Asumme maatilalla, jossa on kuuden tilan yhteinen lämmitysverkosto rakennettu joskus 50-60 luvuilla.
Itse lämpökeskus on n. 300 metriä meiltä eteenpäin, ja se on rakennettu melko tarkkaan keskelle niin että yhdenkään lämmitysputken pituus ei ole yli 500 metirä.
Kolmessa talossa on kellarissa n. 500 litran varaaja. Lämpökeskukselta tuleva vesi menee varaajaan, ja varaajat pysyy n. 70-80 asteisina koko ajan. Varaajista otetaan käyttövesi kierukalla ja lämmitysverkosto omalla shunttauksella kiertovesipumpulla.
Kahdessa talossa on 1000 litran varaaja tehokkaammalla käyttövesituotolla koska lypsykoneen yms. pesureiden kuumat vedet otetaan kyseisestä varaajasta sekä kyseisillä tiloilla on hallit lämmitettävinä. Putket samalla tavalla, lämpökeskukselta varaajaan ja varaajsta sitten omiin lämmityksiin.
Yhdessä talossa ei ole varaajaa ollenkaan, siellä lämpökeskukselta tuleva lämpö kytketty öljykattilaan joka on jostain 50 luvulta.
Kuitenkin pieni ongelma on se, että lämmitysputket on asennettu rautaputkina pahvi/asbestieristeisinä suurien betoniputkien sisään... Eli lämpökeskukselta lähtee putkistoja suurien betoniputkien (ihan kuin tierumpu) sisällä kohti taloja.
Eli ilmatilaa on runsaasti putkien ympärillä. Mitään eristeitä ei ole putkien ohuiden pahvi/asbestieristeiden lisäksi ja niimpä nuo betoniputket lämpenevät talvisin todella kuumaksi ja kun ensilumi sataa niin varmasti näkyy missä kohti kyseiset putkistot kulkevat...
Olen ajatellut että tällainen tuhlaa öljyä todella paljon, mutta mikä on totuus?
Jokaisessa talossa on myös 6kW sähkövastus jos keskuskattiloihin tulisi joku vika. Siellä on muuten kolme öljykattilaa. Ja systeemin paisuntasäiliö sijaitsee muuten naapurini vintillä, siellä on kuulemma poreammeen kokoinen pytty josta pitää tarkkailla ettei vesi laske liikaa. Tuonne paisuntasäiliöön tulee muuten oma linjasta lämpökeskukselta.
Entä milloin lämmityskattilat yms. pitää vaihtaa uusiin?
Itse lämpökeskus on n. 300 metriä meiltä eteenpäin, ja se on rakennettu melko tarkkaan keskelle niin että yhdenkään lämmitysputken pituus ei ole yli 500 metirä.
Kolmessa talossa on kellarissa n. 500 litran varaaja. Lämpökeskukselta tuleva vesi menee varaajaan, ja varaajat pysyy n. 70-80 asteisina koko ajan. Varaajista otetaan käyttövesi kierukalla ja lämmitysverkosto omalla shunttauksella kiertovesipumpulla.
Kahdessa talossa on 1000 litran varaaja tehokkaammalla käyttövesituotolla koska lypsykoneen yms. pesureiden kuumat vedet otetaan kyseisestä varaajasta sekä kyseisillä tiloilla on hallit lämmitettävinä. Putket samalla tavalla, lämpökeskukselta varaajaan ja varaajsta sitten omiin lämmityksiin.
Yhdessä talossa ei ole varaajaa ollenkaan, siellä lämpökeskukselta tuleva lämpö kytketty öljykattilaan joka on jostain 50 luvulta.
Kuitenkin pieni ongelma on se, että lämmitysputket on asennettu rautaputkina pahvi/asbestieristeisinä suurien betoniputkien sisään... Eli lämpökeskukselta lähtee putkistoja suurien betoniputkien (ihan kuin tierumpu) sisällä kohti taloja.
