UUTISOINTIA VAI PROPAGANDAA ???

Nyt kysytään, miksi pandemia-rokotukset alulle pannut hätäkomitea on salainen: jäsenien nimiä ei julkisteta eikä WHO:n tiedottajakaan tiedä niitä.

WHO:n rokoteneuvonantajaryhmässä jäsen, joka omistaa kaksi influenssarokoteyritystä..

Kun lisäksi ottaa huomioon pitkän uran WHO:ssa saa hänen asiaan kiinnittämänsä huomio lisää painoarvoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_E._Idänpään-Heikkilä
Juhana Eljas Idänpään-Heikkilä (s. 1. heinäkuuta 1937, Pihtipudas) on suomalainen lääkäri ja professori. Hän on ollut lääkintöhallituksen farmakologian ylilääkäri, Maailman terveysjärjestön WHO:n lääkehallinnon ja lääkeohjelmien johtaja.

Idänpään-Heikkilä kirjoitti ylioppilaaksi 1958, suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1961, lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1966 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1968. Hän toimi Helsingin yliopiston farmakologian laitoksen assistenttina ja apulaisopettajana 1963–1966 ja saman laitoksen dosenttina 1973–2002. Idänpään-Heikkilä oli Texasin yliopiston vieraileva professori 1968–1969, Oulun yliopiston farmakologian virkaa tekevä apulaisprofessori 1970–1971 ja lääkintöhallituksen farmakologian ylilääkäri 1971–1990.Vierailevana tutkijana Yhdysvaltojen Food and Drug Administrationissa (FDA)hän toimi vuosina 1982-1983 ja vanhempana neuvonantajana lääkekysymyksissä hän toimi YK:n Wienin päämajassa vuosina 1988-1989. Hän toimi WHO:n lääkehallinnon varajohtajana Sveitsissä 1990–1995 ja johtajana 1995–1999 sekä on ollut pääsihteeri Lääketieteellisten tiedejärjestöjen kansainvälisessä neuvostossa (CIOMS,c/o WHO Geneve) vuodesta 2000.[1]

puskaan kirjoitti:

Kun lisäksi ottaa huomioon pitkän uran WHO:ssa saa hänen asiaan kiinnittämänsä huomio lisää painoarvoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_E._Idänpään-Heikkilä
Juhana Eljas Idänpään-Heikkilä (s. 1. heinäkuuta 1937, Pihtipudas) on suomalainen lääkäri ja professori. Hän on ollut lääkintöhallituksen farmakologian ylilääkäri, Maailman terveysjärjestön WHO:n lääkehallinnon ja lääkeohjelmien johtaja.

Idänpään-Heikkilä kirjoitti ylioppilaaksi 1958, suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1961, lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1966 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1968. Hän toimi Helsingin yliopiston farmakologian laitoksen assistenttina ja apulaisopettajana 1963–1966 ja saman laitoksen dosenttina 1973–2002. Idänpään-Heikkilä oli Texasin yliopiston vieraileva professori 1968–1969, Oulun yliopiston farmakologian virkaa tekevä apulaisprofessori 1970–1971 ja lääkintöhallituksen farmakologian ylilääkäri 1971–1990.Vierailevana tutkijana Yhdysvaltojen Food and Drug Administrationissa (FDA)hän toimi vuosina 1982-1983 ja vanhempana neuvonantajana lääkekysymyksissä hän toimi YK:n Wienin päämajassa vuosina 1988-1989. Hän toimi WHO:n lääkehallinnon varajohtajana Sveitsissä 1990–1995 ja johtajana 1995–1999 sekä on ollut pääsihteeri Lääketieteellisten tiedejärjestöjen kansainvälisessä neuvostossa (CIOMS,c/o WHO Geneve) vuodesta 2000.[1]

Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii,
sormet sanoo soh, soh, soh,
kengän kannat koo, koo, koo.

Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii,
Kädet sanoo lip lap lap
kengän kannat kip kap kap

Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii,
toisiansa tervehtää
sitten paikoillensa jää.

Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii,
vakavina seisovat
vallan niin kuin vanhemmat.

On ihan huuhaata usko, että rokottaminen suojaa kanssaihmisiä.

