Asennuksessa on Vilpen radonimuri ja esitteen mukaan nopeudensäätö voidaan tehdä tyristorilla tai porrasmuuntajalla - kummalla tavalla kannattaa tehdä? (Hinta, energiankulutus, häiriövaikutus, säädettävyys jne.) Kun poistoilmavirta on kertalleen saatu asetusarvoonsa, niin säätöön ei tarvitse kajota, mutta alkuvaiheessa mitoitusilmavirran saavuttaminen vaatii muutaman ilmamäärämittauksen ja säädön...
Lisäksi imurin asennusohje sanoo seuraavaa: "asennukseen on asennettava verkkosyötön erotuslaite. (Esim. kytkin, jossa koskettimien avausväli on vähintään 3 mm kaikissa navoissa)". Mitä tuo "kaikissa navoissa" tarkoittaa? Piuha imurin moottorille on siis aivan normaali vaihe-nolla-kevi. Onko tuollainen erotuskytkin osana säätimiä? Vai millainen erotuslaitteen on oltava, riittääkö tavanomainen "valokytkin" tai peräti automaattisulake, jos tuota varten lisättäisiin uusi?
Ja loppuun normaali disclaimer, eli kutsun tietty sähkömiehen tekemään asennuksen, mutta haluan jo etukäteen ymmärtää mitä ollaan tekemässä / miten kannattaisi tehdä. (Sitä paitsi omatoimiasennus tässä tapauksessa jäisi lähtökuoppiinsa jo siksi, ettei taida ihan "markettitavarana" noita nopeudensäätimiä olla ostettavissa...)
Lisäksi imurin asennusohje sanoo seuraavaa: "asennukseen on asennettava verkkosyötön erotuslaite. (Esim. kytkin, jossa koskettimien avausväli on vähintään 3 mm kaikissa navoissa)". Mitä tuo "kaikissa navoissa" tarkoittaa? Piuha imurin moottorille on siis aivan normaali vaihe-nolla-kevi. Onko tuollainen erotuskytkin osana säätimiä? Vai millainen erotuslaitteen on oltava, riittääkö tavanomainen "valokytkin" tai peräti automaattisulake, jos tuota varten lisättäisiin uusi?
Ja loppuun normaali disclaimer, eli kutsun tietty sähkömiehen tekemään asennuksen, mutta haluan jo etukäteen ymmärtää mitä ollaan tekemässä / miten kannattaisi tehdä. (Sitä paitsi omatoimiasennus tässä tapauksessa jäisi lähtökuoppiinsa jo siksi, ettei taida ihan "markettitavarana" noita nopeudensäätimiä olla ostettavissa...)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Laita tyristorisäädin,on kyllä vähän arvokas ko asennukseen(80-100e)Minulla on yhdessä imurissa porrasmuuntaja,hyvä kylläkin on vaan koirankopin kokoinen.Voi olla kalliimpi kuin tyristorisäädin.Kolmivaiheinen turvakytkin (saa nollan ja vaiheen poikki)imurin viereen katolle,siinä eroituskytkin.ps on muuten sauna,pesuhuone huipparissa normaali valonsäädin ,hyvin on säätö toiminut nejä vuotta vaikka ei saisi asentaa moottorille.Hinta n.25e.
Täytyypä kysellä sähkäriltä lisää sitten... Moottoriohjaukseen tarkoitettuja tyristorisäätimiä tarttuu google-hakuunkin ja hinta näyttäisi tosiaan olevan tuossa vajaassa satkussa. Porrasmuuntajia en haulla löytänyt (tiedä sitten millä termillä pitäisi hakea).
Eikös nuo valonsäätimetkin perustu tyristorisäätöön, mikä niissä sitten on se ero moottorisäätimiin verrattuna?
Miksi se nollakin pitää katkaista erotuskytkimellä? Ja ei kai nyt sinne vesikaton puolelle mitään kytkimiä laiteta, hyvänen aika? Vai tarkoititko välikattotilaa? Imurin liitäntäjohtokin on tuotu läpiviennistä välikaton puolelle, ei sitä kyllä takaisin ulkotilaan lähdetä viemään. (http://www.sktuote.fi/WebRoot/347667/product_info.aspx?id=348770&ProductID=68). Vesikaton puolelle jää ainoastaan imurin pistokeliitäntä moottoriosaan. Itse ajattelin, että erotuskytkin tulisi lähellä olevaan tekniseen tilaan, josta varmaan sähkökin imurille tultaisiin vetämään.
Eipä ole tarkkaa tietoa valohimmentimen sielunelämästä ,joskus olen kuullut sanan triak himmentimen yhteydessä.Sen tiedän että kysymys on siniaallon leikkauksesta, joko etureunasta tai takareunasta jospa näistä syntyy ero moottori/valohimmennin? Sitten eroituskytkin:Tuo linkittämäsi kuva kertoo että moottori osa liitetään pistokytkimellä tämä korvaa mainitsemani turvakytkimen.Nykyisin useiden laitteiden syötöt katkaistaan moninapaisesti näin myös imurin pistokytkimellä.Imurin käyttökytkimenä toimii säätimen kytkin.Nyt täytyy lähteä saunaan, huippari tottelee yhä edelleen näköjään valohimmennintä vaikka ei pitäisi.Hyvää joulua!