Eli ilmatilaa on runsaasti putkien ympärillä. Mitään eristeitä ei ole putkien ohuiden pahvi/asbestieristeiden lisäksi ja niimpä nuo betoniputket lämpenevät talvisin todella kuumaksi ja kun ensilumi sataa niin varmasti näkyy missä kohti kyseiset putkistot kulkevat...
Olen ajatellut että tällainen tuhlaa öljyä todella paljon, mutta mikä on totuus?
Jokaisessa talossa on myös 6kW sähkövastus jos keskuskattiloihin tulisi joku vika. Siellä on muuten kolme öljykattilaa. Ja systeemin paisuntasäiliö sijaitsee muuten naapurini vintillä, siellä on kuulemma poreammeen kokoinen pytty josta pitää tarkkailla ettei vesi laske liikaa. Tuonne paisuntasäiliöön tulee muuten oma linjasta lämpökeskukselta.
Entä milloin lämmityskattilat yms. pitää vaihtaa uusiin?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Selostuksesta päätellen on hyvin mahdollista että lämmityskustannuksista paljonkin yli puolet menee harakoille. Maan pitäminen sulana talvella vie tuhottomasti energiaa.
Systeemi on aluelämmitystä, eräänlaista pienimuotoista kaukolämpöä. Et kerro miten kustannukset jaetaan. Ellei ole tilakohtaisia energiamittareita niin joku kärsii ja joku hyötyy.
Uudistamalla koko systeemi, joko toisenlaiseksi aluelämmöksi tai tilakohtaiseksi lämmitykseksi niin jokainen todennäköisesti hyötyy jo muutaman vuoden tähtäimellä, ehkä tuhansia euroja vuodessa tai enemmänkin.
Hanki asiantuntija joka selvittää järjestelmän nykyisen tilan sekä vaihtoehdot. Veikkaisin että selviät muutamalla satasella. Se voi riittää siihen että omalta osalta voit hyvällä syyllä irtaantua kalliista yhteistyöstä elleivät muut suostu uudistukseen. Jos on asiantuntijan lausunto ja laskelma luultavasti selviät vähimmillä kolhuilla naapuruussuhteissa.
Niinkauan kuin rahat riittää
Eihän tuollaisessa systeemissä ole mitään järkeä. Jos haluatte öljyä tai sähköä käyttää lämmitykseen, niin jokaiselle omat vehkeet, koska ei kannata sitä maata tosiaan lämmittää. Jos se lämpö halutaan edelleen tehdä yhdessä paikassa, niin kannattaa laittaa vaikka hakelämmitys ja uusia ne maassa kulkevat putket, tai ainakin eristää kunnolla.
Käytänössä kaikki lämpökeskuksen kustannukset (vesi, sähkö hankinnat ja kunnostukset) jaetaan tasan kuuteen osaan eli kaikki maksaa saman verran. Öljystä maksetaan osuus prosentteina lämmitettävän tilavuuden mukaan, eli niillä joilla enemmän tilavuutta niin maksaa enemmän.
Käsittääkseni systeemi rakennettiin talojen rakennusvaiheessa, ja siihen samalla liitettiin tuo yksi talo jossa on vanha öljykattila. Omistajat vaihtuneet useaan otteeseen eikä lämmityksessä ole ilmeisesti koskaan ollut mitään ihmeellistä.
Täällä on vain sellainen juttu että jokainen pitää huonelämpöjä korkealla kun naapurikin tekee niin ettei vaan itse maksa muiden lämmitystä, eli öljyä todennäköisesti kuluisi vähemmän jos olisi ne energiamittarit.
Nuo varaajat on ilmeisesti kulutushuippujen tasaamiseen tai käyttöveden takia laitettu, jotenkin kulutushuippujen tasaamiseen ne olisivat ehkä laitettu kun nuo suuremmat varaajat on niissä tiloissa joissa menee lämpöenergiaa paljon enemmän kuin muualla.