Rokote ei saa aikaan laumaimmuniteettiä
Usein väitetään, että rokotetut antavat rokottamattomille suojaa esim. flunssalta. Tähän Palevsky toteaa, että miten rokotus voi estää viruksen joutumisen rokotetun henkilön nenän limakalvolle, josta se voi levitä edelleen? Rokotteiden tehosta keskusteltaessa, vedotaan aina laumaimmuniteettiin. Tosiasia on, että rokotteet eivät estä henkilöä kantamasta bakteereja ja viruksia nenässä, nielussa, ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä, iholla tai elimistössä. Monet eivät ymmärrä tämän asian tärkeyttä ja luulevat, että kun on rokotettu ei voi kantaa viruksia, joten muut ovat suojassa. Tämä uskomus ei perustu tieteelliseen tosiasiaan.
Laumaimmuniteetti kehittyy, kun määrätty määrä ihmisiä sairastaa todellisen taudin, jonka jälkeen pieni vähemmistö, joka ei ole sairastunut saa suojaa sairastuneiden kehittyneestä vastustuskyvystä. Rokotteet eivät pysty matkimaan todellista tautia ja näin ollen eivät saa aikaan laumaimmuniteettiä.
Mielenkiintoista on myös se, että viruksilla ja bakteereilla on aivan oma elinkaarensa, ja sillä mikä siihen vaikuttaa, ei välttämättä ole mitään tekemistä sairastuneiden lukumäärän kanssa. Ei tarvitse kuin katsoa SARS aaltoa. Tämä pelätty virus ei sairastuttanut 70-80 %:a väestöstä, jolloin 20-30 %:a olisi saanut laumasuojan. Tällä viruksella oli oma elinkaarensa, se tuli ja meni, ei saanut aikaan laumaimmuniteettia ja silti virus hävisi itsestään. Usein unohdamme, että viruksilla on oma elinkaarensa ja ne ovat yhteydessä muihin organismeihin sekä meihin. Jokin aktivoi ne ja jokin sammuttaa ne, ja tällä ei välttämättä ole mitään yhteyttä sairastuneiden lukumäärään tai rokotettujen lukumäärään.
On järjetöntä kuvitella, että rokotettu lapsi ei voisi kantaa virusta tai bakteeria, jota vastaan hänet on rokotettu. Entä miksi rokotettujen lasten vanhemmat ja viranomaiset ovat aina huolissaan, että rokottamattomat lapset voisivat kantaa jotain, mitä heidän rokotetut lapsensa eivät kanna, heidänhän pitäisi olla turvallisin mielin kun heidän lapsensa on rokotettu. Ei voi rokottaa lasta ja uskoa, että rokote suojaa ja sitten pelätä, että jotenkin, joku rokottamaton lapsi kantaa jotain tuntematonta organismia, jota kukaan muu ei kanna. Tällaisessa ajattelutavassa ei ole mitään järkeä.
Luonnollinen ja oikein hoidettu sairaus parantaa vastustuskykyä
On tärkeää, että lapset sairastavat erilaisia flunssa-sairauksia, sillä kun nämä flunssat hoidetaan levolla, nesteytyksellä ja oikeilla ravintolisillä, sairaus parantaa vastustuskykyä ja lisää myös lasten kasvua ja kehitystä. Jos lasten ei anneta sairastaa lapsuusajan sairauksia, aiheuttaa se haittaa heidän immuunijärjestelmälleen. Täytyy myös ymmärtää ero luonnollisen immuniteetin ja rokotusimmuniteetin välillä.
Kun lapset syntyvät, he kehittävät immuniteetin sadoille, tuhansille, miljoonille ja jopa triljoonille mikro-organismeille, joita he hengittävät, syövät ja saavat ihokontaktilla. Heidän immuunisysteeminsä, hengitysteiden limakalvot, ruoansulatuskanavan limakalvot sekä iho suojaavat elimistöä ympäröivältä maailmalta. Limakalvot ja iho kehittävät siis muistiin perustuvaa immuunipuolustusta, altistuttuaan näille erilaisille mikro-organismeille. Tällä immuunireaktiolla on dominoefekti, jolloin elimistö kehittää vasta-aineita ja suojaa sairauksia vastaan.
Luonnollinen suoja kehittyy siis limakalvoille ja iholle altistumisen myötä, tätä kutsutaan myös ensisijaiseksi puolustukseksi. Kun aineita injektoidaan elimistöön, ohitetaan tämä tärkeä ensisijainen puolustus. Rokote saa aikaan vasta-ainetuotannon, mutta se ei anna sellaista suojaa, kuin oikeasti hankittu, muistiin perustuva immuniteetti.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=195249&page=62

lainailija kirjoitti:

On ihan huuhaata usko, että rokottaminen suojaa kanssaihmisiä.

