti sitten, että joudutaan leikkaamaan, suurin osa (enemmän kuin 80%) näistä synnytyksistä etenee ihan normaaliin alatiesynnytykseen ja terveeseen vauvaan).
Alapään karvoja ei ajella ns. rutiinin omaisesti enää missään (toivottavsti). Sillä tästä ei ole mitään hyötyä, päin vastoin ajelu lisää tulehdusriskiä ja aiheuttaa vähintäänkin ihnottavaa kutinaa alpäässä, ensin karvatupet ärtyy ja sitten toisen kerran kun uudet karvanpäät alkaa tulla näkyviin (kätilöt kun eivät ole mitään kosmetologian ammattilaisia, jotka osaisivat tehdä ajelun parhailla ammattivälineillä sopivia pehmennysaineita ja liukasteita käyttäen ja vielä suositella ihotyypille oikean jälkihoidon). Jos alapään karvoitus on poikkeuksellisen runsas voidaan häpyhuulten ympäristöä siistiä jo synnytyksen alkuvaiheessa. Normaalisti karvat ajellaan ennen tikkausta niiltä osin, kun ne ovat tieltä (eli pieni viiru repeämän tai epparin molemmin puolin). Kätilöitä ei myöskään kiinnosta millainen pehko tai kalju kelläkin on tai sillä ei ole mitään vaikutusta synnyttyksen kulkuun, joten mitään kotiparturointiakaan ei sen vuoksi tarvitse harrastaa, vaan menee ihan oman tottumuksen mukaan (joko ajellen tai ilman).
Tapauskohtaista siis ovat monet jutut synnytyksessä. Peräruiskeesta ajattelisin, että saan ehkä tyhjennyksen luonnostaan, kun jo nyt supistukset aiheuttavat välillä täydellisen mahan tyhjenemisen. Tosipaikan tullen suolisto kouristelee varmaan vielä enemmän:o Luin jostain netistä, että ensisynnyttäjällä synnytys kestäisi keskimäärin 9 h. Se kuulostaa minusta lyhyeltä ajalta, joten tiedä pitääkö paikkaansa. Toisella siskollani ensimmäinen synnytys kesti muistaakseni 16 h ja toisella 1,5 vrk. Toisella siskolla oli iso vauva, joka piti lopulta auttaa imukupin kanssa ulos ja vauva joutui tehollekin pariksi päiväksi, kun oli niin väsähtänyt synnytyksestä, ettei jaksanut edes syödä. Toisen siskon vauva oli normaalikokoinen tai pieni, mutta en muista miksi synnytys venyi hänellä yli vuorokauden mittaiseksi. Täytyy haastatella häntä asiasta. Sitä en tiennyt, että epiduraali saattaa hidastaa synnytystä.
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=76
Tässä on aika kattava tilitys epiduraalista. Ite en tienny tätä kaikkee ennen ekaa synnytystä. Nyt siis en halua seuraavassa synnytyksessä sitä ollenkaan. Suurin haittapuoli itelle oli just se kun ei pässy liikkumaan kun oli niitä perhanan piuhoja joka kintussa ja käsivarressa. Veessankaan en päässy :( ämpäriin sain tehdä tarpeeni siinä synnärin lattialla :(:(:(
ovat kaupalliset ja niiden antama tieto on yksipuolista ja käytetyt lähteet hyvin tarkoitushakuiset.
MIkäs ihmeen epiduraalin lähettiläs täällä häärii? Onhan se nyt hemmetti selvää että tollaset tujut aineet ei KOSKAAN ole pelkästään hyväksi, aina on jotain haittavaikutuksia. Mitä vähemmän lääkkeitä, sen parempi.
sivut ole mitenkään objektiiviset, vaan omaa liikeideaa tukevia. Eli ihan noiden antamaan tietoon ei pelkästään kande tukeutua. Saahan sitä toki herneen nenää pistää, kun tuollaista menin kirjoittamaan, mutta tuo lääkkeettömyyskään ei ole ihan aina parempi. Ainakin niiden rinnalla voin suositella seuraavaa lähdettä http://www.say.fi/liitteet/Synnytyskipu_julkaisuversio.pdf
Epiduraali oli minulle taivaan lahja :) Piti vain laittaa kahteen otteeseen, kun ensimmäinen meni jotenkin vikaan ja puudutti vain toispuoleisesti. Kivunlievityksiin kannattaa tutustua etukäteen, muttei valkata mitään. Lähtee ensin kokeilemaan miedompaa ja tuntemusten mukaan ottaa sitten muuta vastaan. Itse kokeilin vyöhyketerapiaa ja suihkuja ihan alkuvaiheessa. Sain epiduraalin ns. liian aikaisin synnytyksen pysähtymisen pelosta huolimatta, koska olin valvonut 2 yötä ja ihan loppu (ja sen vuoksi äärettömän jännittynyt ja synnytys ei edennyt). Kohdunsuun ollessa 2cm laitettiin puudutus ja uusittiin k-suun ollessa 3cm ja siitä puoltoistatuntia vauva syntyi.
Peräruiskeen sain ennen synnytystä. Oli aika hassu kokemus supistelujen keskellä. Mutta hyvä juttu, ettei tavarat tule sitten pöydälle ja toisaalta, ettei leikatulla alakerralla ollut kiire heti pakertamaan vessaan.