Tosin joku on joskus kertonut että alussa öljyn säästämiseksi sammutettiin kesällä öljylämmitys aina yöksi jolloin kai varaajat tarvittiin.
Mutta onko tosiaan näin että systeemissä potku riittää vaikka sitä varaajaa ei olisikaan, kun tekniikka ei ole minulle niin tuttua?
Juuri katselin pihalle niin kyllä huomaa ulkovalojen ollessa päällä mistä kohti lämpö tulee taloon. Kävin myös kellarissa katsomassa paljonko vedenlämmöt on niin tulovesi oli 83 astetta, lähtevä 78 astetta ja varaaja 79 astetta. Meillä siis tämä 500 litran varaaja.
Tätä asiaa kartoitettiin kaksi vuotta sitten, tilakohtaisia kattiloita ei päätetty rakentaa, vaan jatkossa lämpö tuotettaisiin tällä yhteisellä lämmityksellä. Mutta kun muistaakseni suunniteltiin vain uusia pelkät lämmityskattilat, niin ajattelin että eikö samalla kannattaisi eristää nämä putkistot paremmin. Asiasta ei ole ollut tarkempaa keskustelua kun lämmitys toimii vielä...
Mulla on finnaineen pumppu ja pitää koko talon lämpimänä ja ei ole koskaan ollut ongelmia.
Enkä takuulla myy näitä itte...
:-D
eihän niitä sitten uskalla ostaa, lienevät romuja?
Kyllä on äijät varsiansen systeemin kehittäneet. Kyllä nuo varaajat taloista pitää hävittää ensitilassa, koskapa tuollasessa systeemissä on melko alhainen tulo ja menoveden lämpötilaero. Kun lisäksi linjat on melko huonosti eristetty, niin linjat hukkavat todella paljon energiaa suoraan maahan. Kun paluuvesikin linjakohtesesti on melko lämmintä, niin lämmönhukka on silloin vielä suurempaa.
Kaukolämpölaitokset jopa pistävät ylimääräistä laskua kiinteistönomistajalle, jos lämpötilan lasku on liian pieni.
Että talokohtaiset varaajat kaatopaikalle ja tilalle lämmönvaihtimet linjojen saneeraus.
kunnon hakelaitos pystyyn ja valmiiksi eristetyllä kaukolämpöputkellä tai kaksireikäisellä kanaalilla lämmöt mökkeihin ja siellä tehdä vaihtimella käyttövedet ja lämmityspiirit navetoille ,halleille ym omansa. Osuuskunta Hansun kautta saisitte nuo kanaalit ihan oik hintaan kun sitä menee aika paljon.
Luulisi tuollaiseen projektiin heruvan yhteiskunnankin tukea ,kun öljynpolltto loppuu.
Kannattais käyttöpaikka kohtainen lämmöntuotanto,noihin kanaaleihin menee melko valtavat määrät energiaa.Varmaan se yhden kattilan teho jo menee häviöihin... tuolla jossain oli kanaali häviöistä niin tuollainen systeemi uusilla kanaaleilla aikaan saisi helposti 50kw kanaali häviöt... vanhoilla edes osaa veikkailla...
laskeskelin ecoflexin hukkaavan 8.5 wattia metrille
oliskos mahdollisesti tullu pilkkuvirhe?
8,5 W/m * 2 km (arvio) = 17 kW hukkatehoa, jatkuvaa ja ympäri vuoden. Onko se vähän?
tuollaisessa isommassa lämpölaitoksessa päästään toisaalta parempaan hyötysuhteeseen kuin monessa pienkattilassa polttamalla ja esim savukaasujen lämmön talteenotto onnistuu paremmin suuremmassa laitoksessa.
