Päivä päivältä huomaan töissä muuttuvani aina vain vaikeammaksi ihmiseksi. Yli kymmenen vuotta olen niellyt kaiken kiukun ja nyt kun en enää jaksa teeskennellä, en kestä itseäni.
Kurkussa on koko ajan itkuinen olo ja tekee mieli huutaa ja paiskoa tavaroita. Ihmiset kysyvät neuvoa samaan asiaan kolmatta kertaa saman päivän aikana eivätkä hermoni kestä sitä enää. Ripustautuminen ahdistaa, kaipaan yksinoloa.
Tuntuu kuin täydellinen hajoaminen olisi lähellä eikä valoa näy. Masennustani on koetettu hoitaa kaikella mahdollisella. Näen omat puutteeni, oman hankaluuteni, oman itsekriittisyyteni, mutten osaa tehdä asialle mitään. Mistä ihmeestä ihminen saa lisää kärsivällisyyttä ja toleranssia..?
Kurkussa on koko ajan itkuinen olo ja tekee mieli huutaa ja paiskoa tavaroita. Ihmiset kysyvät neuvoa samaan asiaan kolmatta kertaa saman päivän aikana eivätkä hermoni kestä sitä enää. Ripustautuminen ahdistaa, kaipaan yksinoloa.
Tuntuu kuin täydellinen hajoaminen olisi lähellä eikä valoa näy. Masennustani on koetettu hoitaa kaikella mahdollisella. Näen omat puutteeni, oman hankaluuteni, oman itsekriittisyyteni, mutten osaa tehdä asialle mitään. Mistä ihmeestä ihminen saa lisää kärsivällisyyttä ja toleranssia..?
Vastaukset 8
Vanhimmat
No Jeesuksesta tietty!
Ala seuraa Jesseä äläkä nalkuta enempää!!
Arvaas miks? Ku ne kirjottaa aina niitä mömmöjä.
Jotkut tyhjentävät PIDÄTETTYÄ RAIVOAAN HUUTAMALLA, rytmisellä tanssilla jne. Kun ihminen on täynnä, hän tarvitsee tyhjentymistä. Lääkkeet usein pitävät raivon sisällä. Ei kuitenkaan kannata huutaa muille ihmisille. Arthur Janovin kirja Huuto sisimmästä kertoo tästä metodista ja mm. Osholla on tehokkaita äänimeditaatioita, jotka auttavat purkamaan sisäistä ahdistusta ja vihaa. Oshon kirja on muistaakseni: Meditaatio, ainoa tie todellisuuteen. Löytyy kirjastoista ja Era Novasta Helsingissä.
Lähtisköhä minun raivoni pois Flamenco-tai Salsakurssilla?!
Mielstäni saisit ensiavuksi sairaslomaa. Minulle sitä on tarjottu, mutta minusta taas töissä oleminen helpottaa, kun ei tarvi tutkailla omia ahdistavia seiniä.
Toimiva mantra, toista tätä tarpeeksi pitkään ihmisten ympäröimänä:
"miten täältä pääsee pois, miten täältä pääsee pois"
Ite oon huomanu sekoilevani töissä,koska masennus nostaa päätään. Katson usein kelloa työskennellessä ja odotan kotiin pääsyä. Olen lihonut,koska tykkään vain syödä ja nukkua kotona. Painan 115kg ja olen 170cm pitkä. Tiedän,läski olen.
ON ihan normaalia sekoilla töissä ja katsoa kelloa usein. On ihan normaalia olla alakuloinen ja väsynytkin, varsinkin tähän vuodenaikaan. Kysymys on siitä mitä teet näiden asioiden kanssa. Pidät itsesi toimintakykyisenä. Karhutkin syö talvea varten paljon ja sitten keväällä nousee unilta laihana. Ei ole helppoa kellään. Pitää yrittää nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat ja myös motivoida itseään. Se lisää suunnattomasti pahaa oloa jos ei fyysisesti liiku päivän aikana. Happi ei kulje ja lopulta ei ajatuskaan kulje. Aluksi liikkeelle lähtiessä tuntuu myös pahalta koska mm. kaikki kuona aineet lähtevät liikkeelle kerääntymispaikoistaan. Kaikkia jänteitä pitäisi liikutella välillä. On parempi keskittyä vaikka kehoonsa kuin mieleensä. Mieli on vain pimeä pussi täynnä kummituksia ja harhaluuloja...