Olen pohtinut, miksi narsisti ei kykene ottamaan mitään kritiikkiä vastaan omista toimistaan? Miksi narsisti yrittää tuhota sekä kritiikin antajan että kritiikin? Eikö narsisti ymmärrä, että jotkut ihmiset kykenevät näkemään heidän "lävitseen"?
Miksi edes asiatietovirheen korjaaminen ei ole mahdollista ilman julmettua riitaa?
Paljon on puhuttu, että empatia olisi avainsana - minusta se on kyllä enemmänkin itsetunto.
Miksi edes asiatietovirheen korjaaminen ei ole mahdollista ilman julmettua riitaa?
Paljon on puhuttu, että empatia olisi avainsana - minusta se on kyllä enemmänkin itsetunto.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiköhän se johdu siitä, että jos narsisti ajattelee olevansa aina oikeassa, niin kaikenlainen vastaan väittäminen on tottakai raivostuttavaa.
En ymmärrä miten tuolla empatialla ois asian kanssa mitään tekemistä, tai edes huonolla itsetunnolla( muutakuin ehkä alitajuisesti, ei tietoisesti. )
Yksinkertaisesti ei vain halua nähdä että toinen olisi jossain asiassa pätevämpi esittämään mielipiteensä, kuin mitä itse on.
Itseäni kiinnostaisi lähinnä, täytyykö olla narsisti jos ei halua/kykene ottamaan minkäänlaista, edes rakentavaa kritiikkiä vastaan, vaan tuntee olevansa oikeassa asiassa kuin asiassa.
"Miksi edes asiatietovirheen korjaaminen ei ole mahdollista ilman julmettua riitaa?"
Eiköhän tämä ole päivänselvää. Jos korjaat virheen osoitat että narsisti on väärässä ja tällä tavalla loukkaat sitä mitä hän tuntee olevansa, joten hän katsoo oikeudekseen käydä vastahyökkäykseen, eikä sillä hetkellä ole mitään merkitystä onko asia totta vai ei. Loukkasit häntä ja sillä selvä. Asia mistä kaikki alkoi, unohtuu sillä sekunnilla kun henkilöä on loukattu, ja silloin siitä on aivan turha puhua, nimittäin narsistille se asia muuttuu henkilökohtaiseksi, eikä millään totuudella tai muulla ole enää mitään väliä. Lopulta tarkoitus on vain saada toinen näyttämään naurettavalta, jotta saisi kostettua, kun tämä toinen ei nähnyt narsistin päivänselvää erinomaisuutta ja kaikkitietävyyttä, vaan kyseenalaisti tämän.
Jos taas kyse on narsistin omasta virheestä( teosta/sanoista ), narsisti tai narsistinen henkilö ei halua miettiä omaa osuuttaan missään asiassa, jos hän on tehnyt väärin se unohdetaan ja oletetaan että toinen unohtaa sen saman asian sillä sekunnilla. Jos näin ei käy, olet narsistia vastaan ja voit varautua siihen että riitahan siitä syntyy.
Mielestäni( ja vain omasta mielestäni )tuo empatianheikkous voi monesti olla vain sitä, että se empatia piilotetaan itseltä, sillä sen myöntäminen, että on toiminut väärin toista kohtaan, olisi sama kuin ajattelisi tehneensä väärin, mikä ei siis ole narsistin mielestä edes mahdollista. Vaikka empatiaa tuntisikin, sitä ei vain haluta myöntää edes itselle, sillä kaikki sellainen on heikkoutta. Onko se sitten oikeasti vain empatiakyvyttömyyttä, vai empatian kieltämistä, sitä en tiedä. Onko oman edun pistäminen toisen edelle aina empatiakyvyttömyyttä...Tätähän tekee kaikki(?) narsistit vain enemmän kuin muut, johtuen omalaatuisesta itsesuojelumenetelmästä.
Ei tuosta silti selvinnyt, miksi kritiikin antajakin pitää tuhota - jos ei muuten niin hänen uskottavuutensa pitää hävittää muiden silmissä. Miksi kaiken on oltava niin henkilökohtaista?
Aika hyvä pointti sulla tuosta empatian piilottamisesta. Voisin kuvitella olevani lähes samaa mieltä, sillä ajatuksesi ei sodi mitenkaan sitä vastaan, mitä jo pidetään totuutena empatiasta ja narsismista.
Pitääpä laittaa mieleen tämä.
Tuossahan se on hyvin kuvattuna j.o.k.u:n toimesta, uskon vain että kyse on nimenomaan siitä järkyttävän surkeasta itsetunnosta joka on piilotettu niin syvälle ettei edes narsisti sitä itse tunnista.
Kun joku osoittaa narsistille selkeästi ettei pelkää tätä, ei provosoidu, ei pompi tämän pillin mukaan ja erityisesti, ei ota narsistia tosissaan, niin silloin narsisti tajuaa että hänen kulissinsa ei toimi. Silloin narsisti pelästyy ja kiertää kaukaa jottei joudu näkemään peilistä epämiellyttävää totuutta. Toki narsisti yrittää kostaa tuolle henkilölle mutta eipä uskalla kohdata kasvotusten. Tuollainen käytös paljastaa sen surkean itsetunnon.