Kokoisella putkella tuo 8.5w/m on? Eikös se putken kokokin vaikuta. Ja minkä kokoista tuossa tarvinnee tuskin viel 50mm riittää... ;)) mitähän nuo vanhat on 4-6" ?
eristeen paksuuden ollessa vakio. Putkikoon saa laskemalla yhteen kunkin tilan lämmön tarpeen, mutta mieluummin vähän isommat runkolinjat jotteivat painehäviöt kasva ja sitä kautta siirtopumppujen nostokorkeuden tarve . Noitten muoviputkien huono puoli on siinä ,että veden maksimilämpötila on käytännössä 80 (hetkellisesti 90), mutta tuokaan ei ole ongelma talven huipputehoa ajatellen kunhan se otetaan huomioon vaihtimien mitoituksessa. Mutta asennus on nopeaa rautaputkeen verrattuna ,lämpimänä kesäpäivänä notkeaa kanaalia vetää puolikin kilsaa.
Vaikka olis hyvin eristetty kanaali ja veis vaan tuon 17kw siirto häviötä niin eikös siihen mene yli 40l öljyä vuorokaudessa 15m3 vuodessa ja noilla nykyisillä???
Kolmen kohtuu ison omakotitalon vuosikulutus pelkkiin häviöihin,siis hyvin eristetyllä putkistolla.
Nyt kattilatehosta varmaan puolet menee siirtohäviöihin,en ihmeemmin näkis järkee pitää pystyssä tuollasta järjestelmää,tietys kuka mihinkin ne rahansa työntää...
Nyt vasta tajusin että normaali omakotitalon öljykattila on 17-20kW.
Eli sama kuin normaali OK talon kattila polttaisi koko ajan öljyä taivaalle.
Alunperin systeemi on rakennettu kai sen takia että on mahdollista liittyä helposti kaukolämpöön. Kuusikymmentä vuotta on odoteltu kaukolämpöä niin...
Keskusteltiin asiasta tänään kun vieläkin on sulana kanaalien päälliset ja lämpökeskuksen piipusta nousee savua koko ajan. Yksi öljykattila käy koko ajan ja toinen käy melko usein ja kolmas on vielä hiljaa.
Mietittiin että jos kannattaisi vaihtaa kanaalit ensi kesänä sekä asentaa lämpökeskukseen neljäs kattila joka toimisi hakkeella. Hakekattilan teho mitoitettaisiin riittämään -20 asti ja sitten öljykattilat tulee apuun. Päätettiin kuulla asiantuntijaa suunnittelussa.
Katsotaan mitä tapahtuu...
ja tilalle sen verta järeät hakelaitteet että pärjää kesät talvet.
En ryhdy ollenkaa väittelemään edellä oleviin mielipiteisiin, eli täyttä asiaa. Tuo hake lienee kyllä edullinen vaihtoehto vaikka hieman maatakin lämmitettäisiin. Luin juuri yhtä artikkelia jossa oli rivitaloon toteutettu pellettiin perustuva lämmityskeskus n 100 kW teholla. Hintaa investointiin, eli lämpökeskuksen laitteissin ja säiliöön oli muodostunut 55.000 euroa ja homma toimi hyvin. Tässä on yksi vertailukohde muihin lämmitysmuotoihin. Tuo lämmönhukka putkistoissa pitänee hoitaa kaikissa tilanteissa ja se lienee oleellinen asia koko kustannusten kannalta ja lämpöä menee lähes puolet tähän riippumatta millä se tuotetaan. Hakkeella joku saisi kuitenkin hieman lisäbisnestä maaseudun omavaraisuutta ajatellen. Pelletin hinta liikkunee hieman alle 4 centtiä kWh ja hake ehkä kuluineen puolet tästä, tosin laitteet voivat olla kalliimpia, ehkä eivä.
Koneet taitaa tuossa kokoluokassa Kannata jo laittaa hakkeenpolttoonkin kelpaavat laitteet(turve,ruokohelpi)
kun taas hake on aika lailla samanhintaista omasta metsästä otettuna ja pellettivehkeissä on sitä pientä viilaamista. Joku valmis lämpökeskus voisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto ,mikäli joutuu isompiin rakennushommiin öljylämmityksen jäljiltä