Jos näyttää, ettei ole uhkaa sectiosta, synnyttäessäkin saa syödä. Itse sain aamupalan salissa, mutta oksensin kaiken ulos. Ja harvallapa sitä nälkä siinä vaiheessa onkaan ja herkästi laittavat sokeritipan.
Alapäätä voidaan siistiä sen verran, ettei karvat haittaa mahdollista repeämän/epparin ompelua.
Ensisynnyttäjän synnytyksen kesto vaihtelee paljon, toiset synnyttää nopeammin ja toiset hitaammin. Suuri merkitys on myös äidin kyvyllä rentoutua. Ja se alkuavautuminen, sekin on ihan yksilöllistä.
Juu, etukäteen ei kannattaisi päättää mitään, mutta itseni tuntien taidan olla aika kipuherkkä ja saan helposti kipukouristuksia. Nyt raskauden aikana on ollut kivuliaita supistuksia jo raskausviikolta 16 lähtien. Minulla on myös endometrioosipesäkkeitä kohdunkaulassa ja olen välillä saanut niin kovia kuukautiskipuja, että olen voihkinut ääneen ja kiipeillyt pitkin seiniä ja on pitänyt käydä ensiavussa piikillä. Jos synnyttäminen on yhtään vastaavan tuntuista kramppaamista kohdunkaulassa ja kohdussa, niin kyllä se vaan kamalaa on:o
Syödä ei ilmeisestikään sitten kannata. Minulle tulee helposti paha olo, jos juon jotakin makeaa tyhjään mahaan, mutta joku mehukeitto voisi olla ainakin synnytyksen alussa hyvä kompromissi.
epiduraali oli mulle ainakin taivaan lahja, sillä ennen sitä olin huutanut kivusta tunnin ja toisen tunnin maannut hiljaa paikallani shokissa koska olin niin kivulias, mutta kyllä se pitkitti synnytystä, mutta ilman sitäen olis oikeesti selvinny.
en saanut peräruisketta, mutta edellisenä päivänä tais suoli kyllä tyhjentyäpyydä muuten synnytyksen jälkeen ulostuslääkettä!)
sain syödä, mutta kaikki tuli kyllä pihalle kun nousin pystyyn. jossain vaiheessa kun vauvan sydänäänet nousi liian orkeelle niin kätilö repi multa vesipullokin kädestä... oli vissiin sektio lähellä.
ei ajeltu karvoja...
Lapsivesi meni 3 yöllä, sairaalaan mentiin 5 aikoihin. Lääkäri tutki ja olin 2cm auki ja totesi että hyvin alkanut..(toivoin epiduraalia yli kaiken kokoajan)sitten..päästiin perhehuoneeseen miehen kanssa ja supistuksia tuli hyvin epäsäännöllisesti..vasta 1 aikaan aloin olla 3-4cm aiki ja päästiin synnytyshuoneeseen(äiti tuli ja mies lähti) sitten kaikki pysähtyi..supistuksia tuli,mutta epäsäännöllisesti, joten sain oksitosiinia jonka pitäisi voimistaa supistuksia, ja voimistikin mutta edelleen ei tullut mitenkään säännöllisesti.rukoilin jo epiduraalia.
Sitten sain kipupiikin takapuoleen,joka ei mitään auttanut..tunnin päästä tuli kätilö joka sanoi minun olevan 10cm auki ja minun pitäis alkaa ponnistaa.noh..tunnin ponnistettuani ei poika tullut ulos muuten kuin imukupilla(minulta voimat loppu) tässä yksi arina tiivitettynä..koko raskauden pelkäsin synnytyskipua ja oli paniikissa kuinka paljon se sattuu, mutta itselläni ei jäänyt mitään huonoa kokemusta koko synnytyksestä vaikka en epiduraalia saanutkaan!
Peräruiskeesta sen verran,että ei sitä anneta jos olet lähiakoina käynyt kakalla.mulle ei ainakaan annettu, kysyttiin kyllä haluanko sen a vastasin että ei tarvitse.ja minulle kyllä tarjottiin joka ateria siihen asti kun pääsin synnytyshuoneeseen..siellä ei enää syödä.
Sen verran haluan kommentoida että nuo bebesinfon sivut on ainoa paikka josta olen saanut tietoa puudutusten haittavaikutuksista synnytyksessä. Minusta on suorastaan törkeää ettei tuota tietoa oikein missään kerrota...
Minulla ei ole mitään sitä vastaan että synnytyskipua tarvittaessa lievitetään puudutuksin, mutta kyllä synnyttäjällä pitäisi olla tieto siitä miten puudutus vaikuttaa vauvaan ja mitä riskejä puudutukseen liittyy.
Mutta mikä ihme on eppari?
episiotomia. välilihan leikkaus.
niin huomaa, että epiduraalin haittavaikutuksia on vahvasti liioiteltu. Jos luet vaikkapa tuota http://www.say.fi/liitteet/Synnytyskipu_julkaisuversio.pdf , niin näet, että Suomessa käytetään nykyään uudenaikaisia laimeita puudute-opioidi - seoksia, jolloin nuo bebesinfon mainostamat haitat ovat saatu joko poistumaan tai muuttuneet varsin harvinaisiksi. Bebeinfon sivuilla ei tietenkään ole mitään motivaatiota oikaista näitä tietoja, koska liiketoiminta kärsisi.