Rokote ei saa aikaan laumaimmuniteettiä
Usein väitetään, että rokotetut antavat rokottamattomille suojaa esim. flunssalta. Tähän Palevsky toteaa, että miten rokotus voi estää viruksen joutumisen rokotetun henkilön nenän limakalvolle, josta se voi levitä edelleen? Rokotteiden tehosta keskusteltaessa, vedotaan aina laumaimmuniteettiin. Tosiasia on, että rokotteet eivät estä henkilöä kantamasta bakteereja ja viruksia nenässä, nielussa, ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä, iholla tai elimistössä. Monet eivät ymmärrä tämän asian tärkeyttä ja luulevat, että kun on rokotettu ei voi kantaa viruksia, joten muut ovat suojassa. Tämä uskomus ei perustu tieteelliseen tosiasiaan.
Laumaimmuniteetti kehittyy, kun määrätty määrä ihmisiä sairastaa todellisen taudin, jonka jälkeen pieni vähemmistö, joka ei ole sairastunut saa suojaa sairastuneiden kehittyneestä vastustuskyvystä. Rokotteet eivät pysty matkimaan todellista tautia ja näin ollen eivät saa aikaan laumaimmuniteettiä.
Mielenkiintoista on myös se, että viruksilla ja bakteereilla on aivan oma elinkaarensa, ja sillä mikä siihen vaikuttaa, ei välttämättä ole mitään tekemistä sairastuneiden lukumäärän kanssa. Ei tarvitse kuin katsoa SARS aaltoa. Tämä pelätty virus ei sairastuttanut 70-80 %:a väestöstä, jolloin 20-30 %:a olisi saanut laumasuojan. Tällä viruksella oli oma elinkaarensa, se tuli ja meni, ei saanut aikaan laumaimmuniteettia ja silti virus hävisi itsestään. Usein unohdamme, että viruksilla on oma elinkaarensa ja ne ovat yhteydessä muihin organismeihin sekä meihin. Jokin aktivoi ne ja jokin sammuttaa ne, ja tällä ei välttämättä ole mitään yhteyttä sairastuneiden lukumäärään tai rokotettujen lukumäärään.
On järjetöntä kuvitella, että rokotettu lapsi ei voisi kantaa virusta tai bakteeria, jota vastaan hänet on rokotettu. Entä miksi rokotettujen lasten vanhemmat ja viranomaiset ovat aina huolissaan, että rokottamattomat lapset voisivat kantaa jotain, mitä heidän rokotetut lapsensa eivät kanna, heidänhän pitäisi olla turvallisin mielin kun heidän lapsensa on rokotettu. Ei voi rokottaa lasta ja uskoa, että rokote suojaa ja sitten pelätä, että jotenkin, joku rokottamaton lapsi kantaa jotain tuntematonta organismia, jota kukaan muu ei kanna. Tällaisessa ajattelutavassa ei ole mitään järkeä.
Luonnollinen ja oikein hoidettu sairaus parantaa vastustuskykyä
On tärkeää, että lapset sairastavat erilaisia flunssa-sairauksia, sillä kun nämä flunssat hoidetaan levolla, nesteytyksellä ja oikeilla ravintolisillä, sairaus parantaa vastustuskykyä ja lisää myös lasten kasvua ja kehitystä. Jos lasten ei anneta sairastaa lapsuusajan sairauksia, aiheuttaa se haittaa heidän immuunijärjestelmälleen. Täytyy myös ymmärtää ero luonnollisen immuniteetin ja rokotusimmuniteetin välillä.
Kun lapset syntyvät, he kehittävät immuniteetin sadoille, tuhansille, miljoonille ja jopa triljoonille mikro-organismeille, joita he hengittävät, syövät ja saavat ihokontaktilla. Heidän immuunisysteeminsä, hengitysteiden limakalvot, ruoansulatuskanavan limakalvot sekä iho suojaavat elimistöä ympäröivältä maailmalta. Limakalvot ja iho kehittävät siis muistiin perustuvaa immuunipuolustusta, altistuttuaan näille erilaisille mikro-organismeille. Tällä immuunireaktiolla on dominoefekti, jolloin elimistö kehittää vasta-aineita ja suojaa sairauksia vastaan.
Luonnollinen suoja kehittyy siis limakalvoille ja iholle altistumisen myötä, tätä kutsutaan myös ensisijaiseksi puolustukseksi. Kun aineita injektoidaan elimistöön, ohitetaan tämä tärkeä ensisijainen puolustus. Rokote saa aikaan vasta-ainetuotannon, mutta se ei anna sellaista suojaa, kuin oikeasti hankittu, muistiin perustuva immuniteetti.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=195249&page=62