Tuommoinen takareunasta leikkaava herättää muutaman ajatuksen. Jos leikataan aallon etureunasta niin triacin kytkiessä jännitteen päälle käämit tuottaa suuren, verkkojännitteeseen nähden vastakkaissuuntaisen vastakkaissuuntaisen jännitteen. Jos taas katkaistaan takareunasta, niin saadaan myötäsuuntainen piikki. Kestäisikö triac ylijännitettä paremmin, jos se on samansuuntainen kuin sen tämänhetkinen polarisaatio?
Toisaalta, jos sen ei pitäisi ollenkaan toimia ja kun kerran käämi saa virran jätättämään jännitettä, niin kasvaisiko virta liian hitaasti. Triakkihan ei suostu jäämään päälle, jos sen läpi en kulje tarpeeksi virtaa. Niissähän on teholle ala- ja yläraja. Se liipaisuun käytettävä konkka ehtisi tyhjentyä ennen kuin virta on riittävä pitämään triacin päällä. Triac kytkee jännitteen ilmeisesti aika äkkiä, joten jos sitä koettaisi kuvata Fourier-sarjalla, saataisiin merkittävän kokoisia suuritaajuuksisia aaltoja. Käämin sähkönvastus kasvaa kun jännitteen taajuus kasvaa. Jos katkaistaan takareuna niin triac muuttuu arvatenkin johtamaan taas, kun jännite on nollassa. Nyt ei kytkemisestä ei aiheudu jännitehyppäystä, joten taajuutta on vain 50 Hz eikä käämi vastusta niin paljoa.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, miten tuo himmenninten tyyppihomma/syy siihen menee oikeasti. Jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.
Nimenomaan vesikatolla pitää olla huoltokytkin jolla imuri saadaan jännitteettömäksi huollon ajaksi. Alle 16A virralla se voi olla myös pistokytkin. Tällä estetään vahinkokäynnistykset ja tapaturmat. Tuossa Vilpessä on syöttöjohdossa pistokytkin eli et tarvitse mitään erillistä kaikkinapaista kytkintä tähän laitteeseen.
Siis Triak leikkaa joko negatiivista tai positiivista sini-aaltoa.. taasen tyristori leikkaa molempia aaltoja.. sehän on käytännössä kaksi triakkia kytkettynä vastakkain. se selviää jo pelkästään kyseisten komponenttien piirikaaviomerkeistä.. mut joo molemmat leikkaa mut toinen leikkaa molempia puolia aalloista..
Väärin päin meni. Triac toimii kuten vastarinnan kytketyt tyyristorit. Pölynimureissakin nopeudensäätö on toteutettu triacilla, joten kyllä triac toimii yleisvirtamoottoreiden säätöön.
Näillä komponenteilla ei voi virtaa katkaista, vaan virta katkeaa sitten kun se menee omia aikojaan nollaan (tarkastellaan hetkellisarvoja). Niillä ei siis voi leikata siniaallon loppuosaa. Niissä säätimissä missä sitä leikataan, käytetään transistoria. Mutta induktiivista virtaa ei tällaisissa säätimissä koskaan katkaista, syöttöjännite voidaan katkaista.
Kuulostaa erittäin järkeenkäyvältä. Tyristorisäätimessä tulee jokatapauksessa olemaan myös off-tila (joka katkaisee siis vaiheen, ei nollaa) ja katolla huoltotöissä keikkuessaan voi nykäistä pistokkeen irti. Vilpen ohjeistus asennukseen on kuitenkin erittäin hämäävästi kirjoitettu. Ensin siellä puhutaan erikseen pistokytkimestä ja sitten sanotaan: "Kiinteään asennukseen on asennettava verkkosyötön erotuslaite. (Esim. kytkin, jossa koskettimien avausväli on vähintään 3mm kaikissa navoissa)." Ei mitään mainintaa siitä, että jo laitteessa suoraan mukana oleva pistokytkin ajaisi tuon saman asian... Sähkäri on jo tilattu, puhelimessa jutellessamme hänellekään tuo vaatimus erotuskytkimen asentamisesta ei tuntunut olevan kovin selvä. Taitaisi olla Vilpellä syytä hieman selventää asennusohjeistuksia.
..noi termit.
nyt vasta ehkä kolmatta kertaa tätä ketjua lueskellessa osu silmiin toi "kiinteään asennukseen.." pätkä.. (eikä näköjään ole ihme, ekasta lainauksesta olit sen tinkinyt pois ;)) eli pistotulpan kanssa päästään "puolikiinteään asennukseen", joka siis ei enää osukkaan ton ohjeen määritelmän rajoihin.
eiköhän vilpeltäkin löydy isompia imureita, joita ei enää ole mielekästä kytkeä pistotulpalla, joten niiden takia ohjeessa on maininta turvakytkimestä.. ne isommathan on monesti 3-vaiheisia ja voimavirtatulpat ei välttämättä ole kovin näyttävän näkösiä jossain harjakorkeudella.
Tarkennan vielä tuota pistokytkinhommaa eli maks 16A pistokytkintä voi käyttää erottamisen lisäksi myös työvirran katkaisuun eli voit vetää töpselin irti koneen pyöriessä. Isommillakin virroilla voi esim. voimapistorasiaa ja -tulppaa käyttää erotukseen mutta sitä ei saa vetää virrallisena irti.
Sekoitin, taas kerran, tuon kuormankytkimen ja erotuskytkimen periaatteen.