Olen miettinyt myös sitä, kuinka itse pönkitämme narsistin maailmankuvaa. Usein ihmiset narsistin tavatessaan vaistoavat että tuon henkilön kanssa on syytä olla varuillaa. Varovat kritiikkiä ja neuvomista ja myötäilevät pitääkseen rauhan maassa. Voi olla että olet vuosia varonut ja myötäillyt ja saanut narsistilta vain p..kaa niskaan. Voi olla että olet ottanut etäisyyttä jolloin narsistista on kuoriutunut mitä ihanin ihminen ja olet taas jatkanut tuttavuutta. Sitten tulee se päivä jolloin padot aukeavat ja annat palaa. Muutos on narsistin näkökulmasta tuossa tilanteessa melkoinen. Hänen on helppo oikeuttaa loukkaantuminen ja nähdä syy vain sinussa.
"Ei tuosta silti selvinnyt, miksi kritiikin antajakin pitää tuhota - jos ei muuten niin hänen uskottavuutensa pitää hävittää muiden silmissä. Miksi kaiken on oltava niin henkilökohtaista?"
Kyse on itsensä puolustamisesta, siitä että kun hyökkää toista vastaan uskottelemalla toisen olevan väärässä, uskottelee samalla itselleen olevansa oikeassa. Eräänlaista itsensä ja toisen manipuloimista. Miten tämän nyt selittäis...
Jos yleisöä on paikalla niin asiahan on selvä. Narsisti ei halua kokea sitä nöyryytystä ja häpeää muiden silmissä, kun muut huomaavat hänen olevan väärässä, joten kätevin tapa sen välttämiseen on tehdä toisesta idiootti muiden silmissä.
Jos taas kyseessä on kahden ihmisen välinen riitatilanne ilman yleisöä, sanoisin että kyse on joko tuosta itselleen ja toiselle todistelusta ( narsisti ei halua myöntää olevansa väärässä ja mitä enemmän toista vastaan hyökkää sen syyllisemmältä se toinen näyttää myös omissa silmissä, ja varsinkin kun saa toisen uskomaan tähän"syyllisyyteensä"niin voi ikäänkuin lakaista asian helpommin maton alle. Toinenhan on syyllinen, mitä siis turhia miettimään...Ei siinä että narsisti edes vaivautuisi asiaa miettimään, myönsi toinen"syyllisyytensä"tai ei. Aina löytyy joku keino välttää oman vastuun näkeminen. ) tai/ja kostosta.
"Miksi kaiken on oltava niin henkilökohtaista?"
Eiköhän narsistille kaikki ole henkilökohtaista. Luulisin...
Narsistin kanssa parisuhteessa olleena ja myös tälläistä henkilöä työpaikalla seuranneena (esimiesasemassa) voin sanoa, että kyse on juuri todella heikosta itsetunnosta minkä takia narsisti ei kestä minkäänlaista kritiikkiä (ei rakentavaakaan) vaan vierittää syyn aina toiselle olipa asia mikä tahansa. Ja myös useimmiten onnistuu jonkun toisen syyllistämisessä.
Narsisti esittää itsevarmaa, kaikkitietävää, nauttii huomiosta ja keskipisteenä olosta. Näkee muut vajavaisina, syyllisinä, tyhminä ja ymmärtämättöminä etenkin hänen "suuruutensa" rinnalla. Oikeasti hänellä on erittäin heikko itsetunto jota ei myönnä koskaan ja yrittää sitä pönkittää kaikella esittämisellä ja manipuloinnilla mikä valitettaavasti uppoaa moniin ihmisiin. Saa siten "tanssitettua" ihmisiä pillinsä mukaan.
Annas olla jos huomaat tämän kaiken, näet se esittämisen läpi ja vielä teet asian tiettäväksi narsistille. Silloin on narsistin kosto kova ja katkera. Kaikenlainen häiriköinti ja kiusanteko alkaa. Kokemusta on. Onneksi nykyään takanapäin.
Onneksi takanapäin. Toisaalta niitä on ihan huono itsetuntoisia ihmisiä muitakin, ettei vaan narsistit. Joskus on parempi jättää huomiotta ihmisten heikkoudet ja antaa toisen loistaa ja hehkuttaa. Minusta se ainakin on joskus oikeinkin hauskaa. Narsistit eivät ole vain ikäviä, vaan myös joskus tosi hauskoja, jos oppii ottamaan heidät ei-vakavasti...huumorilla.
Tosin parisuhteessa se on tietty vähän toinen juttu. Siitä on hupi kaukana.
Ei kai narsisti olisi narsisti, jos hän osaisi ottaa vastaan kritiikkiä. Kritiikkiäkin voidaan antaa rakentavassa mielessä tai yrittämällä lannistaa toinen. Toisen osapuolen on osattava myös ottaa huomioon, miten kritiikkiänsä antaa. Jos, asenne on hyökkäävä ja aliarvioiva, voi vain ihmetellä, jos toinen ei alistu sellaiseen mielivaltaan.
Noin se on,narsu ei koskaan myönnä olevansa huono tai väärässä toisissa vaan hirmuisesti vikaa.