Joskus kommunikoiminen on vaikeata

lainailija kirjoitti:

On ihan huuhaata usko, että rokottaminen suojaa kanssaihmisiä.

Rokote ei saa aikaan laumaimmuniteettiä
Usein väitetään, että rokotetut antavat rokottamattomille suojaa esim. flunssalta. Tähän Palevsky toteaa, että miten rokotus voi estää viruksen joutumisen rokotetun henkilön nenän limakalvolle, josta se voi levitä edelleen? Rokotteiden tehosta keskusteltaessa, vedotaan aina laumaimmuniteettiin. Tosiasia on, että rokotteet eivät estä henkilöä kantamasta bakteereja ja viruksia nenässä, nielussa, ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä, iholla tai elimistössä. Monet eivät ymmärrä tämän asian tärkeyttä ja luulevat, että kun on rokotettu ei voi kantaa viruksia, joten muut ovat suojassa. Tämä uskomus ei perustu tieteelliseen tosiasiaan.
Laumaimmuniteetti kehittyy, kun määrätty määrä ihmisiä sairastaa todellisen taudin, jonka jälkeen pieni vähemmistö, joka ei ole sairastunut saa suojaa sairastuneiden kehittyneestä vastustuskyvystä. Rokotteet eivät pysty matkimaan todellista tautia ja näin ollen eivät saa aikaan laumaimmuniteettiä.
Mielenkiintoista on myös se, että viruksilla ja bakteereilla on aivan oma elinkaarensa, ja sillä mikä siihen vaikuttaa, ei välttämättä ole mitään tekemistä sairastuneiden lukumäärän kanssa. Ei tarvitse kuin katsoa SARS aaltoa. Tämä pelätty virus ei sairastuttanut 70-80 %:a väestöstä, jolloin 20-30 %:a olisi saanut laumasuojan. Tällä viruksella oli oma elinkaarensa, se tuli ja meni, ei saanut aikaan laumaimmuniteettia ja silti virus hävisi itsestään. Usein unohdamme, että viruksilla on oma elinkaarensa ja ne ovat yhteydessä muihin organismeihin sekä meihin. Jokin aktivoi ne ja jokin sammuttaa ne, ja tällä ei välttämättä ole mitään yhteyttä sairastuneiden lukumäärään tai rokotettujen lukumäärään.
On järjetöntä kuvitella, että rokotettu lapsi ei voisi kantaa virusta tai bakteeria, jota vastaan hänet on rokotettu. Entä miksi rokotettujen lasten vanhemmat ja viranomaiset ovat aina huolissaan, että rokottamattomat lapset voisivat kantaa jotain, mitä heidän rokotetut lapsensa eivät kanna, heidänhän pitäisi olla turvallisin mielin kun heidän lapsensa on rokotettu. Ei voi rokottaa lasta ja uskoa, että rokote suojaa ja sitten pelätä, että jotenkin, joku rokottamaton lapsi kantaa jotain tuntematonta organismia, jota kukaan muu ei kanna. Tällaisessa ajattelutavassa ei ole mitään järkeä.
Luonnollinen ja oikein hoidettu sairaus parantaa vastustuskykyä
On tärkeää, että lapset sairastavat erilaisia flunssa-sairauksia, sillä kun nämä flunssat hoidetaan levolla, nesteytyksellä ja oikeilla ravintolisillä, sairaus parantaa vastustuskykyä ja lisää myös lasten kasvua ja kehitystä. Jos lasten ei anneta sairastaa lapsuusajan sairauksia, aiheuttaa se haittaa heidän immuunijärjestelmälleen. Täytyy myös ymmärtää ero luonnollisen immuniteetin ja rokotusimmuniteetin välillä.
Kun lapset syntyvät, he kehittävät immuniteetin sadoille, tuhansille, miljoonille ja jopa triljoonille mikro-organismeille, joita he hengittävät, syövät ja saavat ihokontaktilla. Heidän immuunisysteeminsä, hengitysteiden limakalvot, ruoansulatuskanavan limakalvot sekä iho suojaavat elimistöä ympäröivältä maailmalta. Limakalvot ja iho kehittävät siis muistiin perustuvaa immuunipuolustusta, altistuttuaan näille erilaisille mikro-organismeille. Tällä immuunireaktiolla on dominoefekti, jolloin elimistö kehittää vasta-aineita ja suojaa sairauksia vastaan.
Luonnollinen suoja kehittyy siis limakalvoille ja iholle altistumisen myötä, tätä kutsutaan myös ensisijaiseksi puolustukseksi. Kun aineita injektoidaan elimistöön, ohitetaan tämä tärkeä ensisijainen puolustus. Rokote saa aikaan vasta-ainetuotannon, mutta se ei anna sellaista suojaa, kuin oikeasti hankittu, muistiin perustuva immuniteetti.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=195249&page=62

On THL tekstiä...

"Vastauksia: 77 Lukukertoja: 515 TEKSTIKOKO: Viestien esitystapa: Yritän selittää, jos vaikka oikeesti joku ymmärtää. Viirus ei voi elää elimmistön ulkopuolella kovinkaan pitkään, tosin riittävän pitkään tarttuakseen esim kaiteesta, ostoskärrystä jne. Sitten kun se viirus löytää uhrin jolla ei ole vastusta sille se alkaa lisääntymään hillittömästi toisinaan se ei edes näy päällepäin eli ihminen on niinsanottu kantaja joka ei itse sairasta hän kuljettaa niitä viiruksia tietämättömänä ympäriinsä. No kun se viirus pääsee lisääntyy niin lisääntyessään se tuottaa aivan satunnaisesti mutaatioita jotkut häviää jotkut jää toiset mutaatiot on vaarattomii toiset tosi pahiksia. Mitä enemmän on ihmisiä viiruksen kasvualustaksi vapaana sitä suuremmalla todennäköisyydellä muodostuu vaarallinen lääkkeille vastustuskykyinen mutaatio. Jos olet rokotettu olet varattu eli viiruksella ei ole tilaa lisääntyä kauttasi. No ajattelet varmaan miksi sitten kausi influenssasta ei ole tämmöstä haloota, se johtuu siitä että tässä H1N1 viiruksesta on tehnyt paljon vaarallisempi se että siinä on sian-linnun ja ihmisen oliko ne nyt geenejä, en muista tarkkaan. siis kun siinä viiruksessa on näiden kaikkien aineksia se voi kulkee niiden välillä ja tulee niitä muutoksia se voi esim yhdistyä pelätyn lintuinfun kanssa joka itsessään ei ole sellanen joka tarttuu ihmisestä toiseen mutta jos se yhdistyy tähän viirukseen niin siinä yhdistyy sen nopea leviävyys ja tarttuvuus ja tappavuus. Ja sitten se on menoo meille kaikille. Mutta jos noin 70% väestöstä saadaan rokotettua niin sillä viiruksella ei oo mahiksii lisääntyy eikä tuu mutaatioita ja se kuolee.Tämä on syy miksi meidät pitäisi rokottaa selitykseni ei ole tieteellistä tekstiä vaan kirjoitettu kansantajuisesti. Toivottavasti tää auttaa jotain ymmärtään mistä on kyse jos ei auta ei voi mitään."

Olkaa mitä mieltä haluatte mutta tämä on mielipide ilman perustelua, edellinen oli perusteltu. Vai oliko?

oikein oli, kun en sitä huomannut? Melkoista pelleilyä on nyt uutisointi.